Uusperheongelmia

Vierailija kirjoitti:

Jos lähdettäisiin oikeuteen määrittelemään sitä lähivanhemmuutta, yksi kriteereistä olisi kumpi vanhemmista tukisi paremmin sitä että myös lapsen oikeus muualla asuvaan vanhempaan toteutuisi. 

Jeepjep, kyllähän nyt 19-vuotiaalla vielä on joku oikeuden määräämä paperi että on pakko tavata vanhempaa, ja  varsinkin tämän uutta tyttistä :D

Minusta on kyllä aika lapsellista lopettaa yhteinen harrastus isän kanssa, koska siellä on isän uuden naisystävän lapsi. Ihan rehellisesti. Voisit puhua lapsille siitä, että molemmilla vanhemmilla on oikeus omaan rakkauselämään. Nyt kuulostaa siltä, että lapset jotenkin boikotoisivat isän oikeutta uuteen suhteeseen.

alkup Maria kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.

Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.

Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla

Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä

Ette tehneet. Lasten harteille ei saa koskaan laittaa vanhempien parisuhde ongelmia. 

Vierailija kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.

Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.

Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla

Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä

Pettäminen on seuraus, jostakin suuremmasta ongelmasta ja todelliset syyt on aina jossain muualla. 

Todellinen syy on joko pettäjän omissa ongelmissa tai parisuhteen ongelmissa. On suurta viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kyllä aika lapsellista lopettaa yhteinen harrastus isän kanssa, koska siellä on isän uuden naisystävän lapsi. Ihan rehellisesti. Voisit puhua lapsille siitä, että molemmilla vanhemmilla on oikeus omaan rakkauselämään. Nyt kuulostaa siltä, että lapset jotenkin boikotoisivat isän oikeutta uuteen suhteeseen.

Isällä on oikeus uuteen rakkauselämään. Ja lapsilla on oikeus tehdä omat valintansa.

No kyllä nyt lapsillakin on jotain velvollisuuksia käyttäytyä ihmisiksi. Kyllä normaaleille lapsille voi puhua järkeä ja sanoa, että heidän käytöksensä on ihan suoranaista kiusaamista.

Hävettäisi itseäni todella paljon, jos omat lapset olisi noin mulkkuja.

Niin ja kerrottakoon, että olen eronnut, minulla ei ole uutta puolisoa, mutta exällä on. Ja jo erotessa sanoin lapsille, että vaikka eroaminen on kurjaa, niin parhaimmillaan siitä seuraa heillekin uusia, kivoja ihmisiä heidän elämäänsä. Niin kuin on käynytkin, uusi äitipuoli ja siskopuoli ovat tosi kiva juttu omille lapsilleni.

Mutta joo, nyt ne kakarat ojennukseen. Varmaan kiusaavat koulussakin, kun osaavat jo noin järjestelmällisesti toimia.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kyllä aika lapsellista lopettaa yhteinen harrastus isän kanssa, koska siellä on isän uuden naisystävän lapsi. Ihan rehellisesti. Voisit puhua lapsille siitä, että molemmilla vanhemmilla on oikeus omaan rakkauselämään. Nyt kuulostaa siltä, että lapset jotenkin boikotoisivat isän oikeutta uuteen suhteeseen.

Tuossa iässä lapset on vielä kovin mustavalkoisia. Siksi he tarvitsee vielä aikuisen ohjausta.

Ap miten oma parisuhteesi? Miten lapsen suhtautuu sinun mieheen?

Vierailija kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

x-mies ja lapset on ikävä kyllä siinä mielessä samasta puusta veistettyjä, että eivät juuri keskustele. Eli vaikka kuinka yritän sanoa, että kertoisivat isälleen, miksi uuden naisystävän lapsen tuleminen HEIDÄN yhteiseen harrastukseen, tuntuu pahalta, niin eivät kerro. Tai vaikka kuinka yritän sanoa, että yrittäisivät kertoa, miksi heillä ei ole halua tutustua uuteen naisystävään ja miksi pelkäävät, että naisesta tulee koko ajan isompi ja isompi osa heidän yhteisiä juttujaan, niin eivät kerrot. Lopettavat vaan mielummin sen harrastuksen tai isällään käynnin. Enkä minä tosiaan aikuista ja lähes aikuista voi enää väkisin isälleen viedä.

Toivomuksenani on, että heillä olisi hyvä suhde isäänsä, mutta kyllä se on ihan heidän ja isänsä tehtävä sellainen luoda. En minä sitä voi heidän puolestaan tehdä

Onhan se vähän lapsellista, että lapsesi kiukuttelevat kuin pikkulapset joilta on viety kaikki lelut ja karkit kun joku aloittaa saman harrastuksen :D

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähdettäisiin oikeuteen määrittelemään sitä lähivanhemmuutta, yksi kriteereistä olisi kumpi vanhemmista tukisi paremmin sitä että myös lapsen oikeus muualla asuvaan vanhempaan toteutuisi. 

Jeepjep, kyllähän nyt 19-vuotiaalla vielä on joku oikeuden määräämä paperi että on pakko tavata vanhempaa, ja  varsinkin tämän uutta tyttistä :D

Pointti kuitenkin taisi olla se, että lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on velvollisuus tukea ja kannustaa lapsiaan tapamaan isäänsä. 

Minun exäni pakotti lapset toimimaan omalla tavallaan. Tuo kovapäisempi lapsi ei siihen mukautunut. Ja mies pakotti vielä enemmän. Lopputuloksena 15-vuotias katkaisi välit isäänsä kokonaan, eikä suostu edes näkemään.

Ei siinä auttanut minun suostutteluni, eikä sossujen suostuttelut. Jos ei suostu, niin ei suostu. Isä tuli linjoja pitkin, että minä vieraannutan. Huoh vieläkin, vaikka tästä on jo vuosia.

Vierailija kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.

Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.

Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla

Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä

Pettäminen on seuraus, jostakin suuremmasta ongelmasta ja todelliset syyt on aina jossain muualla. 

Pettäminen on vain ja ainoastaan pettäjän oma ongelma, joka johtuu hänestä itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähdettäisiin oikeuteen määrittelemään sitä lähivanhemmuutta, yksi kriteereistä olisi kumpi vanhemmista tukisi paremmin sitä että myös lapsen oikeus muualla asuvaan vanhempaan toteutuisi. 

Jeepjep, kyllähän nyt 19-vuotiaalla vielä on joku oikeuden määräämä paperi että on pakko tavata vanhempaa, ja  varsinkin tämän uutta tyttistä :D

Pointti kuitenkin taisi olla se, että lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on velvollisuus tukea ja kannustaa lapsiaan tapamaan isäänsä. 

Sitähän ap on tehnyt. Eli mikä on pointti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kyllä aika lapsellista lopettaa yhteinen harrastus isän kanssa, koska siellä on isän uuden naisystävän lapsi. Ihan rehellisesti. Voisit puhua lapsille siitä, että molemmilla vanhemmilla on oikeus omaan rakkauselämään. Nyt kuulostaa siltä, että lapset jotenkin boikotoisivat isän oikeutta uuteen suhteeseen.

Isällä on oikeus uuteen rakkauselämään. Ja lapsilla on oikeus tehdä omat valintansa.

Tuollaisesta asenteesta ne lapsetkin kärsivät aikanaan itse.

On myös ihan naurettavaa kontrollointia yrittää manipuloida vanhempansa parisuhdetta ja näköjään jopa oikeutta parisuhteeseen ylipäätään. Onko ap myrkyttänyt lasten mielen isää kohtaan alitajuisesti?

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju lyhyydessään osoittaa av:ta parhaimmillaan: syyllisestään - tällä kertaa lapsia eikä ap:ta - siitä, että heillä on omat tunteet, omat tarpeet ja omat halut. ”ei saa ajatella noin, olet lapsellinen kun ajattelet toisin kuin isipappa”.

Eihän tässä nyt hyvänen aika siitä ole kysymys. Vaan siitä että aikuinen ja melkein aikuinen ihminen käyttäytyy kuin pikkukakara.

Onko se sitten ok, kun nämä nysväkkeet aikanaan alkavat itse seurustella, että isänsä sitten myös osoittaa mieltään, jos sulho/morsmaikku on jotenkin ei-toivottu? Eikö? No miksi ei?

Ihan naurettavaa käytöstä, hävettäisi jos omat teinini olisi noin typeriä ja kykenemättömiä yhtään ajattelemaan, että sillä isällä myös on oikeus omaan elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.

Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.

Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla

Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä

Miehesi oli täysin oikeassa. Lapsille ei kuulu aikuisten parisuhde ongelmat. Oliko miehellä henkilökohtainen kriisi vai teillä epätyydyttävä parisuhde? Niistäkö sinä olisit länkyttänyt tuubaasi lapsille?

Samaa mieltä: Lapsille ei kuulu aikuisten parisuhde ongelmat ja siksi niistä ei lapsille puhuttu.

Mutta x-mieheni ITSE päätti, että ei tätä naisystäväänsä (nyt jo siis entistä) tuonut mihinkään lasten juhliin tms. Minä en vaatinut, että hänen pitää pysyä poissa, mutta mies itse teki tällaisen päätöksen ja lisäksi nainen itse ei kuulemma ollut kiinnostunut "leikkimään perhettä".

AINOA SYY miksi mietin, että teimmekö silloin virheen on se, että lapset eivät ehkä tajua, miksi mies haluaa heidän suhtautuvan tähän uuteen naisystävään eri tavalla kuin siihen edelliseen naisystävään (kun eivät tiedä taustoja). Toki olen yrittänyt lapsille sanoa, että tämä nykyinen vaan on erilainen ihminen ja haluaa jonkinlaisen suhteen myös miesystävänsä lapsiin (toisin kuin se edellinen). Mikä sekin pitää varmasti ihan paikkansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kyllä aika lapsellista lopettaa yhteinen harrastus isän kanssa, koska siellä on isän uuden naisystävän lapsi. Ihan rehellisesti. Voisit puhua lapsille siitä, että molemmilla vanhemmilla on oikeus omaan rakkauselämään. Nyt kuulostaa siltä, että lapset jotenkin boikotoisivat isän oikeutta uuteen suhteeseen.

Isällä on oikeus uuteen rakkauselämään. Ja lapsilla on oikeus tehdä omat valintansa.

Tuollaisesta asenteesta ne lapsetkin kärsivät aikanaan itse.

On myös ihan naurettavaa kontrollointia yrittää manipuloida vanhempansa parisuhdetta ja näköjään jopa oikeutta parisuhteeseen ylipäätään. Onko ap myrkyttänyt lasten mielen isää kohtaan alitajuisesti?

Tuo asenne antaa ihmiselle rajat. Rajattomuus on se, josta lapset kärsivät. Se aiheuttaa ongelmia, jos oppii, ettei minun tahdollani ole mitään merkitystä, minun pitää olla kiltti tyttö halusin tai en,

Minun mielestäni lapset eivät manipuloi isänsä parisuhdetta, vaan he haluavat vain pitää isän itsellään eivätkä halua jakaa häntä. Lapsille on todennäköisesti aivan sama, mitä isä tekee muulla ajallaan.

Jos lapset ei saa suutaan auki niin etkö sinä voi sille isälle valottaa miksi lapset käyttäytyy noin. Jotkut on tyhmiä eikä tajua asettua toisen asemaan ennen kuin siitä sanotaan. Isä ei ymmärrä että lapsia harmittaa etteivät nää enää isää ihan yksinään saaden kaiken tämän huomion. Jos isä nyt vaan viettäisi aikaa lastensa kanssa yksin niin voisi alkaa kiinnostaakin isän uusi perhe, mutta ei se väkisin ruputtaminen ton ikäisille juu toimi enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

alkup Maria kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.

Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.

Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla

Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä

Pettäminen on seuraus, jostakin suuremmasta ongelmasta ja todelliset syyt on aina jossain muualla. 

Pettäminen on vain ja ainoastaan pettäjän oma ongelma, joka johtuu hänestä itsestään.

Yksinkö se pettäjä on ollut parisuhteessa? Ap on saattanut käyttää miehen henkistäväkivaltaa ja tämä saattanut joutua popsimaan psyykelääkkeitä, ap on saattanut syrjäyttää kaikki miehen puheet omasta pahoinvoinnistaan ja pettäminen ollut ainoa tie tulla kuulluksi. 

Ap lapsen kuulostaa itsekkäiltä ja omena ei kauas puusta putoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju lyhyydessään osoittaa av:ta parhaimmillaan: syyllisestään - tällä kertaa lapsia eikä ap:ta - siitä, että heillä on omat tunteet, omat tarpeet ja omat halut. ”ei saa ajatella noin, olet lapsellinen kun ajattelet toisin kuin isipappa”.

Eihän tässä nyt hyvänen aika siitä ole kysymys. Vaan siitä että aikuinen ja melkein aikuinen ihminen käyttäytyy kuin pikkukakara.

Onko se sitten ok, kun nämä nysväkkeet aikanaan alkavat itse seurustella, että isänsä sitten myös osoittaa mieltään, jos sulho/morsmaikku on jotenkin ei-toivottu? Eikö? No miksi ei?

Ihan naurettavaa käytöstä, hävettäisi jos omat teinini olisi noin typeriä ja kykenemättömiä yhtään ajattelemaan, että sillä isällä myös on oikeus omaan elämäänsä.

Miksi sillä isällä on oikeus omaan elämäänsä ja mielipiteisiinsä, mutta teineillä ei ole samaa oikeutta?

Mä oon tehnyt noin kahdelle mun kaverin viimeisimmistä tyttökavereista :D Olen vitkutellut ja keksinyt syitä miksi en aio heitä tavata, ja ei ole mennyt kuin puolisen vuotta niin kaverini on taas eronnut. Aivan turhaan olisin siis tavannut nämä tyttikset :p En jaksa puolen vuode välein samaa kaavaa toistaa taas uuden ihmisen kanssa.