YKSINHUOLTAJA: minkä verran tuot miehiä tai naisia kotiin asti?
Mietin tässä että mikä lasten kannalta hyvä tai huono? Olen aika aktiivinen deittipalveluissa sekä muuten ja tänäkin vuonna miessuhteita ollut 7, osa pidempiä ja osa ihan vain yhden yön juttuja. Olen kahden lapsen totaaliyh ja yksi lapsista käy isällään viikko-viikko systeemillä. Omaa aikaa ei siis paljonkaan ole, tästä syystä on ollut pakko tuoda lastenkin elämään näitä suhteita.
Jotenkin tää lasten kanssa yksineläminen vie voimia, kaipaan seksiä ja läheisyyttä. Parisuhteesta haaveilen, kunnollisia ei vaan osu kohdalle. Aika nopeesti sitä on huomannut et ei mee ajatukset yksiin tai miehessä mättää joku. Nyt sain paheksuntaa yhdeltä lähisukulaiselta, lapset olivat puhuneet siellä yökylässä ollessa et miehiä on tänäkin vuonna ollut useita. En käsitä tätä tuomitsemista? Miksi en saisi nauttia elämästä. Tällä samalla tyylillä on mennyt jo useempi vuosi, en voi sille mitään että yh:na on tosi vaikea löytää pysyvää suhdetta. En tiedä miksi tämä ihminen nyt alkoi asiasta valittaa, sanoi että lapsille ei tee hyvää tämä. Onhan se hienoa et hekin tutustuvat uusiin ihmisiin, miten tämä voisi haitata??? En tietty kaikkia yhdenyön juttuja ole lapsille esitellyt mutta on tänä vuonna useempi pitkäkestoinen (1-4 kk) suhde tullut esiteltyä kyllä. Viettävät yöt usein täällä mun luona kun en voi tietenkään lapsia keskenään jättää.
Kertokaa miten te muut hoidatte nää hommat, onko sama ongelma ja onko perhe tai muut läheiset kokeneet huonoksi sen et pidätte yllä normaalia suhde-elämää?
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Mietin tässä että mikä lasten kannalta hyvä tai huono? Olen aika aktiivinen deittipalveluissa sekä muuten ja tänäkin vuonna miessuhteita ollut 7, osa pidempiä ja osa ihan vain yhden yön juttuja. Olen kahden lapsen totaaliyh ja yksi lapsista käy isällään viikko-viikko systeemillä. Omaa aikaa ei siis paljonkaan ole, tästä syystä on ollut pakko tuoda lastenkin elämään näitä suhteita.
Jotenkin tää lasten kanssa yksineläminen vie voimia, kaipaan seksiä ja läheisyyttä. Parisuhteesta haaveilen, kunnollisia ei vaan osu kohdalle. Aika nopeesti sitä on huomannut et ei mee ajatukset yksiin tai miehessä mättää joku. Nyt sain paheksuntaa yhdeltä lähisukulaiselta, lapset olivat puhuneet siellä yökylässä ollessa et miehiä on tänäkin vuonna ollut useita. En käsitä tätä tuomitsemista? Miksi en saisi nauttia elämästä. Tällä samalla tyylillä on mennyt jo useempi vuosi, en voi sille mitään että yh:na on tosi vaikea löytää pysyvää suhdetta. En tiedä miksi tämä ihminen nyt alkoi asiasta valittaa, sanoi että lapsille ei tee hyvää tämä. Onhan se hienoa et hekin tutustuvat uusiin ihmisiin, miten tämä voisi haitata??? En tietty kaikkia yhdenyön juttuja ole lapsille esitellyt mutta on tänä vuonna useempi pitkäkestoinen (1-4 kk) suhde tullut esiteltyä kyllä. Viettävät yöt usein täällä mun luona kun en voi tietenkään lapsia keskenään jättää.
Kertokaa miten te muut hoidatte nää hommat, onko sama ongelma ja onko perhe tai muut läheiset kokeneet huonoksi sen et pidätte yllä normaalia suhde-elämää?
Kyllä lapsia vtuttaa, kun äijiä ravaa. Minä menin tossa juhannuksen tienoilla yhden yh luokse. Jubailtiin alkuilta ja jatkoille sen luokse. Sen naisen äiti toi sit aamulla ne skidit takas ja se pienempi kysy OLETKO MUN UUSI ISÄ TAAS?? Huom TAAS. Siinä vaiheessa aamua tajusin, että nainen jota poljin yön, niin on epätoivonen joka väkisin etsii miesmallia ja ns uutta isää lapsilleen. Juu ei tullu musta uutta isää.
Toivon että olisit provo, mutta valitettavasti kaltaisiasi älylottovoiton hävinneitä vanhempia on olemassa.
Niitä vaihtuvia miehiä ei raahata kotiin nuss*ttavaksi lasten nähden ja kuullen, piste. Normaaliälyiset ihmiset ymmärtävät lapsia hankkiessaan, että lasten hyvinvointi menee oman hyvinvoinnin edelle, valitettavasti sinun kaltaisesi taas lisääntyvät mitään miettimättä.
Lopeta se miehien kotiin raahaaminen ja hoida läheisyydentarpeesi muualla.
Minä, yksinhuoltaja, tuon miehen, joka on ystävä, kotiini miten ja milloinka haluan.
Kamala ajatella, ettette voi normaalisti olla.
Tyttäreni ei ole nähnyt yhtäkään hoitoa tänä aikana kuin kahdestaan ollaan asuttu. Hoidan tarpeeni lapsivapaaviikonloppuina, kun lapsi on isällään. Olen hyvin tarkka siitä. Erosta lapsen isästä noin 2,5 vuotta ja olen sinkku. Ei kiirettä. :)
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanottu olen päivät töissä, en voi silloin miehiä tapailla. Illat haluan viettää lasten kanssa kuten kuka tahansa ihminen, arki on mitä on. Siinä syy siihen että miehet viettävät luonani öitä, illalla en voi tietenkään lähteä enää mihinkään. Olen samaa mieltä kuin eräs ketjuun vastannut, olen parempi äiti lapsille kun saan tarpeeni tyydytettyä seksin ja läheisyyden suhteen. Miksi se on väärin? En ole aiemmin millään tavalla pitänyt tätä vääränä, nyt sukulaisen haukut sai kurjan olon itselleni. En ole itse voinut vaikuttaa yksin siihen, että ero on lasten isistä tullut. Kahden lapsen isä ei tosiaan ole kuvioissa ollenkaan, syytä en tässä avaa. Ei ole nähnyt lapsia vuosiin. Kolmas on isällään viikko-systeemillä, se toimii hyvin eikä meillä ole lapsen isän kanssa riitoja.
En myöskään ymmärrä tätä provohaukkumista. Olenko muka ainoa suomen sinkkuäiti jolla on vilkas seksielämä?! Saan enemmän kuin parisuhteessa elävät ystäväni. Onko tämä haukkuminen vaan kateutta.
-ap
Ei ole kateutta. Se saattaa kuulostaa vastuuttomalta, että lähes tuntemattomia (lasten näkökulmasta katsottuna) hyypiöitä käy yökyläilemässä. Toivottavasti sinulla on ehkäisy kunnossa. Turvatonta se lapsille on. Lapset jossain vaiheessa tajuavat mikä on homman nimi.
Tyttäreni ei ole nähnyt yhtäkään hoitoa tänä aikana kuin kahdestaan ollaan asuttu. Hoidan tarpeeni lapsivapaaviikonloppuina, kun lapsi on isällään. Olen hyvin tarkka siitä. Erosta lapsen isästä noin 2,5 vuotta ja olen sinkku. Ei kiirettä. :)
Olen nyt vuoden ollut sinkkuna, olen totaali yh vailla toimivaa tukiverkostoa, joten lapseni ei käy missään yökyläilemässä.
Nyt olen alkanut tapailemaan erästä miestä, mutta hän käy meillä kun lapseni nukkuu, (onneksi lapsellani on mahtavat unenlahjat) kerran on lapsi tämän äidin ystävän nähnyt päiväkahvin merkeissä, käyhän minulla muitakin ystäviä kylässä, mutta muuten vain iltaisin ja öisin ollaan tämän miehen kanssa tekemisissä.
Aamulla viimeistään sitten hipsii hiljaa pois, ennen kuin lapsi herää :)
Aijon olla hyvin varovainen siitä milloin lapselleni uusia miehiä alan esittelemään, tahdon olla niin varma suhteen pysyvyydestä kuin se ilman kristallipalloa suinkin on mahdollista, ennen kuin alan lastani mies kuvioillani hämmentämään. :)
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni ei ole nähnyt yhtäkään hoitoa tänä aikana kuin kahdestaan ollaan asuttu. Hoidan tarpeeni lapsivapaaviikonloppuina, kun lapsi on isällään. Olen hyvin tarkka siitä. Erosta lapsen isästä noin 2,5 vuotta ja olen sinkku. Ei kiirettä. :)
Montaas miestä sinä olet 2,5 vuodessa nu**inut?
Ap kirjoittaa hyvällä suomen kielellä älyvapaasta elämäntyylistä. On siis provo.
Olen yh...ja saat aikaan hirvittävän kuvituksen tunteen. Miten voit olla noin itsekäs? Miten pystyt päästämään kotiisi lapsiesi lähelle jotain panoja? Sun pitäis kasvaa henkisesti tai miettiä lapsille parempi ja tasapainoisempi koti.
Olen yh...ja saat aikaan hirvittävän kuvotuksen tunteen. Miten voit olla noin itsekäs? Miten pystyt päästämään kotiisi lapsiesi lähelle jotain panoja? Sun pitäis kasvaa henkisesti tai miettiä lapsille parempi ja tasapainoisempi koti.
Apua mitä luen....
Minulla on 2 lasta ja en ikimaailmassa roudaa kotiin mitään panoja. En kyllä edes harrasta mitään sellaisia yhden illan juttuja, tai pelkkiä seksisuhteita vaikka himot ne on minullakin.
Tämä on tätä aikaa, lapset ovat tärkeimmät eikä minun puutostilani. Ja huom. Olen myöskin hyvin seksuaalinen ihminen parisuhteessa. En silti kuole tähän tai ole edes kärttyisä. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja nyt on näin.
Miten ihmeessä ap voit ajatella, että tuo _ei_ olisi haitallista? Onhan se ihan kaikista mahdollisista näkökulmista väärin kyseisiä lapsia kohtaan.
Ap palaa takaisin, lapset unilla niin vielä on aikaa...
aika kuivaa tuntuu monella muulla yhärillä olevan elämä. Yllättää ihmisten tiukkapipoisuus. Odotetaanko samaa myös yksihuoltajamiehiltä, ei naisia koskaan ennen kuin omat lapset täysikäisiä? Oon ollut yh nyt noin 5 vuotta, enkä kyllä vois kuvitella että ihan ilman miestä olisin tämän ajan ollut. Kyllä haku on ollut päällä siitä asti kun kahden viimeisimmän lapsen isän kanssa ero tuli. Kuten sanoin, mulla on lapset (kaksi nuorinta) lähestulkoon aina kun isä ei osallistu lasten eloon.
Vierailija kirjoitti:
Ap palaa takaisin, lapset unilla niin vielä on aikaa...
aika kuivaa tuntuu monella muulla yhärillä olevan elämä. Yllättää ihmisten tiukkapipoisuus. Odotetaanko samaa myös yksihuoltajamiehiltä, ei naisia koskaan ennen kuin omat lapset täysikäisiä? Oon ollut yh nyt noin 5 vuotta, enkä kyllä vois kuvitella että ihan ilman miestä olisin tämän ajan ollut. Kyllä haku on ollut päällä siitä asti kun kahden viimeisimmän lapsen isän kanssa ero tuli. Kuten sanoin, mulla on lapset (kaksi nuorinta) lähestulkoon aina kun isä ei osallistu lasten eloon.
Tiukkapipoisuus?
Sanoisin että vastuullisuus.
Vaan ap:n sekä tämä kirjoitus kyllä avasi silmät sen suhteen, miksi sanat "yh" ja "epätoivoinen" usein liitetään samaan lauseeseen. Tuskin se niille miehillekään on mikään lottovoittofiilis, kun tajuavat että lapset ovat olleet koko ajan kuulolla. Riippuu tietty miehistä, mutta ei se nyt normaalia ole.
Kyllähän se ihmisestä kauas näkyy, kun on se "haku päällä". Se houkuttelee tasan niitä yhden yön toivoja.
En itse pystyisi edes nauttimaan seksistä, jos jännittäisin lapsia että heräävätkö/kuulevatko. Ajatuskin etoo.
Tunnen vain yhden oikeasti yksinhuoltajamiehen, ja ei todellakaan raahaa mitään naisia kotiinsa vaan menee itse ja lapsille hommas tutun hoitajan, esimerkiksi minut.
kai se myytti onkin totta et moni nainen luopuu lasten myötä omasta itsestään ja omista tarpeistaan. En ymmärrä miten sellaista jaksaa. Voin sanoa et hulluks oisin tullut vain lapsista huolehtien omista tarpeistani välittämättä. Olen vasta himpun päälle 30 ja elämä ei todellakaan voi olla ohi vielä. Enkä ajatellut odotella siihen kun nuorin on täysikäinen, saan nimittäin odottaa aika monta vuotta sitten.
Kyllä lapsiani rakastan ja heidät laitan monessa asiassa etusijalle. Miehiä haluan kuitenkin tästä eteenpäinkin. Olen yrittänyt tänäkin vuonna jokaisen pidemmän seurustelun (nämäm 1-4 kk kestäneet) kanssa ihan tosissaan. Toivonnut siis että jutuista tulisi jotain pysyvämpää. Kun ei ole onnistunut, en ole jäänyt ihmettelemään vaan jatkanut eteenpäin.
-ap
kyllä minä kävin viikkolla laskemassa mälli'ä naapurin yh n kun se littoi kersat maate alkoi imemään munaa ihan kivaa viikolla
vklp sitten kävin vähän naisissa kapakissa ja hoitelin hoidot joko asiakkaan tiloissa tai toin taksilla kotio jos laskin että kandee eli oli joku tyyliin 15 v nuorempi nainen
Olen ollut kohta kuusi vuotta sinkku ja täällä meillä on käynyt kolme miestä, joiden kanssa olen seurustellut pitempään. Yksi näistä ei ollut ikinä yötä, kun lapset ovat olleet kotona.
Mitä vanhemmaksi lapset tulevat, sitä hankalammalta tuntuu miehen yökyläily. Isompi on teini ja nuorempikin jo tajuaa asioita.
Pitäisi olla tosi vakiintunut suhde, että nyt esittelisin miehen lapsille ja hän yöpyisi meillä.
Hyvä usko on ollut näihin menneisiinkin, mutta loppuneet ovat. Oikeastaan vähän kaduttaakin, että olen tuonut nämä miehet näytille, mutta ei kai heistä ole traumoja jäänyt. Ihan mukavia tyyppejä, myös lasten mielestä.
Ikinä en toisi mitään hoitoa kotiin jos lapset ovat paikalla. Ihan käsittämätön ajatuskin!
Nyt ei ole mitään suhdetta enkä muutenkaan harrasta yhden yön juttuja.
Vierailija kirjoitti:
kai se myytti onkin totta et moni nainen luopuu lasten myötä omasta itsestään ja omista tarpeistaan. En ymmärrä miten sellaista jaksaa. Voin sanoa et hulluks oisin tullut vain lapsista huolehtien omista tarpeistani välittämättä. Olen vasta himpun päälle 30 ja elämä ei todellakaan voi olla ohi vielä. Enkä ajatellut odotella siihen kun nuorin on täysikäinen, saan nimittäin odottaa aika monta vuotta sitten.
Kyllä lapsiani rakastan ja heidät laitan monessa asiassa etusijalle. Miehiä haluan kuitenkin tästä eteenpäinkin. Olen yrittänyt tänäkin vuonna jokaisen pidemmän seurustelun (nämäm 1-4 kk kestäneet) kanssa ihan tosissaan. Toivonnut siis että jutuista tulisi jotain pysyvämpää. Kun ei ole onnistunut, en ole jäänyt ihmettelemään vaan jatkanut eteenpäin.
-ap
Kuule, kun ei ole kyse omasta itsestä luopumisesta vaan asioiden järjestelystä.
Sinun pitäisi hommata lapsille hoitaja, joka ei vaihdu, ja mennä niiden miesten luo.
Et voi pakottaa lapsiasi kuuntelemaan äidin harrastamaa seksiä, miten et ymmärrä sitä? Kouluikäisiäkin osa lapsista niin varmasti tietävät mitä tapahtuu. Ja koska ovat kertoneet asiasta eteenpäin niin se on merkki siitä, että se vaivaa. Sinulla on tarpeesi ja lapsillasi on myös tarpeita, mm. rauhallinen koti. Lapset ovat riippuvaisia sinun valinnoistasi. Sinulla on vastuu heistä, ja sellainen asia on paljon painavampi kuin sinun seksinnälkäsi.
Olet vähän yli 30, sinulla on 3 lasta 2 eri miehen kanssa ja olet nyt 5 vuotta ollut sinkkuna, ja tänä vuonna miehiä ollut kotona jo 7?
Mitä jos hetkeksi unohtaisit sen kiivaan miehenmetsästyksen niistä deittipalveluista? Jos on yhtään pienempi paikkakunta niin johan sinulla on tietynlainen maine siellä, anteeksi nyt vain.
Se oikea suhde voi löytyä sitten vaikka leikkipuistosta.
Vierailija kirjoitti:
Ap palaa takaisin, lapset unilla niin vielä on aikaa...
aika kuivaa tuntuu monella muulla yhärillä olevan elämä. Yllättää ihmisten tiukkapipoisuus. Odotetaanko samaa myös yksihuoltajamiehiltä, ei naisia koskaan ennen kuin omat lapset täysikäisiä?
Lähipiirissäni on kaksi yksinhuoltajamiestä (lapset jo aikuisia) ja kumpikaan ei kuulemma kertaakaan tuonut panojaan kotiin lastensa nähtäville. Toinen miehistä aloitti parisuhteen kun lapset olivat jo yli parikymppisiä, ja välit kiristyivät siitäkin.
Hyi yök Ap. Mun vahemmat oli eronnu ja isän luona meno oli just tollasta. Ei pystyny olee ilman jotain lorttoa kainalossa edes sitä hetkeä, kun olin hänen luonaan. No teininä pistin välit poikki. Kännissä sit soitteli ja itki. Laitoin aina luurin kiinni.