Olemme muuttaneet lapsen kanssa toiseen kaupunkiin ja ex-mies ei suostu hakemaan lasta viikonlopuksi
On siis lapsemme kanssa joka toinen viikonloppu. Mutta ei kuulema kuulu hänelle kuskaaminen vaan minun pitäisi tehdä se hänen puolesta. Isä on siis joka toinen viikonloppu lapsen kanssa. Välimatka on 150km ja hyvät kulkuyhteydet on.
Mitäs nyt?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Jos isä ei kuskaa, ei myöskään näe lasta. Oma on ongelmansa.
Taitaa lähinnä olla lapsen ongelma.
Sivusta seurannut...lapsi itkee ikävää ja lähi tuskastuu itkuun.
Huoltosopparit tehty ja ei kyselty meiltä, miten hoidetaan kuskaukset. Lastenvalvoja kirjasi kuskaukset puoliksi. Ja miksi tällaisesta edes pitäisi käräjiä käydä? Molemmat vanhemmat vastaa siitä, että lapsella on mahdollisuus tavata etävanhempaa säännöllisesti.
Ap on varmasti oikeutetusti vihainen miehelle, joka teki väärin pettäessään. Se ei kuitenkaan oikeuta kostotoimiin. Ei ole hyväksyttävää viedä lasta pois ja kieltäytyä sitten hoitamasta omaa kuljetusvastuutaan. Omankädenoikeus ei ole ok oikeusvaltiossa ja lisäksi tapaamisissa huomioidaan lapsen etu, eikä sitä, kenen syy avioero oli. Ap ei nyt ehkä vielä pysty suhtaurumaan asiaan neutraalin puolueettomasti, vaan haluaa antaa miehelle takaisin ja näpäyttää lapsen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Huoltosopparit tehty ja ei kyselty meiltä, miten hoidetaan kuskaukset. Lastenvalvoja kirjasi kuskaukset puoliksi. Ja miksi tällaisesta edes pitäisi käräjiä käydä? Molemmat vanhemmat vastaa siitä, että lapsella on mahdollisuus tavata etävanhempaa säännöllisesti.
No jos sopimusta ei synny niin silloin oikeus päättää. Ja oikeus on yleensä yksimielinen näissä: kuljetukset etälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kumpi muuttaa hoitaa järjestelyt
Älä usko ap.
Se ei mene näin.
Jos mies ei suostu hakemaan, sitten on ilman lapsen tapaamista. Hyvin yksinkertaista.Tämä ei tainnut olla lapsen etu jonka pitää kaikkien sääntöjen mukaan olla ensisijalla.
Olikohan lapsen isän pettäminen ja uuteen suhteeseen hyppääminen lapsen etu?
Minulla oli hyvät perusteet tälle muutolle.
Ap
Exälle kostaminen lasta välineenä käyttäen on yksinkertaisesti väärin ja aiheuttaa lapsen psyykkeelle ja kehitykselle vahinkoa. Exän tekoja kosto ei tule poistamaan. Exäsi huomasi heti epäkypsän tekosi eikä suostunut ajelemaan ympäriinsä takiasi.
Kannat nyt vain vastuusi ja kuskaat lastasi niin että lapsen isä pääsee näkemään lastaan sovitusti. Näin toimii aikuinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Ap on varmasti oikeutetusti vihainen miehelle, joka teki väärin pettäessään. Se ei kuitenkaan oikeuta kostotoimiin. Ei ole hyväksyttävää viedä lasta pois ja kieltäytyä sitten hoitamasta omaa kuljetusvastuutaan. Omankädenoikeus ei ole ok oikeusvaltiossa ja lisäksi tapaamisissa huomioidaan lapsen etu, eikä sitä, kenen syy avioero oli. Ap ei nyt ehkä vielä pysty suhtaurumaan asiaan neutraalin puolueettomasti, vaan haluaa antaa miehelle takaisin ja näpäyttää lapsen avulla.
Aivan väärä tulkinta.
Tietenkin minut leimataan tässä tilanteessa, eipä tule yllätyksenä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kumpi muuttaa hoitaa järjestelyt
Älä usko ap.
Se ei mene näin.
Jos mies ei suostu hakemaan, sitten on ilman lapsen tapaamista. Hyvin yksinkertaista.Tämä ei tainnut olla lapsen etu jonka pitää kaikkien sääntöjen mukaan olla ensisijalla.
Olikohan lapsen isän pettäminen ja uuteen suhteeseen hyppääminen lapsen etu?
Minulla oli hyvät perusteet tälle muutolle.
Ap
Exälle kostaminen lasta välineenä käyttäen on yksinkertaisesti väärin ja aiheuttaa lapsen psyykkeelle ja kehitykselle vahinkoa. Exän tekoja kosto ei tule poistamaan. Exäsi huomasi heti epäkypsän tekosi eikä suostunut ajelemaan ympäriinsä takiasi.
Kannat nyt vain vastuusi ja kuskaat lastasi niin että lapsen isä pääsee näkemään lastaan sovitusti. Näin toimii aikuinen ihminen.
”Ajelemaan ympäriinsä takiasi” siis nähdäkseen omaa lastaan tarkoitat, tuskin hän ap:ta tulee katsomaan.
Vierailija kirjoitti:
Huoltosopparit tehty ja ei kyselty meiltä, miten hoidetaan kuskaukset. Lastenvalvoja kirjasi kuskaukset puoliksi. Ja miksi tällaisesta edes pitäisi käräjiä käydä? Molemmat vanhemmat vastaa siitä, että lapsella on mahdollisuus tavata etävanhempaa säännöllisesti.
Niin ne ovat menneet kuskaukset automaattisesti lastenvalvojalla puoliksi kaikissa mun tuntemissani tapauksissa.
Jos joku asianajaja edes lupailisi ap:lle voittoa oikeudessa tuossa kuvasmassaan tilanteessa, niin se olisi niin epäeettistä ja harhaanjohtavaa, että asianajajan toimintaan pitäisi puuttua. Mutta eikö se olekin niin, että käräjäoikeudet ovat täynnänsä riitaisia eroja, joissa juurikin lapsia käytetään pelinappuloina. Uhataan, ettei toinen vanhempi enää pääse näkemään heitä ja vieraannutetaan.
Ikävä sanoa, mutta yksi kaverini haki ihan asianajajalta raskausaikana neuvot, miten saada määräysvalta lapsen asioihin kokonaan niin, että voi muuttaa sen kanssa vaikka ulkomaille ilman lapsen isän lupaa. Ohje oli yksinkertainen, koska eivät olleet naimisissa, piti muuttaa omaan asuntoon ennen lapsen syntymää. No niin teki. Laillista kikkailua, mutta minusta tosi väärin. Piti purra kieleen silloin, kun kaveri hehkutti tätä nerokasta toimintaansa, kun se tuntui musta niin väärältä.
Ex-mies ei ole pettänyt lasta, vaan vaimoaan. Se, että on ollut huono aviomies ei tee hänestä automaattisesti huonoa isää. Lapsella on edelleen oikeus rakastaa häntä ehdoitta ja koko sydämestään ilman, että se aiheuttaa äidissä jonkun marttyyri-vaihteen käynnistymisen. Erolapsilla on muutenkin ihan hemmetin rankkaa, kun haluaisi asettua molempien vanhempien puolelle, olla täydellisen tasapuolinen ja kaikille lojaali. Ja sitten joutuu vielä kuuntelemaan sen toisen vanhemman sättimistä. Mä olen jo reilusti yli kahdenkymmenen, ja edelleen todella vihainen siitä, millaisena pelinappulana ja viestinviejänä sain koko lapsuuden vanhempien välillä olla.
Täällä vielä oikein lällätellään, että kun näkee lasta vain joka toinen viikonloppu, niin varmaan on kivaa istua autossa tuntikausia. Todella moni etävanhempi olisi valmis ottamaan lapset joka viikonloppua, mutta lähivanhemmalle (luonnollisesti) ei käy se, että vain arki oltaisiin hänen luonaan. Viikko-viikko -systeemissä itse kasvoin ja pidin hyvänä, mutta ei sekään onnistu, kun välimatka on tuollainen. Eli ensin vanhemmalta viedään arki lapsen kanssa, ja sitten vielä tuhahdellaan, että kyllä luulisi kuskaamisen kiinnostavan kun minä nyt päätin muuttaa pois.
Laitatte ne kuskaamiset puoliksi ja lakkaat kiusaamasta lastasi siitä, että hänen isänsä ei ollut sinulle hyvä kumppani. Lapsen ei tarvitse olla mukana aikuisten kärhämissä ja muuttua loukatun äidin egon jatkeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä etä vastaa tapaamisten kuluista, mutta se otetaan huomioon elatusmaksuja määritellessä. Lastenvalvojalle aika ja asioista sopimaan.
Mun exä muutti 420km päähän lapsen kanssa. Eipä mun elatuksissa oteta mitään huomioon, vaikka mainitsin asiasta. Myös sanoin, että muuttivat niin etten tienny. Sain tietää heidän muutostaan vasta, kun olivat asettuneet taloksi. Ketään noissa virastoissa ei kiinnosta isän asiat pätkän vertaa. Ei mulla ole varaa vetää 840km joka vkloppu.
Paskoja provoja täällä tänään, täysin mielikuvituksettomia ja läpinäkyviä. Miten kukaan voi olla noin tylsä!
Vierailija kirjoitti:
Paskoja provoja täällä tänään, täysin mielikuvituksettomia ja läpinäkyviä. Miten kukaan voi olla noin tylsä!
Tämä on jonkun naisvihaajamiehen provo tosiasn. Yrittää leimata kaikki naiset itsekkäiksi ja huonoiksi äideiksi. En usko, että kukaan nainen voisi ajatella noin kuin ap muka ajattelee. Hyvä yritys kyllä taas mustamaalata naisia.
Next.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Jos isä ei kuskaa, ei myöskään näe lasta. Oma on ongelmansa.
Minusta tuntuu, että ap tässä on se, jota lapsen hakemattomuus enemmän häiritsee. On kyllästynyt lapseensa ja haluaa saada omaa aikaa välillä, siksi niin raivostuttaa kun ei saakaan nyt vapaita viikonloppuja.
Miksi sen lapsen pitää reissata edestakaisin?
Lapsi jää asumaan kotiinsa ja vuoroviikoin lähivanhempi vaihtuu ja asuu hänen kanssaan.
Etäviikolla oleva vanhempi asuu omassa panoluukussaan. (Kummallakin siis omansa)
Vierailija kirjoitti:
Ex-mies ei ole pettänyt lasta, vaan vaimoaan. Se, että on ollut huono aviomies ei tee hänestä automaattisesti huonoa isää. Lapsella on edelleen oikeus rakastaa häntä ehdoitta ja koko sydämestään ilman, että se aiheuttaa äidissä jonkun marttyyri-vaihteen käynnistymisen. Erolapsilla on muutenkin ihan hemmetin rankkaa, kun haluaisi asettua molempien vanhempien puolelle, olla täydellisen tasapuolinen ja kaikille lojaali. Ja sitten joutuu vielä kuuntelemaan sen toisen vanhemman sättimistä. Mä olen jo reilusti yli kahdenkymmenen, ja edelleen todella vihainen siitä, millaisena pelinappulana ja viestinviejänä sain koko lapsuuden vanhempien välillä olla.
Täällä vielä oikein lällätellään, että kun näkee lasta vain joka toinen viikonloppu, niin varmaan on kivaa istua autossa tuntikausia. Todella moni etävanhempi olisi valmis ottamaan lapset joka viikonloppua, mutta lähivanhemmalle (luonnollisesti) ei käy se, että vain arki oltaisiin hänen luonaan. Viikko-viikko -systeemissä itse kasvoin ja pidin hyvänä, mutta ei sekään onnistu, kun välimatka on tuollainen. Eli ensin vanhemmalta viedään arki lapsen kanssa, ja sitten vielä tuhahdellaan, että kyllä luulisi kuskaamisen kiinnostavan kun minä nyt päätin muuttaa pois.
Laitatte ne kuskaamiset puoliksi ja lakkaat kiusaamasta lastasi siitä, että hänen isänsä ei ollut sinulle hyvä kumppani. Lapsen ei tarvitse olla mukana aikuisten kärhämissä ja muuttua loukatun äidin egon jatkeeksi.
Mä olin skidinä kans pelinappula, mutta olin se äidin nappula. Isä ei koskaan halunnu mitään riitaa ja halusin isän kanssa asua, koska isän kanssa tein kaikki asiat muutenkin. Äidin kanssa en ole edes käynyt kiskalla lapsena. En ole ikinä ymmärtänyt sitä miksi se nainen piti väkisin lasta, joka olin sillen aivan yhdentekevä. Se kiusas isää pelkästään. SItä ei kiinnostanu mikään muu kun erottaa meidät väkisin. Ja multa kysyttiin lapsena mitä haluan. Sanoin että haluan asua isän kanssa, miksi? Koska isä on mukavampi. SIlti jouduin äidin luokse asumaan. Onneksi mun isä osti asunnon 2km päästä, niin kävin joka päivä sen luona. Tulin ns himaan nukkumaan. Silloinkaa äitini ei kysyny onko nälkä, läksyt tehty, miten koulu jne. Kun täytin 15v niin ilmotin, että muutan isän luokse piste ja niin lähdin.
Tossa on myös syy miksi en ole halunnut omia lapsia. Isän rooli eroissa on niin heikossa asemassa, että en pysty ymmärtämään. Lapsen oma sana ei vaikuta asumisiin vaan kaikki puoltaa äitiä, jota ei kiinnosta edes koko lapsi.
Lapset kärsii tosta teidän riitelystä.
Ette voineet sitten etukäteen puhua ja sopia näistä asioista? Päätit vaan muuttaa miettimättä yhtään seuraamuksia?
Erosin itsekin pettävästä miehestä ja muutin myöhemmin lapsien kanssa toiselle paikkakunnalle. Ja tottakai puhuin asiasta exän kanssa ennen muuttoa. Mikähän sirkus siitäkin olis syntyny jos oisin vaan lähtenyt ja vienyt lapset mukana.
Ei se että toinen on pettänyt oikeuta sua käyttäytymään noin. Tai no tee mitä teet, mutta tossa tilanteessa häviää kaikki, lapset eniten.
Vierailija kirjoitti:
On siis lapsemme kanssa joka toinen viikonloppu. Mutta ei kuulema kuulu hänelle kuskaaminen vaan minun pitäisi tehdä se hänen puolesta. Isä on siis joka toinen viikonloppu lapsen kanssa. Välimatka on 150km ja hyvät kulkuyhteydet on.
Mitäs nyt?
Se on pääsääntöisesti etävanhemman tehtävä hoitaa lapsen tapaamisten kuskaamiset, mutta tässä tapauksessa saattaa löytyä kompromissi; onko lapsi sen ikäinen että voi kulkea isälleen julkisilla?
Jos ei tunnu kompromissia löytyvän niin itse ottaisin yhteyttä lastenvalvojaan joka sitten taas hoitaa kontaktoinnin isän kanssa asian tiimoilta niin sun ei tarvii enää tapella tuosta.
Minusta reilua olisi laittaa kulut puoliksi. Aluksi kun lapsi on pieni niin isä hakee luokseen tapaamiseen ja äiti hakee kotiin. Tai sovitaan vaihtopiste matkan puoliväliin. Viimeistään ekaluokkalainen osaa kulkea itse bussilla ja silloin matkkulut puoliksi.
Voi voi näitä reppana pettäjiä. Kyllä heillä on niiiiiin vaikeaa kun joutuvat kerran kahdessa viikossa lapsensa takia ajamaan 150km. On se kamalaa, tarvitsevat varmaan terapiaa ja traumatukea.
Ja tätäkö ei sitten tullut mieleen jutella jo siinä vaiheessa, kun muuttoa harkittiin?
Ja nyt ollaan, jotta hupsista. Suututtaa tällaiset vanhemmat.