Lue keskustelun säännöt.
Uusperheongelmia
Maria
05.10.2018 |
Auttakaa nyt...
Meillä on avioerosta aikaa jo yli 10 vuotta ja lapset jo isoja (19 ja 17). Mies eli ensin pitkään yhden naisen kanssa (jota lapset ei voineet sietää ja joka oli suorastaan ilkeä lapsille). Erosivat sitten ja nyt mies on löytänyt uuden naisen ja haluaisi että lapset tutustuisivat tähän. Mutta lapsia ei kiinnosta yhtään. Eivät halua mennä isälleen, jos on pelko, että ko nainen on siellä myös.
Ja nyt tuli sitten uusin ja pahin isku: Lapset on isänsä kanssa harrastaneet erästä kamppailulajia jo monta vuotta. Se on ikään kuin ollut heidän yhteinen juttu. Nyt isän uuden naisystävän lapsi on tullut samaan harrastukseen mukaan. Ja lapset ilmoitti, että lopettaa harrastuksensa.
Mies vaatii, että pakotan lapset tapaamaan uuden naisystävän ja että puhun heille järkeä, että eivät lopeta rakasta harrastusta. Olen yrittänytkin, mutta ei mene perille... Pahaa en ole puhunut x-miehestäni tai uudesta naisesta KOSKAAN. Mutta lapset on ei vaan halua tähän ihmiseen tutustua (aikaisemmat huonot kokemukset siellä varmaan painaa). Ja nyt sitten mies haukkuu minua, kun en pidä huolta lasten isäsuhteesta. Mutta eihän se minun tehtävä ole!!!!! Eikähän se nyt ole ihan x-mieheni ja lasten tehtävä rakentaa sellainen isä-lapsisuhde joka kantaa myös nyt, kun lapset ovat lähes aikuisia. Enhän minä sitä voi heidän puolestaan tehdä?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
x-mies ja lapset on ikävä kyllä siinä mielessä samasta puusta veistettyjä, että eivät juuri keskustele. Eli vaikka kuinka yritän sanoa, että kertoisivat isälleen, miksi uuden naisystävän lapsen tuleminen HEIDÄN yhteiseen harrastukseen, tuntuu pahalta, niin eivät kerro. Tai vaikka kuinka yritän sanoa, että yrittäisivät kertoa, miksi heillä ei ole halua tutustua uuteen naisystävään ja miksi pelkäävät, että naisesta tulee koko ajan isompi ja isompi osa heidän yhteisiä juttujaan, niin eivät kerrot. Lopettavat vaan mielummin sen harrastuksen tai isällään käynnin. Enkä minä tosiaan aikuista ja lähes aikuista voi enää väkisin isälleen viedä.
Toivomuksenani on, että heillä olisi hyvä suhde isäänsä, mutta kyllä se on ihan heidän ja isänsä tehtävä sellainen luoda. En minä sitä voi heidän puolestaan tehdä
Onhan se vähän lapsellista, että lapsesi kiukuttelevat kuin pikkulapset joilta on viety kaikki lelut ja karkit kun joku aloittaa saman harrastuksen :D
Minä tulkitsen sen niin, että lapset eivät ole olleet muutenkaan kovin innoissaan kuviosta (joko harrastuksesta tai isän säädöistä naisten kanssa, tai isän tavasta ohittaa omat lapsensa muiden lasten kustannuksella), niin tämä on vain viimeinen pisara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanot sille rakkaalle entiselle puolisollesi, että lapsenne on jo itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä ja itse vastuussa omista valinnoistaan ja että olet kasvattanut lapsenne niin hienosti, että he omaavat jo ihan oman ajattelukyvyn.
En nyt lähtisi kehumaan, jos tuon ikäiset lapset kiukuttelee kuin pahaiset kakarat. :D
Vierailija kirjoitti:
No kyllä lähes aikuiset lapsetkin käyttäytyy lapsellisesti. Jos isän edellinen kumppani on ollut heille ilkeä ei se tarkoita, että nykyinen on.
Ja tuo harrastuksen lopettaminen. Hohhoijaa, miksi? Mutta senkun lopettavat, heiltä otseltään se on pois.
Itseasiassa olen jossain mielessä samaa mieltä kanssasi. Lapseni käyttäytyvät tässä asiassa vähän lapsellisesti (siinä sen näkee, että ei 19 ja 17 ihan aikuisia ole kuitenkaan).
Yritin itse näyttää hyvää esimerkkiä ja menin x-appiukon synttäreille pari viikkoa sitten. Lapset kieltäytyi lähtemästä mukaan, kun tiesivät, että isä tulee sen uuden naisen kanssa.
Olen yrittänyt heille kertoa, että tämä uusi nainen on mielestäni ihan fiksun oloinen, mutta ei auta
Vierailija kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
x-mies ja lapset on ikävä kyllä siinä mielessä samasta puusta veistettyjä, että eivät juuri keskustele. Eli vaikka kuinka yritän sanoa, että kertoisivat isälleen, miksi uuden naisystävän lapsen tuleminen HEIDÄN yhteiseen harrastukseen, tuntuu pahalta, niin eivät kerro. Tai vaikka kuinka yritän sanoa, että yrittäisivät kertoa, miksi heillä ei ole halua tutustua uuteen naisystävään ja miksi pelkäävät, että naisesta tulee koko ajan isompi ja isompi osa heidän yhteisiä juttujaan, niin eivät kerrot. Lopettavat vaan mielummin sen harrastuksen tai isällään käynnin. Enkä minä tosiaan aikuista ja lähes aikuista voi enää väkisin isälleen viedä.
Toivomuksenani on, että heillä olisi hyvä suhde isäänsä, mutta kyllä se on ihan heidän ja isänsä tehtävä sellainen luoda. En minä sitä voi heidän puolestaan tehdä
Kaikki lapset aikuistuu joissain kohtaan, teidänkin. Anna ajan kulua kyllä lapset siitä rauhottuu.
Tämä ketju lyhyydessään osoittaa av:ta parhaimmillaan: syyllisestään - tällä kertaa lapsia eikä ap:ta - siitä, että heillä on omat tunteet, omat tarpeet ja omat halut. ”ei saa ajatella noin, olet lapsellinen kun ajattelet toisin kuin isipappa”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
x-mies ja lapset on ikävä kyllä siinä mielessä samasta puusta veistettyjä, että eivät juuri keskustele. Eli vaikka kuinka yritän sanoa, että kertoisivat isälleen, miksi uuden naisystävän lapsen tuleminen HEIDÄN yhteiseen harrastukseen, tuntuu pahalta, niin eivät kerro. Tai vaikka kuinka yritän sanoa, että yrittäisivät kertoa, miksi heillä ei ole halua tutustua uuteen naisystävään ja miksi pelkäävät, että naisesta tulee koko ajan isompi ja isompi osa heidän yhteisiä juttujaan, niin eivät kerrot. Lopettavat vaan mielummin sen harrastuksen tai isällään käynnin. Enkä minä tosiaan aikuista ja lähes aikuista voi enää väkisin isälleen viedä.
Toivomuksenani on, että heillä olisi hyvä suhde isäänsä, mutta kyllä se on ihan heidän ja isänsä tehtävä sellainen luoda. En minä sitä voi heidän puolestaan tehdä
Onhan se vähän lapsellista, että lapsesi kiukuttelevat kuin pikkulapset joilta on viety kaikki lelut ja karkit kun joku aloittaa saman harrastuksen :D
Ja isän elämään tulee uusi ihminen.
Onhan se isä lapsellinen, kiukuttelee kun lapset eivät tottelekaan enää ja tekevät omia päätöksiään. Isän uuteen naiseen ei ole mikään tutustua.
Oikein olet tehnyt ap. Lasten ei tarvitse olla sen h_u_o_r_i_pukin kanssa tekemisissä, jos eivät halua. Isää ei lapsilla ole ollut sen jälkeen, kun mies lähti munansa perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta ymmärrän hyvin lapsiakin: Se harrastus oli heidän ikioma juttu isänsä kanssa. Minä en ollut siinä mitenkään mukana eikä se x-miehen x-nainenkaan. Ja nyt sitten yhtäkkiä isä tulee sinne yhdessä uuden naisystävän lapsen kanssa (eikä etukäteen edes kertonut siitä lapsille). Tämä naisystävän lapsi on isän kyydissä kun he itse tulevat bussilla (matka kun on vähän eri suunnasta).
Ymmärrän siis hyvin, että heistä tuntuu, että heidät on syrjäytetty.
Ymmärrän siis niin x-mieheni kuin lasteni kannan. Molemmat on tavallaan oikeassa (omasta näkökulmastaan katsoen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
x-mies ja lapset on ikävä kyllä siinä mielessä samasta puusta veistettyjä, että eivät juuri keskustele. Eli vaikka kuinka yritän sanoa, että kertoisivat isälleen, miksi uuden naisystävän lapsen tuleminen HEIDÄN yhteiseen harrastukseen, tuntuu pahalta, niin eivät kerro. Tai vaikka kuinka yritän sanoa, että yrittäisivät kertoa, miksi heillä ei ole halua tutustua uuteen naisystävään ja miksi pelkäävät, että naisesta tulee koko ajan isompi ja isompi osa heidän yhteisiä juttujaan, niin eivät kerrot. Lopettavat vaan mielummin sen harrastuksen tai isällään käynnin. Enkä minä tosiaan aikuista ja lähes aikuista voi enää väkisin isälleen viedä.
Toivomuksenani on, että heillä olisi hyvä suhde isäänsä, mutta kyllä se on ihan heidän ja isänsä tehtävä sellainen luoda. En minä sitä voi heidän puolestaan tehdä
Onhan se vähän lapsellista, että lapsesi kiukuttelevat kuin pikkulapset joilta on viety kaikki lelut ja karkit kun joku aloittaa saman harrastuksen :D
Ja isän elämään tulee uusi ihminen.
Onhan se isä lapsellinen, kiukuttelee kun lapset eivät tottelekaan enää ja tekevät omia päätöksiään. Isän uuteen naiseen ei ole mikään tutustua.
Millainen lapsi on mustasukkainen isän uudesta onnesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Mun 45 vuotias mieheni on päättäny olla tapaamatta äitinsä uusinta miesystävää anopin toiveista huolimatta. Kun ei häntä kiinnosta, niitä on vuosien varrella ollut monta niitä miehiä (6 kpl/27 vuotta erosta). Ei jaksa taas "lässyttää" uuden ihmisen kanssa, ei kiinnosta. Pitäisikö appiukon nyt käskeä miestäni tähän tapaamiseen?
Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.
Aikuisilla on tahto, ja yli 12 v. tahtoa pitää jo laissa kunnioittaa. Ei hänen ole pakko tavata, jos ei halua. Saattaa olla lapsellista, mutta se on heidän päätöksensä. Ehkä aika muuttaa päätöstä.
Älä vastaa ukon viesteihin, jätä omaan arvoonsa. Ei sillä ole mitään pelikortteja tähän. Lapsenne saavat tehdä kuten heitä miellyttää, ikänsä huomioon ottaen.
Entäs jos muutenkin mahdollisesti hieman introverteillä lapsilla vaan ei ole kiinnostusta tutustua tähän naiseen? Tarvitseeko aikuisen ihmisen haluta tutustua johonkin uuteen ihmiseen vain sen takia, että ko. ihmisen on isälle tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju lyhyydessään osoittaa av:ta parhaimmillaan: syyllisestään - tällä kertaa lapsia eikä ap:ta - siitä, että heillä on omat tunteet, omat tarpeet ja omat halut. ”ei saa ajatella noin, olet lapsellinen kun ajattelet toisin kuin isipappa”.
Minä aina mietin, tietävätkö nämä tuomitsijat ja syyllistäjät, että he tuomitsevat ja syyllistävät?
Jos, niin mikä on heidän motiivinsa tehdä sitä?
Vai ovatko he pääkopastaan niin sekaisin, etteivät edes itse tajua omaa toimintaansa?
Huolehdit 17- ja 19- v isäsuhteesta ja kyläilystä? Tuon ikäiset päättävät ihan itse. Hyvänen aika, mä asuin tuon ikäisenä jo omillani, kävin töissä ja opiskelin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkup Maria kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän hyvin lapsiakin: Se harrastus oli heidän ikioma juttu isänsä kanssa. Minä en ollut siinä mitenkään mukana eikä se x-miehen x-nainenkaan. Ja nyt sitten yhtäkkiä isä tulee sinne yhdessä uuden naisystävän lapsen kanssa (eikä etukäteen edes kertonut siitä lapsille). Tämä naisystävän lapsi on isän kyydissä kun he itse tulevat bussilla (matka kun on vähän eri suunnasta).
Ymmärrän siis hyvin, että heistä tuntuu, että heidät on syrjäytetty.
Ymmärrän siis niin x-mieheni kuin lasteni kannan. Molemmat on tavallaan oikeassa (omasta näkökulmastaan katsoen).
Ei heitä ole syrjäytetty. Heidän elämään on vaan tullut uusia ihmisiä. Se on kun mitään ei voi omia vain itselleen. Ei lapsia, ei isää, ei harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.
Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.
Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla
alkup Maria kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.
Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.
Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla
Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä
Hei haloo! Anna ukon räksyttää ja sulje korvat. Ne sun "lapset" on jo aikuisia ja päättää ihan itse harrastuksistaan, menoistaan ja tuttavapiiristään. Monet ton ikäiset asuu jo itsekseen
alkup Maria kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.
Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.
Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla
Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä
Pettäminen on seuraus, jostakin suuremmasta ongelmasta ja todelliset syyt on aina jossain muualla.
alkup Maria kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.
Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.
Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla
Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä
Miehesi oli täysin oikeassa. Lapsille ei kuulu aikuisten parisuhde ongelmat. Oliko miehellä henkilökohtainen kriisi vai teillä epätyydyttävä parisuhde? Niistäkö sinä olisit länkyttänyt tuubaasi lapsille?
Ja isän elämään tulee uusi ihminen.