Lue keskustelun säännöt.
Opiskelijana ärsyttää kun aina sanotaan että voithan ottaa lainaa, niin ennen tehtiin...
02.10.2018 |
Mutta ennen yliopistossa opiskeli prosentuaalisesti pienempi määrä ja valmistuneet työllistyivät nopeasti vakituisiin töihin. Nyt teet ensin pari ilmaista harjoittelua (ja yliopiston harkkatuki on yhteen harjoitteluun 1100€ 2kk ajan ja toista kertaa meidän tiedekunnassa ei sitä tipu), sitten jotain vapaaehtoisena opiskeluaikoina ja kun valmistut saatat saada jonkun projektityön tai jopa uuden harkkapaikan tai osa-aikatyön, eikä ylimääräistä rahaa juuri ole.
Joten ei ihme ettemme me opiskelijat halua ottaa lainaa. Mielummin vaikka niin että opintorahaa tulisi enemmän mutta vain 4 vuotta, motivoisi opiskelemaan paljon ja kovaa, nyt on pakko käydä töissä että saa vuokran maksettua ja ruokaa suuhun.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä töihin, niin ei tartte miettiä tuollaisia köyhien ongelmia.
Ap käy töissä, luitko tekstin?
Olisi kannattanut jäädä sossupummiksi peruskoulun jälkeen, voisi nostaa tukia ja jos ei riitä saada toimeentulotukea. Joka on paljon enemmän kuin opiskelijat.
Ihmeen kaupalla opiskelijat pärjäävät opintotuella mutta tt-tuella elävät itkevät ettei se riitä mihinkään.
Myös opiskelija saa tt-tukea ja asumistukea jos ei rahat muuten riitä. Itsellä ei muuten riittänyt aikoinaan, mutten saanut mitään ylimääräisiä tukia koska asuin kotona, olin vielä nuori. Kotoakaan en saanut pennin hyrrää. Niinhän siinä sitten kävi että piti lopettaa opinnot ja alkaa vääntämään hanttihommia kokopäiväisesti että pääsi edes omaan elämään kiinni ja sai asunnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se työn saanti ennen sen varmempaa ollut. 1990- luvun alussa opintolainan korko oli 16%, oli lama ja työttömyys pahempaa kuin nykyään.
Ennen vuotta 1992 opintolainassa oli halpa korko. 1990-luvun alussa tehdyssä opintotukiuudistuksessa korkosääntelystä ja korkotuesta luovuttiin. Opintolaina muuttui markkinakorkoiseksi. Ja silloin ne korot nousi, pahimillaan sinne 16 prosenttiin. Mutta ei tuota kovaa korkoa kestänyt kuin muutama vuosi, korot alko vähitellen laskea ja jo ennen vuosikymmenen loppua ne oli reippaasti alle 10 prosentin.
Mutta edelleen se korko on paljon kovempi kuin 1980-luvulla. Silloin oli halpaa opiskella lainalla. Ja silloin oli myös työpaikkoja. Aika usein nää neuvojat onkin näitä 80-luvulla itse opiskelleita, jotka ei ole huomanneet että opintolaina ei enää ole niin halpaa kuin heidän opiskeluaikanaan.
Mitään valtion takaamaa opintolainaa ei edes ollut ennen 80-lukua. Sitä ennen piti olla varakas sukulainen takaamassa pankkilainaa. Kaikilla ei ollut ja niilläkin joilla oli, eivät välttämättä sukulaiset silti suostuneet.
Ihan jo pelkkä valtion takaus opintolainaan on mieletöntä luksusta.
Kyllä tuo valtion takaus tuli jo 70-luvun alussa. Summat eivät kyllä olleet suuria, muistelen että 1800 mk syyslukukausi ja sama keväälle. Tuolloin oli kyllä vielä tavallista asua vaatimattomasti. Itse asuin alivuokralaisasunnossa, minkä jaoin toisen opiskelijan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se työn saanti ennen sen varmempaa ollut. 1990- luvun alussa opintolainan korko oli 16%, oli lama ja työttömyys pahempaa kuin nykyään.
Ehkä kuitenkin lähempänä 4%
-1989 TKK:lla aloittanut
Tilastokeskuksen sivulta:
Syksyllä 1992 pääkaupunkiseudun pankit tarjosivat opintolainoja 12,9-18,1 prosentin koroilla. Huima korkotaso mursi koko opintolainajärjestelmän oikeutusta. Tilannetta hankaloitti alhainen inflaatio, joka putosi vuosiksi 1994-1999 noin prosentin vuosittaiselle tasolle. Muutosten seurauksena opintolainan reaalikorko on 90-luvulta lähtien ollut aiempaa selvästi korkeammalla tasollaItse otin lainaa vain ekana lukuvuonna (1989-1990) ja silloin se prosentti oli alle talletuskoron, joka oli 4,5%.
Sen jälkeen rahoitin opinnot pääasiassa opintorahalla ja kesätöillä enkä onneksi tarvinnut lisälainaa.
Mikä korko oli kun aloit lainaa maksaa
Hyvä kysymys. Tuota en nimittäin enää muista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsispä noin vain johonkin ilta- tai viikonlopputyöhön. Kai olen liian ruma tai jotain, kun en edes siivoamaan pääse. Ymmärtääkseni olen ihan normaaliälyinen ja toimintakykyinen, sosiaalisestikin sujuva, vaikka introvertti tosin. Pelottaa tuleva työelämä, kun edes hanttihommia ei saa.
Nykyään meillä on kai tulevaisuus niin epävarma. Kyllä minä kituuttaa jaksan, mutta helpompaahan se olisi, kun tietäisi, että tätä kestää x vuotta ja sitten pääsee ok-töihin. 90-lukuun ym. kriiseihin vertaaminen on tyhmää. Tietysti silloin oli vaikeaa kaikilla, mutta nyt pitäisi olla nousukausi...
t. korkeakouluopiskelija
Ja ihan yhtä helppo löytää töitä kuin aina ennenkin. Epävarmuutta ei ole yhtään enempää kuin koskaan
Onko sinulla lähdettä väitteillesi? Ainakin korkeakoulutettujen työttömyys kävi 2000-luvun huippulukemissa vuonna 2016. Nyt on parantunut, mutta vieläkin ollaan lamavuosien tasossa.
Vanhemmat! Jos suinkin voitte, antakaa lapsillenne rahaa kun elätte vielä. Jälkikasvu voi säästyä näin järkyttäviltä perintöveroilta.
Mieheni on velka-ahdingossa opintolainan vuoksi, ei saada sen takia asuntolainaa. Varakkaat vanhemmat eivät suostuneet antamaan ennakkoperintöä vaan asenne oli "elätä ittes ja häivy".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen tuo joka jo 2 sivulla sanoi ettei ole joutunut ottamaan lainaa ja nyt opiskelen toista alaa. Ärsyttää nämä jotka täällä huutelevat että ehdottomasti kannattaa ottaa lainaa. Valitettavasti tämä 30% vapautus tuli vasta 2014, kun jo valmistuin aiemmasta tutkinnostani. Nyt kun vaihdoin alaa, minulle ilmoitettiin ettei minulla ole oikeutta lainan palautukseen, koska olen aloittanut ensimmäiset korkeakouluopinnot ennen vuotta 2014, vaikka en ollut nostanut lainaa aiemman tutkinnon aikana joten en nosta lainaa tähänkään tutkintoon ja kituuttelen keikkatöillä kun opintotukikuukaudetkin loppuivat. On tämä niin helppoa ja ihanaa tämä opiskelijaelämä ilman tuloja. Onneksi on asumistuki.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat! Jos suinkin voitte, antakaa lapsillenne rahaa kun elätte vielä. Jälkikasvu voi säästyä näin järkyttäviltä perintöveroilta.
Mieheni on velka-ahdingossa opintolainan vuoksi, ei saada sen takia asuntolainaa. Varakkaat vanhemmat eivät suostuneet antamaan ennakkoperintöä vaan asenne oli "elätä ittes ja häivy".
Miten voi olla opintolainan kanssa velka-ahdingossa? Kun sen lainan saa anteeksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niille laina taas on ilmaista rahaa, jotka valmistuvat ja pääsevät oman alan töihin lähes varmasti muutenkin, lääkisläiset ja juristit ainakin. Siitä lainastahan saa ainakin nykyään 40% ensimmäisen tutkinnon osalta "pitää" 2500 euron lainamäärän ylityttyä eli päälle 200 euroa kuussa saa vastikkeettomasti eikä tarvitse maksaa takaisin sitten aikanaan.
Tietyllä tapaa epäreilua, mutta ei ehkä kumminkaan. On se ekstraraha minullekin tarpeeseen tullut, vaikka olenkin "työllistymisvarman" ja hyväpalkkaisen alan opiskelija, kun ei siitä opintoalasta kuitenkaan opintojen aikana makseta mitään eliittibonusta. Töihin taas jos menee lukuvuoden aikana, niin opintomenestys heikkenee helposti ja jaksaminen kärsii. Sitäkin kokeilin.
Vierailija kirjoitti:
Niille laina taas on ilmaista rahaa, jotka valmistuvat ja pääsevät oman alan töihin lähes varmasti muutenkin, lääkisläiset ja juristit ainakin. Siitä lainastahan saa ainakin nykyään 40% ensimmäisen tutkinnon osalta "pitää" 2500 euron lainamäärän ylityttyä eli päälle 200 euroa kuussa saa vastikkeettomasti eikä tarvitse maksaa takaisin sitten aikanaan.
Tietyllä tapaa epäreilua, mutta ei ehkä kumminkaan. On se ekstraraha minullekin tarpeeseen tullut, vaikka olenkin "työllistymisvarman" ja hyväpalkkaisen alan opiskelija, kun ei siitä opintoalasta kuitenkaan opintojen aikana makseta mitään eliittibonusta. Töihin taas jos menee lukuvuoden aikana, niin opintomenestys heikkenee helposti ja jaksaminen kärsii. Sitäkin kokeilin.
"Töihin taas jos menee lukuvuoden aikana, niin opintomenestys heikkenee helposti ja jaksaminen kärsii."
Oman alan työt kyllä ovat vain plussaa sekä opinnoille ja työllistymiselle myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat! Jos suinkin voitte, antakaa lapsillenne rahaa kun elätte vielä. Jälkikasvu voi säästyä näin järkyttäviltä perintöveroilta.
Mieheni on velka-ahdingossa opintolainan vuoksi, ei saada sen takia asuntolainaa. Varakkaat vanhemmat eivät suostuneet antamaan ennakkoperintöä vaan asenne oli "elätä ittes ja häivy".
Sekin auttaa perintövero-ongelmssa, rettä käyttää rahansa itse
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä, jos olisi sellainen opintotukimalli, että tukea saisi suoritetuista opinnoista? En nyt osaa sanoa, paljonko yhdestä suoritetusta opintopisteestä saisi, mutta jokin tolkun ratkaisu siihen varmaan olisi löydettävissä. Tuen maksimäärä olisi tietenkin sidoksissa tutkinnon miniopintopistemäärään. Sivistys on kaunista, mutta ei yhteiskunnan ole tarpeen maksaa sitä, että ensi kokeillaan yhden aineen opiskelua ja sitten vähän toista ja lopulta haahuillaan yliopiston kirjoilla seitsemän vuotta.
Tällainen malli kannustaisi opiskelemaan ahkerasti, mahdollistaisi opiskelijan elintason kohoamisen edes jotenkin ja kenties myös lyhentäisi valmistumisaikoja.
Kai tiesit että tukia nostaakseen pitää opiskella 5op KUUKAUDESSA ja tukea saa 5,5 vuotta eli ei IKUISESTI. Ärsyttää nämä jotka eivät tiedä mikä on todellisuus.
Minä tiedän kyllä, että opintotuen edellytyksenä on opintojen eteneminen, joka mitataan opintopistesuorituksina. Ajatukseni olikin, että jos suorittaa 7 pistettä kuukaudessa, saa enemmän ja myös valmistuu nopeammin. Mikä tässä oli vaikea ymmärtää?
Että hutkitaan tutkinto valmiiksi, jotta valmistutaan pari kuukautta aikaisemmin kortistoon? Opiskelijalle maksetaan vähemmän kuin työttömälle, että sikäli kannattaisikin enemmin pidentää opiskeluaikoja.
Jos opinnot eivät työllistä, ei niitä pidä edes tehdä. Taidehistoriaa tms. voi harrastella omalla ajalla vaikka työväenopistossa työpäivien jälkeen.
Ei ole mun ongelma, jos korkeakoulut nyt vaan tarjoavat satoja taidehistorian koulutuspaikkoja. Yhteiskuntakin voisi kantaa jotain vastuuta koulutuspolitiikastaan, eikä vaan ihmetellä, kun on niin paljon työttömiä taidehistorioitsijoita ja iso lääkäripula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni opiskelija saa taloudellista tukea perheeltään. Aika moni opiskelija on nykyään aikuinen, jolla on ansiotyössä käyvä puoliso. Moni on kuitenkin omillaan ja karu tosiasia on, ettei opintotuella elä. Sillä tuli kohtalaisesti toimeen ennen 90-luvun alun uudistusta, mutta siinä aikaisemmassa tukimallissa laina muodosti huomattavan osan opiskelijan elannosta. Tosin se vanha opintolaina oli korketuettua. En muista, paljonko opiskelijalle itselleen lanksesi korkoja maksettavaksi, mutta olisiko ollut parin prosentin luokkaa. Kun vertaa sen aikaisiin muihin lainoihin, korkotaso oli mahdottoman alhainen.
Itselläni oli lopulta monien vaiheiden jälkeen opintolainaa noin 70 000 markkaa. Valmistuin yliopistosta vuonna 1999 ja viimeisen lainaerän maksoin syyskesällä 2012. Kaikkineen ehdin olla opintovelallinen yhteensä 23 vuotta. Yksittäiset maksuerät olivat melko kohtuullisia, mutta onhan tuo pahuksen pitkä aika.
Tulevaisuuden epävarmuus saa opiskelijat karttamaan lainan ottoa. Se on ymmärrettävää. Tunnen muutamia nuoria opiskelijoita, ja monet heistä ovat kohtuuttoman väsyneitä, koska tekevät opintojen lisäksi aika pitkiäkin työrupeamia. Elämän laatu kärsii ja opinnot venyvät. Karu tosiasia kuitenkin on, että 1980-lukuun ei ole paluuta.
Monet opiskelijat eivät saa tukea perheeltään koska vanhemmat ovat juuri opiskelleet 70- tai 80-luvulla jolloin töitä riitti ja yliopistokoulutus löytyi harvoilta. Joten laina ei huolettanut.
Harvalla oli ymiopistokoulutus. Tuleeko mieleen miksi näin oli
Kuten tuossa sanoin, harvalla oli ja töitä riitti muutenkin.
Omat isovanhempani opiskelivat yliopistossa 50-luvun alussa eivätkä ymmärrä miksi pitäisi saada tukia.
Ainoa vaan että silloin jopa taidehissaa opiskellut sai heti valmistuttuaan vakiviran museosta ja palkka riitti oman asunnon ostoon. Ihan eri kun nykyään, kun työllisyys on monilla aloilla epävarmaa.
50-luvulla Suomi oli epätoivoisen köyhä sodan jäljiltä ja monissa perheissä nähtiin nälkää. Sisävessoja ei monesti ollut, kokonaiset perheet asuivat pienissä hellahuoneissa ja kävivät yleisissä saunoissa. Ja ap kadehtii sitä miten helppoa silloin oli! Miten kehtaa!!!
Ei yliopistoon lähdetty -50 luvulla opiskelemaan köyhistä perheistä. Jo se oppikoulun käyntikin oli mahdollista vain hyvätuloisille kaupunkilaisille. Oppikouluun meno oli kallista touhua, lukukausimaksut, kouluruokailu ja kirjat olivat maksullisia, lisäksi koululaiselle piti hankkia kortteeri, koska oppikouluverkosto oli tuolloin vielä harva. Joten luulen, että nuo isovanhemmat, jotka opiskelivat -50 luvulla yliopistossa, olivat kotoisin varakkaammista piireistä.
Jos nyt totta puhutaan niin vain rikkaat kermapersiit ja tyhmät eivät ota opintolainaa, se on alhaisella korolla, tarvii lyhentää vasta kun on ollut pari vuotta töissä ja valtio takaa. Se mahdollistaa parhaan mahdollisen laadun ja nopeuden opiskeluun, pääsee sitten nopeammin töihin, ja jos on hirveän epävarmaa että pääseekö töihin, niin opiskelee väärää alaa, ei työttömyyskortistoon kannata opiskella. Kymmenen vuotta sitten kaikki halusi opiskella media-assistentiksi, en tiedä onko kukaan niistä päässyt koskaan siihen työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsispä noin vain johonkin ilta- tai viikonlopputyöhön. Kai olen liian ruma tai jotain, kun en edes siivoamaan pääse. Ymmärtääkseni olen ihan normaaliälyinen ja toimintakykyinen, sosiaalisestikin sujuva, vaikka introvertti tosin. Pelottaa tuleva työelämä, kun edes hanttihommia ei saa.
Nykyään meillä on kai tulevaisuus niin epävarma. Kyllä minä kituuttaa jaksan, mutta helpompaahan se olisi, kun tietäisi, että tätä kestää x vuotta ja sitten pääsee ok-töihin. 90-lukuun ym. kriiseihin vertaaminen on tyhmää. Tietysti silloin oli vaikeaa kaikilla, mutta nyt pitäisi olla nousukausi...
t. korkeakouluopiskelija
Mäkkäri ja hese hakee useissa kaupungeissa koko ajan tuntityöntekijöitä. Oletko hakenut niitä
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tuo joka jo 2 sivulla sanoi ettei ole joutunut ottamaan lainaa ja nyt opiskelen toista alaa. Ärsyttää nämä jotka täällä huutelevat että ehdottomasti kannattaa ottaa lainaa. Valitettavasti tämä 30% vapautus tuli vasta 2014, kun jo valmistuin aiemmasta tutkinnostani. Nyt kun vaihdoin alaa, minulle ilmoitettiin ettei minulla ole oikeutta lainan palautukseen, koska olen aloittanut ensimmäiset korkeakouluopinnot ennen vuotta 2014, vaikka en ollut nostanut lainaa aiemman tutkinnon aikana joten en nosta lainaa tähänkään tutkintoon ja kituuttelen keikkatöillä kun opintotukikuukaudetkin loppuivat. On tämä niin helppoa ja ihanaa tämä opiskelijaelämä ilman tuloja. Onneksi on asumistuki.
Eli opiskelet yhteiskunnan rahoilla jo toista ammattia, vieläpä korkeakoulussa, ja nyt itket ettet voi ottaa lainaa omaan elämiseesi koska et saa jotain alennusta? Herää pahvi!
Hyvä asenne! Tsemppiä!