Miksi tosilla on tasainen onnellinen elämä ja sitten on niitä, joilla murhetta murheen perään.

no onhan sulla varmasti reilusti rahaa säästössä,ja säästynyt kun olet asunut miehen kämpässä.

se myös kyttii mun nettiä, sillä on myös herpes. Hyvää jatkoa.

rikkaampi mä olen kuin se, kaikin tavoin.

Elämänhallinta- ja järjestelykysymys.

Suurin osa varsinkin valittavista, uhriutuvista huomionhakuisista ainaisessa kurassa eläjistä on kyllä itse syypäitä siihen elämäänsä. Ei ole opeteltu rahankäyttöä, parisuhdetaitoja tai työelämää tai elämää muutenkaan.

Ihmiset joilla on oikeita ongelmia kuten esim vakavat sairaudet ja läheisten kuolemat ovat asia erikseen.

Ihminen jolla on rahaa, voi olla myös täys kusipää sika. raha ei kerro mistään parisuhdetaitoista mitään. Joskus päinvastoin. itsekkäitä kyykyttäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa varsinkin valittavista, uhriutuvista huomionhakuisista ainaisessa kurassa eläjistä on kyllä itse syypäitä siihen elämäänsä. Ei ole opeteltu rahankäyttöä, parisuhdetaitoja tai työelämää tai elämää muutenkaan.

Ihmiset joilla on oikeita ongelmia kuten esim vakavat sairaudet ja läheisten kuolemat ovat asia erikseen.

Eikä noihin vakaviin asioihin jäädä loppuelämäksi kiinni vaan jatketaan elämää eikä käytetä niitä vielä vuosien päästä tekosyynä paskaan elämään.

Asenne ratkaisee.

Jos on ollut lapsesta saakka ollut  kuormittava elämä, niin silloin vaaditaan ihmiseltä paljon sisua nousta ylös aallonpohjasta. Monesti myös kanssaihmiset vaan käyttävät hyväksi vaikeissa oloissa kasvaneita. 

Tämä juuri on se mistä hyvin pärjäävät eivät tiedä yhtään mitään.

Kyllä ne aika monella vastoinkäymiset johtuu ihan omista valinnoista. Toki muiden kuolemiin harvemmin pystyy vaikuttamaan, mutta paljon on tunaroinnista aiheutuvia potkuja elämässä.

Miten parisuhdetaidot tai mitkään ihmistaidot auttaa siihen että joku lyö. Lyöjän vika se lyönti on, suomessa miehet kyllä osaa tuon hakkaamisen. Onko niillä mielestäsi hyvät parisuhdetaidot ?

Väkivalta on lisääntynyt , vain  idiootit syyllistää uhria.  kuolemaan johtaneita uutisia on jatkuvasti, siinä on tekijänä ullanlinnan psykiatrit ym. yhteiskunnan asemaa katsomatta.

Vierailija kirjoitti:

Tänään kun yritin auttaa erästä tapausta, hän ei edes pystynyt ajattelemaan mitään vaihtoehtoja tilanteeseensa. Tietty uhrin rooli on myös omaksuttu. Ollaan asennoiduttu niin, että "luusereitahan tässä ollaan". Ei se auta elämässä.

Se asennoituminen on vähän sellainen juttu, että se riippuu niin ihmisen luonteesta, miten mihinkin asennoituu. Voi viedä kymmeniä vuosia oppia toisenlainen ajattelutapa ja siten muuttaa itseä. Jos ihmiselle on tapahtunut liikaa pahoja tai vähintäänkin ikäviä asioita, niin eihän sitä voi kovin positiivisesti elämään suhtautua.

Monesti sen toisenlaisen, valoisamman ajattelutavan, asennoitumisen, tiellä ovat ympärillä olevat olosuhteet, jotka eivät muutu ja joihin ei voi vaikuttaa. Jos on ollut sairas koti ja kasvuympäristö, missä vaikka mummo tai joku muu sukulainen on pienestä lapsesta asti syöttänyt negatiivista paskaa, ettei susta voi mitään tulla ja elämässä ei voi mikään mennä parhain päin, kun kohtalo on mitä on ja tuuri niin jumalattoman huonoa jne. niin sitä on kasvatettu just siihen ajatteluun, että luusereitahan tässä ollaan.

Ja pienillä jutuilla on ihmeellinen voima. Jos kaverina on joku tyyppi, joka aina mitätöi, vähättelee jne. Puhuu aina, kuinka ei kannata suunnitella mitään, ei muuta kuin leuka rintaan vasten ja kohti uusia pettymyksiä, positiivisuus on perseestä jne., niin joku voi lähteä mukaan siihen ja sitten on negatiivinen elämän asenne. Varsinkin jos taustalla on tarpeeksi monta epäonnistumista itselle tärkeissä asioissa. Tämä on sellainen asia, jossa on monta monessa. Sitten taas vastaavasti, kun elämässä on onnistumisia ja hyviä juttuja enemmän kuin itkuja, niin ihminen näkee elämän valoisampana, eikä kuuntele kateellisen negaajatutun juttuja. Niin ja kun ei ole itse kasvanut sairaassa kodissa ja kasvuympäristössä, niin totta kai näkee kaiken eri valossa. 

Toisen ihmisen ymmärtäminen on hirveän haastavaa. Kun näkee vain sen millainen toinen on nyt, eikä tiedä yhtään taustoja ja syitä siihen, mikä on tehnyt toisesta sellaisen kuin hän on. Kun toinen on kokenut ja käynyt läpi jotain sellaista tai sellaisia asioita ja elämäntilanteita, joista itsellä ei ole mitään haisua. Ja kun ei se toinen ole välttämättä halunnut aivan kaikista asioistaan avautua, joten mistäs sitä voi sitten tietää? Sitä kautta toisen ymmärtäminen vaikeutuu entisestään. 

Ei ole mikään sanalla kahdella selitettävä, tosi mustavalkoinen ja yksinkertainen asia. 

yllä oleva "Se asennoituminen on vähä....." teksti kertoo KAIKEN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!  NIIN osuvasti kirjoitettu. 

Vierailija kirjoitti:

Miten parisuhdetaidot tai mitkään ihmistaidot auttaa siihen että joku lyö. Lyöjän vika se lyönti on, suomessa miehet kyllä osaa tuon hakkaamisen. Onko niillä mielestäsi hyvät parisuhdetaidot ?

Seuransa voi valita. Pitääkö sitä ottaa hakkaava mies? Iso osa ihmisistä ei osaa valita kumppaniaan kovin hyvin. Kyllä, ihmisestä selviää paljon jos viitsii tutustua kunnolla, rauhassa ajan kanssa. Pitääkö sille miehelle antaa kaikki heti? Mutta ei kun suhteeseen rynnätään sen enempiä miettimättä ja ihmetellään sitten kun kaikki menee päin persettä ja silmä on mustana.

Kyllä hyvillä ihmissudetaidoilla ehkäisee paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten parisuhdetaidot tai mitkään ihmistaidot auttaa siihen että joku lyö. Lyöjän vika se lyönti on, suomessa miehet kyllä osaa tuon hakkaamisen. Onko niillä mielestäsi hyvät parisuhdetaidot ?

Seuransa voi valita. Pitääkö sitä ottaa hakkaava mies? Iso osa ihmisistä ei osaa valita kumppaniaan kovin hyvin. Kyllä, ihmisestä selviää paljon jos viitsii tutustua kunnolla, rauhassa ajan kanssa. Pitääkö sille miehelle antaa kaikki heti? Mutta ei kun suhteeseen rynnätään sen enempiä miettimättä ja ihmetellään sitten kun kaikki menee päin persettä ja silmä on mustana.

Kyllä hyvillä ihmissudetaidoilla ehkäisee paljon.

Juuri näin. Hyvät jaksaa odottaa, huonot ei. Kontrolloivat lyöjämiehet kaikkoavat kun niille vetää rajat.

Vierailija kirjoitti:

AV mamma , miltä tuntuu kun

Huolehdit vähän läskeistä lapsistasi?

teet ruokaa porkkanasta kaalista ja jauhelihasta?

pelkäät että sinut irtisanotaan työpaikasta jossa olet piileskellyt 20 vuotta?

Annat  hikisen sedän(,miehesi) tyhjentää pallinsa sinuun kerran kuussa?

Nyt jotain rajaa. Kaalilaatikko on hyvää, terveellistä herkkua. 

kuinka potentiaalinen lyöjä on vaikka psykiatri? näkyykö päältäpäin kuka hakkaa? hakkaaja ei näytä hakkaajalta, se ei ole edes nyrkkeilykehän robert. 

Naiset eivät ole niin väkivaltaisia, miehillä on helppo huudella. Toivottavasti et joudu hakatuksi, sillä kirjoituksesi joudut silloin syömään. Joka kolmas nainen kokee suomessa väkivaltaa. joka kolmas mies lyö? 

Koska jumala on k,u,s,i,pää ja p,a,s,k,a joka pitää suosikkeja ja lellikakaroita.

Pahin asia, minkä ihminen voi itselleen tehdä, on kuvitella, että jonkun toisen elämä olisi helpompaa. 

Se, että sä et tiedä toisten hankaluuksista ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi. 

En ole samaa mieltä. Vanhusten kanssa tehnyt töitä 20 vuotta. Joka ikisellä on niitä suuria murheita ollut elämässä. On menetetty lapsia, mielenterveys horjunut, on kärsitty nälkää, oltu väkivaltaisissa suhteissa tai vammautuminen vienyt työkyvyn ennenaikaisesti. Muistisairaus aiheuttanut kriisin, tai syöpä tai kävelykyvyn menetys. Yhtään en ole tavannut, jolla olisi ollut koko elämä tasainen ja onnellinen.