Lue keskustelun säännöt.
Uusperheongelmia
Maria
05.10.2018 |
Auttakaa nyt...
Meillä on avioerosta aikaa jo yli 10 vuotta ja lapset jo isoja (19 ja 17). Mies eli ensin pitkään yhden naisen kanssa (jota lapset ei voineet sietää ja joka oli suorastaan ilkeä lapsille). Erosivat sitten ja nyt mies on löytänyt uuden naisen ja haluaisi että lapset tutustuisivat tähän. Mutta lapsia ei kiinnosta yhtään. Eivät halua mennä isälleen, jos on pelko, että ko nainen on siellä myös.
Ja nyt tuli sitten uusin ja pahin isku: Lapset on isänsä kanssa harrastaneet erästä kamppailulajia jo monta vuotta. Se on ikään kuin ollut heidän yhteinen juttu. Nyt isän uuden naisystävän lapsi on tullut samaan harrastukseen mukaan. Ja lapset ilmoitti, että lopettaa harrastuksensa.
Mies vaatii, että pakotan lapset tapaamaan uuden naisystävän ja että puhun heille järkeä, että eivät lopeta rakasta harrastusta. Olen yrittänytkin, mutta ei mene perille... Pahaa en ole puhunut x-miehestäni tai uudesta naisesta KOSKAAN. Mutta lapset on ei vaan halua tähän ihmiseen tutustua (aikaisemmat huonot kokemukset siellä varmaan painaa). Ja nyt sitten mies haukkuu minua, kun en pidä huolta lasten isäsuhteesta. Mutta eihän se minun tehtävä ole!!!!! Eikähän se nyt ole ihan x-mieheni ja lasten tehtävä rakentaa sellainen isä-lapsisuhde joka kantaa myös nyt, kun lapset ovat lähes aikuisia. Enhän minä sitä voi heidän puolestaan tehdä?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.
Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.
Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla
Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä
Miehesi oli täysin oikeassa. Lapsille ei kuulu aikuisten parisuhde ongelmat. Oliko miehellä henkilökohtainen kriisi vai teillä epätyydyttävä parisuhde? Niistäkö sinä olisit länkyttänyt tuubaasi lapsille?
Samaa mieltä: Lapsille ei kuulu aikuisten parisuhde ongelmat ja siksi niistä ei lapsille puhuttu.
Mutta x-mieheni ITSE päätti, että ei tätä naisystäväänsä (nyt jo siis entistä) tuonut mihinkään lasten juhliin tms. Minä en vaatinut, että hänen pitää pysyä poissa, mutta mies itse teki tällaisen päätöksen ja lisäksi nainen itse ei kuulemma ollut kiinnostunut "leikkimään perhettä".
AINOA SYY miksi mietin, että teimmekö silloin virheen on se, että lapset eivät ehkä tajua, miksi mies haluaa heidän suhtautuvan tähän uuteen naisystävään eri tavalla kuin siihen edelliseen naisystävään (kun eivät tiedä taustoja). Toki olen yrittänyt lapsille sanoa, että tämä nykyinen vaan on erilainen ihminen ja haluaa jonkinlaisen suhteen myös miesystävänsä lapsiin (toisin kuin se edellinen). Mikä sekin pitää varmasti ihan paikkansa
Tuo ei sisällä mitään sellaista perustetta, minkä pohjalta lapsella olisi oikeus sanella vanhempansa yksityiselämästä ja kuvatunlaisesti boikotoida sitä. Ja hyvänen aika, 12 vuotta eron jälkeen! Ap on tehtäväsi opettaa lapsille, että elämä ei mene aina heidän oman käsikirjoituksensa mukaan, ei pidä tuomita ettei itseä tuomittaisi ja että sekä isä että äiti ovat ihmisyksilöitä, joilla on oikeus parisuhteisiin. Todella epäkypsiä ja itsekkäitä lapsia. Sanoisin että he käyttävät isäänsä henkistä väkivaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
alkup Maria kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin työkaverini 18-vuotias poika ei halua tavata isänsä naisystävää, joka on syy vanhempiensa avioliiton rikkoutumiseen. Hän suostuu tapaamisiin ainoastaan isän kodin ulkopuolella kahden kesken. Ilmoitti myös suoraan, että jos isä kehtaa tuoda "sen akan" hänen ylioppilasjuhliinsa, hän juhlakaluna lähtee juhlista samantien, kun "sen akan" naama näkyy.
Meillä tilanne oli aikoinaan se, että miehelläni oli yli vuoden ajan avioliiton ulkopuolinen suhde sen x-naisensa kanssa. Lapsille en itse KOSKAAN kertonut, että eron syy oli iskän suhde, mutta mieheni ei koskaan tätä x-naisystäväänsä tuonut erilaisille juhlille (lasten rippijuhlat ym juhlittiin ilman tätä naista) eikä naisella itselläkään ollut koskaan halua olla osa lasten elämää millään tavalla.
Voi olla, että tilanne on siksikin nyt lapsille outo, että isä ihan selkeästi odottaa lapsilta erilaista suhteutumista tähän uuteen naisystäväänsä kuin edelliseen naisystävään. Mutta lapset ei tiedä kaikkia taustoja tai syitä siihen, miksi edellisen naisystävän kanssa toimittiin eri tavalla
Teimmekö sitten aikoinaan virheen, kun emme kertoneet lapsille eron syitä? Se oli silloin miehen vaatimus, että lapsille ei saa kertoa koska ovat muuten hänelle vihaisia. Ja minä myönnyin, sillä halusin että lapsilla on hyvä suhde isäänsä
Miehesi oli täysin oikeassa. Lapsille ei kuulu aikuisten parisuhde ongelmat. Oliko miehellä henkilökohtainen kriisi vai teillä epätyydyttävä parisuhde? Niistäkö sinä olisit länkyttänyt tuubaasi lapsille?
Samaa mieltä: Lapsille ei kuulu aikuisten parisuhde ongelmat ja siksi niistä ei lapsille puhuttu.
Mutta x-mieheni ITSE päätti, että ei tätä naisystäväänsä (nyt jo siis entistä) tuonut mihinkään lasten juhliin tms. Minä en vaatinut, että hänen pitää pysyä poissa, mutta mies itse teki tällaisen päätöksen ja lisäksi nainen itse ei kuulemma ollut kiinnostunut "leikkimään perhettä".
AINOA SYY miksi mietin, että teimmekö silloin virheen on se, että lapset eivät ehkä tajua, miksi mies haluaa heidän suhtautuvan tähän uuteen naisystävään eri tavalla kuin siihen edelliseen naisystävään (kun eivät tiedä taustoja). Toki olen yrittänyt lapsille sanoa, että tämä nykyinen vaan on erilainen ihminen ja haluaa jonkinlaisen suhteen myös miesystävänsä lapsiin (toisin kuin se edellinen). Mikä sekin pitää varmasti ihan paikkansa
Tuo ei sisällä mitään sellaista perustetta, minkä pohjalta lapsella olisi oikeus sanella vanhempansa yksityiselämästä ja kuvatunlaisesti boikotoida sitä. Ja hyvänen aika, 12 vuotta eron jälkeen! Ap on tehtäväsi opettaa lapsille, että elämä ei mene aina heidän oman käsikirjoituksensa mukaan, ei pidä tuomita ettei itseä tuomittaisi ja että sekä isä että äiti ovat ihmisyksilöitä, joilla on oikeus parisuhteisiin. Todella epäkypsiä ja itsekkäitä lapsia. Sanoisin että he käyttävät isäänsä henkistä väkivaltaa.
Voi luoja...
Ap - älä lue tämän kirjoittajan viestejä. Tuo syyllistäminen menee jo epäterveen ihmisen toiminnaksi.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kyllä aika lapsellista lopettaa yhteinen harrastus isän kanssa, koska siellä on isän uuden naisystävän lapsi. Ihan rehellisesti. Voisit puhua lapsille siitä, että molemmilla vanhemmilla on oikeus omaan rakkauselämään. Nyt kuulostaa siltä, että lapset jotenkin boikotoisivat isän oikeutta uuteen suhteeseen.
Isällä on oikeus uuteen rakkauselämään. Ja lapsilla on oikeus tehdä omat valintansa.
Tuollaisesta asenteesta ne lapsetkin kärsivät aikanaan itse.
On myös ihan naurettavaa kontrollointia yrittää manipuloida vanhempansa parisuhdetta ja näköjään jopa oikeutta parisuhteeseen ylipäätään. Onko ap myrkyttänyt lasten mielen isää kohtaan alitajuisesti?Tuo asenne antaa ihmiselle rajat. Rajattomuus on se, josta lapset kärsivät. Se aiheuttaa ongelmia, jos oppii, ettei minun tahdollani ole mitään merkitystä, minun pitää olla kiltti tyttö halusin tai en,
Minun mielestäni lapset eivät manipuloi isänsä parisuhdetta, vaan he haluavat vain pitää isän itsellään eivätkä halua jakaa häntä. Lapsille on todennäköisesti aivan sama, mitä isä tekee muulla ajallaan.
Uskon, että asia on nimenomaan näin. Ei lapsilla sinänsä ole mitään sitä vastaan, että isällä on uusi naisystää. He vaan haluaisivat, että sen vähän aikaa mitä he viettävät isänsä kanssa, niin isä keskittyisi heihin. Muun ajan saa ihan vapaasti olla kenen kanssa haluaa.
Ja joku kysyi myös minusta ja minun parisuhdestatuksesta: Olin uudelleen kihloissa (emme asuneet yhdessä, sillä kihlattuni oli töissä toisessa kaupungissa, joten olen elänyt lasten kanssa yksin erostani asti). Valitettavasti kihlattuni kuoli pari vuotta sitten onnettomuudessa. Mutta lapseni suhtautuivat kihlattuuni melko hyvin. Eivät olleet hirveän tuttavallisissa väleissä (ujoja, arkoja ja hiljaisia kun ovat), mutta ei heillä mitään häntä vastaankaan ollut
alkup Maria kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kyllä aika lapsellista lopettaa yhteinen harrastus isän kanssa, koska siellä on isän uuden naisystävän lapsi. Ihan rehellisesti. Voisit puhua lapsille siitä, että molemmilla vanhemmilla on oikeus omaan rakkauselämään. Nyt kuulostaa siltä, että lapset jotenkin boikotoisivat isän oikeutta uuteen suhteeseen.
Isällä on oikeus uuteen rakkauselämään. Ja lapsilla on oikeus tehdä omat valintansa.
Tuollaisesta asenteesta ne lapsetkin kärsivät aikanaan itse.
On myös ihan naurettavaa kontrollointia yrittää manipuloida vanhempansa parisuhdetta ja näköjään jopa oikeutta parisuhteeseen ylipäätään. Onko ap myrkyttänyt lasten mielen isää kohtaan alitajuisesti?Tuo asenne antaa ihmiselle rajat. Rajattomuus on se, josta lapset kärsivät. Se aiheuttaa ongelmia, jos oppii, ettei minun tahdollani ole mitään merkitystä, minun pitää olla kiltti tyttö halusin tai en,
Minun mielestäni lapset eivät manipuloi isänsä parisuhdetta, vaan he haluavat vain pitää isän itsellään eivätkä halua jakaa häntä. Lapsille on todennäköisesti aivan sama, mitä isä tekee muulla ajallaan.
Uskon, että asia on nimenomaan näin. Ei lapsilla sinänsä ole mitään sitä vastaan, että isällä on uusi naisystää. He vaan haluaisivat, että sen vähän aikaa mitä he viettävät isänsä kanssa, niin isä keskittyisi heihin. Muun ajan saa ihan vapaasti olla kenen kanssa haluaa.
Ja joku kysyi myös minusta ja minun parisuhdestatuksesta: Olin uudelleen kihloissa (emme asuneet yhdessä, sillä kihlattuni oli töissä toisessa kaupungissa, joten olen elänyt lasten kanssa yksin erostani asti). Valitettavasti kihlattuni kuoli pari vuotta sitten onnettomuudessa. Mutta lapseni suhtautuivat kihlattuuni melko hyvin. Eivät olleet hirveän tuttavallisissa väleissä (ujoja, arkoja ja hiljaisia kun ovat), mutta ei heillä mitään häntä vastaankaan ollut
Ei lainkaan kohtuuton toive. Miksi isä ei suostu siihen?
alkup Maria kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kyllä aika lapsellista lopettaa yhteinen harrastus isän kanssa, koska siellä on isän uuden naisystävän lapsi. Ihan rehellisesti. Voisit puhua lapsille siitä, että molemmilla vanhemmilla on oikeus omaan rakkauselämään. Nyt kuulostaa siltä, että lapset jotenkin boikotoisivat isän oikeutta uuteen suhteeseen.
Isällä on oikeus uuteen rakkauselämään. Ja lapsilla on oikeus tehdä omat valintansa.
Tuollaisesta asenteesta ne lapsetkin kärsivät aikanaan itse.
On myös ihan naurettavaa kontrollointia yrittää manipuloida vanhempansa parisuhdetta ja näköjään jopa oikeutta parisuhteeseen ylipäätään. Onko ap myrkyttänyt lasten mielen isää kohtaan alitajuisesti?Tuo asenne antaa ihmiselle rajat. Rajattomuus on se, josta lapset kärsivät. Se aiheuttaa ongelmia, jos oppii, ettei minun tahdollani ole mitään merkitystä, minun pitää olla kiltti tyttö halusin tai en,
Minun mielestäni lapset eivät manipuloi isänsä parisuhdetta, vaan he haluavat vain pitää isän itsellään eivätkä halua jakaa häntä. Lapsille on todennäköisesti aivan sama, mitä isä tekee muulla ajallaan.
Uskon, että asia on nimenomaan näin. Ei lapsilla sinänsä ole mitään sitä vastaan, että isällä on uusi naisystää. He vaan haluaisivat, että sen vähän aikaa mitä he viettävät isänsä kanssa, niin isä keskittyisi heihin. Muun ajan saa ihan vapaasti olla kenen kanssa haluaa.
Ja joku kysyi myös minusta ja minun parisuhdestatuksesta: Olin uudelleen kihloissa (emme asuneet yhdessä, sillä kihlattuni oli töissä toisessa kaupungissa, joten olen elänyt lasten kanssa yksin erostani asti). Valitettavasti kihlattuni kuoli pari vuotta sitten onnettomuudessa. Mutta lapseni suhtautuivat kihlattuuni melko hyvin. Eivät olleet hirveän tuttavallisissa väleissä (ujoja, arkoja ja hiljaisia kun ovat), mutta ei heillä mitään häntä vastaankaan ollut
Eli lapsenne ovat omaksuneet kaksoisstandardin:
Äidin uusi miessuhde on ok.
Isän uusi naissuhde ei ole ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lähdettäisiin oikeuteen määrittelemään sitä lähivanhemmuutta, yksi kriteereistä olisi kumpi vanhemmista tukisi paremmin sitä että myös lapsen oikeus muualla asuvaan vanhempaan toteutuisi.
Vitut. Äiti saa haukkua ja mustamaalata isää vaikka kuinka paljon ja huoltajuus säilyisi silti.
Vierailija kirjoitti:
Jos lähdettäisiin oikeuteen määrittelemään sitä lähivanhemmuutta, yksi kriteereistä olisi kumpi vanhemmista tukisi paremmin sitä että myös lapsen oikeus muualla asuvaan vanhempaan toteutuisi.
Haloo!
Toinen jo aikuinen lapsi ja toinen kohta aikuinen. He päättävät itse, eikä heitä määrätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lähdettäisiin oikeuteen määrittelemään sitä lähivanhemmuutta, yksi kriteereistä olisi kumpi vanhemmista tukisi paremmin sitä että myös lapsen oikeus muualla asuvaan vanhempaan toteutuisi.
Vitut. Äiti saa haukkua ja mustamaalata isää vaikka kuinka paljon ja huoltajuus säilyisi silti.
Tuomarit ja sossut ovat kyllä isän puolella.
Olen ollut oikeudessa elareiden takia, kun esikoinen riitautui isänsä kanssa ja muutti kokonaan luokseni. Isä syytti minua vieraannuttamisesta, vaikka en koskaan o,lut haukkunut isää lapselle, ja olin kannustanut solmimaan välit isään.
Tuomari ja sossu komppasivat isää.... oli aika nöyryyttävää, kun itse yrittänyt toimia oikein. Lapsi itse oli siinä se jääräpää.
Ehkä kyse on yhteisem ajan määrästä: isä viettää heidän kanssaan keskimäärin 4 vuorokautta kuukaudessa. Minun kanssa ovat loput 26. Ihan ymmärrettävää että sen 4 päivää haluavat isän keskittyväm heihin mutta osan minun kanssani ovat valmiina jakamaan sillä olen heidän kanssaan niin paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyse on yhteisem ajan määrästä: isä viettää heidän kanssaan keskimäärin 4 vuorokautta kuukaudessa. Minun kanssa ovat loput 26. Ihan ymmärrettävää että sen 4 päivää haluavat isän keskittyväm heihin mutta osan minun kanssani ovat valmiina jakamaan sillä olen heidän kanssaan niin paljon
Tämä siis vastaus sille jonka mukaan duhtaon erilaista äidin ja isän uuteen kumppaniin
Ei sitten auta mikään.
Jos kerran on mahdotonta saada lapset ymmärtämään, että kannattaisi jatkaa sitä harrastusta ja isän tapaamista, niin sitten he ovat ilman harrastusta ja isäsuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyse on yhteisem ajan määrästä: isä viettää heidän kanssaan keskimäärin 4 vuorokautta kuukaudessa. Minun kanssa ovat loput 26. Ihan ymmärrettävää että sen 4 päivää haluavat isän keskittyväm heihin mutta osan minun kanssani ovat valmiina jakamaan sillä olen heidän kanssaan niin paljon
Kyllä tuohon liittyy muitakin asioita kuin yhdessäolon maarä.
Me olemme molemmat uusissa naimisissa. Minun kumppaniini lapset kuitenkin suhtautuvat paremmin kuin isän kumppaniin. Koska
- minun puolisoni on rennompi, ja isän puoliso nipompi
- minun puolisoni jättää lapset rauhaan, kun isän puoliso puhuu ja on sosiaalinen, mitä lapset eivät haluaisi
- meillä on vapautta valita mitä tekee, ja isä pakottaa tekemään kaikkea yhdessä ’koska olemme nyt perhe”. Tämä lisää vain uhmaa.
Isän pitäisi nyt olla painostamatta ja viettää aikaa ensisijaisesti lastensa kanssa silloin, kun he tapaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on aiemmin haukuttu uusperheiden äitejä, jotka ulkoistavat itsensä miehen lasten elämästä. Näköjään on myös väärin, jos uusperheen vanhemmat haluaisivat viettää aikaa yhdessä lasten kanssa. Hirveä uusi nainen vieläpä on sosiaalinen lapsia kohtaan. Mikä narttu.
Mieheni lapset ovat tulossa meille tänään. Ajattelin lähteä leffaan ja ulos viettämään aikaa yksinäni ja sitten lukittaudun makuuhuoneeseen. Katsotaan onnistunko olemaan puhumatta lapsille sanaakaan viikonlopun aikana. Kyllä tämä etäinen vetäytyvä tyyli on parempi!
Vierailija kirjoitti:
Täällä on aiemmin haukuttu uusperheiden äitejä, jotka ulkoistavat itsensä miehen lasten elämästä. Näköjään on myös väärin, jos uusperheen vanhemmat haluaisivat viettää aikaa yhdessä lasten kanssa. Hirveä uusi nainen vieläpä on sosiaalinen lapsia kohtaan. Mikä narttu.
Mieheni lapset ovat tulossa meille tänään. Ajattelin lähteä leffaan ja ulos viettämään aikaa yksinäni ja sitten lukittaudun makuuhuoneeseen. Katsotaan onnistunko olemaan puhumatta lapsille sanaakaan viikonlopun aikana. Kyllä tämä etäinen vetäytyvä tyyli on parempi!
Ihanaa, kukaan ei kaipaa sinua tai läsnäoloasi. Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyse on yhteisem ajan määrästä: isä viettää heidän kanssaan keskimäärin 4 vuorokautta kuukaudessa. Minun kanssa ovat loput 26. Ihan ymmärrettävää että sen 4 päivää haluavat isän keskittyväm heihin mutta osan minun kanssani ovat valmiina jakamaan sillä olen heidän kanssaan niin paljon
Kyllä tuohon liittyy muitakin asioita kuin yhdessäolon maarä.
Me olemme molemmat uusissa naimisissa. Minun kumppaniini lapset kuitenkin suhtautuvat paremmin kuin isän kumppaniin. Koska
- minun puolisoni on rennompi, ja isän puoliso nipompi
- minun puolisoni jättää lapset rauhaan, kun isän puoliso puhuu ja on sosiaalinen, mitä lapset eivät haluaisi
- meillä on vapautta valita mitä tekee, ja isä pakottaa tekemään kaikkea yhdessä ’koska olemme nyt perhe”. Tämä lisää vain uhmaa.
Olet kyllä ihan oikeassa. Edesmennyt kihlattuni antoi lapsille tilaa tutustua rauhassa. Ei loukkaantunut jos olivat ruokapöydässä hiljaa. He saivat mennä omaan huoneeseensa jos halusivat mutta saivat yhtä hyvin jäädä meidän seuraan jos halusivat. Isänsä luona käyvät enemmän "kylässä" ja heidän odotetaan seurustelevan mikä on heille ahdistavaa577
19-vuotiaana asuin jo omillani ja kävin töissä. Jos joku olisi tullut sanomaan, että minun on pakko lähteä harrastamaan isäni kanssa, olisin revennyt naurusta :D
Vierailija kirjoitti:
Täällä on aiemmin haukuttu uusperheiden äitejä, jotka ulkoistavat itsensä miehen lasten elämästä. Näköjään on myös väärin, jos uusperheen vanhemmat haluaisivat viettää aikaa yhdessä lasten kanssa. Hirveä uusi nainen vieläpä on sosiaalinen lapsia kohtaan. Mikä narttu.
Mieheni lapset ovat tulossa meille tänään. Ajattelin lähteä leffaan ja ulos viettämään aikaa yksinäni ja sitten lukittaudun makuuhuoneeseen. Katsotaan onnistunko olemaan puhumatta lapsille sanaakaan viikonlopun aikana. Kyllä tämä etäinen vetäytyvä tyyli on parempi!
Kunpa ap:n ex miehen uusi naisystävä olisi samanlainen. Tai edes isä. On törkeää, että he yrittävät luoda hyvät suhteet kaikkiin osapuoliin. Sen tulisi olla huoltajuussopimuksessa kiellettyä.
Lapsellista ja itsekästä käytöstä tuon ikäisiltä lapsilta,tai nuorilta. Ei se heiltä ole pois, jos harrastukseen tulee mukaan myös tämä naisystävän lapsi. Omalla lapsellani on 5 sisarusta, siis isänsä nyksän lapsia, ja on heistä hyvin iloinen. Haluaa nykyään olla viikko-viikko, koska isällään on nämä muutkin nykyään vakituisesti asumassa, ja siellä enemmän touhua kun meillä kahdestaan täällä. Enkä ole mitenkään vastustellut. Kyseeasä vielä periaatteessa hankala 14-vuotias:)Sanot lapsille että selvä, lopettakaa vaan, ja annat ajan kulua. Isällä on oikeus parisuhteeseen ja hienoa, että on ottanut naisen laosen mukaan yhteiseen juttuun, ei varmasti helppoa tälle lapselle kun noin boikotoidaan.AP:n lapset tässä valitettavasti häviövät.
Valitettavasti tilanne on päinvastoin. Varsinkin vanhempi lapsista on hyvin ujo ja arka eikä uskalla puhua vieraiden seurasta, josta on seurannut se, että hänellä ei ole kavereita ja varsinkin nuorempana oli pahasti koulukiusattu