Lue keskustelun säännöt.
Syrjäytyminen: Rikkaan ja koulutetun perheen 2v lapsi tunnistaa esimerkiksi köyhempää ikätoveriaan enemmän sanoja
28.09.2018 |
"Tykkäämme tarinasta, että systeemi antaa kaikille samat mahdollisuudet. On kansallinen itsepetos olettaa, että varhaiskasvatus ja koulu tasaisivat erot perhetaustassa."
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.
t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.
9,4 - 9,7.
5-vuotiaina.
hmmm...sulla on vähän vaikeuksia hahmottaa asiaa. Teinit harvemmin ovat 5-vuotiaita ja 5-vuotiaat harvemmin saavat koulusta numeroita....
Korjasin äidinkielen kielivirheitä.
Sinulla puuttuu isoja alkukirjaimia. Kolmen pisteen jälkeen tulee väli. Ja niitä pisteitä on kolme, ei neljä.
Nämä eivät ole kielivirheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.
t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.
9,4 - 9,7.
5-vuotiaina.
hmmm...sulla on vähän vaikeuksia hahmottaa asiaa. Teinit harvemmin ovat 5-vuotiaita ja 5-vuotiaat harvemmin saavat koulusta numeroita....
Korjasin äidinkielen kielivirheitä.
Sinulla puuttuu isoja alkukirjaimia. Kolmen pisteen jälkeen tulee väli. Ja niitä pisteitä on kolme, ei neljä.
Onko sulla useinkin tarvetta korjailla kielioppia ja kommentoida keskusteluja siihen kuulumattomille asioilla? Ahdistaako sinua kielioppi vai se ketjun varsinainen asia? Tiedän ihan hyvin montako pistettä laitetaan, mutta nyt taidan laittaa tähän ainakin viisi ..... (ja vielä välinkin, hui, kun olenkin rohkea, kun uskallan kirjoittaa muutakin kuin kirjakieltä)
Noissa ei ole edes kyse kieliopista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmat lukevat paljon, he lukevat myös lapsilleen. Jos vanhemmat ovat liikunnallisia, heidän lapsistaankin tulee liikunnallisia. Jos toinen vanhemmista puhuu äidinkielenään ruotsia, heidän lapsensakin oppii puhumaan ruotsia. Jos vanhempien sanavarasto on laaja, lastenkin sanavarastosta tulee laaja. Itsestäänselvyyksiä. Jos vanhemmat eivät pidä lukemisesta, ei siihen auta, vaikka saisivat lotossa päävoiton.
Eivät nämä mitään itsestäänselvyyksiä ole. Itse asiassa höpinää.
Kyllä se vaan on itsestäänselvyys. Lapsi oppii sekä vanhenpiensa esimerkistä että vanhempiensa kannustuksesta. Jos vanhemmat kiroilevat paljon, lapsi oppii jo varhain kiroilemaan. Eli toimii myös huonoissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.
t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.
9,4 - 9,7.
5-vuotiaina.
hmmm...sulla on vähän vaikeuksia hahmottaa asiaa. Teinit harvemmin ovat 5-vuotiaita ja 5-vuotiaat harvemmin saavat koulusta numeroita....
Korjasin äidinkielen kielivirheitä.
Sinulla puuttuu isoja alkukirjaimia. Kolmen pisteen jälkeen tulee väli. Ja niitä pisteitä on kolme, ei neljä.
Nämä eivät ole kielivirheitä.
Kyllä ne ovat kielivirheitä.
Ja ne ovat juuri se ydin, jota koko ketju käsittelee.😂 Äidinkielen taitoa ja sen merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.
t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.
9,4 - 9,7.
5-vuotiaina.
hmmm...sulla on vähän vaikeuksia hahmottaa asiaa. Teinit harvemmin ovat 5-vuotiaita ja 5-vuotiaat harvemmin saavat koulusta numeroita....
Korjasin äidinkielen kielivirheitä.
Sinulla puuttuu isoja alkukirjaimia. Kolmen pisteen jälkeen tulee väli. Ja niitä pisteitä on kolme, ei neljä.
Nämä eivät ole kielivirheitä.
Kyllä ne ovat kielivirheitä.
Ja ne ovat juuri se ydin, jota koko ketju käsittelee.😂 Äidinkielen taitoa ja sen merkitystä.
Eivät ole kielivirheitä. Kirjoitusvirheitä. Kieli =/= kirjoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmat lukevat paljon, he lukevat myös lapsilleen. Jos vanhemmat ovat liikunnallisia, heidän lapsistaankin tulee liikunnallisia. Jos toinen vanhemmista puhuu äidinkielenään ruotsia, heidän lapsensakin oppii puhumaan ruotsia. Jos vanhempien sanavarasto on laaja, lastenkin sanavarastosta tulee laaja. Itsestäänselvyyksiä. Jos vanhemmat eivät pidä lukemisesta, ei siihen auta, vaikka saisivat lotossa päävoiton.
Eivät nämä mitään itsestäänselvyyksiä ole. Itse asiassa höpinää.
Kyllä se vaan on itsestäänselvyys. Lapsi oppii sekä vanhenpiensa esimerkistä että vanhempiensa kannustuksesta. Jos vanhemmat kiroilevat paljon, lapsi oppii jo varhain kiroilemaan. Eli toimii myös huonoissa asioissa.
No. Herra on hyvä ja kirjoittaa näistä itsestäänselvyyksistä artikkelin Virittäjään. Vai tähdätäänkö ihan Languageen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.
t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.
9,4 - 9,7.
5-vuotiaina.
hmmm...sulla on vähän vaikeuksia hahmottaa asiaa. Teinit harvemmin ovat 5-vuotiaita ja 5-vuotiaat harvemmin saavat koulusta numeroita....
Korjasin äidinkielen kielivirheitä.
Sinulla puuttuu isoja alkukirjaimia. Kolmen pisteen jälkeen tulee väli. Ja niitä pisteitä on kolme, ei neljä.
Nämä eivät ole kielivirheitä.
Kyllä ne ovat kielivirheitä.
Ja ne ovat juuri se ydin, jota koko ketju käsittelee.😂 Äidinkielen taitoa ja sen merkitystä.
Eivät ole kielivirheitä. Kirjoitusvirheitä. Kieli =/= kirjoitus.
Voi yhden tähden. Kielivirheitä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.
t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.
9,4 - 9,7.
5-vuotiaina.
hmmm...sulla on vähän vaikeuksia hahmottaa asiaa. Teinit harvemmin ovat 5-vuotiaita ja 5-vuotiaat harvemmin saavat koulusta numeroita....
Korjasin äidinkielen kielivirheitä.
Sinulla puuttuu isoja alkukirjaimia. Kolmen pisteen jälkeen tulee väli. Ja niitä pisteitä on kolme, ei neljä.
Nämä eivät ole kielivirheitä.
Kyllä ne ovat kielivirheitä.
Ja ne ovat juuri se ydin, jota koko ketju käsittelee.😂 Äidinkielen taitoa ja sen merkitystä.
ja ne mainitut kielioppivirheet eivät poista sitä tosiasiaa, että meillä on aina luettu paljon, lapset ovat oppineet lukemaan jo viisivuotiana, minäkin olen yliopistosta valmistunut (graduni kielestä sain kiitosta) ja todistettavasti lapset ovat myös aina pärjänneet hyvin. Alkuperäisen kommenttini sanoma oli, että raha ei sinällään ratkaise vaan koulutukselle on suurempi merkitys, mutta onneksi joku keksi mikä on se merkittävin asia välilyönti, alkukirjain ja pisteiden määrä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.
t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.
9,4 - 9,7.
5-vuotiaina.
hmmm...sulla on vähän vaikeuksia hahmottaa asiaa. Teinit harvemmin ovat 5-vuotiaita ja 5-vuotiaat harvemmin saavat koulusta numeroita....
Korjasin äidinkielen kielivirheitä.
Sinulla puuttuu isoja alkukirjaimia. Kolmen pisteen jälkeen tulee väli. Ja niitä pisteitä on kolme, ei neljä.
Nämä eivät ole kielivirheitä.
Kyllä ne ovat kielivirheitä.
Ja ne ovat juuri se ydin, jota koko ketju käsittelee.😂 Äidinkielen taitoa ja sen merkitystä.
Eivät ole kielivirheitä. Kirjoitusvirheitä. Kieli =/= kirjoitus.
Voi yhden tähden. Kielivirheitä ovat.
Tiedätkö, että on kirjoitusjärjestelmiä, joissa ei ole pisteitä eikä välejä? Latinaa esmes myös kirjoitettiin ilman eroja isojen ja pienten kirjainten välillä. Ihan sattuman kauppaa, että tuollaisia KIRJOITUSkonventioita on. Ne eivät ole kielivirheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitus on aiheellinen, mutta mielestäni on aiheellista kysyä myös, onko köyhillä jotakin sellaisia arvostettavia taitoja tai ominaisuuksia, mitä rikkailla ei ole. Nykyään keskustelua käydään lähinnä siitä näkökulmasta, että rikkailla on sitä ja tätä ja tuota, mitä köyhillä ei. Jatkuva pommitus, että rikkailla on sitä ja tätä kadehtimisen ja tavoittelemisen arvoista, kuulostaa enemmänkin halvalta markkinointikikalta, kuin siltä, että heillä olisi oikeasti jotakin tavoiteltavaa. Ei jatkoon, terveisin köyhä ja onnellinen.
Nykyään yksin naurettavia tutkimuksia. Ensin pitäisi määritellää mitä syrjäytyminen on.
Tämäkin tutkimus esimerkki älyttömyydestä, täysin turha.
Missä vaiheessa on halua auttaa oikeasti lapsia?
On aina helpompaa tehdä typeriä mukamas stereotypiavahvistushutkimuksia kuin muuttaa mitään oikeasti.
Asioita voisi parantaa, mutta se ikiaikainen ihmisen tarve pö kiittää vain omaa asemaa estää se ne.
Jatkakaa, määkikää, tehkää hutkinuksianne, pitäkää typeriä palvereitanne. Käänelkää ja väännelkää samaa paska.
Se paska on ain se sama, ihmisen pahuus ja haluttomuus ajatella vain omaa etua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pidän itseäni malliesimerkkinä ympäristön positiivisesta vaikutuksesta. Olin koko lapsuuden ikävuodet 5-15 viikonloppuisin kahdessa eri perheessä, joista toinen oli sosiaaliluokaltaan rikas ja toinen oli hyvätuloinen. Toisessa perheessä oli myös yliopiston käynyt äiti. Rahanpuute ei näkynyt eikä rahasta puhuttu toisin kuin omassa perheessäni.
Jo lapsena huomasin ja ymmärsin noissa perheissä olevan asioita, joista ajateltiin erilailla ja asioita jotka tehtiin erilailla kuin mihin olin tottunut kotonani. Sen lisäksi koulumenestystäni kehuttiin ja pääsin kokemaan asioita (matkustus Suomessa ja ulkomailla, harrastukset, lemmikit, kesämökki, jopa jokapäiväinen sanomalehti). En muista koskaan nähneeni äitini lukevan sanomalehteä, tuo yliopston käynyt äiti luki iltaisin lasten mentyä nukkumaan Hesaria. Tämä on jännyt mieleeni. Koin ja näin asioita, joita omassa lapsuudenkodissa ei ollut.
Oma lapsuudenperhe oli työläistaustainen ja meillä oli rahaa välttämättömään. Sisarukseni viettivät koko lapsuuden oman kodin piirissä. Kavereita ei meillä kotona juuri nähty, kumpikaan sisarukseni ei harrastanut mitään. Kumpikaan ei harrasta mitään myöskään aikuisena. Toinen on ollut aina kädestä suuhun eläjä, toinen ikuinen opiskelija.
Itselläni on ollut aina visio ja haaveita mitä haluan elämältä. Onko kyse pelkästään onnesta vai siitä, että nuo lapsuuden ympäristötekijät kannattelevat minua eteenpäin elämässä. Olen hypännyt yhteiskuntaluokassa ylemmäs mitä lapsuudenperheeni oli tai mitä sisarukseni ovat. Olisinko tällainen millainen olen ilman noita kahta perhettä, joiden luona vietin paljon aikaa lapsuudessa. Epäilen.
Entä sitten? Mitä sitten jos lapseni osaa kuitenkin ilmaista itseään ja tuoda ajatuksensa esille? Ja vaikkei osaisikaan, niin mitä sitten? Eikö me kaikki olla täällä kuitenkin enemmän tai vähemmän myös toisiamme varten? Eihän sinun lapsesi voisi olla se parempi, älykkäämpi, ilman niitä heikompilahjaisia lapsia.
Tärkeämpänä ominaisuutena pidän esim. empatiakykyä, ystävällisyyttä, oikeamielisyyttä yms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan kaikkea ole lukenut, mutta oma äitini sanoi aina kouluun liittyen, että hyvässä perheessä "heikkolahjaisempikin" saa vähintään seiskaa, taitava lapsi pärjää perheen vaikeuksista huolimatta. Eihän tuo ihan täydellisesti päde vaan vain keskimäärin. Oli kuitenkin hyvä, että hän sen sanoi. Aika paljon ainakin köyhien piirissä kuulee myös "ei kaikista voi tulla rock-tähtiä/yhtään mitään".
Moni pärjää elämässä hyvin vaikeista lähtökohdista huolimatta, mutta itse olen ainakin huomannut, että kyllä varakkaammassa perheessä lapsella on usein etulyöntiasema. Esim. varaa harrastaa kalliita harrastuksia ja ehkä merkittävimpänä taloustaitoiset vanhemmat. Vasta parikymppisenä tajusin, että köyhiltä sukulaisilta saamani talousneuvot ovat aika huonoja. Rahaa ei osata sijoittaa, korkeintaan omistusasuntoa pidetään tienä vakaaseen talouteen, se ei kuitenkaan ole varautumista vastoinkäymisiin jos oikein huonosti käy.
Joka tapauksessa yhteiskuntatasolla tämä on tietenkin lasten kohdalla epäreilua, siis epätasa-arvoiset lähtökohdat. En ole tarpeeksi älykäs sanomaan miten asian saisi todellisuudessa tasattua koska varallisuus ei ole ainoa mittari, mikä lasten eriarvoisuuteen vaikuttaa vaikka se usein vanhempien varallisuutena näkyy. Itse keskittyisin tukemaan kaikkein huono-osaisimpien perheiden lapsia jo aivan vauvaiästä, jotta he eivät jää ikäisistään jälkeen heti kättelyssä. Ehkä ilmainen osapäivähoito näille lapsille, kyllä sillä nyt ainakin sitä pahinta ongelmaa tasataan sellaisissa perheissä, joissa lapsesta huolehtiminen on passiivista ja "tyhmentävää".
Toisaalta pidän myös tuon kanssa vähän ristiriidassa olevaa ajatusta hyvänä. Kouluihin olisi mielestäni melko tervetulleita eri aineiden "tasoerot". On typerää koittaa tyhmentää ne fiksuimmatkin lapset keskitasolle, jotta kaikki olisivat tasan yhtä sivistyneitä. Aika paljon potentiaalia ja aivosoluja menee hukkaan. Niillä "tasoilla" voisi tietenkin siirtyä pärjäämisen mukaan eikä niiden pitäisi olla 7-vuotiaana lukittu asia koko kouluajaksi. Tämä yhdistettynä siihen, että huono-osaisimpia lapsia tuettaisiin opiskelussa. Se toki "asettaa ihmisiä entistä eriarvoisempaan asemaan". Vaan mitä jos ihmisten erilaisuutta ei kiellettäisi ja pyrittäisi täysin tasaamaan?
Koulutus ei edes ole sama asia kuin elämässä pärjääminen. Yhteiskunnan ajatuksen pitää tietenkin olla järjestää kaikille samat mahdollisuudet, vaan kaikki eivät halua samaa. Kaikkia ei pitäisi koittaa survoa samasta muotista, se on vain energian hukkausta. Monet maailman menestyneimmistä ja nerokkaimmista ihmisistä ovat jättäneet koulut kesken. Jotkut kulkevat omia polkujaan.
Pienten lasten varhaiskehityksen tukeminen yhteiskunnan puolesta on mielestäni tavoiteltava asia ja köyhien perheiden lapsiin tulee panostaa. Koulutukseen kaivattaisiin kuitenkin jonkinlaista uudistusta, josta yksilö hyötyisi enemmän ja samalla koko yhteiskunta. Lähtipä lapasesta, ehkä tuossa on joku pointtikin.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmat lukevat paljon, he lukevat myös lapsilleen. Jos vanhemmat ovat liikunnallisia, heidän lapsistaankin tulee liikunnallisia. Jos toinen vanhemmista puhuu äidinkielenään ruotsia, heidän lapsensakin oppii puhumaan ruotsia. Jos vanhempien sanavarasto on laaja, lastenkin sanavarastosta tulee laaja. Itsestäänselvyyksiä. Jos vanhemmat eivät pidä lukemisesta, ei siihen auta, vaikka saisivat lotossa päävoiton.
Eivät nämä mitään itsestäänselvyyksiä ole. Itse asiassa höpinää.
Kyllä se vaan on itsestäänselvyys. Lapsi oppii sekä vanhenpiensa esimerkistä että vanhempiensa kannustuksesta. Jos vanhemmat kiroilevat paljon, lapsi oppii jo varhain kiroilemaan. Eli toimii myös huonoissa asioissa.
No. Herra on hyvä ja kirjoittaa näistä itsestäänselvyyksistä artikkelin Virittäjään. Vai tähdätäänkö ihan Languageen?
Ei tarvitse. Niistä on tehty tutkimuksia, kirjoitettu artikkeleita ja kirjoja jo yli 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän itseäni malliesimerkkinä ympäristön positiivisesta vaikutuksesta. Olin koko lapsuuden ikävuodet 5-15 viikonloppuisin kahdessa eri perheessä, joista toinen oli sosiaaliluokaltaan rikas ja toinen oli hyvätuloinen. Toisessa perheessä oli myös yliopiston käynyt äiti. Rahanpuute ei näkynyt eikä rahasta puhuttu toisin kuin omassa perheessäni.
Jo lapsena huomasin ja ymmärsin noissa perheissä olevan asioita, joista ajateltiin erilailla ja asioita jotka tehtiin erilailla kuin mihin olin tottunut kotonani. Sen lisäksi koulumenestystäni kehuttiin ja pääsin kokemaan asioita (matkustus Suomessa ja ulkomailla, harrastukset, lemmikit, kesämökki, jopa jokapäiväinen sanomalehti). En muista koskaan nähneeni äitini lukevan sanomalehteä, tuo yliopston käynyt äiti luki iltaisin lasten mentyä nukkumaan Hesaria. Tämä on jännyt mieleeni. Koin ja näin asioita, joita omassa lapsuudenkodissa ei ollut.
Oma lapsuudenperhe oli työläistaustainen ja meillä oli rahaa välttämättömään. Sisarukseni viettivät koko lapsuuden oman kodin piirissä. Kavereita ei meillä kotona juuri nähty, kumpikaan sisarukseni ei harrastanut mitään. Kumpikaan ei harrasta mitään myöskään aikuisena. Toinen on ollut aina kädestä suuhun eläjä, toinen ikuinen opiskelija.
Itselläni on ollut aina visio ja haaveita mitä haluan elämältä. Onko kyse pelkästään onnesta vai siitä, että nuo lapsuuden ympäristötekijät kannattelevat minua eteenpäin elämässä. Olen hypännyt yhteiskuntaluokassa ylemmäs mitä lapsuudenperheeni oli tai mitä sisarukseni ovat. Olisinko tällainen millainen olen ilman noita kahta perhettä, joiden luona vietin paljon aikaa lapsuudessa. Epäilen.
Robert Kiyosaki - Rich Dad Poor Dad?
Olisit edes antanut lukuvinkin muille, tuossa se nyt kuitenkin on.
Tämänkin tutkimuksen tulos on se, että vähävaraisen perheen laajan sanavaraston omaava taapero vaiennetaan.
Miksi?
No siksi koska todella monet ihmiset heijastavat oletuksena todellisuuteen ja laittavat ne toteutumaan.
No onhan tuo nyt selviö, jos wt-himassa pääosa kuulemistaan sanoista on vit tu, rööki ja bisse.
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo nyt selviö, jos wt-himassa pääosa kuulemistaan sanoista on vit tu, rööki ja bisse.
Vaikutat sivistyneeltä, avarakatseiselta ja hahmotuskykyiseltä ihmiseltä. Argumentoinnistasi 0/5.
Onko sulla useinkin tarvetta korjailla kielioppia ja kommentoida keskusteluja siihen kuulumattomille asioilla? Ahdistaako sinua kielioppi vai se ketjun varsinainen asia? Tiedän ihan hyvin montako pistettä laitetaan, mutta nyt taidan laittaa tähän ainakin viisi ..... (ja vielä välinkin, hui, kun olenkin rohkea, kun uskallan kirjoittaa muutakin kuin kirjakieltä)