Uusperheongelmia
Auttakaa nyt...
Meillä on avioerosta aikaa jo yli 10 vuotta ja lapset jo isoja (19 ja 17). Mies eli ensin pitkään yhden naisen kanssa (jota lapset ei voineet sietää ja joka oli suorastaan ilkeä lapsille). Erosivat sitten ja nyt mies on löytänyt uuden naisen ja haluaisi että lapset tutustuisivat tähän. Mutta lapsia ei kiinnosta yhtään. Eivät halua mennä isälleen, jos on pelko, että ko nainen on siellä myös.
Ja nyt tuli sitten uusin ja pahin isku: Lapset on isänsä kanssa harrastaneet erästä kamppailulajia jo monta vuotta. Se on ikään kuin ollut heidän yhteinen juttu. Nyt isän uuden naisystävän lapsi on tullut samaan harrastukseen mukaan. Ja lapset ilmoitti, että lopettaa harrastuksensa.
Mies vaatii, että pakotan lapset tapaamaan uuden naisystävän ja että puhun heille järkeä, että eivät lopeta rakasta harrastusta. Olen yrittänytkin, mutta ei mene perille... Pahaa en ole puhunut x-miehestäni tai uudesta naisesta KOSKAAN. Mutta lapset on ei vaan halua tähän ihmiseen tutustua (aikaisemmat huonot kokemukset siellä varmaan painaa). Ja nyt sitten mies haukkuu minua, kun en pidä huolta lasten isäsuhteesta. Mutta eihän se minun tehtävä ole!!!!! Eikähän se nyt ole ihan x-mieheni ja lasten tehtävä rakentaa sellainen isä-lapsisuhde joka kantaa myös nyt, kun lapset ovat lähes aikuisia. Enhän minä sitä voi heidän puolestaan tehdä?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
Tarina jatkuu... ja nyt meinaa mennä hermo!
Yritin lapsille vielä vähän puhua ja puolustaa x-miestä. Siihen vanhin lapsi totesi: "Mitö sä aina sitä puolustat, kun se viimeksikin vain haukkui sua"
Voi että mua suututtaa! Luulin että se oli edes yhdessä sovittu, että kumikaan ei puhu toisesta pahaa lapsille
Heh :-). Minä kaksoisolento kerron omaa tarinaani:
Mies siis vaihtoi minut lennosta toiseen. En ole _koskaan_ eksää haukkunut.
Erosta tulee kohta kymmenen vuotta. Kysyin taannoin täysi-ikäiseltä pojaltani, miten hän koki eron, ahdistiko häntä silloin jokin. Poika sanoi, että pääsi erosta nopeasti yli, mutta se ahdisti, kun isänsä oli haukkunut ja syyttänyt minua asioista... kun poika oli sanonut ”ettei äiti ole koskaan noin sanonut”, niin isä oli suuttunut ”älä puolustele äitiäsi”.
Voi ei me ollaan tosiaan kaksoisolentoja!
Mä olen tosiaan uskonut että se sopimus pitää että lapsille ei toista haukuta. Ja nyt kyllä tuntuu kuin olisi matto vedetty jalkojen alta kun sain pojalta kuulla että x-mies haukkuu minua heille
Heh :-). Minä kaksoisolento kerron omaa tarinaani:
Mies siis vaihtoi minut lennosta toiseen. En ole _koskaan_ eksää haukkunut.
Erosta tulee kohta kymmenen vuotta. Kysyin taannoin täysi-ikäiseltä pojaltani, miten hän koki eron, ahdistiko häntä silloin jokin. Poika sanoi, että pääsi erosta nopeasti yli, mutta se ahdisti, kun isänsä oli haukkunut ja syyttänyt minua asioista... kun poika oli sanonut ”ettei äiti ole koskaan noin sanonut”, niin isä oli suuttunut ”älä puolustele äitiäsi”.