Lue keskustelun säännöt.
Opiskelijana ärsyttää kun aina sanotaan että voithan ottaa lainaa, niin ennen tehtiin...
02.10.2018 |
Mutta ennen yliopistossa opiskeli prosentuaalisesti pienempi määrä ja valmistuneet työllistyivät nopeasti vakituisiin töihin. Nyt teet ensin pari ilmaista harjoittelua (ja yliopiston harkkatuki on yhteen harjoitteluun 1100€ 2kk ajan ja toista kertaa meidän tiedekunnassa ei sitä tipu), sitten jotain vapaaehtoisena opiskeluaikoina ja kun valmistut saatat saada jonkun projektityön tai jopa uuden harkkapaikan tai osa-aikatyön, eikä ylimääräistä rahaa juuri ole.
Joten ei ihme ettemme me opiskelijat halua ottaa lainaa. Mielummin vaikka niin että opintorahaa tulisi enemmän mutta vain 4 vuotta, motivoisi opiskelemaan paljon ja kovaa, nyt on pakko käydä töissä että saa vuokran maksettua ja ruokaa suuhun.
Kommentit (116)
Opiskelen nyt toista korkeakoulututkintoani. Aina olen nostanut kaikki opintolainat. En vierasta työntekoa, joten eiköhän ne jotenkin tule maksettua seuraavien vuosikymmenten aikana. Teen tällä hetkellä keikkatöitä. On tullut tehtyä jos ja mitä osa-aika- ja kesätöitä opiskeluaikana. Ei ole mennyt tulorajat rikki. Opiskelen 30op/lukukausi. Matkustelen ja nautin elämästä. Mikä siinä on nyt niin monimutkaista?
Komppaan, suomalaiset opiskelijat on kyllä pullamössöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni opiskelija saa taloudellista tukea perheeltään. Aika moni opiskelija on nykyään aikuinen, jolla on ansiotyössä käyvä puoliso. Moni on kuitenkin omillaan ja karu tosiasia on, ettei opintotuella elä. Sillä tuli kohtalaisesti toimeen ennen 90-luvun alun uudistusta, mutta siinä aikaisemmassa tukimallissa laina muodosti huomattavan osan opiskelijan elannosta. Tosin se vanha opintolaina oli korketuettua. En muista, paljonko opiskelijalle itselleen lanksesi korkoja maksettavaksi, mutta olisiko ollut parin prosentin luokkaa. Kun vertaa sen aikaisiin muihin lainoihin, korkotaso oli mahdottoman alhainen.
Itselläni oli lopulta monien vaiheiden jälkeen opintolainaa noin 70 000 markkaa. Valmistuin yliopistosta vuonna 1999 ja viimeisen lainaerän maksoin syyskesällä 2012. Kaikkineen ehdin olla opintovelallinen yhteensä 23 vuotta. Yksittäiset maksuerät olivat melko kohtuullisia, mutta onhan tuo pahuksen pitkä aika.
Tulevaisuuden epävarmuus saa opiskelijat karttamaan lainan ottoa. Se on ymmärrettävää. Tunnen muutamia nuoria opiskelijoita, ja monet heistä ovat kohtuuttoman väsyneitä, koska tekevät opintojen lisäksi aika pitkiäkin työrupeamia. Elämän laatu kärsii ja opinnot venyvät. Karu tosiasia kuitenkin on, että 1980-lukuun ei ole paluuta.
Monet opiskelijat eivät saa tukea perheeltään koska vanhemmat ovat juuri opiskelleet 70- tai 80-luvulla jolloin töitä riitti ja yliopistokoulutus löytyi harvoilta. Joten laina ei huolettanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitukseni kaikille ketkä voivat jättää lainat nostamatta omasta tahdostaan. Itselläni opintotuet ovat ilman lainan osuutta yhteensä vajaa 540 eur/kk ja vuokra 515 eur/kk, joten lainan nostaminen on vähän niin kuin pakollista, sillä en ehdi tekemään niin paljon töitä että eläisin vain ansiotuloilla.
Minulle on sinänsä ihan sama mitä aiemmat sukupolvet sanovat. Lainaa vain on nykytilanteessa vaikea olla ottamatta, ja luulen että aika monella muullakin opiskelijalla on sama tilanne.
Mutta ei se mitään, maksellaan näitä sitten joskus pois. Käsittääkseni takaisinmaksuajat ovat kuitenkin pitkiä.
No voisko ajatella niin, että yhteiskunta maksaa sulle opiskelun ja kämpän. Se on mielestäni jo erittäin paljon.
Se on aivan mielettömän paljon. Muualla maailmassa kukaan ei voi edes kuvitella noin helppoa elämää kuin mitä Suomessa opiskelijoilla on.
Mulle sanottiin tuo Viimeksi tänään ja melkein on pakko toteuttaa se. Meillä sitä harkkatukea ei saa ollenkaan ja oon nyt harkan aikaan niin ylityöllistetty, että sain töistä potkut. Piti valita hoidanko opinnot kunnolla vai vasemmalla kädellä. Päättelin tulevaisuuteni vuoksi hoitaa opinnot kunnolla ja sain monon kuvan hanuriin. Olin taas kello 8-16 opetusharjoittelussa, sen jälkeen meni 2 tuntia loppuviikon tuntien suunnitteluun ja materiaalien tekemiseen. Nyt odotan yliopistolla tutkimuspariani, että voidaan taas kirjoittaa 15-20 sivun tutkielmaa. Töissä ollessa nämä kotihommat hoidettiin aikavälillä 23-02 ja taas kasiksi kouluun. En oo aamupalan jälkeen ehtinyt edes syömään. Tää vuosi on ollut elämäni raskain, työnteko on tämän jälkeen ihan lomailua. Jopa meidän ohjaajat on myöntäneet, että näin paljon töitä ei tulla tekemään enää ikinä tämän harjoittelun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni opiskelija saa taloudellista tukea perheeltään. Aika moni opiskelija on nykyään aikuinen, jolla on ansiotyössä käyvä puoliso. Moni on kuitenkin omillaan ja karu tosiasia on, ettei opintotuella elä. Sillä tuli kohtalaisesti toimeen ennen 90-luvun alun uudistusta, mutta siinä aikaisemmassa tukimallissa laina muodosti huomattavan osan opiskelijan elannosta. Tosin se vanha opintolaina oli korketuettua. En muista, paljonko opiskelijalle itselleen lanksesi korkoja maksettavaksi, mutta olisiko ollut parin prosentin luokkaa. Kun vertaa sen aikaisiin muihin lainoihin, korkotaso oli mahdottoman alhainen.
Itselläni oli lopulta monien vaiheiden jälkeen opintolainaa noin 70 000 markkaa. Valmistuin yliopistosta vuonna 1999 ja viimeisen lainaerän maksoin syyskesällä 2012. Kaikkineen ehdin olla opintovelallinen yhteensä 23 vuotta. Yksittäiset maksuerät olivat melko kohtuullisia, mutta onhan tuo pahuksen pitkä aika.
Tulevaisuuden epävarmuus saa opiskelijat karttamaan lainan ottoa. Se on ymmärrettävää. Tunnen muutamia nuoria opiskelijoita, ja monet heistä ovat kohtuuttoman väsyneitä, koska tekevät opintojen lisäksi aika pitkiäkin työrupeamia. Elämän laatu kärsii ja opinnot venyvät. Karu tosiasia kuitenkin on, että 1980-lukuun ei ole paluuta.
Monet opiskelijat eivät saa tukea perheeltään koska vanhemmat ovat juuri opiskelleet 70- tai 80-luvulla jolloin töitä riitti ja yliopistokoulutus löytyi harvoilta. Joten laina ei huolettanut.
Harvalla oli ymiopistokoulutus. Tuleeko mieleen miksi näin oli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitukseni kaikille ketkä voivat jättää lainat nostamatta omasta tahdostaan. Itselläni opintotuet ovat ilman lainan osuutta yhteensä vajaa 540 eur/kk ja vuokra 515 eur/kk, joten lainan nostaminen on vähän niin kuin pakollista, sillä en ehdi tekemään niin paljon töitä että eläisin vain ansiotuloilla.
Minulle on sinänsä ihan sama mitä aiemmat sukupolvet sanovat. Lainaa vain on nykytilanteessa vaikea olla ottamatta, ja luulen että aika monella muullakin opiskelijalla on sama tilanne.
Mutta ei se mitään, maksellaan näitä sitten joskus pois. Käsittääkseni takaisinmaksuajat ovat kuitenkin pitkiä.
No voisko ajatella niin, että yhteiskunta maksaa sulle opiskelun ja kämpän. Se on mielestäni jo erittäin paljon.
Se on aivan mielettömän paljon. Muualla maailmassa kukaan ei voi edes kuvitella noin helppoa elämää kuin mitä Suomessa opiskelijoilla on.
Sosioekonomisen aseman ja koulutustaustan on todettu periytyvän. Ne, jotka saavat tukea vanhemmiltaan, saavat sitä nyt.
Toiset ottavat lainaa tai eivät uskalla opiskella kun pelkäävät etteivät pysty taloudellisesti. Onko meillä varaa näin eriarvoistavaan politiikkaan näin pienessä maassa?
Vierailija kirjoitti:
Mulle sanottiin tuo Viimeksi tänään ja melkein on pakko toteuttaa se. Meillä sitä harkkatukea ei saa ollenkaan ja oon nyt harkan aikaan niin ylityöllistetty, että sain töistä potkut. Piti valita hoidanko opinnot kunnolla vai vasemmalla kädellä. Päättelin tulevaisuuteni vuoksi hoitaa opinnot kunnolla ja sain monon kuvan hanuriin. Olin taas kello 8-16 opetusharjoittelussa, sen jälkeen meni 2 tuntia loppuviikon tuntien suunnitteluun ja materiaalien tekemiseen. Nyt odotan yliopistolla tutkimuspariani, että voidaan taas kirjoittaa 15-20 sivun tutkielmaa. Töissä ollessa nämä kotihommat hoidettiin aikavälillä 23-02 ja taas kasiksi kouluun. En oo aamupalan jälkeen ehtinyt edes syömään. Tää vuosi on ollut elämäni raskain, työnteko on tämän jälkeen ihan lomailua. Jopa meidän ohjaajat on myöntäneet, että näin paljon töitä ei tulla tekemään enää ikinä tämän harjoittelun jälkeen.
Aina ehtii syömään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se laina ainakin nostaa kannattaa ja laittaa johonkin jemmaan tai korkeakorkoiselle tilille. Sieltä sitten maksaa sen pois ja jos valmistuu ajallaan, saa hyviyksen, joten itsellekin jää jotakin. Jos ei elämiseen tarvitse niin ehdottomasti näin kannattaa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitukseni kaikille ketkä voivat jättää lainat nostamatta omasta tahdostaan. Itselläni opintotuet ovat ilman lainan osuutta yhteensä vajaa 540 eur/kk ja vuokra 515 eur/kk, joten lainan nostaminen on vähän niin kuin pakollista, sillä en ehdi tekemään niin paljon töitä että eläisin vain ansiotuloilla.
Minulle on sinänsä ihan sama mitä aiemmat sukupolvet sanovat. Lainaa vain on nykytilanteessa vaikea olla ottamatta, ja luulen että aika monella muullakin opiskelijalla on sama tilanne.
Mutta ei se mitään, maksellaan näitä sitten joskus pois. Käsittääkseni takaisinmaksuajat ovat kuitenkin pitkiä.
No voisko ajatella niin, että yhteiskunta maksaa sulle opiskelun ja kämpän. Se on mielestäni jo erittäin paljon.
Se on aivan mielettömän paljon. Muualla maailmassa kukaan ei voi edes kuvitella noin helppoa elämää kuin mitä Suomessa opiskelijoilla on.
Sosioekonomisen aseman ja koulutustaustan on todettu periytyvän. Ne, jotka saavat tukea vanhemmiltaan, saavat sitä nyt.
Toiset ottavat lainaa tai eivät uskalla opiskella kun pelkäävät etteivät pysty taloudellisesti. Onko meillä varaa näin eriarvoistavaan politiikkaan näin pienessä maassa?
Ennen ei tosiaan kaikilla ollut varaa opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni opiskelija saa taloudellista tukea perheeltään. Aika moni opiskelija on nykyään aikuinen, jolla on ansiotyössä käyvä puoliso. Moni on kuitenkin omillaan ja karu tosiasia on, ettei opintotuella elä. Sillä tuli kohtalaisesti toimeen ennen 90-luvun alun uudistusta, mutta siinä aikaisemmassa tukimallissa laina muodosti huomattavan osan opiskelijan elannosta. Tosin se vanha opintolaina oli korketuettua. En muista, paljonko opiskelijalle itselleen lanksesi korkoja maksettavaksi, mutta olisiko ollut parin prosentin luokkaa. Kun vertaa sen aikaisiin muihin lainoihin, korkotaso oli mahdottoman alhainen.
Itselläni oli lopulta monien vaiheiden jälkeen opintolainaa noin 70 000 markkaa. Valmistuin yliopistosta vuonna 1999 ja viimeisen lainaerän maksoin syyskesällä 2012. Kaikkineen ehdin olla opintovelallinen yhteensä 23 vuotta. Yksittäiset maksuerät olivat melko kohtuullisia, mutta onhan tuo pahuksen pitkä aika.
Tulevaisuuden epävarmuus saa opiskelijat karttamaan lainan ottoa. Se on ymmärrettävää. Tunnen muutamia nuoria opiskelijoita, ja monet heistä ovat kohtuuttoman väsyneitä, koska tekevät opintojen lisäksi aika pitkiäkin työrupeamia. Elämän laatu kärsii ja opinnot venyvät. Karu tosiasia kuitenkin on, että 1980-lukuun ei ole paluuta.
Monet opiskelijat eivät saa tukea perheeltään koska vanhemmat ovat juuri opiskelleet 70- tai 80-luvulla jolloin töitä riitti ja yliopistokoulutus löytyi harvoilta. Joten laina ei huolettanut.
Harvalla oli ymiopistokoulutus. Tuleeko mieleen miksi näin oli
Kuten tuossa sanoin, harvalla oli ja töitä riitti muutenkin.
Omat isovanhempani opiskelivat yliopistossa 50-luvun alussa eivätkä ymmärrä miksi pitäisi saada tukia.
Ainoa vaan että silloin jopa taidehissaa opiskellut sai heti valmistuttuaan vakiviran museosta ja palkka riitti oman asunnon ostoon. Ihan eri kun nykyään, kun työllisyys on monilla aloilla epävarmaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset stressaa opintolainasta kun sen lainan saa ihan kokonaan anteeksi jos asiat ei mene niinkuin piti.
Kela maksaa pankille, jos et pysty maksamaan, mutta siirtää sen sitten ulosoton perittäväksi sinulta. Ei kannata ihan noin huoleton olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitukseni kaikille ketkä voivat jättää lainat nostamatta omasta tahdostaan. Itselläni opintotuet ovat ilman lainan osuutta yhteensä vajaa 540 eur/kk ja vuokra 515 eur/kk, joten lainan nostaminen on vähän niin kuin pakollista, sillä en ehdi tekemään niin paljon töitä että eläisin vain ansiotuloilla.
Minulle on sinänsä ihan sama mitä aiemmat sukupolvet sanovat. Lainaa vain on nykytilanteessa vaikea olla ottamatta, ja luulen että aika monella muullakin opiskelijalla on sama tilanne.
Mutta ei se mitään, maksellaan näitä sitten joskus pois. Käsittääkseni takaisinmaksuajat ovat kuitenkin pitkiä.
No voisko ajatella niin, että yhteiskunta maksaa sulle opiskelun ja kämpän. Se on mielestäni jo erittäin paljon.
Se on aivan mielettömän paljon. Muualla maailmassa kukaan ei voi edes kuvitella noin helppoa elämää kuin mitä Suomessa opiskelijoilla on.
Sosioekonomisen aseman ja koulutustaustan on todettu periytyvän. Ne, jotka saavat tukea vanhemmiltaan, saavat sitä nyt.
Toiset ottavat lainaa tai eivät uskalla opiskella kun pelkäävät etteivät pysty taloudellisesti. Onko meillä varaa näin eriarvoistavaan politiikkaan näin pienessä maassa?
Tiedätkö miksi se periytyy? Ei siksi että äiti maksaa opuskelijan elämisen. Aiemmin se periytyi harvalle ja juuri näin. Muuten ei voinut opiskella. Nyt voi. Laina ei ole peikko
Nykyään opintolainasta saa 40% anteeksi, jos valmistuu ajoissa. Melkoinen etu verrattuna aikaisempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitukseni kaikille ketkä voivat jättää lainat nostamatta omasta tahdostaan. Itselläni opintotuet ovat ilman lainan osuutta yhteensä vajaa 540 eur/kk ja vuokra 515 eur/kk, joten lainan nostaminen on vähän niin kuin pakollista, sillä en ehdi tekemään niin paljon töitä että eläisin vain ansiotuloilla.
Minulle on sinänsä ihan sama mitä aiemmat sukupolvet sanovat. Lainaa vain on nykytilanteessa vaikea olla ottamatta, ja luulen että aika monella muullakin opiskelijalla on sama tilanne.
Mutta ei se mitään, maksellaan näitä sitten joskus pois. Käsittääkseni takaisinmaksuajat ovat kuitenkin pitkiä.
No voisko ajatella niin, että yhteiskunta maksaa sulle opiskelun ja kämpän. Se on mielestäni jo erittäin paljon.
Se on aivan mielettömän paljon. Muualla maailmassa kukaan ei voi edes kuvitella noin helppoa elämää kuin mitä Suomessa opiskelijoilla on.
Sosioekonomisen aseman ja koulutustaustan on todettu periytyvän. Ne, jotka saavat tukea vanhemmiltaan, saavat sitä nyt.
Toiset ottavat lainaa tai eivät uskalla opiskella kun pelkäävät etteivät pysty taloudellisesti. Onko meillä varaa näin eriarvoistavaan politiikkaan näin pienessä maassa?
Tajuat kai, että Suomen kontekstissa voivottelusion naurettavaa ja täysin kuvitteellista. Eipä maailmasta juuri löydy toista maata, jossa elämä olisi niin helppoa, turvattua ja tasa-arvoista kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä, jos olisi sellainen opintotukimalli, että tukea saisi suoritetuista opinnoista? En nyt osaa sanoa, paljonko yhdestä suoritetusta opintopisteestä saisi, mutta jokin tolkun ratkaisu siihen varmaan olisi löydettävissä. Tuen maksimäärä olisi tietenkin sidoksissa tutkinnon miniopintopistemäärään. Sivistys on kaunista, mutta ei yhteiskunnan ole tarpeen maksaa sitä, että ensi kokeillaan yhden aineen opiskelua ja sitten vähän toista ja lopulta haahuillaan yliopiston kirjoilla seitsemän vuotta.
Tällainen malli kannustaisi opiskelemaan ahkerasti, mahdollistaisi opiskelijan elintason kohoamisen edes jotenkin ja kenties myös lyhentäisi valmistumisaikoja.
Kai tiesit että tukia nostaakseen pitää opiskella 5op KUUKAUDESSA ja tukea saa 5,5 vuotta eli ei IKUISESTI. Ärsyttää nämä jotka eivät tiedä mikä on todellisuus.
Minä tiedän kyllä, että opintotuen edellytyksenä on opintojen eteneminen, joka mitataan opintopistesuorituksina. Ajatukseni olikin, että jos suorittaa 7 pistettä kuukaudessa, saa enemmän ja myös valmistuu nopeammin. Mikä tässä oli vaikea ymmärtää?
No höpö höpö. Minulla on isohko laina vuosituhannen alusta. Eipä se työpaikka siinä vaiheessa löytynyt yhtään helpommin. Nyt uudelleen kouluttautumassa. Koulutusta voi pitää myös sivistyksellisenä investointina. Muutenhan voisi mennä amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään opintolainasta saa 40% anteeksi, jos valmistuu ajoissa. Melkoinen etu verrattuna aikaisempaan.
Väärin, se on 30% yli 1800€ ylittävästä osuudesta. Sitäkin laskettiin.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään opintolainasta saa 40% anteeksi, jos valmistuu ajoissa. Melkoinen etu verrattuna aikaisempaan.
Näinkö on? Minulle se olisi teinnyt monen vuoden helpotusta talouteen! Mikä on tämä "ajoissa" käytännössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni opiskelija saa taloudellista tukea perheeltään. Aika moni opiskelija on nykyään aikuinen, jolla on ansiotyössä käyvä puoliso. Moni on kuitenkin omillaan ja karu tosiasia on, ettei opintotuella elä. Sillä tuli kohtalaisesti toimeen ennen 90-luvun alun uudistusta, mutta siinä aikaisemmassa tukimallissa laina muodosti huomattavan osan opiskelijan elannosta. Tosin se vanha opintolaina oli korketuettua. En muista, paljonko opiskelijalle itselleen lanksesi korkoja maksettavaksi, mutta olisiko ollut parin prosentin luokkaa. Kun vertaa sen aikaisiin muihin lainoihin, korkotaso oli mahdottoman alhainen.
Itselläni oli lopulta monien vaiheiden jälkeen opintolainaa noin 70 000 markkaa. Valmistuin yliopistosta vuonna 1999 ja viimeisen lainaerän maksoin syyskesällä 2012. Kaikkineen ehdin olla opintovelallinen yhteensä 23 vuotta. Yksittäiset maksuerät olivat melko kohtuullisia, mutta onhan tuo pahuksen pitkä aika.
Tulevaisuuden epävarmuus saa opiskelijat karttamaan lainan ottoa. Se on ymmärrettävää. Tunnen muutamia nuoria opiskelijoita, ja monet heistä ovat kohtuuttoman väsyneitä, koska tekevät opintojen lisäksi aika pitkiäkin työrupeamia. Elämän laatu kärsii ja opinnot venyvät. Karu tosiasia kuitenkin on, että 1980-lukuun ei ole paluuta.
Monet opiskelijat eivät saa tukea perheeltään koska vanhemmat ovat juuri opiskelleet 70- tai 80-luvulla jolloin töitä riitti ja yliopistokoulutus löytyi harvoilta. Joten laina ei huolettanut.
Harvalla oli ymiopistokoulutus. Tuleeko mieleen miksi näin oli
Kuten tuossa sanoin, harvalla oli ja töitä riitti muutenkin.
Omat isovanhempani opiskelivat yliopistossa 50-luvun alussa eivätkä ymmärrä miksi pitäisi saada tukia.
Ainoa vaan että silloin jopa taidehissaa opiskellut sai heti valmistuttuaan vakiviran museosta ja palkka riitti oman asunnon ostoon. Ihan eri kun nykyään, kun työllisyys on monilla aloilla epävarmaa.
Töitä riitti muutenkin? Sinulla on kummallinen käsitys menneisyydestä.
Maailma ei tosiaan ollut mikään onnela. Nykyään kaikki on paremmin. Tosin vaatimustaso näyttää kasvavan koko ajan.
Juuri näin. Ennen oli kaikki niin paljon paremmin
Tutki hiukan laajemmin asiaa. Elintaso. Työllisyys. Ihmisten keskimääräiset tulot ja ostovoima. Opiskelun mahdollisuudet ylipäätään