Luetelkaa syitä miksi nainen jää sinkuksi
Olen kerran seurustellut. Sen jälkeen en ole löytänyt miestä enkä tiedä missä mättää. Olen jo 30 ja kaikilla tuntemillani naisilla (pois lukien mielenterveysongelmaiset) on mies ja perhe.
Laittakaa tähän syitä miksi nainen jää sinkuksi niin mietin johtuuko oma yksin jäämisen jostain mille voisin oikeasti tehdä jotain, kiitos!
Kommentit (313)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen tuntemani ikisinkku nainen on jyrämäinen luonteeltaan ja todella huono tekemään kompromisseja. Usein vielä itse kokevat olevansa kilttejä - jopa liian kilttejä. Jotkut ehkä ovatkin, mutta vain naisten kanssa. Miesten kanssa korostuu tarve tinkimättömästi ja ehdottomasti puolustaa omia oikeuksia, ihan pikkuasioissakin.
Lisämausteena kumma havainto, että hankala isäsuhde tai isän puuttuminen on tosi yleistä ikisinkkunaisille.
Itse olisin huolissani, jos jonkun ihmisen seurassa joutuisin puolustelemaan omia oikeuksiani, eikö se lähtökohtaisestikin olisi jo aika huono ennuste toimivalle suhteelle? Aika tunneköyhä saa mies olla, jos ei osaa ottaa huomioon toisen ihmisen perusoikeuksia.
Mun ikisinkkuystäväni on juuri tuollainen. Ei kompromisseja, uskomattoman tosikko kaikessa (kaikki asiat ovat kuoleman vakavia, ei mitään huumorintajua), ei tingi mistään. Pitää itseään liian kilttinä ja sellaisena, joka on "Aina joustanut" vaikka ei tee kaveriensa eteen juuri mitään, ei esimerkiksi koskaan kehu tai tykkää edes some julkaisuista, koska kokee ne alistavina ja epämukavina. Pahinta ehkä se, että tällä ihmisellä on täysin epärealistinen käsitys itsestään. Näkee itsensä täysin päinvastoin kuin muu maailma ja käyttäytyy julkisilla paikoilla todella asiattomasti eikä ymmärrä sitä yhtään.
En tiedä miten tällainen ihminen voi löytää miestä. On hyvännäköinen kyllä, mutta ei se riitä. Pitäisi olla kiva luonne kuitenkin, että miehet kiinnostuu. Tärkeintä on huumorintaju ja rento ote elämään.
Miksi ihmeessä olet ihmisen ystävä, josta et edes pidä? Voihan olla, että hänellä on hyvinkin hauskaa, jonkun muun seurassa ja joku muu pitää häntä hyvinkin hauskana.
Ilmiselvästikkään teidän arvot eivät kohtaa, mikä sinulle on tärkeää ei ilmeisesti ole hänelle, kuten vaikkapa kehut ja some tykkäykset.
Ei kaikille ihmisille ole tärkeää löytää miestä tai miellyttää muita.
Vierailija kirjoitti:
1. Nirsous
- totta
- haluan fiksun, raittiin, tupakoimattoman ja uskollisen miehen, jonka puheet ja ulkonäkö kiinnostavat
2. Ei ymmärrä miesten maailmaa tai ole tottunut viettämään miesten kanssa aikaa esim. kaverimielessäkään
- todella paljon miehiä kavereina ihan nuoresta lähtien
3. Vähän sama kuin 1. mutta liian korkeat vaatimukset
- miten sen nyt ottaa? Olen fiksu, raitis, tupakoimaton ja uskollinen.
4. Haluaa aina sitä mitä ei voi saada
- miksi tyytyisin keneenlie? Uskon rakkauteen ja pysyvään parisuhteeseen.
5. On jotenkin hankala ihminen
- tämä pitää varmasti paikkansa, koska edellytän mm. uskollisuutta, joka tuntuu vaikealta monista miehistä
6. Ne mainitsemasi mielenterveysongelmat
- tutkitusti terve eikä mitään tarvetta väkivaltaisuuteen, jota turhan monet suosivat
7. Ei halua perustaa perhettä, keskittää kaiken energiansa uraan
- olisin halunnut parisuhteen ja perheen, mutta en löytänyt sopivaa miestä
- työ on minulle tärkeää, mutta uraa en ole koskaan luonut
En ole vielä löytänyt haluamaani miestä, joten elän yksin.
Nämä nyt tuli ainakin ensimmäisenä mieleen. Joskus sinkkuus on myös valinta, mikä kannattaa muistaa.
Mikä sinulle on ehdotonta uskollisuutta? Miehen on kuitenkin hyvä voida olla rennosti sen oman puolison kanssa, koska ei ihminen ole luonnostaan yksiaivoinen. Voit toki odottaa, ettei mies mene sänkyyn toisen kanssa (vaikka n. 30-50% menee kuitenkin), mutta ettet oleta, ettei mies saa edes katsoa muita.
Meillä vitsaillaan ihan säännöllisesti muista naisista tai jos joku on ollut kiinnostava. Hieronnassa hieroja oli hieronut haarojen läheltä, mikä meinasi kuulemma saada miehellä seisomaan. Nauroimme asialle ja miestä halutti erityisen paljon tämän hieronnan jälkeen. Puhumme muutenkin siitä, että joku on kiihottava, kiinnostava tai hyvä perse jne. Porno on myös normaalia. Seksuaalisuutta ei saa tukahduttaa, eikä tehdä siitä likaista tai hävettävää tai liitetä rakkauteen ja kiristetä sillä. Rakkaus ei vaan muuta ihmisen biologiaa tai fysiologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen tuntemani ikisinkku nainen on jyrämäinen luonteeltaan ja todella huono tekemään kompromisseja. Usein vielä itse kokevat olevansa kilttejä - jopa liian kilttejä. Jotkut ehkä ovatkin, mutta vain naisten kanssa. Miesten kanssa korostuu tarve tinkimättömästi ja ehdottomasti puolustaa omia oikeuksia, ihan pikkuasioissakin.
Lisämausteena kumma havainto, että hankala isäsuhde tai isän puuttuminen on tosi yleistä ikisinkkunaisille.
Mun iskä kyllä oli ihan paras mies maailmassa. Parhaat lapsuusmuistot ovat niitä, kun mennään lauantaina tai sunnuntaina pitkille kävelylenkeille metsään, ja isä opettaa mua tunnistamaan kaikki puut ja sammalet (ja kivet/mineraalit, koska faija työskenteli malmien ja muiden geologisten juttujen parissa). Tai kun me maalataan yhdessä mun huoneen seinää (ja äiti varoittelee viiden minuutin välein ovelta, että älkää kaatako maalia lattialle tai itsenne päälle).
Isä tuli oikeasti toimeen kaikkien kanssa. Ei huutanut, rähjännyt vaan jaksoi olla kärsivällinen. (Muistan isän suuttuneen tasan kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla hän sanoi, että lähtee nyt kävelemään ja tulee rauhoituttuaan takaisin. Veti tuulipuvun ja lenkkarit ylleen ja viipyi ehkä tunnin tai puolitoista lenkillä. Ja kävi oikeasti kävelemässä, jos joku on sitä mieltä, että baariin se meni kumminkin - faija ei juonut alkoholia eikä tupakoinut. Eikä kyllä mutsikaan. Meillä ei ollut kotona pisaraakaan alkoholia. Mä pääsin ekaa kertaa maistamaan kaljaa vasta yläasteen leirikoulussa...)Ehkä yhtenä syynä mun tyytyväiseen sinkkuuteen onkin se, että faija laittoi niin saakelin kovat pohjat mun miesihanteelle. Välillä surettaa kuunnella tai lukea kirjoituksia isistä, jotka ovat olleet alkoholisteja, väkivaltaisia, hyväksikäyttäjiä tai sitten ihan muuten vain poissaolevia lastensa - etenkin tyttäriensä - elämistä. Silloin aina tajuaa, miten hyvä ja turvallinen lapsuus mulla oli.
RIP iskä, kaipaan sua edelleenkin. <3
/156
Samastuin niin tuohon! Minulla oli ihan sama tilanne opiskeluajat. Isä on antanut mallia siitä millainen on hyvä ja luotettava mies, sekä vanhempien liitto on opettanut mitä on kunnioitus ja rakkaus. Kun kotoa saa hyvän mallin elämään, niin edes pahimpina itsetunnon romahduksina en suostunut sähläämään satunnaisten jätkien kanssa. Lisäksi miespuolisiin kavereihin syntyy helposti luottamus ja kunnioitus, kun isän esimerkistä tietää, ettei kaikki miehet ole lipeviä, röyhkeitä tai yritä käyttää naisia. Vuosien sinkkuuden jälkeen tuli sitten vastaan mies, joka vei sinkkuuden ja jalat alta maanläheisellä, turvallisella ja luotettavalla olemuksellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Nirsous
- totta
- haluan fiksun, raittiin, tupakoimattoman ja uskollisen miehen, jonka puheet ja ulkonäkö kiinnostavat
2. Ei ymmärrä miesten maailmaa tai ole tottunut viettämään miesten kanssa aikaa esim. kaverimielessäkään
- todella paljon miehiä kavereina ihan nuoresta lähtien
3. Vähän sama kuin 1. mutta liian korkeat vaatimukset
- miten sen nyt ottaa? Olen fiksu, raitis, tupakoimaton ja uskollinen.
4. Haluaa aina sitä mitä ei voi saada
- miksi tyytyisin keneenlie? Uskon rakkauteen ja pysyvään parisuhteeseen.
5. On jotenkin hankala ihminen
- tämä pitää varmasti paikkansa, koska edellytän mm. uskollisuutta, joka tuntuu vaikealta monista miehistä
6. Ne mainitsemasi mielenterveysongelmat
- tutkitusti terve eikä mitään tarvetta väkivaltaisuuteen, jota turhan monet suosivat
7. Ei halua perustaa perhettä, keskittää kaiken energiansa uraan
- olisin halunnut parisuhteen ja perheen, mutta en löytänyt sopivaa miestä
- työ on minulle tärkeää, mutta uraa en ole koskaan luonut
En ole vielä löytänyt haluamaani miestä, joten elän yksin.
Nämä nyt tuli ainakin ensimmäisenä mieleen. Joskus sinkkuus on myös valinta, mikä kannattaa muistaa.
Mikä sinulle on ehdotonta uskollisuutta? Miehen on kuitenkin hyvä voida olla rennosti sen oman puolison kanssa, koska ei ihminen ole luonnostaan yksiaivoinen. Voit toki odottaa, ettei mies mene sänkyyn toisen kanssa (vaikka n. 30-50% menee kuitenkin), mutta ettet oleta, ettei mies saa edes katsoa muita.
Meillä vitsaillaan ihan säännöllisesti muista naisista tai jos joku on ollut kiinnostava. Hieronnassa hieroja oli hieronut haarojen läheltä, mikä meinasi kuulemma saada miehellä seisomaan. Nauroimme asialle ja miestä halutti erityisen paljon tämän hieronnan jälkeen. Puhumme muutenkin siitä, että joku on kiihottava, kiinnostava tai hyvä perse jne. Porno on myös normaalia. Seksuaalisuutta ei saa tukahduttaa, eikä tehdä siitä likaista tai hävettävää tai liitetä rakkauteen ja kiristetä sillä. Rakkaus ei vaan muuta ihmisen biologiaa tai fysiologiaa.
Muita saa katsella, muiden kanssa saa tietenkin jutella, mutta suuteleminen on mielestäni pettämistä seksin lisäksi. Kauniita tai seksikkäitä ihmisiä saa ihailla, mutta pitäisi kummallisena jonkun toisen kehoa kommentoivaa miestä. Katson homopornoa, koska pidän kauniista ja seksikkäistä miehistä, joten tietenkin mies voi katsoa pornoa.
Hyvä, että teillä on parisuhde, joka sopii teille kahdelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen tuntemani ikisinkku nainen on jyrämäinen luonteeltaan ja todella huono tekemään kompromisseja. Usein vielä itse kokevat olevansa kilttejä - jopa liian kilttejä. Jotkut ehkä ovatkin, mutta vain naisten kanssa. Miesten kanssa korostuu tarve tinkimättömästi ja ehdottomasti puolustaa omia oikeuksia, ihan pikkuasioissakin.
Lisämausteena kumma havainto, että hankala isäsuhde tai isän puuttuminen on tosi yleistä ikisinkkunaisille.
Mun iskä kyllä oli ihan paras mies maailmassa. Parhaat lapsuusmuistot ovat niitä, kun mennään lauantaina tai sunnuntaina pitkille kävelylenkeille metsään, ja isä opettaa mua tunnistamaan kaikki puut ja sammalet (ja kivet/mineraalit, koska faija työskenteli malmien ja muiden geologisten juttujen parissa). Tai kun me maalataan yhdessä mun huoneen seinää (ja äiti varoittelee viiden minuutin välein ovelta, että älkää kaatako maalia lattialle tai itsenne päälle).
Isä tuli oikeasti toimeen kaikkien kanssa. Ei huutanut, rähjännyt vaan jaksoi olla kärsivällinen. (Muistan isän suuttuneen tasan kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla hän sanoi, että lähtee nyt kävelemään ja tulee rauhoituttuaan takaisin. Veti tuulipuvun ja lenkkarit ylleen ja viipyi ehkä tunnin tai puolitoista lenkillä. Ja kävi oikeasti kävelemässä, jos joku on sitä mieltä, että baariin se meni kumminkin - faija ei juonut alkoholia eikä tupakoinut. Eikä kyllä mutsikaan. Meillä ei ollut kotona pisaraakaan alkoholia. Mä pääsin ekaa kertaa maistamaan kaljaa vasta yläasteen leirikoulussa...)Ehkä yhtenä syynä mun tyytyväiseen sinkkuuteen onkin se, että faija laittoi niin saakelin kovat pohjat mun miesihanteelle. Välillä surettaa kuunnella tai lukea kirjoituksia isistä, jotka ovat olleet alkoholisteja, väkivaltaisia, hyväksikäyttäjiä tai sitten ihan muuten vain poissaolevia lastensa - etenkin tyttäriensä - elämistä. Silloin aina tajuaa, miten hyvä ja turvallinen lapsuus mulla oli.
RIP iskä, kaipaan sua edelleenkin. <3
/156
Samastuin niin tuohon! Minulla oli ihan sama tilanne opiskeluajat. Isä on antanut mallia siitä millainen on hyvä ja luotettava mies, sekä vanhempien liitto on opettanut mitä on kunnioitus ja rakkaus. Kun kotoa saa hyvän mallin elämään, niin edes pahimpina itsetunnon romahduksina en suostunut sähläämään satunnaisten jätkien kanssa. Lisäksi miespuolisiin kavereihin syntyy helposti luottamus ja kunnioitus, kun isän esimerkistä tietää, ettei kaikki miehet ole lipeviä, röyhkeitä tai yritä käyttää naisia. Vuosien sinkkuuden jälkeen tuli sitten vastaan mies, joka vei sinkkuuden ja jalat alta maanläheisellä, turvallisella ja luotettavalla olemuksellaan.
Ilahduttavaa luettavaa. :) Minulla ei ollut huolehtivaa isää enkä kokenut saavani miehistä turvaa, joten mukavaa, että sinulla on ollut huomattavasti parempi elämä.
ohis
Jos on lapsia monen eri miehen kanssa ja runsaasti ylipainoa niin se tuskin parantaa kenenkään naisen mahdollisuuksia saada uusi parisuhde.
Vaikeat mt-ongelmat
Päihde-tai huumeriippuvuus
Vaikea luonne
Ulkonäkö (ei viehättävä)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa miesten taso on todella alhainen. Ulkomailla matkatessa huomaa että hyvinkin tavallisella naisella saattaa olla hyvinkin tasokas mies. Suomi on täynnä korkeakoulutettuja sinkkunaisia. Tunnen monia hyvännäköisiä nuoria sinkkunaisia, joiden vaatimukset ovat täysin realistiset.
Siis suomalaiset miehethän ovat varsin korkeatasoisia. Helppo ymmärtää, jos tarkastelee Suomen yhteiskunnallista kehitystä viimeisen 100 vuoden aikana. Täällä voi antaa lasten mennä koulumatkansa itse ja leikkiä puistossa ilman jatkuvaa valvontaa. Suomalaiset miehet ovat koulutettuja ja pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luetelkaa syitä miksi nainen jää sinkuksi. Olemme tässäkin ketjussa nähneet yhden ehkä suurimman syyn. Kuka täällä on jälleen lempipuuhassaan eli alentamassa miehiä? Ei liene yllätys että kunnioitus naisia kohtaan on joskus koetuksella. Mitä ap saa tästä?
Ketjussa näkyvä syy: haluttomuus huolia huonoa miestä.
En tiedä, mitä ap saa, mutta itse ainakin luen muiden sinkkunaisten kokemuksia ja tuntemuksia mielelläni. Laskee tunnetta sosiaalisesta paineesta, kun muutkin kirjoittavat etteivät tyydy.
Ei näköjään mennyt perille. Ap on tässä ketjussa kysynyt jotakin, ja te kaikessa empatiassanne mollaatte miehiä. Lapsellista ja kypsymätöntä syyttää sinkkuudesta toista sukupuolta.
Mehän emme SYYTÄ sinkkuudesta ketään. Suurin osa on tilanteeseensa tyytyväinen ja valinnut sen itse, joten ennemminkin sanavalinta olisi, että naisten tilanne on miesten ANSIOTA.
Rautalanka: sinkkuus ei ole huono tila. Sille ei silloin etsitä syyllistä. Tämä on ap:lle oikaistu kyllä heti alkuunsa.
Lue paremmin äläkä palstamieslasien läpi.
Tässähän moni itkee huonosta miesaineesta, joka on todella ala-arvoista. Olen itsekkin sinkku omasta tahdostani, joten tiedän varsin hyvin. Jollekkin ihmiselle sinkkuus on oma valin ja jollekkin ei. Älä esitä omia mielipiteitäsi faktoina, yhtä tosia asioita on niin monta kuin ihmisiä. Ap kysyi ja me vastaamme, syyllistä ei ole, miten voisikaan. Se että joku ei naisena kestä kuunnella epäkohtia, kertoo kehittymättömästä itsetunnosta.
En oikein ymmärtänyt, mihin edes vastasit tässä. Lainasitko väärää?
Tekeydytkö tyhmäksi? Sanoit mehän emme syytä sinkkuudesta ketään, vaikka syytätte miesaineen huonoutta. Sinkkuus voi myös olla huono tila jos sitä ei halua ja kokee sen huonona. Syyllistä ei voi etsiä, mutta ap etsiikin syitä ja niitä voi hyvinkin olla monia ja niitä tässä olisi tarkoitus listata.
Kyllä tyhmä tässä olet sinä.
Avaa tuo lainausrimpsu. Siinä on käyty vuoropuhelua. Vastasin edellisen väitteisiin siitä, että naiset tässä ketjussa syyttäisivät miehiä. Kommentoin ketjun sisältöä lainaamani henkilön väitteiden valossa, en aloittajan kysymystä. Siten sinun vastauksesi ei vastaa minun tekstiini mitenkään.
Opetelkaa oikeasti lukemaan. Tää palsta on aivan mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa miesten taso on todella alhainen. Ulkomailla matkatessa huomaa että hyvinkin tavallisella naisella saattaa olla hyvinkin tasokas mies. Suomi on täynnä korkeakoulutettuja sinkkunaisia. Tunnen monia hyvännäköisiä nuoria sinkkunaisia, joiden vaatimukset ovat täysin realistiset.
Siis suomalaiset miehethän ovat varsin korkeatasoisia. Helppo ymmärtää, jos tarkastelee Suomen yhteiskunnallista kehitystä viimeisen 100 vuoden aikana. Täällä voi antaa lasten mennä koulumatkansa itse ja leikkiä puistossa ilman jatkuvaa valvontaa. Suomalaiset miehet ovat koulutettuja ja pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa
Korkeatasoisia säännöissä ja hierarkiassa. Rakastajina, isinä ja kumppaneina sitten ihan mitä sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeat mt-ongelmat
Päihde-tai huumeriippuvuus
Vaikea luonne
Ulkonäkö (ei viehättävä)
Valitettavasti aika moni päihde- ja huumeriippuvainen löytää kyllä toisensa. Sama pätee vaikeisiin mt-ongelmiin. Myös nuo Justiinat (vaikea luonne) tuppavat usein parisuhteessa olemaan. Katukuvaa kun katsoo, niin ei tuo ulkonäkökään esteeltä vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ettei pariudu silloin kun siihen on parhaat mahdollisuudet (opiskelijaelämä). Miehillä ei vielä silloin ole status lähelläkään huippua, joten todella helmiä voi ihan tavisnainenkin (jos nuori nainen nyt koskaan on parisuhdepelin tavis) saada. Kymmenen vuoden kuluttua, kun uraa on jo takana, miesten status nousee kuin raketti ja naisten tippuu kuin kivi.
Tällä oli 30 yläpeukkua ja 76 ala vaikka tämä on totta!
Niin, sinun kilttimiesmaailmassasi, joka huvittaa valtaosaa naisista.
Tällainen todellisuuden kieltäminen lienee yksi isoimmista syistä sinkkuuteenkin. 35v barchelorette sanoi olevansa nainen parhaassa iässä. Todellisuudessa hedelmällistä ikää on muutama vuosi jäljellä, eikä mitään mikä nostaisi hänen haluttavuuttaan parisudemielessä. Jämämiehiä mieskokelaatkin. Jännä juttu muuten, miten nämä ikisinkut löytävät sitten sen täydellisen kumppanin juuri viime metreillä...
ohis
No ihan alkuunsa: Kolmevitosella on jotakuinkin kymmenen vuotta hedelmällistä ikää jäljellä. Lisäksi muistutan, ettei kaikki halua lapsia vaikka olis miten monta vuosikymmentä aikaa jäljellä, mutta voi ne silti puolison haluta. Ei nämä välttämättä ole sama asia.
Ja siksihän ne ikisinkut on ikisinkkuja, kun ketään sopivaa ei ole kohdattu. Jos ne kohtaa sen ”viime metreillä”, hyvä juttu. Jos ei, ne ei kohtaa sitä koskaan. Jos nämä samat ihmiset olis kohdanneet parikymppisinä, niistä ei olis ikisinkkuja tullutkaan. Eli sun vihjaus siitä, miten iän myötä tyydytään, ei nyt ehkä ihan toimi. Päinvastoin: ihmisistä tulee nirsompia ja vaativampia, mitä vanhemmiksi ne on yksin. Moni tekee lapsenkin ennemmin sitten yksin kuin tyytyy epäsopivaan puolisoon ”viime metreillä”.
Olisin itsekin ottanut mun miehen jo teini-iässä, mutta eipä kohdattu vasta kuin kolmekymppisinä. Näille asioille kun ei mitään mahda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen tuntemani ikisinkku nainen on jyrämäinen luonteeltaan ja todella huono tekemään kompromisseja. Usein vielä itse kokevat olevansa kilttejä - jopa liian kilttejä. Jotkut ehkä ovatkin, mutta vain naisten kanssa. Miesten kanssa korostuu tarve tinkimättömästi ja ehdottomasti puolustaa omia oikeuksia, ihan pikkuasioissakin.
Lisämausteena kumma havainto, että hankala isäsuhde tai isän puuttuminen on tosi yleistä ikisinkkunaisille.
Itse olisin huolissani, jos jonkun ihmisen seurassa joutuisin puolustelemaan omia oikeuksiani, eikö se lähtökohtaisestikin olisi jo aika huono ennuste toimivalle suhteelle? Aika tunneköyhä saa mies olla, jos ei osaa ottaa huomioon toisen ihmisen perusoikeuksia.
Ei ne naisetkaan sen parempia ole, mutta kyse ei ole nyt tästä. Etkö osaa pysyä asiassa, vai onko ymmärryksessäsi vikaa?
Lue tarkemmin. Hän vastasi ihan asiasta, tähän:
”Miesten kanssa korostuu tarve tinkimättömästi ja ehdottomasti puolustaa omia oikeuksia, ihan pikkuasioissakin.”
Todellakin omia oikeuksia saa ja kuuluu puolustaa. Molemmin puolin. En ymmärrä, miten kukaan voisi olla eri mieltä?
Ja miten naisten tekeminen nyt liittyy? Ettekö ikinä osaa keskustella asioista ilman whataboutismia ja vastakkaisasettelua?
Tuossa tinkimättömässä omien oikeuksien puolustamisessa tarkoitin sellaista överiksi menevää. Joka ei koske mitään oikeita ihmisoikeusloukkauksia vaan arkielämän ärtymystä ja ajattelemattomuutta. Ns. inhimillistä erehtymistä.
Esim. naisystävä jos tiuskii joskus niin suhtaudutaan ymmärryksellä tyyliin että sillä nyt oli sitä ja sitä murhetta/stressiä. Eikä jäädä kiinni siihen. Miesten kanssa taas ei tuumaakaan jousteta tai edes yritetä ymmärtää kiireitä tai stressiä. Vaan ollaan jo valmiiksi puolustusasemissa, että jos pienikin tiuskaisu tai välinpitämätön kommentti mieheltä, niin heti ollaan barrikadeilla kun mua nyt niin loukattiin.
Tällaisia siis on oman tuttavapiirini ikisinkkunaiset. Ja heistä jokainen kyllä tahtoisi parisuhteen.
1. Oma valinta
2. Mt-ongelmat
3. Hirveä luonne
4. Turhan kranttu
Siinäpä ne alkaa olla.
Välillä tuntuu siltä et naiset ei myönnä itsessä olevan mitään vikaa, aina eron syy on miehessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys, itsensä lapsen tasolle typistäminen, uhriutuminen, heikko itsetunto, epävarmuus.
Tämä. Tuntemani sinkku on listan lisäksi vielä tylsä (ei harrasta mitään, ei ole mitään omaa juttua elämässä=käy tyyliin vain shoppailemassa)
Ja ne keskenkasvuiset jutut. :D Seksi sitä ja seksi tätä. Kuinka montaa tuli pantua yhden viikonlopun aika. Kaija Koon voimalaulut karaokessa. Villi ja vapaa.
Typerää ja erittäin lapsellista yleistämistä, itse olen noiden asioiden vastakohta. En liiku juuri missä, olen ns. kotihiiri, olen introvertti ja ujo luonteeltani enkä ole mitenkään hyvännäköinenkään. Siinäpä ne syyt sinkkuudelleni. Tuollainen ihmisten lokeroiminen on todella epäkypsää touhua, en minäkään tee mitään irrationaalisia johtopäätöksiä seurustelevista ihmisistä. Tämä koko myytti sinkkujen kammottavista vioista, on suoranaisen hölmö, ja sitä ylläpidetään täysin turhaan. Se kun ei perustu mihinkään realiteetteihin. Meissä on monenlaisia ihmisiä ihan kuten seurustelevissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ettei pariudu silloin kun siihen on parhaat mahdollisuudet (opiskelijaelämä). Miehillä ei vielä silloin ole status lähelläkään huippua, joten todella helmiä voi ihan tavisnainenkin (jos nuori nainen nyt koskaan on parisuhdepelin tavis) saada. Kymmenen vuoden kuluttua, kun uraa on jo takana, miesten status nousee kuin raketti ja naisten tippuu kuin kivi.
Tällä oli 30 yläpeukkua ja 76 ala vaikka tämä on totta!
Niin, sinun kilttimiesmaailmassasi, joka huvittaa valtaosaa naisista.
Tällainen todellisuuden kieltäminen lienee yksi isoimmista syistä sinkkuuteenkin. 35v barchelorette sanoi olevansa nainen parhaassa iässä. Todellisuudessa hedelmällistä ikää on muutama vuosi jäljellä, eikä mitään mikä nostaisi hänen haluttavuuttaan parisudemielessä. Jämämiehiä mieskokelaatkin. Jännä juttu muuten, miten nämä ikisinkut löytävät sitten sen täydellisen kumppanin juuri viime metreillä...
ohis
No ihan alkuunsa: Kolmevitosella on jotakuinkin kymmenen vuotta hedelmällistä ikää jäljellä. Lisäksi muistutan, ettei kaikki halua lapsia vaikka olis miten monta vuosikymmentä aikaa jäljellä, mutta voi ne silti puolison haluta. Ei nämä välttämättä ole sama asia.
Ja siksihän ne ikisinkut on ikisinkkuja, kun ketään sopivaa ei ole kohdattu. Jos ne kohtaa sen ”viime metreillä”, hyvä juttu. Jos ei, ne ei kohtaa sitä koskaan. Jos nämä samat ihmiset olis kohdanneet parikymppisinä, niistä ei olis ikisinkkuja tullutkaan. Eli sun vihjaus siitä, miten iän myötä tyydytään, ei nyt ehkä ihan toimi. Päinvastoin: ihmisistä tulee nirsompia ja vaativampia, mitä vanhemmiksi ne on yksin. Moni tekee lapsenkin ennemmin sitten yksin kuin tyytyy epäsopivaan puolisoon ”viime metreillä”.
Olisin itsekin ottanut mun miehen jo teini-iässä, mutta eipä kohdattu vasta kuin kolmekymppisinä. Näille asioille kun ei mitään mahda.
Tulee vaativampia, vai luopuu toivosta...? Ei siihen kuule pelkästään naisten halu riitä, ei lapsenteosta haaveileva mies katso edes 4-kymppistä naista. Tässäkin käy esille, että sille silmät pidetään kiinni loppuun saakka, ettei todellisuudessa ole enää haluttava miesten silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ettei pariudu silloin kun siihen on parhaat mahdollisuudet (opiskelijaelämä). Miehillä ei vielä silloin ole status lähelläkään huippua, joten todella helmiä voi ihan tavisnainenkin (jos nuori nainen nyt koskaan on parisuhdepelin tavis) saada. Kymmenen vuoden kuluttua, kun uraa on jo takana, miesten status nousee kuin raketti ja naisten tippuu kuin kivi.
Tällä oli 30 yläpeukkua ja 76 ala vaikka tämä on totta!
Tossa on vain puolet totta. Eli se, että opiskelijana kumpikin sukupuoli pariutuu helpommin kun ravataan sosiaalisissa riennoissa eikä ole paljoa murheita ja ikäviä kokemuksia takataskussa. Se, että miehen "status" nousisi iän myötä, ei pidä paikkaansa. Toki, miehen palkka voi nousta, ja hän voi saada työssään ylennyksiä, mutta aika harva nainen on "gold digger" joka haluaa miehen pelkästään rahan takia (itse en tunne yhtäkään, vaikka olenkin kuullut että näitäkin olisi jossain). Kauneus ja terveys ja viehättävyys (luonne ja ulkonäkö) vetoaa kumpaankin sukupuoleen, eikä raha tai ikä valitettavasti tuo mukanaan näitä piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Nettipalvelussa oli kyllä tyrkyllä Pohjoi-Savolainen työtön mies, joka tykkäsi kaljasta.
Yllättävästi en halunnut ottaa yhteyttä enkä kutsua kotiini, siistiin virkanaisen omaan asuntoon.Yleensä olen miehille näkymätön, ja se sopii minulle hyvin. En osaa itse lähestyä miehiä, eivätkä miehet tee mitään, joten mitään ei tapahdu.
Kirjoitat ettet osaa lähestyä miehiä. Osaatko naisia? Mikä siinä miesten lähestymisessä on erilaista, samalla tavalla heille voi jutella kuin naisillekin.
Vai tarkoitatko jotain baari-lähestymisiä? Niistä minullakaan ei ole kokemusta, vaikka olen keski-iässä.
Tällainen todellisuuden kieltäminen lienee yksi isoimmista syistä sinkkuuteenkin. 35v barchelorette sanoi olevansa nainen parhaassa iässä. Todellisuudessa hedelmällistä ikää on muutama vuosi jäljellä, eikä mitään mikä nostaisi hänen haluttavuuttaan parisudemielessä. Jämämiehiä mieskokelaatkin. Jännä juttu muuten, miten nämä ikisinkut löytävät sitten sen täydellisen kumppanin juuri viime metreillä...
ohis