Lue keskustelun säännöt.
Luetelkaa syitä miksi nainen jää sinkuksi
04.10.2018 |
Olen kerran seurustellut. Sen jälkeen en ole löytänyt miestä enkä tiedä missä mättää. Olen jo 30 ja kaikilla tuntemillani naisilla (pois lukien mielenterveysongelmaiset) on mies ja perhe.
Laittakaa tähän syitä miksi nainen jää sinkuksi niin mietin johtuuko oma yksin jäämisen jostain mille voisin oikeasti tehdä jotain, kiitos!
Kommentit (313)
Hyvin kouluttautunut, itsenäinen nainen, jolla on hyvä itsetunto ja melkoisesti varallisuutta, ei kaipaa holhottavia. Ei tarvitse ostaa koko lehmää, jos haluaa lasillisen maitoa. Voi keskittyä omaan sukuun ja auttaa omia vanhempiaan, matkustella, flirttailla, ostaa kauniita vaatteita, lähteä milloin ja minne vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksistanne. Luin melkein kaikki. Muotoilin aloituksen huolimattomasti kun moni sinkkuuteen tyytyväinen kertoi miksi ei ole suhteessa. Mielenkiintoisia ajatuksia kyllä ja toivoisin etten itsekään kaipaisi miestä. Pitkään ajattelinkin että pärjään hyvin itsekseni. Nyt se yksin oleminen on alkanut tympiä kun kaverit menevät naimisiin, joka puolella tuntuu ettö olen friikki. Että minussa on jotain vikaa kun en pariudu. Tunnistan kyllä pienen sitoutumiskammon itsessäni.
Tunnistin myös kommenteista tuon että minulta puuttuu aktiivisuutta! Se juttu on minulle todella hankalaa. En tiedä kuinka usein on sopivaa ottaa yhteyttä kun tapaa kiinnostavan miehen. Haluaisin melkein joka päivä, mutta aiemmin se on johtanut miehen mielenkiinnon loppumiseen. Sitten kun alkaa pelailla että annan miehen ottaa yhteyttä niin sama juttu. Tai sitten mies ei otakaan yhteyttä viikkoon ja tulee tosi epävarma olo, mikä purkautuu miehelle tylynä käytöksenä tai alan itsekin välttämään yhteydenpitoa. Ehkä tarvitsen vielä paljon itsetunnon kohotusta.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana tunteet leimahtivat helposti ja olin sarjaseurustelija. Nyt vanhemmalla iällä monikaan ei herätä muuta kuin äidillisiä tunteita. Kumppaniksi kelpaisi joku itsenäinen, harrastunut ja empaattinen ihminen ja voisin kuvitella, että seksihalutkin heräisivät, kun pystyisi suhtautumaan tyyppiin enemmän puolisona kuin lapsena. En tiedä sitten kasvatko miehet "aikuisiksi" muuten kuin pakon edessä, lasten kasvattamina. Tarjonta tuntuu koostuvan epävarmoista tai elämäänsä tyytymättömistä ylisuorittajista, jotka eivät pidä huolta itsestään tai osaa nauttia yksinkertaisesta elämästä. Sekä sitoutumista, että itse omista tunteistaan vastuun kantamista pelätään, lapsista puhumattakaan. Kai se pitää ensin ottaa mies kasvatettavaksi ja haaveilla vasta sitten lapsista :D
Miksi naiset Suomessa niin kovasti vastustavat miehen ottamista kasvatettavaksi? Monissa muissa, ehkä perinteisemmissäkin kulttuureissa, naisella on varsin vahva asema parisuhteessa ja pariutumisessa ja perheessä. Naisella on oikeus muokata miehestä mieleisensä, mutta samalla velvollisuus olla valittamatta pienistä virheistä, joihin hän olisi voinut vaikuttaa miestä rakastavasti muokkaamalla. Suomessa naiset vaan katkoo suhteen, eikä ollenkaan ota huomioon mahdollisuutta kasvattaa miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Nirsous
- totta
- haluan fiksun, raittiin, tupakoimattoman ja uskollisen miehen, jonka puheet ja ulkonäkö kiinnostavat
2. Ei ymmärrä miesten maailmaa tai ole tottunut viettämään miesten kanssa aikaa esim. kaverimielessäkään
- todella paljon miehiä kavereina ihan nuoresta lähtien
3. Vähän sama kuin 1. mutta liian korkeat vaatimukset
- miten sen nyt ottaa? Olen fiksu, raitis, tupakoimaton ja uskollinen.
4. Haluaa aina sitä mitä ei voi saada
- miksi tyytyisin keneenlie? Uskon rakkauteen ja pysyvään parisuhteeseen.
5. On jotenkin hankala ihminen
- tämä pitää varmasti paikkansa, koska edellytän mm. uskollisuutta, joka tuntuu vaikealta monista miehistä
6. Ne mainitsemasi mielenterveysongelmat
- tutkitusti terve eikä mitään tarvetta väkivaltaisuuteen, jota turhan monet suosivat
7. Ei halua perustaa perhettä, keskittää kaiken energiansa uraan
- olisin halunnut parisuhteen ja perheen, mutta en löytänyt sopivaa miestä
- työ on minulle tärkeää, mutta uraa en ole koskaan luonut
En ole vielä löytänyt haluamaani miestä, joten elän yksin.
Nämä nyt tuli ainakin ensimmäisenä mieleen. Joskus sinkkuus on myös valinta, mikä kannattaa muistaa.
Mikä sinulle on ehdotonta uskollisuutta? Miehen on kuitenkin hyvä voida olla rennosti sen oman puolison kanssa, koska ei ihminen ole luonnostaan yksiaivoinen. Voit toki odottaa, ettei mies mene sänkyyn toisen kanssa (vaikka n. 30-50% menee kuitenkin), mutta ettet oleta, ettei mies saa edes katsoa muita.
Meillä vitsaillaan ihan säännöllisesti muista naisista tai jos joku on ollut kiinnostava. Hieronnassa hieroja oli hieronut haarojen läheltä, mikä meinasi kuulemma saada miehellä seisomaan. Nauroimme asialle ja miestä halutti erityisen paljon tämän hieronnan jälkeen. Puhumme muutenkin siitä, että joku on kiihottava, kiinnostava tai hyvä perse jne. Porno on myös normaalia. Seksuaalisuutta ei saa tukahduttaa, eikä tehdä siitä likaista tai hävettävää tai liitetä rakkauteen ja kiristetä sillä. Rakkaus ei vaan muuta ihmisen biologiaa tai fysiologiaa.
Minustakaan seksistä ei saa tehdä likaista ja hävettävää, ja useimmat haluavat muitakin välillä, tosin en hyväksy pettämistä. Eikä tosiaan saa kiristää seksillä.
Uskon että mun kanssa miehen olis rentoa olla.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin sinkku nelikymppiseksi asti, koska olen aika läheisyys- ja sitoutumiskammoinen. En ole koskaan haaveillut perheestä tai naimisiinmenosta. Biletin kyllä ja oli yhdenyönsuhteita. Olen myös todella nirso enkä voi kuvitella seksiä useimpien miesten kanssa, ja parisuhteessahan sitä pitäisi harrastaa. Lopulta aloin seurustella ja menin ihme kyllä naimisiinkin keski-ikäisenä, kun tuli vastaan ns vuosisadan rakkaustarina, kertakaikkiaan täydellinen mies, ettei sitä voinut päästää menemään.
Oi, kerro enemmän! Miten tapasitte? ja millainen mies oli/on ?, miten rohkaistut lopulta aloittaa seurustelun ?jne. Nim. sinkku 39-v. itku kurkussa ja toivosta luopuneena
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että osa miehistä on sellaisia kun tällä palstalla.
Tämä on yksi syistä, miksi itse en enää uskalla tapailla miehiä ja poistin tinderinkin kokonaan. En missään nimessä huoli lähelleni ketään, joka ihailee jotakin maksullisissa käymistä, miettii jotakin vtun ”evoluutiopsykologiaa”, kyttäilee muiden miesten leukakulmia, valehtelee ja tyytyy.
Saa olla melkoinen tapaus, että vakuuttaa mut olevansa jotakin muuta kuin palstan ”miehet”.
Suurin osa miehistä ihailee maksullisissa käymistä. Ja strippibaareissa käymistä ja porno jne. ihailee noin 95% miehistä.
Erosin 25-vuotiaana ekasta pitkästä parisuhteesta ja sen jälkeen olin 12 vuotta sinkku.
Uskon, että suurin syy on se, että olen ujo, en osaa flirttailla, enkä oikein edes katsella ihmisiä.
En ole myöskään pysäyttävän kaunis enkä osaa tehdä itsestäni meikeillä ja vaatteilla tyylikästä. Mutta luulen, että tällä on vähemmän vaikutusta.
Minulla on valtavasti ystäviä. Tiedän, että kun ihmiset oppivat tuntemaan minut, minusta todella pidetään. Silti meni 12 vuotta, että tunteet (molempia kiinnosti toinen) ja lähtökohdat (toinenkin sinkku) olivat samat, että löytyi parisuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erosin 25-vuotiaana ekasta pitkästä parisuhteesta ja sen jälkeen olin 12 vuotta sinkku.
Uskon, että suurin syy on se, että olen ujo, en osaa flirttailla, enkä oikein edes katsella ihmisiä.
En ole myöskään pysäyttävän kaunis enkä osaa tehdä itsestäni meikeillä ja vaatteilla tyylikästä. Mutta luulen, että tällä on vähemmän vaikutusta.
Minulla on valtavasti ystäviä. Tiedän, että kun ihmiset oppivat tuntemaan minut, minusta todella pidetään. Silti meni 12 vuotta, että tunteet (molempia kiinnosti toinen) ja lähtökohdat (toinenkin sinkku) olivat samat, että löytyi parisuhde.
No löytykö sellainen 190 senttinen jääkiekkoa pelaava ylilääkäri mitä etsit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikanaan 11v avoliiton jälkeen mietin, että olen tässä nyt hetken aikaa yksin. Suhde oli sen verran koetteleva, että en halunnut heti uuteen suhteeseen.
Siinä kävi sitten niin, että yksin oleminen oli vapaampaa ja helpompaa eikä sitten katsellut kovinkaan aktiivisesti uutta miestä.
Ja yhtäkkiä olikin kulunut yli 10 vuotta. Ihan kuin huomaamatta. Sitten olikin jo vaikea löytää ketään, kun toinen puoli itsestä ei enää halunnutkaan luopua siitä itsenäisyydestä ja vapaudesta.
Maailmakin oli muuttunut. Oli tullut nettideitit ja muut ja niitä selaillessa vain vahvistui sinkkuelämän hyvät puolet.
Ja oikeastaan sama fiilis on edelleen. Silloin tällöin katselen nettideittejä, mutta kyllä siellä se tarjonta on sellaista, ettei huvita lähteä edes kokeilemaan: aika paljon varattuja, alkoholiongelmaisia ja vastaavia.
Minulla sama. Olin 10 vuotta liitossa ja rupesin ajattelemaan ettei tämä ole minua varten. Pelkkää syyttelyä ja venymistä. Otin eron ja aluksi oli outoa olla yksin omassa uudessa kodissa. Mutta se vapaus. Ei tarvinut laittaa ruokaa valmiiksi toista varten, ei tarvi pestä pyykkiä koko aika, saa lukea ilman häiriötä, ei kytätä mihin menen ja miksi menen ja lista jatkuisi loputtomasti. 6 vuotta olin täysin sinkku ja aloin ajatella, että kaipaan kyllä jonkun vierelleni, mutta en ota ihan ketä tahansa.
Siitä meni meni vielä noin vuosi, kun tapasin hienon miehen, jolla on samanlaiset arvot. Sovittiin, että eletään myös omaa elämää mutta nautitaan myös toisistamme. Näemme pari kolme kertaa viikossa vain. Molemmat saimme sellaisen suhteen, että tosissaan ollaan yhdessä mutta ei tehdä siitä hirveätä numeroa. Olemme eläneet näin nyt noin 4 vuotta ja tämä tuntuu edelleen tuoreelta suhteelta. Se syy siihen on, että emme näe koko aika ja emme vietä 24h yhdessä tauotta. Juteltiin meidän liitoistamme mikä siinä alkoi painaa, niin se oli kun 24h yhdessä ja se toinen alkaa todella käymään raskaaksi syyttelyineen kaikkineen.
Suosittelen tällaista suhdetta myös muille, jotka miettii miten saisi järkevän suhteen.
Minä kysyin täältä mahdollisuuksia tuollaiseen suhteeseen, ja lopputulos oli että haluan vain seksiä ja tuo ei ole parisuhde. Eli todella moni nainen ei miellä tuota edes suhteeksi, vaan hyväksikäytöksi miehen puolelta. Kiva kuiteninkin kuulla että menee hyvin. M33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 25-vuotiaana ekasta pitkästä parisuhteesta ja sen jälkeen olin 12 vuotta sinkku.
Uskon, että suurin syy on se, että olen ujo, en osaa flirttailla, enkä oikein edes katsella ihmisiä.
En ole myöskään pysäyttävän kaunis enkä osaa tehdä itsestäni meikeillä ja vaatteilla tyylikästä. Mutta luulen, että tällä on vähemmän vaikutusta.
Minulla on valtavasti ystäviä. Tiedän, että kun ihmiset oppivat tuntemaan minut, minusta todella pidetään. Silti meni 12 vuotta, että tunteet (molempia kiinnosti toinen) ja lähtökohdat (toinenkin sinkku) olivat samat, että löytyi parisuhde.
No löytykö sellainen 190 senttinen jääkiekkoa pelaava ylilääkäri mitä etsit?
En etsinyt. Tykkään raamikkaista heavymiehistä ja niitä on lääkäreinä kovin vähän! Sitten kun sellaiset eivät kiinnostuneet musta, aattelin, että pitää alkaa katella raamikkaita virkamiehiä tai insinöörejä. Se osui paremmin ja kun sain vähän kaverilta apuja tutustumiseen, niin nyt mulla on ihana toimistotöitä tekevä entinen harrastejääkiekkoilija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 25-vuotiaana ekasta pitkästä parisuhteesta ja sen jälkeen olin 12 vuotta sinkku.
Uskon, että suurin syy on se, että olen ujo, en osaa flirttailla, enkä oikein edes katsella ihmisiä.
En ole myöskään pysäyttävän kaunis enkä osaa tehdä itsestäni meikeillä ja vaatteilla tyylikästä. Mutta luulen, että tällä on vähemmän vaikutusta.
Minulla on valtavasti ystäviä. Tiedän, että kun ihmiset oppivat tuntemaan minut, minusta todella pidetään. Silti meni 12 vuotta, että tunteet (molempia kiinnosti toinen) ja lähtökohdat (toinenkin sinkku) olivat samat, että löytyi parisuhde.
No löytykö sellainen 190 senttinen jääkiekkoa pelaava ylilääkäri mitä etsit?
En etsinyt. Tykkään raamikkaista heavymiehistä ja niitä on lääkäreinä kovin vähän! Sitten kun sellaiset eivät kiinnostuneet musta, aattelin, että pitää alkaa katella raamikkaita virkamiehiä tai insinöörejä. Se osui paremmin ja kun sain vähän kaverilta apuja tutustumiseen, niin nyt mulla on ihana toimistotöitä tekevä entinen harrastejääkiekkoilija.
Juuh elikkäs, 2/5 nainen vaatimalla vaati 4/5 miehen, kävi niin monta itseään parempaa miestä läpi, että vihdoin joku suostui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 25-vuotiaana ekasta pitkästä parisuhteesta ja sen jälkeen olin 12 vuotta sinkku.
Uskon, että suurin syy on se, että olen ujo, en osaa flirttailla, enkä oikein edes katsella ihmisiä.
En ole myöskään pysäyttävän kaunis enkä osaa tehdä itsestäni meikeillä ja vaatteilla tyylikästä. Mutta luulen, että tällä on vähemmän vaikutusta.
Minulla on valtavasti ystäviä. Tiedän, että kun ihmiset oppivat tuntemaan minut, minusta todella pidetään. Silti meni 12 vuotta, että tunteet (molempia kiinnosti toinen) ja lähtökohdat (toinenkin sinkku) olivat samat, että löytyi parisuhde.
No löytykö sellainen 190 senttinen jääkiekkoa pelaava ylilääkäri mitä etsit?
En etsinyt. Tykkään raamikkaista heavymiehistä ja niitä on lääkäreinä kovin vähän! Sitten kun sellaiset eivät kiinnostuneet musta, aattelin, että pitää alkaa katella raamikkaita virkamiehiä tai insinöörejä. Se osui paremmin ja kun sain vähän kaverilta apuja tutustumiseen, niin nyt mulla on ihana toimistotöitä tekevä entinen harrastejääkiekkoilija.
Juuh elikkäs, 2/5 nainen vaatimalla vaati 4/5 miehen, kävi niin monta itseään parempaa miestä läpi, että vihdoin joku suostui.
Ehkä 2/5 tulee mulle siitä, että olen kuitenkin mukava ja rakastava enkä katkera ihminen...
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys, itsensä lapsen tasolle typistäminen, uhriutuminen, heikko itsetunto, epävarmuus.
Minkähän takia tämäkin saanut näin paljon alapeukkua? AP kysyi miksi nainen jää sinkuksi, tässä niitä esimerkkejä oli, niin ehti pahastutaan.
Ja en itse kirjoittanut tuota lainaamaani tekstiä, peukkujen määrä vain ihmetytti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-Mieluummin yksin, kun "huonon" miehen kanssa
-Hitaasti lämpenevä luonne
-Hiljainen ja ujo
-Nykyinen deittailukulttuuri vähän tökkii. Siis sellainen, että tapaillaan monia yhtäaikaa ja kaikki on sallittua ennen kuin on sovittu että nyt seurustellaan. Tulee sellainen olo että en nyt mitenkään kovin tärkeä voi olla, jos haluaa muita samaan aikaan.
-En käy baareissa yms.Tuossa ainakin osa syistä miksi olen sinkku varmaan jatkossakin
Oletkohan minä? Lisänä minulla se, ettei ole oikein kavereita, joten sitäkään kautta ei voi tutustua ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Omalta osaltani syynä on liika kranttuus. Kun kaikissa tahtoo olla jtn vikaa. Ja kun itselläni se vika löytyy korvien välistä, eli pienistä vioista tulee ylitsepääsemättömiä, niin yksinhän tässä varmaan joutuu loppuikänsä olemaan. Ja ne häiritsevät viat ovat osastoa ”rumat farkut” tai ”liian terävä nenä”. Eli ulkoisia juttuja, joilla ei kai pitäisi olla hirveästi väliä.
Ketjun ainoa rehellinen nainen. Siitä pisteet kotiin. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel kohti ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys, itsensä lapsen tasolle typistäminen, uhriutuminen, heikko itsetunto, epävarmuus.
Minkähän takia tämäkin saanut näin paljon alapeukkua? AP kysyi miksi nainen jää sinkuksi, tässä niitä esimerkkejä oli, niin ehti pahastutaan.
Ja en itse kirjoittanut tuota lainaamaani tekstiä, peukkujen määrä vain ihmetytti.
Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa. Onhan se nyt selvää minkälaisia raunioita täällä kirjottelee päivästä toiseen. Päivän kohokohta on päästä haukkumaan miehiä ja se viha kasvaa kasvaa, lopulta tämä viha pilaa heidän elämänsä.
Minulla on mt-ongelmia ja silti mies ja olen alle 25v ja ollu useitakin miehiä.
. Ei se sitä kato, etteikö vois olla parisuhdetta. Useat mt ongelmat on hoidettavissa.
Ihan siitä syystä ettei halua elää parisuhteessa.
Näin ainakin omalla kohdalla, sekä yleensä naisten kohdalla.
Huom, perhe ja parisuhde eivät ole synonyymejä.
Kaffepulla kirjoitti:
Itse olen todella onnellinen, että huonot suhteet jäi nuoruudessa väliin. Moni tuttu on saanut elämänsä ihan pilalle miesten vuoksi. On sukupuolitauteja, erotraumoja, kiusaavia eksiä, rahavaikeuksia, huoltajuuskiistoja.
Itsellä ei mitään noista. Oli ihanaa rakastua ja aloittaa suhde ilman mitään painolastia menneisyydestä.
Kannatti olla nirso. Olisi ollut hirveää, jos olisin vain tyytynyt johonkin surkimukseen. Nuorena kun se miesmakukin oli vähän sitä sun tätä.
Aina välillä pääsee naisilta lipstahtamaan se, mitä u-lit yrittävät sanoa: nuorten naisten toiveet miesten suhteen eivät ole kovin järkeviä, saati totetutuskelpoisia. Miksi sen "oikean" miesmaun löytymiseen menee 20 vuotta?
Itse olen todella onnellinen, että huonot suhteet jäi nuoruudessa väliin. Moni tuttu on saanut elämänsä ihan pilalle miesten vuoksi. On sukupuolitauteja, erotraumoja, kiusaavia eksiä, rahavaikeuksia, huoltajuuskiistoja.
Itsellä ei mitään noista. Oli ihanaa rakastua ja aloittaa suhde ilman mitään painolastia menneisyydestä.
Kannatti olla nirso. Olisi ollut hirveää, jos olisin vain tyytynyt johonkin surkimukseen. Nuorena kun se miesmakukin oli vähän sitä sun tätä.
🇺🇦🇮🇱