Lue keskustelun säännöt.
Syrjäytyminen: Rikkaan ja koulutetun perheen 2v lapsi tunnistaa esimerkiksi köyhempää ikätoveriaan enemmän sanoja
28.09.2018 |
"Tykkäämme tarinasta, että systeemi antaa kaikille samat mahdollisuudet. On kansallinen itsepetos olettaa, että varhaiskasvatus ja koulu tasaisivat erot perhetaustassa."
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän itseäni malliesimerkkinä ympäristön positiivisesta vaikutuksesta. Olin koko lapsuuden ikävuodet 5-15 viikonloppuisin kahdessa eri perheessä, joista toinen oli sosiaaliluokaltaan rikas ja toinen oli hyvätuloinen. Toisessa perheessä oli myös yliopiston käynyt äiti. Rahanpuute ei näkynyt eikä rahasta puhuttu toisin kuin omassa perheessäni.
Jo lapsena huomasin ja ymmärsin noissa perheissä olevan asioita, joista ajateltiin erilailla ja asioita jotka tehtiin erilailla kuin mihin olin tottunut kotonani. Sen lisäksi koulumenestystäni kehuttiin ja pääsin kokemaan asioita (matkustus Suomessa ja ulkomailla, harrastukset, lemmikit, kesämökki, jopa jokapäiväinen sanomalehti). En muista koskaan nähneeni äitini lukevan sanomalehteä, tuo yliopston käynyt äiti luki iltaisin lasten mentyä nukkumaan Hesaria. Tämä on jännyt mieleeni. Koin ja näin asioita, joita omassa lapsuudenkodissa ei ollut.
Oma lapsuudenperhe oli työläistaustainen ja meillä oli rahaa välttämättömään. Sisarukseni viettivät koko lapsuuden oman kodin piirissä. Kavereita ei meillä kotona juuri nähty, kumpikaan sisarukseni ei harrastanut mitään. Kumpikaan ei harrasta mitään myöskään aikuisena. Toinen on ollut aina kädestä suuhun eläjä, toinen ikuinen opiskelija.
Itselläni on ollut aina visio ja haaveita mitä haluan elämältä. Onko kyse pelkästään onnesta vai siitä, että nuo lapsuuden ympäristötekijät kannattelevat minua eteenpäin elämässä. Olen hypännyt yhteiskuntaluokassa ylemmäs mitä lapsuudenperheeni oli tai mitä sisarukseni ovat. Olisinko tällainen millainen olen ilman noita kahta perhettä, joiden luona vietin paljon aikaa lapsuudessa. Epäilen.
Tunnistan kuvauksestasi juuri tuon, että köyhässä perheessä ollaan jotenkin sosiaalisesti eristäytyneitä. Meidän perheessä ei käynyt vieraita, eikä mekään oikein käyty missään. Ei syöty yhdessä aterioita eikä puhuttu ajankohtaisista asioista tai oikeastaan mistään muustakaan. Kavereitakaan ei hirveästi ollut. Lapsena tämä ei haitannut, mutta näin aikuisena olen ymmärtänyt miten tärkeää on, että oppii verkostoitumaan. Inhoan tuota sanaa, koska se kuulostaa hirveän laskelmoivalta, mutta tarkoitan yksinkertaisesti sitä että oppii kohtaamaan luontevasti uusia ihmisiä uusissä ympyröissä. Itse opin sellaiseen näköalattomaan kotona nuhjaamiseen. Varmasti on omaa syytänikin kyllä, ei ollut mitään selkeää kunnianhimon kohdetta mitä tavoitella.
Tuo on juuri sitä henkistä köyhyyttä. Meillä oli samanlaista, vanhemmat eivät harrastaneet myöskään mitään, mikään ei oikein kiinnostanut. Asuttiin paikassa jossa on paljon ilmaista tai edullista tekemistä, mutta ei lapsia viety mihinkään sellaiseen, malli oli että istutaan kotona katsomassa telkkaria, ja myöhemmin täyttämässä sitä tyhjyyttä alkoholilla.
Ei tuollaiseen lisäraha auta, lisärahalla olisi meillä yhä istuttu kotona telkkarin edessä, sohva olisi ollut kalliimpi ja telkkari isompi, mutta meno ihan sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina oletetaan, että köyhä on tyhmä.
Kyllä minä ainakin osaan lukea ja kirjottaa, ajatella aivoillani. Tiedän jopa muutaman sivistyssanan jne, vaikka olen syrjäytynyt, köyhä jne. Ei ole lapsenikaan mikään vi¤tua suoltava älykääpiö, vaan fiksu ja mukava nuori. koulussakin menee hyvin ja kokeista tulee ysiä ja kymppiä pääsääntösesti.
Tietysti tutkimus on tutkimus, mutta on väärin olettaa, että me kaikki köyhät oomme vajaaälyisiä jne. Ongelmia on minullakin, mutta eivät ne yleensä älyyn liity.
Ja miksi aina oletetaan, että komeat kulissit ovat oikeasti sitä, miltä näyttävät ulkopuolisille. Niin on rikkaissakin perheissä eroja, alkoholiongelmaa, väkivaltaa ja ties mitä.
Juuri näin. Ei ne rahalla rakennetut kulissit ole mikään älyn, saati onnen tae.
Kaikista yhteiskuntaluokista löytyy jokalähtöön ongelmia, sekä eri tason ÄO:iä.Joskus voisi kysyä, onko se edes älykkyyttä, että juoksee vain mammonan perässä elämänsä. Miten rahanpalvonta on edes älykästä, minusta ei ole. Jokainen ihminen tulee toimeen aikalailla perusasioilla, ja voi olla onnellinen, ei siihen tarvita rikkaita kulisseja.
Iloisesti menee nyt pointti ohi. Että kyse on siitä henkisestä rikkaudesta tai sen puuttumisesta, ei rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Niin, köyhyys ja huono-osaisuus ovat kestosuosikkeja päivittäisissä keskusteluissa. Viesti on yleensä, että ne pitäisi poistaa.
Silti ei haluta nähdä huono-osaisuuden ydintä eli perhetaustaa. Huono-osaisuus ei poistu pelkästään tulonsiirroilla. Pitäisi opettaa myös niitä taitoja, joita rikkailla on.
Tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että kyky itsehillintään ja pitkäjänteisyyteen ennustaa hyvin ihmisen tulevaa varallisuustasoa. Tuo on tietysti paitsi kasvatuksen tulosta, myös paljolti perinnöllistä. Varakkailla ihmisillä on parempi itsekontrolli. He antavat myös lapsilleen paremmat eväät elämään, koska heillä on usein myös laajemmat henkiset resurssit.
Jo pienestä vauvasta voi ennustaa, tuleeko hänestä rikas.
Ei muuten ole. Katso nyt vaikka Jani Toivolaa, joka varakkaana taksitteli lainvastaisesti ja yli varojensa. Jos istut rahakasan päällä ( se väittämäsi perinnöllisyys siis) ja sinulla on hyvät tulot esim. talouden suunnittelu on toki helpompaa, koska koskaan et joudu pulaan, vaikka hieman löperösti rahojasi käyttäyisit. Voit ajoittaa hankinnat sopivaan ajankohtaan, jolloin tuote on alennuksessa.
Otetaan näiltä hyvätuloisilta rahat ja tulot pois, niin joutuvat todelliseen liemeen.
Lähtökohtaisesti köyhä kehittyy pakostakin taitavaksi niiden vähien rahojensa kanssa.
Mutta on toki hauska leimata ylemmyydentuntoisena toiset huonnommiksi ja kohottaa itsensä johonkin kuvitteelliseen erinomaisuuteen.
Ehkä myös niiden vanhemmat osaa vähemmän sanoja kuin hyväosaisempien.
Vierailija kirjoitti:
Kai spurgutkin voi alkaa lukea lapsille ja kartuttaa sanavarastoa?
Miten m-muuttajaäidit joista osa ei ole käynyt koulua koskaan ja ovat lähes lukutaidottomia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla rikas, että voisi puuhailla pikkulapsen kanssa ja lukea hänelle kuvakirjoja jne. Taviksen tulot riittävät hyvin. Ihmiset vain laittavat asioita eri tärkeysjärjestyksiin.
Huoh.... Ei edelleenkään ole kyse siitä, että väitettäisiin että köyhien lapsilla on joku köyhyydestä johtuva elimellinen vika. Vaan että köyhien ja kouluttamattomien perheiden lapset nyt vaan keskimäärin osaa vähemmän sanoja. Köyhyys lisää tutkimustenkin mukaan tyhmyyttä, koska ihmisen kaikki energia menee lyhyen aikavälin selviytymiseen ja taistelutilaan.
Sori kun en jaksanut lukea koko ketjua, mutta mikä on tuo tuloraja jonka jälkeen ei esimerkiksi jaksa lukea lapselle kirjaston kirjoja, käydä metsässä, askarrella lapsen kanssa?
Kotihoidon tuki on esim. aika pieni, joten monen perheen tulot jäävät alle 60 % keskimääräisistä tuloista. Kuitenkaan moni pienituloinen ei ole taistelutilassa jos tulot ovat tasaiset ja on opittu elämään niukasti. Mikä on kouluttamaton? Onko se pelkän peruskoulun käynyt vai niputetaanko amiksetkin taas reppanalisaation kautta vähän koulutetuiksi?
Pitäisikin ehkä ymmärtää se, että asiaan vaikuttavat monet muutkin seikat sekä tosiaan se kuinka taistelua se elämä on. Joillain voi olla velkoja, mielenterveysongelmia jne. Joku taas voi olla, anteeksi vain, oikeasti tyhmä, ei lue lapselleen ja on tehnyt vääriä valintoja, mistä tietenkään lapsen ei tulisi kärsiä.
Minä väitän, että kielellisen kehityksen ja sitä myötä menestyksen ydin on ihan siinä, että kuuntelee lasta ja puhuu hänelle kuin toiselle ihmiselle. Lapsen kanssa jutellessa ja elämän eri osa-alueita pohtiessa tulee puolivahingossa opettaneeksi hänelle vaikka mitä, ja välillä pitää itsekin hieroa älynystyröitään.
Itse vielä lapsettomana kuuntelin kerran julkisessa kulkuneuvossa, kun eräs brittienglantia puhuva mies keskusteli pienelle tyttärelle kuin vertaiselleen. "Mitä mieltä sinä itse olet?" hän usein vastasi tytön kysymyksiin. Ajattelin, että tuollainen vanhempi minä haluan olla.
Miten tämä sitten liittyy rikkauteen tai köyhyyteen, menestykseen tai syrjäytymiseen? Osittain varmasti siten, että kunnioittaakseen toista ihmistä täytyy ensi kunnioittaa itseään. Näitä niin sanotusti vähemmälle jääneitä perheitä usein yhdistää se, että sekä itseä että lapsia vähätellään. "Ei meidän Nicolle tuollaista kannata hankkia, särkee sen kuitenkin." Eli vähäosaisuus on omaksuttu osaksi identiteettiä.
En ole mikään enkeli tässä asiassa itsekään. Tässä juuri nytkin sometan ja vastailen hajamielisesti, kun keskimmäiseni yrittää selittää mielikuvitusleikkinsä käänteitä. Nyt poistun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluissa ja lukiossa ei saisi olla arvostelujärjestelmää ollenkaan. Tällöin kaikki olisi samanarvoisia, eikä huomattaisi jos joku jäisi jälkeen opinnoissa, eikä oppilas itsekkään tietäisi sitä.
No yllättääkö jotakuta vuonna 2018 se, että Suomi on luokkayhteiskunta ja että yhteiskuntaluokka vaikuttaa muuhunkin kuin siihen, kuinka hienolla autolla ajaa (vai ajaako ollenkaan)? Syrjäytyneillä on harvoin itselläänkään harrastuksia. Jos minkäänlaista harrastamista tai mielenkiintoa mihinkään on, niin se on todennäköisesti tyyliin videopelien pelaamista, blogien seuraamista tai muuta vähän älyllistä energiaa kuluttavaa. Köyhyys on itsessäänkin rankkaa, kun pitää jatkuvasti miettiä rahoja. On hyvätuloisten etuoikeus käyttää niin iso osa energiasta siihen, että miettii ja suunnittelee, miten järjestää lapselle virikkeellisen ja kehittävän ympäristön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiihtämistä harrastavien vanhempien lapset oppivat nuorempana hiihtämään kuin sellaisten vanhempien lapset, jotka eivät käy koskaan hiihtämässä.
Onhan se nyt aika selvää, että lapsi oppii sitä mitä vanhemmat heidän kanssaan tekevät. Ja mitä nuorempana tekeminen aloitetaan, sitä nuorempana lapsi oppii.
Minä kävin köyhän perheen lapsena testeissä 5 v. ja minut todettiin huipputietäväksi ja huippunokkelaksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen kanssa keskusteluun ei tarvita rahaa.
Se, että rikkaat loppelissä usein menestyvät on täysin niistä suhteista ja rahasta kiinni.
Kummassakin joukossa on vanhempia jotka keskustelevat lastensa kanssa ja niitä jotka eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että rikkaat loppelissä usein menestyvät on täysin niistä suhteista ja rahasta kiinni.
Kummassakin joukossa on vanhempia jotka keskustelevat lastensa kanssa ja niitä jotka eivät.
Suomi on siitä mukava maa, että täällä pystyy menestymään melko hyvin (lue: nousemaan tyhjästä keskiluokkaan) ilman rahaa tai suhteita. Totta kai jos haluaa brittiläiseen aatelissukuun tai newyorkilaiseksi grynderiksi tai iloiseksi vanhan rahan suomenruotsalaiseksi, on syytä syntyä sellaiseksi.
Mutta minulle itselleni se suomalainen keskiluokka on ihan riittävästi, ja osaan taustani ansiosta myös arvostaa keskiluokkalaista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja tutkija jatkaa, että laadukas varhaiskasvatus kyllä tasaa eroja. Sitten toteaa, että varhaiskasvatus ei ole laadukasta, vaikka ei ole sitä tutkinut. Ai jai. Kyllä on vielä opettelemista tällä thl:n tutkijalla. Ei noin voi mennä sanomaan, jos ei ole asiasta mitään näyttöä. Näitähän on näitä ’asiantuntijoita’ , jotka hatusta hatusta heittelevät julkista varhaiskasvatusta mollaavia kommettejaan. En ymmärrä, mikä heidän motiivinsa tässä on. Hän ei voi tutkimuksensa kautta mitenkään osoittaa, onko varhaiskasvatuksella ollut lasta tukevaa kontribuutiota. Monen lapsen asiat voisivat olla vielä huonommin, jos he olisivat olleet kaikki päivät kotona moniongelmaisessa perheessä, ilman varhaiskasvatuspalveluja.
Varhaiskasvatuksen laadussa on huomattavia eroja. Osa on suoraan sanottuna paskaa, osa tosi hyvää. Me otettiin lapsi pois kun vaikutti vaan taantuvan ja varhais"kasvatus" näyttäytyi meillekin surkeana. Oli oikea päätös. Lapsi muuttui ihan silmissä takaisin itsekseen ja alkoi puhua kunnolla. Olen todella pettynyt päiväkotijärjestelmään, ajoittain ihan kunnolla vihainen.
Suosittelen kyllä tutkimuksia, jos lapsen levityksessä on selkeää taantumaa aika ajoin.
Tämä on niin ihmeellinen, syvälle juurtunut ajatus Suomessa: päiväkodeissa suurin piirtein kidutetaan lapsia. Miksi kukaan vanhempi, toimittaja, tarkastaja ei ole nostanut kohua? Miksi kaikki lapsia vihaavat ihmiset hakeutuvat juuri päiväkoteihin töihin?
Ongelmat tulee nostaa esille, mutta on aivan turha väittää, että päiväkodin yleisesti ottaen olisi huono vaihtoehto lapselle. Paitsi tietenkin just niille oh ao special -tapauksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja tutkija jatkaa, että laadukas varhaiskasvatus kyllä tasaa eroja. Sitten toteaa, että varhaiskasvatus ei ole laadukasta, vaikka ei ole sitä tutkinut. Ai jai. Kyllä on vielä opettelemista tällä thl:n tutkijalla. Ei noin voi mennä sanomaan, jos ei ole asiasta mitään näyttöä. Näitähän on näitä ’asiantuntijoita’ , jotka hatusta hatusta heittelevät julkista varhaiskasvatusta mollaavia kommettejaan. En ymmärrä, mikä heidän motiivinsa tässä on. Hän ei voi tutkimuksensa kautta mitenkään osoittaa, onko varhaiskasvatuksella ollut lasta tukevaa kontribuutiota. Monen lapsen asiat voisivat olla vielä huonommin, jos he olisivat olleet kaikki päivät kotona moniongelmaisessa perheessä, ilman varhaiskasvatuspalveluja.
Varhaiskasvatuksen laadussa on huomattavia eroja. Osa on suoraan sanottuna paskaa, osa tosi hyvää. Me otettiin lapsi pois kun vaikutti vaan taantuvan ja varhais"kasvatus" näyttäytyi meillekin surkeana. Oli oikea päätös. Lapsi muuttui ihan silmissä takaisin itsekseen ja alkoi puhua kunnolla. Olen todella pettynyt päiväkotijärjestelmään, ajoittain ihan kunnolla vihainen.
Suosittelen kyllä tutkimuksia, jos lapsen levityksessä on selkeää taantumaa aika ajoin.
Tämä on niin ihmeellinen, syvälle juurtunut ajatus Suomessa: päiväkodeissa suurin piirtein kidutetaan lapsia. Miksi kukaan vanhempi, toimittaja, tarkastaja ei ole nostanut kohua? Miksi kaikki lapsia vihaavat ihmiset hakeutuvat juuri päiväkoteihin töihin?
Ongelmat tulee nostaa esille, mutta on aivan turha väittää, että päiväkodin yleisesti ottaen olisi huono vaihtoehto lapselle. Paitsi tietenkin just niille oh ao special -tapauksille.
Kehityksessä tietenkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että rikkaat loppelissä usein menestyvät on täysin niistä suhteista ja rahasta kiinni.
Kummassakin joukossa on vanhempia jotka keskustelevat lastensa kanssa ja niitä jotka eivät.Suomi on siitä mukava maa, että täällä pystyy menestymään melko hyvin (lue: nousemaan tyhjästä keskiluokkaan) ilman rahaa tai suhteita. Totta kai jos haluaa brittiläiseen aatelissukuun tai newyorkilaiseksi grynderiksi tai iloiseksi vanhan rahan suomenruotsalaiseksi, on syytä syntyä sellaiseksi.
Mutta minulle itselleni se suomalainen keskiluokka on ihan riittävästi, ja osaan taustani ansiosta myös arvostaa keskiluokkalaista elämää.
Samaa mieltä kanssasi. Hyvin suuri ongelma osalla köyhistä on, että heidän mielestään on vain kaksi vaihtoehtoa: köyhyys tai rikkaus. Jos ei voi olla rikas, jää köyhäksi. Kuitenkin suurin osa suomalaisista ei ole köyhä eikä rikas.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia köyhiltä pitäisi kieltää lapsien teko. Käy sääliksi kaikkia lapsia, jotka joutuvat kärsimään päivittäin vanhempiensa tekemistä virheistä.
Olen miettinyt miksi kehitysmaissa joissa nähdään nälkää, ihmiset vain lisääntyy ja lisääntyy. Eikö tee pahaa nähdä oman lapsensa kärsivän ja jopa kuolevan nälkään.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.
t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.
Se että oppii aikaisin lukemaan ei tarkoita että menestyy elämässä. Tai toisinpäin.
Onko tämä tutkimustulos sukua sille tiedolle jota eilisessä Atalkissa sivuttiin että köyhät kuolevat nuorempina kuin muut. Syy eriarvoiset terveyspalvelut. Minä uskon että syynä huomattavasti korkeampi tupakointi määrä. Siis elämäntavat.
Miksi köyhä ei loruttelisi, puhuisi ja laulaisi lapsensa kanssa? Ei siihen isoa tilipussia tarvita. Lisäksi vähätuloisella on usein enemmän vapaa-aikaa.
Elämäntavat.