Miksi koulujen opetuksen taso laskee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkakoot ovat pienentyneet samalla, kun oppimistulokset ovat huonontuneet. Oma arvioni on, että erityisopetuksen purkaminen, integraatio ja inkluusio sekä näiden mukana tullut yleinen tavoitetason putoaminen ovat syynä. Uusi OPS tulee vielä jyrkentämään pudotusta. Lapset eivät ole näin lyhyessä ajassa merkittävästi muuttuneet. Uskon, että jos heidät laitettaisiin 80-luvun kouluun niin saataisiin 80-luvun tuloksia.

Nykykoulu voitaisiin pelastaa tasokursseilla. Olisi perustaso (nykyinen), tuettu taso niille, jotka eivät pärjää perustasolla sekä laaja kurssi niille, joilla on halua ja kykyä opiskella. Tämä vaatisi nykyistä isompia kouluyksiköitä tai laajempaa yhteistyötä eri koulujen välille, jotta kolmen tasoinen opetus saadaan toteutettua.

Jos -80-luvulla olis ollut tasokurssit, tuskin olisin päässyt yliopistoon. Opettaja olis katsonut että tuo on ujo eikä osaa...menkööt apukouluun...

Häh? Mä olen kirjoittanut vuonna 1990 ja yläkoulussa oli kyllä tasokurssit: oli laaja matematiikka, keskikurssi ja lyhyt matematiikka. Ne valittiin ihan itse. Minä otin keskikurssin, mutta aika pian opettaja siirsi minut sinne laajaan ryhmään, koska osaamiseni oli parempaa. Mutta siis vain jos itse halusin ja kyllä siinä halusin. Kirjoitin lyhyestä matematiikasta L:n sitten aikanaan.

Minusta tasokurssit olivat hyvä juttu. Nämä olivat muistaakseni myös kielissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkakoot ovat pienentyneet samalla, kun oppimistulokset ovat huonontuneet. Oma arvioni on, että erityisopetuksen purkaminen, integraatio ja inkluusio sekä näiden mukana tullut yleinen tavoitetason putoaminen ovat syynä. Uusi OPS tulee vielä jyrkentämään pudotusta. Lapset eivät ole näin lyhyessä ajassa merkittävästi muuttuneet. Uskon, että jos heidät laitettaisiin 80-luvun kouluun niin saataisiin 80-luvun tuloksia.

Nykykoulu voitaisiin pelastaa tasokursseilla. Olisi perustaso (nykyinen), tuettu taso niille, jotka eivät pärjää perustasolla sekä laaja kurssi niille, joilla on halua ja kykyä opiskella. Tämä vaatisi nykyistä isompia kouluyksiköitä tai laajempaa yhteistyötä eri koulujen välille, jotta kolmen tasoinen opetus saadaan toteutettua.

Jos -80-luvulla olis ollut tasokurssit, tuskin olisin päässyt yliopistoon. Opettaja olis katsonut että tuo on ujo eikä osaa...menkööt apukouluun...

Ne tasokurssit sai ihan itse valita.

Erityis tukea tarvitsevat omille luokille, pienryhmät, normi oppilaat omassa luokassaan,. hoono soomi omissa luokissaan, pienryhmät, olisko parempi??? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei yhdessäkään peruskoulussa voi velvoittaa ostamaan oppikirjoja.

Ne on pakko ostaa jos haluaa lapsensa oppivan jotain.

Laitako listan mitä kirjoja olet ostanut?

Etsi ennemmin Hesarin iso ja laaja juttu aiheesta. Se oli ihan hiljan. Saat seikkaperäisen kuvan siitä mistä kirjoista nipistellään.

Meillä pahimmat puutteet on olleet englannissa ja matikassa. Niistä puuttunut kirjat täysin systemaattisesti. Ruotsisa samaa ongelmaa ja toisella lapsella yllissä ja hissassa.

Mä kyllä ymmärrän tän. Hesarin artikkelissa oli mm. kouluja, joissa historian kirjan sai kerran ennen koetta yön yli lainaan, koska kirjoja oli niin vähän. Onhan sellainen oppilas ihan eriarvoisessa asemassa jolla on vanhempien hankkimana aina se kirja käytössä, myös ennen koetta.

Tämä on minusta aika iso epäkohta .

Tämä on lopputulos kun kaikki rahat on menneet padeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väsynyt3ope kirjoitti:

Olen 3 luokan luokanopettajan ja tällä hetkellä luokallani on yksi oppilas joka on ollut koko alkuopetuksen kotikoulussa vakavan sairauden vuoksi (isoja aukkoja useissa oppiaineissa), 6 tehostetuntuen oppilasta, 6 s2 oppilasta (pari em. tt-oppilaita), yksi lapsi on menettänyt syksyllä pikkuveljen, kahden oppilaan vanhemmat taistelevat parhaillaan oikeudessa lapsen huoltajuudesta ja toisen huoltajalla on pahoja mt-ongelmia ja se näkyy myös minulle. Tämän lisäksi luokassa on kiusaamista, tilannetta yritetään ratkaista moniammatillisen tiimin kanssa yhdessä (reksi, minä, kuraattori ja psykologi) mutta homma senkun jatkuu. Tänään 2 oppilasta oksensi ja toinen oli oksentanut myös eilen illalla, mutta tästä huolimatta vanhemmat lähettivät oppilaan tänään kouluun...

Oppilaiden taitotaso laskee kokoajan kuin lehmän häntä ja aika koulussa menee kaikkeen muuhun kuin opettamiseen. Olen pyrkinyt rajaamaan niin, että opetusajalla ei selvitetä välitunnilla tapahtunutta kiusaamista, mutta joskus on pakko, joskus openkin pitää päästä kotiin.

No tämä. Kun koulun pitää hoitaa kokonaisvaltainen kuntoutus ja kasvatus kaiken muun ohella. Vanhemmat ovat ulkoistaneet kaiken koululle.

Kai sinä käsität että kaikkein eniten tilanteesta kärsii ne lapset ja perheet jotka hoitaa osuutensa ja enemmän, paikkaavat koulun puutteet jne ja silti se oma lapsi jää opetuksetta ja huomiotta tuolla.

Meillä oli just vanhempainvartti ja ainoo palaute oli että kaikki laput ja liput on toimitettu säntillisesti, lapsi on selkeesti aktiivinen ja pedantti mutta kukaan opettaja ei muista häntä.

Minä kysyin ekaluokkalaisen vanhempainvartissa että onko lapsella ollut oikeat läksyt tehtynä kun välillä lapsen kautta kulkeneet tehtävänannot ovat vähän epäselviä. Opettaja ei tiennyt, ei kuulemma ehdi katsoa läksyjä niiltä joiden olettaa osaavan. Ymmärrän että isommille koululaisille voi jo jättää vastuuta siitä että opiskelevat itseään varten ja huolehtivat itse että harjoittelevat myös kotona, mutta kyseessä oli pari viikkoa koulua käynyt lapsi. Nopeasti joutuu ope aloittamaan olettamisen kuka pärjää omillaan ja kuka ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkakoot ovat pienentyneet samalla, kun oppimistulokset ovat huonontuneet. Oma arvioni on, että erityisopetuksen purkaminen, integraatio ja inkluusio sekä näiden mukana tullut yleinen tavoitetason putoaminen ovat syynä. Uusi OPS tulee vielä jyrkentämään pudotusta. Lapset eivät ole näin lyhyessä ajassa merkittävästi muuttuneet. Uskon, että jos heidät laitettaisiin 80-luvun kouluun niin saataisiin 80-luvun tuloksia.

Nykykoulu voitaisiin pelastaa tasokursseilla. Olisi perustaso (nykyinen), tuettu taso niille, jotka eivät pärjää perustasolla sekä laaja kurssi niille, joilla on halua ja kykyä opiskella. Tämä vaatisi nykyistä isompia kouluyksiköitä tai laajempaa yhteistyötä eri koulujen välille, jotta kolmen tasoinen opetus saadaan toteutettua.

Jos -80-luvulla olis ollut tasokurssit, tuskin olisin päässyt yliopistoon. Opettaja olis katsonut että tuo on ujo eikä osaa...menkööt apukouluun...

Ne tasokurssit sai ihan itse valita.

Tämä on koulukohtaista. Omassa yläasteella ei ollut tasokursseja siihen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Eikö yllissä ja hissassa ole kirjaa lainkaan vai onko koulussa jonkinlainen kirja, jota ei vain saa tuoda kotiin? Näin on lapseni uskonnon kirjan kanssa. Kotiin sen saa ehkä kerran vuodessa, jos pitää jotain opetella. En kyllä ole kauhean pahoillani tästä tilanteesta.

Sen sijaan hiukan on harmittanut, kun äidinkielestä jäi harjoituskirja pois neljännellä luokalla. Näkee selvästi, että yläkouluun tulijoilla on koko ajan yhtä puutteellisemmat taidot, ja oman lapseni kohdalla se syykin sitten löytyi.

Täytyy kuitenkin olla tyytyväinen, että emme asu Helsingissä ja isommalla lapsella on työkirjat niin ruotsista kuin englannistakin ja kierrätettävät lukukirjat molemmista. Matematiikasta on kirja mutta tehtävät tehdään vihkoon eli sekin on kiertokirja. Pienemmällä lapsella ei ole englannista vielä kirjaa, työkirja kuitenkin löytyy. Näin oli myös isomman lapsen kanssa, ja lukukirjan sai vasta kolmannella luokalla. Tokaluokkalaisella ei myöskään ole mitään kirjaa uskonnosta tai ympäristötiedosta, nekin tulevat vasta kolmannella luokalla mutta onneksi matematiikan kirjaan saa ihan kirjoittaakin ja äidinkielestäkin on jonkinlainen tehtäväkirja (isommalla niitä oli jopa kaksi).

Jos Helsingissä ihan koulukohtaisesti säästetään eri kirjoista, niin eikö tuo ole jo tasa-arvon vastaistakin? Olen elämässäni vain muutaman kerran valittanut virkamiesten päätöksistä, ja jokaisella kerralla ne on otettu tosissaan ja muutoksia on tehty heti. Esim. Espoossa valitin kaupungin palautesivun kautta lasten eriarvoisuudesta päiväkotien pihojen suhteen ja sain aikaan muutooksen parissa kuukaudessa (lapsen päiväkodin piha laitettiin remonttiin ja päiväkotia infottiin, että tämä oli valitukseni ansiosta). Luulisi, että kirjallinen valitus asiasta tehoaisi. Millä tuollaista eriarvoisuutta voidaan muuten perustella?

Se asian saama julkisuus sai nyt VIIMEIN Helsingin opetusviraston ryhtymään "kartoittamaan oppikirjatilannetta". Tiedä sitten mitä se käytännössä tarkoittaa.

Helsingistähän muuten puuttuu myös ne tietokoneet ja padit, koska opetusviraston virkamies kavalsi niihin tarkoitetut rahat. Ja kaikki käsiinsä saamansa koneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsemme koulussa kirjat tulevat kyllä koulun puolesta. Työkirjoja ei tietysti ole kuin kielistä, matematiikka tehdään vihkoon ja isommalla ei ole enää mitään äidinkielen kirjaakaan, mutta en nyt usko, että ne mekaaniset tehtävät ovat kovinkaan oleellisia oppimisessa pitkällä tähtäimellä.

Ihmettelen myös kovasti näitä kouluja, joissa vanhempia velvoitetaan (?) ostamaan työkirjat ja laitetaan näin oppilaat eriarvoiseen asemaan. En sietäisi sitä hetkeäkään. Oppilaat ovat eri arvoisessa asemassa vanhempien varallisuuden mukaan ja tällaisella systeemillä on kertaheitolla palattu 60-luvulle ja oppikoulun maksullisuuteen. Köyhät tippuivat sitten kelkasta.

Ei meitä velvoiteta, mutta kun niitä kirjoja ei yksinkertaisesti saa niin pakko ne on ostaa. Yritin tapella asiasta, mjutta minua palloteltiin vain virkamieheltä toiselle ja naurettiin, että kantelukaan mitään auta.

Ja kyllä, omat lapseni saavat ihan erilaisen koulutaipaleen kunnheillä on ne kirjat ja kielten ope -äiti ja di-isä koko ajan tukemassa.

Meillä taas on DI-äiti ja DI-isä ja vain ne kirjat mitkä koulusta saa. Mitään puuttuvien kirjojen listoja ei ole esitetty. Lapsi hoitaa koulunkäyntinsä tunnollisesti ihan itse ilman erityistä tukea.

Kuvitteletko sinä, rassu, että ne esittää jotain puuuttuvien kirjojen listoja vanhemmille?

😂😂😂😂😂😂

Voiko joku oikeasti olla noin yksinkertainen?

Ei ne kuule listaa niitä. Minä vaan satun tietämään oppikirjoista sen verran, että tiedän, milloin lapsille on jaettu vain 20 prosenttia siitä materiaalista mitä olisi pitänyt jakaa.

Eikä minun lapseni ole erityisoppilas ja nauti mitään erityistä tukea. Fiksut vanhemmat vain katsovat, ettei opittuun jää nyrkin kokoisia aukkoja sinn sun tänne niin, että myöhemmästä opiskelusta ei tulekaan mktään.

T. Ope ja äiti

Tiedät kaikista oppikirjoista? Mitä kieliä opetat?

Tiedän. Kun tiedän miten se oppimateriaali rakennetaan. Eli kai minä nyt ammattilaisena näen, että esim matikasta täytyy puuttua jotain kun ei ole kuin kummallisia irrallisia muistiinpanoja tai että jos lapsella on pelkkä jonkinnkielen tekstikirja, eikä esim sanastoa siihen tekstiin ollenkaan...

Tai ylli on sekava nippu monisteita ja kirjan saa kahdesti kuussa jonkin kiertävän listan mukaan... Historiaa tekivät niin että neljä lasta sai tunnilla katseltavakseen kirjan. Lapsella kolme villiä poikaa siinä rthmässä, eikä hän edes tiennyt mikä sen kirjan piti muka olla.

Ei se nyt mitään hirvittävää neroutta vaadi. Kustantajien sivuilta voi esim tarkistaa, että onko lapsi saanut sekä tekstikirjan että tehtäväkirjan...

Ostat siis sellaisia kirjoja, joita opettaja ei käytä tunnilla? Vaan sinä käytät niitä illalla?

Ostan ne kirjat jotka puuttuu kokonaan ja ostan esim englannissa sen puuttuvan tehtäväkirjan, jossa on 80 prosenttia siitä oppimateriaalista. Englannista ovat jo vuosia saaneet vain tekstikirjan, jossa ei ole yhtään mitään muuta kuin se teksti.

Ruotsissa teen niin, että aina kun lapsi saa sen tehtäväkirjan kotiin, kopioin siitä sivut sinne seuraavaan kokeeseen. En löytänyt sitä tehtäväkirjaa kirjakaupasta...

Hissassa aikoinaan tein lapselle kokonaan referaatit koealueesta. Sekä sanastot kahdella kielellä.

Häiriköitä on aina ollut. Se ei ole syy. Ennen luokat oli isompia ja joukossa oli kaikenlaisia tallaajia. Setäni juuri muisteli, kuinka 80-luvulla yritti opettaa yhteenlaskua luvuilla 10-20 ysiluokkalaiselle, eikä tuo oppinut. Armovitosella vaan ulos.

Suurimpana syynä näen lasten hemmottelun ja vanhempien halun suojata lastaan ikäviltä asioilta, kokemuksilta ja vaatimuksilta. Lapset on entistä enemmän elämän keskiössä, niiden kanssa neuvotellaan ja tunnistellaan niiden tuntemuksia herkällä korvalla. Lapset haluaa neuvotella aikuisten, myös opettajien kanssa, ja vanhemmat kotona pöyristyy, jos lapsi itkee kotona, kuinka inhottava opettaja pakottaa opettelemaan kerralla 20 epäsäännöllistä verbiä ja on pakko saada x pistettä läpäistäkseen. Sellainen ope on sadistinen ja huono, kun toista itkettää kotona lukuhommilla. Toisaalta lapset on tottuneet, että vanhemmat puolustaa heti, kun tulee se pahaa mieltä ja sitä käytetään hyväkseenkin.

Tämä on vaikea asia, koska tottakai ihmisillä on oikeus puolustaa lapsiaan. On vaikea katsoa oman lapsen tuskaa vierestä ja kohauttaa hartioita.  Koulu ilmentää tavallaan yhteiskunnan arvomaailmaa. Siinä ei ole sitkeys, "kärsimyksen kautta voittoon" -asenne kovin korkealla. Pitää olla mukavaa, toimia mukavuusalueella ja mistään ei saa tulla kuviteltua traumaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsemme koulussa kirjat tulevat kyllä koulun puolesta. Työkirjoja ei tietysti ole kuin kielistä, matematiikka tehdään vihkoon ja isommalla ei ole enää mitään äidinkielen kirjaakaan, mutta en nyt usko, että ne mekaaniset tehtävät ovat kovinkaan oleellisia oppimisessa pitkällä tähtäimellä.

Ihmettelen myös kovasti näitä kouluja, joissa vanhempia velvoitetaan (?) ostamaan työkirjat ja laitetaan näin oppilaat eriarvoiseen asemaan. En sietäisi sitä hetkeäkään. Oppilaat ovat eri arvoisessa asemassa vanhempien varallisuuden mukaan ja tällaisella systeemillä on kertaheitolla palattu 60-luvulle ja oppikoulun maksullisuuteen. Köyhät tippuivat sitten kelkasta.

Ei meitä velvoiteta, mutta kun niitä kirjoja ei yksinkertaisesti saa niin pakko ne on ostaa. Yritin tapella asiasta, mjutta minua palloteltiin vain virkamieheltä toiselle ja naurettiin, että kantelukaan mitään auta.

Ja kyllä, omat lapseni saavat ihan erilaisen koulutaipaleen kunnheillä on ne kirjat ja kielten ope -äiti ja di-isä koko ajan tukemassa.

Meillä taas on DI-äiti ja DI-isä ja vain ne kirjat mitkä koulusta saa. Mitään puuttuvien kirjojen listoja ei ole esitetty. Lapsi hoitaa koulunkäyntinsä tunnollisesti ihan itse ilman erityistä tukea.

Kuvitteletko sinä, rassu, että ne esittää jotain puuuttuvien kirjojen listoja vanhemmille?

😂😂😂😂😂😂

Voiko joku oikeasti olla noin yksinkertainen?

Ei ne kuule listaa niitä. Minä vaan satun tietämään oppikirjoista sen verran, että tiedän, milloin lapsille on jaettu vain 20 prosenttia siitä materiaalista mitä olisi pitänyt jakaa.

Eikä minun lapseni ole erityisoppilas ja nauti mitään erityistä tukea. Fiksut vanhemmat vain katsovat, ettei opittuun jää nyrkin kokoisia aukkoja sinn sun tänne niin, että myöhemmästä opiskelusta ei tulekaan mktään.

T. Ope ja äiti

Tiedät kaikista oppikirjoista? Mitä kieliä opetat?

Tiedän. Kun tiedän miten se oppimateriaali rakennetaan. Eli kai minä nyt ammattilaisena näen, että esim matikasta täytyy puuttua jotain kun ei ole kuin kummallisia irrallisia muistiinpanoja tai että jos lapsella on pelkkä jonkinnkielen tekstikirja, eikä esim sanastoa siihen tekstiin ollenkaan...

Tai ylli on sekava nippu monisteita ja kirjan saa kahdesti kuussa jonkin kiertävän listan mukaan... Historiaa tekivät niin että neljä lasta sai tunnilla katseltavakseen kirjan. Lapsella kolme villiä poikaa siinä rthmässä, eikä hän edes tiennyt mikä sen kirjan piti muka olla.

Ei se nyt mitään hirvittävää neroutta vaadi. Kustantajien sivuilta voi esim tarkistaa, että onko lapsi saanut sekä tekstikirjan että tehtäväkirjan...

Ostat siis sellaisia kirjoja, joita opettaja ei käytä tunnilla? Vaan sinä käytät niitä illalla?

Ostan ne kirjat jotka puuttuu kokonaan ja ostan esim englannissa sen puuttuvan tehtäväkirjan, jossa on 80 prosenttia siitä oppimateriaalista. Englannista ovat jo vuosia saaneet vain tekstikirjan, jossa ei ole yhtään mitään muuta kuin se teksti.

Ruotsissa teen niin, että aina kun lapsi saa sen tehtäväkirjan kotiin, kopioin siitä sivut sinne seuraavaan kokeeseen. En löytänyt sitä tehtäväkirjaa kirjakaupasta...

Hissassa aikoinaan tein lapselle kokonaan referaatit koealueesta. Sekä sanastot kahdella kielellä.

Erityislapsi kyseessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisessa ketjussa keskustelu, että tutkimusten mukaan älykkyys on laskenut. Dna rappeutuu. Opetus on edelleen laadukasta. Uusi ops muuttaa opetuksen enemmänkin oppimisen ohjaamiseksi kuin perinteiseksi opettamiseksi.

Se opetustyyli on myrkkyä pojille. Tyhmään päähän tieto menee vaan takomalla. Tästä omakohtaista kokemusta

Uuden opsin yhtenä muutosten perusteena on juuri poikien viihtymättömyys koulussa ja huonommat arvosanat. Vanhaa, opettajajohtoista opetusta pidettiin tytöille sopivampana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsemme koulussa kirjat tulevat kyllä koulun puolesta. Työkirjoja ei tietysti ole kuin kielistä, matematiikka tehdään vihkoon ja isommalla ei ole enää mitään äidinkielen kirjaakaan, mutta en nyt usko, että ne mekaaniset tehtävät ovat kovinkaan oleellisia oppimisessa pitkällä tähtäimellä.

Ihmettelen myös kovasti näitä kouluja, joissa vanhempia velvoitetaan (?) ostamaan työkirjat ja laitetaan näin oppilaat eriarvoiseen asemaan. En sietäisi sitä hetkeäkään. Oppilaat ovat eri arvoisessa asemassa vanhempien varallisuuden mukaan ja tällaisella systeemillä on kertaheitolla palattu 60-luvulle ja oppikoulun maksullisuuteen. Köyhät tippuivat sitten kelkasta.

Ei meitä velvoiteta, mutta kun niitä kirjoja ei yksinkertaisesti saa niin pakko ne on ostaa. Yritin tapella asiasta, mjutta minua palloteltiin vain virkamieheltä toiselle ja naurettiin, että kantelukaan mitään auta.

Ja kyllä, omat lapseni saavat ihan erilaisen koulutaipaleen kunnheillä on ne kirjat ja kielten ope -äiti ja di-isä koko ajan tukemassa.

Meillä taas on DI-äiti ja DI-isä ja vain ne kirjat mitkä koulusta saa. Mitään puuttuvien kirjojen listoja ei ole esitetty. Lapsi hoitaa koulunkäyntinsä tunnollisesti ihan itse ilman erityistä tukea.

Kuvitteletko sinä, rassu, että ne esittää jotain puuuttuvien kirjojen listoja vanhemmille?

😂😂😂😂😂😂

Voiko joku oikeasti olla noin yksinkertainen?

Ei ne kuule listaa niitä. Minä vaan satun tietämään oppikirjoista sen verran, että tiedän, milloin lapsille on jaettu vain 20 prosenttia siitä materiaalista mitä olisi pitänyt jakaa.

Eikä minun lapseni ole erityisoppilas ja nauti mitään erityistä tukea. Fiksut vanhemmat vain katsovat, ettei opittuun jää nyrkin kokoisia aukkoja sinn sun tänne niin, että myöhemmästä opiskelusta ei tulekaan mktään.

T. Ope ja äiti

Tiedät kaikista oppikirjoista? Mitä kieliä opetat?

Tiedän. Kun tiedän miten se oppimateriaali rakennetaan. Eli kai minä nyt ammattilaisena näen, että esim matikasta täytyy puuttua jotain kun ei ole kuin kummallisia irrallisia muistiinpanoja tai että jos lapsella on pelkkä jonkinnkielen tekstikirja, eikä esim sanastoa siihen tekstiin ollenkaan...

Tai ylli on sekava nippu monisteita ja kirjan saa kahdesti kuussa jonkin kiertävän listan mukaan... Historiaa tekivät niin että neljä lasta sai tunnilla katseltavakseen kirjan. Lapsella kolme villiä poikaa siinä rthmässä, eikä hän edes tiennyt mikä sen kirjan piti muka olla.

Ei se nyt mitään hirvittävää neroutta vaadi. Kustantajien sivuilta voi esim tarkistaa, että onko lapsi saanut sekä tekstikirjan että tehtäväkirjan...

Ostat siis sellaisia kirjoja, joita opettaja ei käytä tunnilla? Vaan sinä käytät niitä illalla?

Ostan ne kirjat jotka puuttuu kokonaan ja ostan esim englannissa sen puuttuvan tehtäväkirjan, jossa on 80 prosenttia siitä oppimateriaalista. Englannista ovat jo vuosia saaneet vain tekstikirjan, jossa ei ole yhtään mitään muuta kuin se teksti.

Ruotsissa teen niin, että aina kun lapsi saa sen tehtäväkirjan kotiin, kopioin siitä sivut sinne seuraavaan kokeeseen. En löytänyt sitä tehtäväkirjaa kirjakaupasta...

Hissassa aikoinaan tein lapselle kokonaan referaatit koealueesta. Sekä sanastot kahdella kielellä.

Erityislapsi kyseessä?

Ei ole kuule. Ihan kympin oppilaita. Tarvii hekin oppimateriaalin mistä opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisessa ketjussa keskustelu, että tutkimusten mukaan älykkyys on laskenut. Dna rappeutuu. Opetus on edelleen laadukasta. Uusi ops muuttaa opetuksen enemmänkin oppimisen ohjaamiseksi kuin perinteiseksi opettamiseksi.

Se opetustyyli on myrkkyä pojille. Tyhmään päähän tieto menee vaan takomalla. Tästä omakohtaista kokemusta

Uuden opsin yhtenä muutosten perusteena on juuri poikien viihtymättömyys koulussa ja huonommat arvosanat. Vanhaa, opettajajohtoista opetusta pidettiin tytöille sopivampana.

Olen kuullut sama peruste. Mutta se peruste on ihan väärä.

Minä syytä vaatimustason laskua. Lapsilta ei esim. alakoulussa monikaan opettaja vaadi riittävästi. 1-2 luokalla harjoitellaan koulunkäyntiä. 3-4- luokilla harjoitellaan opiskelua. 5:llä luokalla, kun esiteini-ikä alkaa puskemaan läpi herätellään lapsia lukemaan ja opiskelemaan. Koulupäivät ovat lyhyitä. Sitoutuminen kouluun ja oppimiseen ei synny lyhyen koulupäivän jaopettajan, joka ei vaadi osaamista puitteissa.

Oma havaintoni on myös, että painottuneilla luokilla, joissa tapahtuu opppiasvalintaa on rauhallisempaa luokissa ja oppilailta vaaditaan tunneilla muutakin, kuin istumista pulpetissa.

Vanhemmat, jotka arvostavat koulua ja koulunkäyntiä yrittävät tartuttaa sen tiedonjanon ja oppimisen halun lapseensa.

Ensimmäinen huono koulu uudistus oli noin 1995 kun luokaton lukio tuli. Monen mielestä se oli kaikkein puolin luokaton.

Olen köynyt luokattoman lukion. Se sopii itseohjautuvalle. Suorastaan loistavasti. Mutta sitten taas se ei ole hyvä, jos jää liian yksin opintojensa kanssa.

Peruskoulun opetuksesta en tiedä, mutta ammattikoulun koulutuksen taso on aika naurettavaa, aikuiset ja nuoret opiskelevat samoissa ryhmissä, kirjoja eikä varsinkaan opetusmateriaalia kovinkaan paljon jaeta, suurin osa opetuksesta tapahtuu omatoimisesti netistä tietoa etsimällä. Eli siis annetaan kysymyksiä ja etsit vastaukset itse netistä. Teoriaa opetetaan hieman päivän aluksi, asiasta riippuen n. tunti tai vähemmän. Loppupäivä opiskellaan omatoimisesti.

Iso osa saattaa pelailla tai surffailla koneilla ja kun pitäisi jotain sitten käsin tehdä niin ollaan peukku suussa opea huutelemassa ja opettaja hieman ohjaa oikeaan suuntaan, mutta asiat pitäisi osata ratkoa itse, mikä on ihan fiksua.

On aikaa vievää puuhaa etsiä eri lähteistä tietoa, kun ajan voisi käyttää pelkkään opiskeluun opetusmateriaalista tai kirjasta. Vaikka tarkoituksena ilmeisesti opettaa myös tiedonhankintaa, samalla säästää rahaa?

Opettajille on ohjeistettu etteivät he ole opettajia vaan ohjaajia. Ja iso osa nuorista oppilaista tuntuu olevan kuin jossain päiväkerhossa kun äiti pakottaa, ei ammattia oppimassa. Nykyäänhän voi myös tulla ja mennä miten haluaa.

Kokeet ja näytöt on tehty lapsellisen helpoiksi, kai siksi että kaikki varmasti pääsevät niistä läpi.

Sanoisin että oppilaissa ja opetuksessa on paljon vikaa, ei tämä reformi ainakaan parannusta opetuksen tasoon ole tuonut.

Vapaa-kasvatus + säästösyyt + pakkomielle muuttaa toimivaa opetussuunnitelmaa = no kaikki tietää

Mulla on alakoululaisen vanhempana todella hyviä kokemuksia uudistuneesta peruskoulusta. Tosi paljon parempi kuin minun lapsuudessani. Levottomia lapsia on toki, mutta opettajien ammattitaito on tosi hyvä.

Olin kuullut, että monessa paikassa kitsastellaan kirjoista, siksi hämmästykseni oli suuri, kun lahjakas lapsi sai ylimääräisen tehtäväkirjan ihan vain eriyttämisen nimissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsemme koulussa kirjat tulevat kyllä koulun puolesta. Työkirjoja ei tietysti ole kuin kielistä, matematiikka tehdään vihkoon ja isommalla ei ole enää mitään äidinkielen kirjaakaan, mutta en nyt usko, että ne mekaaniset tehtävät ovat kovinkaan oleellisia oppimisessa pitkällä tähtäimellä.

Ihmettelen myös kovasti näitä kouluja, joissa vanhempia velvoitetaan (?) ostamaan työkirjat ja laitetaan näin oppilaat eriarvoiseen asemaan. En sietäisi sitä hetkeäkään. Oppilaat ovat eri arvoisessa asemassa vanhempien varallisuuden mukaan ja tällaisella systeemillä on kertaheitolla palattu 60-luvulle ja oppikoulun maksullisuuteen. Köyhät tippuivat sitten kelkasta.

Ei meitä velvoiteta, mutta kun niitä kirjoja ei yksinkertaisesti saa niin pakko ne on ostaa. Yritin tapella asiasta, mjutta minua palloteltiin vain virkamieheltä toiselle ja naurettiin, että kantelukaan mitään auta.

Ja kyllä, omat lapseni saavat ihan erilaisen koulutaipaleen kunnheillä on ne kirjat ja kielten ope -äiti ja di-isä koko ajan tukemassa.

Meillä taas on DI-äiti ja DI-isä ja vain ne kirjat mitkä koulusta saa. Mitään puuttuvien kirjojen listoja ei ole esitetty. Lapsi hoitaa koulunkäyntinsä tunnollisesti ihan itse ilman erityistä tukea.

Kuvitteletko sinä, rassu, että ne esittää jotain puuuttuvien kirjojen listoja vanhemmille?

😂😂😂😂😂😂

Voiko joku oikeasti olla noin yksinkertainen?

Ei ne kuule listaa niitä. Minä vaan satun tietämään oppikirjoista sen verran, että tiedän, milloin lapsille on jaettu vain 20 prosenttia siitä materiaalista mitä olisi pitänyt jakaa.

Eikä minun lapseni ole erityisoppilas ja nauti mitään erityistä tukea. Fiksut vanhemmat vain katsovat, ettei opittuun jää nyrkin kokoisia aukkoja sinn sun tänne niin, että myöhemmästä opiskelusta ei tulekaan mktään.

T. Ope ja äiti

Tiedät kaikista oppikirjoista? Mitä kieliä opetat?

Tiedän. Kun tiedän miten se oppimateriaali rakennetaan. Eli kai minä nyt ammattilaisena näen, että esim matikasta täytyy puuttua jotain kun ei ole kuin kummallisia irrallisia muistiinpanoja tai että jos lapsella on pelkkä jonkinnkielen tekstikirja, eikä esim sanastoa siihen tekstiin ollenkaan...

Tai ylli on sekava nippu monisteita ja kirjan saa kahdesti kuussa jonkin kiertävän listan mukaan... Historiaa tekivät niin että neljä lasta sai tunnilla katseltavakseen kirjan. Lapsella kolme villiä poikaa siinä rthmässä, eikä hän edes tiennyt mikä sen kirjan piti muka olla.

Ei se nyt mitään hirvittävää neroutta vaadi. Kustantajien sivuilta voi esim tarkistaa, että onko lapsi saanut sekä tekstikirjan että tehtäväkirjan...

Ostat siis sellaisia kirjoja, joita opettaja ei käytä tunnilla? Vaan sinä käytät niitä illalla?

Ostan ne kirjat jotka puuttuu kokonaan ja ostan esim englannissa sen puuttuvan tehtäväkirjan, jossa on 80 prosenttia siitä oppimateriaalista. Englannista ovat jo vuosia saaneet vain tekstikirjan, jossa ei ole yhtään mitään muuta kuin se teksti.

Ruotsissa teen niin, että aina kun lapsi saa sen tehtäväkirjan kotiin, kopioin siitä sivut sinne seuraavaan kokeeseen. En löytänyt sitä tehtäväkirjaa kirjakaupasta...

Hissassa aikoinaan tein lapselle kokonaan referaatit koealueesta. Sekä sanastot kahdella kielellä.

Ihailtavaa että viitsit nähdä noin paljon vaivaa