Lue keskustelun säännöt.
Syrjäytyminen: Rikkaan ja koulutetun perheen 2v lapsi tunnistaa esimerkiksi köyhempää ikätoveriaan enemmän sanoja
28.09.2018 |
"Tykkäämme tarinasta, että systeemi antaa kaikille samat mahdollisuudet. On kansallinen itsepetos olettaa, että varhaiskasvatus ja koulu tasaisivat erot perhetaustassa."
Kommentit (146)
Suomalainen, sosdem-ratkaisu on kieltää varakkaiden lukeminen lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rikas lapsi tunnistaa mm seuraavat sanat:
lounge , vip , hilfiger, levi, huvila, espanja, thaimaa, poni, hevonen, kodinhoitaja, siivooja, kampaaja
Köyhä lapsi tunnistaa mm seuraavat sanat:
Sossu, tuet, kossu, rööki, kytät, v..ttu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai spurgutkin voi alkaa lukea lapsille ja kartuttaa sanavarastoa?
Spurgu voi kouluttaa lapsestaan vaikka NASAn insinöörin, mutta nyt puhutaan keskiarvoisista tapahtumista väestötasolla. Ei yksilöistä ja heidän perheistään. Kannattaa ymmärtää ero.
Joka tapauksessa se ero sanavarastossa liittyy juuri siihen paljonko lapselle puhutaan ja luetaan, joten ei se sinällään rahasta ole kiinni vaan kertoo enemmän siitä millaista vanhemmuus on. Jos lapsi vaan pyörii helmoissa eikä hänelle oikeasti suoda aikaa ja huomiota on ihan selvä että hän kehittyy ja oppii monessa suhteessa hitaammin.
Vierailija kirjoitti:
Jutussa todettiin, että suurin syrjäytymistä ennustava yksittäinen tekijä on lastensuojelun piiriin päätyminen. Nyt voisikin iänikuisen koululaitoksen parjaamisen sijasta kysyä, mikä lastensuojelussa on vikana, kun se ei onnistu ohjaamaan asiakkaitaan tasapainoiseen ja menestyksekkääseen elämään? Vanhemman pitkäaikainen toimeentulotuki oli muuten vasta neljänneksi pienin mainittu riskitekijä.
Se vikahan EI ole lastensuojelussa vaan niissä olosuhteissa joissa lapsi on joutunut elämään ja jonka vuoksi lastensuojelun asiakkaaksi on päätynyt. Ei siellä lastensuojelussa mitään taikakeinoa ole muuttaa lapsi normaaliksi vuosien kaltoinkohtelun jälkeen. Pari ensimmäistä elinvuotta ovat ratkaisevan tärkeät lapsen kehityksessä. Silloin voi pilata paljon lopullisesti. Toisaalta jos lapsi saa elää ensimmäiset vuotensa hyvissä ja turvallisissa olosuhteissa niillä on vahva suojaava vaikutus myöhempiä kolhuja ajatellen. Aivot muokkautuvat vielä paljon siinä iässä ja varsinkin vuorovaikutuksen ja kosketusksen merkitys on suuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai spurgutkin voi alkaa lukea lapsille ja kartuttaa sanavarastoa?
spurgujen fokus lienee jossain muualla
Mun lapset on aika keskinkertaisia lahjakkuudeltaan. Vanhemmalla voisi varmaan melko heittäen diagnosoida jonkun tarkkaavaisuuden ongelman, ei hän oikeastaan enää ylivilkas ole, mutta tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja sen ylläpitäminen on vaikeaa.
Meillä on suhteellisen jaksava perhe, en koe että ollaan rikkaita, vaikka miehellä onkin hyvät tulot. Ei meidän elämä ole mitään jatkuvaa kituuttamista, mutta ei mitään erityistä luksustakaan. En ole viettänyt lasten kanssa miljoonaa vuotta kotona, enkä laita heille jotain supertasapainotettua ateriaa, ei syödä kaviaaria eikä muutenkaan koko ajan ravintoloissa. Ostan itselleni vaatteet Lidlistä.
Mutta mutta, meillä on panostettu tosi paljon siihen, että vaikka esikoisella onkin vaikeuksia, ollaan määrätietoisesti autettu häntä tulemaan toimeen niiden kanssa. Ollaan tehty yhteistyötä päiväkodin kanssa ja koulun kanssa. Valittiin päiväkoti, joka oli superhyvin resursoitu yksityinen päiväkoti. Pienet ryhmät, ei vaihtumista hoitajissa, hyvänmakuinen ruoka, kivat hoitajat - ja valitettavan kalliit hoitomaksut (reilusti yli 700€/kk kahdesta lapsesta).
Ollaan matkusteltu aika tasaisesti koko lasten lapsuuden, luettu kasapäin kirjoja, ollaan katseltu elokuvia, kerrottu asioista maan ja taivaan väliltä, vierailtu museoissa. Meillä otetaan lapset huomioon, he eivät ole meille mitään rasitteita, joita pitää yrittää vaientaa. He osaavat jutella aikuisten kanssa ja tietävät, miten pitää käyttäytyä niin mäkkärissä kuin juhlissa joihin osallistuu diplomaatteja. Ollaan käyty niin oopperassa, teatterissa kuin konsertissa lasten kanssa.
Lapsemme eivät ole olleet niitä kaikkein välkyimpiä tai motorisesti taitavimpia. Heistä ei varmastikaan tule mitään tulevia urheilijoita. Toisen on ollut vaikea oppia lukemaan ja laskemaan. Sen sijaan, että oltaisiin vedetty koulun suhteen joku siilipuolustus, ollaan tehty tehtäviä yhdessä lasten kanssa, tehty suunnitelmia miten helpottaa oppimista. En usko että heistä einsteineja tulee, kun eivät vanhemmatkaan ole, mutta harvoinpa sitä pärjäämiseen vaaditaankaan.
JA KAS! Oppimista on tapahtunut ja alkuvaikeuksista huolimatta on menty eteenpäin. Lapsilla on ollut kaverisuhteissa ongelmia, mutta yhteistyöllä muiden vanhempien (ja välillä oppilashuollonkin) kanssa on selvitty. Yksi avainsana on se, että kun on ollut ongelmia, ne on selvitetty.
Jos perheessä on sellaisia ongelmia, joista ei uskalla/kehtaa kertoa koululle, on vaikea tehdä yhteistyötä. Monet asiat saattavat palautua juurisyiltään vanhempien ongelmiin elämänhallinnan tai päihteiden kanssa. MInulla on rakas kaveri, jonka lapsilla on ongelmia siellä ja täällä, myös kotona. Hänen toinen lapsistaan on aivan mielettömän välkky tyyppi. Mutta harmittaa, että siksi koska isä on tyhjätaskuinen varttihullu juoppo ja äidillä menee kaikki energia oman pääkopan hoitamiseen, monista pienistäkin ongelmista tulee aivan mielettömän suuria. Ja se heijastuu lasten pärjäämiseen koulussa ja muutenkin elämässä. Koulun tai oppilashuollon kanssa he eivät halua tehdä yhteistyötä, koska he vaan eivät pysty. Toinen lapsista on luokallaan vähän hylkiönä, mikä on tosi kurjaa, mutta sen sijaan että asia selvitettäisiin koululla, äiti yrittää suojella häntä opettajilta ja tovereilta.
Moni lievästi "neurologisesti epätyypillinen lapsi" saattaa jaksavassa kodissa kehittyä ihan hyvin. Mutta epäsuotuisat olosuhteet voisivat suistaa raiteilta jo nuorena. Tämä on yksi tosi iso ero, jos synnyt vähävaraiseen kotiin, jossa ongelmat kumuloituvat, sinun on syytä olla "voikukkalapsi". Eli sellainen, joka porskuttaa missä vain. Tasapainoiseen perheeseen voi syntyä heiveröisemmälläkin geenipoolilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän on ihan selvä. Eihän se köyhän perheen 2v opi muita sanoja kuin känni rööki pizza ja lauseen anna akka persettä
Suomen peruskoulua on jatkuvasti helpotettu, että siellä ihan kaikki pärjäisivät. Ihmeen vähän on kiinnitetty siihen huomiota, että hyvin pärjäävät oppivat yhä vähemmän. Ei enää aikoihin tasokursseja, historiankokeessa saa olla oppikirja mukana... tai ei kokeita ollenkaan. Koe on tehtäväkirjan tehtävät tehtynä tiettyyn päivämäärään mennessä.
Ei käsitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulua on jatkuvasti helpotettu, että siellä ihan kaikki pärjäisivät. Ihmeen vähän on kiinnitetty siihen huomiota, että hyvin pärjäävät oppivat yhä vähemmän. Ei enää aikoihin tasokursseja, historiankokeessa saa olla oppikirja mukana... tai ei kokeita ollenkaan. Koe on tehtäväkirjan tehtävät tehtynä tiettyyn päivämäärään mennessä.
Ei käsitä.
Ei meillä 80-luvulla ollut mitään tasokursseja ja välillä sai olla kokeessa kirjat mukana. Ne oli tosin suunniteltu silloin sellaiksi, että kirja kannatti osata melko ulkoa. Ei siitä mitään kopsaamalla saanut kasaan raavittua.
Koulujen välillä on monen suhteen ja ehkä jotkut opettajat nykyään, "pahimmillaan", antavat lasten ottaa kirjat kokeisiin siksi, että saisivat oppilaat edes yhden kerran kirjan äärelle ja jotain yrittämään.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Tuo käsityksesi on vanhanaikainen. Todellisuudessa suurin osa eroista syntyy geeneistä. Geenien osuus on jopa suurempi kuin kulttuurin. Tästähän on tehty tutkimuksiakin, että esim. epäsosiaalinen käyttäytyminen perimässä ja hyvä kasvuperhe vs. hyvä perimä ja huonot kasvuolosuhteet -> perimän saaneilla huonompi ennuste, ihan hiukan, mutta kuitenkin. Yleensä tietysti on näiden yhdistelmästä kyse.
Kaikilla lapsilla ei ole huono-osaisissa perheissä epäsosiaalista käyttäytymistä perimässä. Monet olisivat ihan "ok", kun vain olosuhteet olisivat toiset. Pahimmillaan huono-osaisuus alkaa jo hedelmöittymisestä, omien vanhempien terveys vaikuttaa, samoin kuten äidin terveys raskauden aikana. Varhaislapsuuden hoiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.
t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.
Juu kyllähän tuossa vaiheessa menee usein vielä hyvin. Lukion jälkeen alamäki alkaa
- 3-vuotiaana lukemaan oppinut, leipäjono tullut tutuksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulua on jatkuvasti helpotettu, että siellä ihan kaikki pärjäisivät. Ihmeen vähän on kiinnitetty siihen huomiota, että hyvin pärjäävät oppivat yhä vähemmän. Ei enää aikoihin tasokursseja, historiankokeessa saa olla oppikirja mukana... tai ei kokeita ollenkaan. Koe on tehtäväkirjan tehtävät tehtynä tiettyyn päivämäärään mennessä.
Ei käsitä.Ei meillä 80-luvulla ollut mitään tasokursseja ja välillä sai olla kokeessa kirjat mukana. Ne oli tosin suunniteltu silloin sellaiksi, että kirja kannatti osata melko ulkoa. Ei siitä mitään kopsaamalla saanut kasaan raavittua.
Koulujen välillä on monen suhteen ja ehkä jotkut opettajat nykyään, "pahimmillaan", antavat lasten ottaa kirjat kokeisiin siksi, että saisivat oppilaat edes yhden kerran kirjan äärelle ja jotain yrittämään.
Ainakin yläasteella oli 80-luvulla kielissä ja matikassa tasokurssit. Ei varmaan ala-asteella ollutkaan. Ja tuolloin ei mitään variaatiota ollut eri koulujen välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jutussa todettiin, että suurin syrjäytymistä ennustava yksittäinen tekijä on lastensuojelun piiriin päätyminen. Nyt voisikin iänikuisen koululaitoksen parjaamisen sijasta kysyä, mikä lastensuojelussa on vikana, kun se ei onnistu ohjaamaan asiakkaitaan tasapainoiseen ja menestyksekkääseen elämään? Vanhemman pitkäaikainen toimeentulotuki oli muuten vasta neljänneksi pienin mainittu riskitekijä.
Eli nyt on syy kaikkiin ongelmiin siinä, kun joku ulkopuolinen instanssi ei ohjaa aikuista ihmistä menestykseen ja tasapainoon?!Tämä sosialismi menee aina vain hullummaksi.
Olin nuori 80- ja 90-luvuilla jolloin ei lastensuojeluilmoituksia tehty kuin pahimmista tapauksista. Silti kaikki haikaleivat kasarimeininkiä jolloin kaikki oli paremmin. Meidän luokalla 80% veti kännit yläluokilla. Ei puhettakaan mistään lastensuojeluilmoituksista, vanhemmat vähän huusivat. Silti suurin osa on työelämässä ja mahdolliset ongelmat johtuvat ihan muista asioista kuin lapsuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Niin, köyhyys ja huono-osaisuus ovat kestosuosikkeja päivittäisissä keskusteluissa. Viesti on yleensä, että ne pitäisi poistaa.
Silti ei haluta nähdä huono-osaisuuden ydintä eli perhetaustaa. Huono-osaisuus ei poistu pelkästään tulonsiirroilla. Pitäisi opettaa myös niitä taitoja, joita rikkailla on.
Tämä!! Yritin yhtenä päivänä kirjoittaa tästä hieman värikkäämmällä retoriikalla toiseen ketjuun, mutta kommenttiani ei julkaistu. Yritän uudestaan: Suomessa pitäisi aloittaa valtakunnalliset ja pitkäjänteiset ”reppanatalkoot” jossa yhteiskunta rupeaa ottamaan tiukempaa otetta kansalaistensa koulutustasoon ja kykyyn huolehtia lapsista.
Ylen tämänpäiväisessä uutisessa viitataan samaan asiaan: viranomaisten pitäisi puuttua jos ollaan
tt-tuki -ja lastensuojeluasiakkaita. Äskettäin porilainen lastensuojelun asiantuntija sanoi sen, mitä olen jo kauan odottanut kuulevani: kelvoton vanhemmuus ei pitäisi olla sosiaalinen ongelma, vaan yksinkertaisesti rikos!
Paska ja laiska vanhemmuus taitaa kuitenkin jatkossakin pysyä yhtenä Suomen Top-5 -ihmisoikeutena.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja tutkija jatkaa, että laadukas varhaiskasvatus kyllä tasaa eroja. Sitten toteaa, että varhaiskasvatus ei ole laadukasta, vaikka ei ole sitä tutkinut. Ai jai. Kyllä on vielä opettelemista tällä thl:n tutkijalla. Ei noin voi mennä sanomaan, jos ei ole asiasta mitään näyttöä. Näitähän on näitä ’asiantuntijoita’ , jotka hatusta hatusta heittelevät julkista varhaiskasvatusta mollaavia kommettejaan. En ymmärrä, mikä heidän motiivinsa tässä on. Hän ei voi tutkimuksensa kautta mitenkään osoittaa, onko varhaiskasvatuksella ollut lasta tukevaa kontribuutiota. Monen lapsen asiat voisivat olla vielä huonommin, jos he olisivat olleet kaikki päivät kotona moniongelmaisessa perheessä, ilman varhaiskasvatuspalveluja.
Keksit tutkijan kommentit omasta päästäsi. Hän sanoo, että suomalaisissa päiväkodeissa on liian suuret ryhmäkoot. Kaikki ymmärtävät, että lapsia on vaikea esim huomioida tasapuolisesti, jos heitä on mitoitukseen nähden liikaa. Päiväkodeissa on samaa ilmiötä kuin missä tahansa muualla: äänekkäimmät saavat eniten huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, köyhyys ja huono-osaisuus ovat kestosuosikkeja päivittäisissä keskusteluissa. Viesti on yleensä, että ne pitäisi poistaa.
Silti ei haluta nähdä huono-osaisuuden ydintä eli perhetaustaa. Huono-osaisuus ei poistu pelkästään tulonsiirroilla. Pitäisi opettaa myös niitä taitoja, joita rikkailla on.
Tämä!! Yritin yhtenä päivänä kirjoittaa tästä hieman värikkäämmällä retoriikalla toiseen ketjuun, mutta kommenttiani ei julkaistu. Yritän uudestaan: Suomessa pitäisi aloittaa valtakunnalliset ja pitkäjänteiset ”reppanatalkoot” jossa yhteiskunta rupeaa ottamaan tiukempaa otetta kansalaistensa koulutustasoon ja kykyyn huolehtia lapsista.
Ylen tämänpäiväisessä uutisessa viitataan samaan asiaan: viranomaisten pitäisi puuttua jos ollaan
tt-tuki -ja lastensuojeluasiakkaita. Äskettäin porilainen lastensuojelun asiantuntija sanoi sen, mitä olen jo kauan odottanut kuulevani: kelvoton vanhemmuus ei pitäisi olla sosiaalinen ongelma, vaan yksinkertaisesti rikos!
Paska ja laiska vanhemmuus taitaa kuitenkin jatkossakin pysyä yhtenä Suomen Top-5 -ihmisoikeutena.Eivät huostaanototkaan autuaiksi tee. Päinvastoin, jälkihuollon jälkeen moni nuori tippuu omilleen, kun hoitosuhdetta ei ole ja välit omaan sukuun ovat katkenneet. Laitoshuollon käyneillä nuorilla on huono ennuste elämään.
Vierailija kirjoitti:
Köyhä lapsi tunnistaa mm seuraavat sanat:
Sossu, tuet, kossu, rööki, kytät, v..ttu
Tästä puuttui vielä muuntorangaistus, tarkastusmaksu ja mitä v***n välii.
Olen itse alakoulussa töissä. Ongelmalasten takana on lähes 100-prosenttisesti ongelmavanhemmat. En jaksa ymmärtää sitä, että vanhemmat jo ennen ensimmäistä luokkaa antavat lapselle äärimmäisen negatiivisen käsityksen koulusta ja opettajista. Eikö kotona haluta, että oman lapsen elämä olisi parempi ja helpompi? Niin paljon oppimisessa on omasta asenteesta kiinni, ja asenne lähtee kotoa.
Ei pidä paikkaansa. Tuo käsityksesi on vanhanaikainen. Todellisuudessa suurin osa eroista syntyy geeneistä. Geenien osuus on jopa suurempi kuin kulttuurin. Tästähän on tehty tutkimuksiakin, että esim. epäsosiaalinen käyttäytyminen perimässä ja hyvä kasvuperhe vs. hyvä perimä ja huonot kasvuolosuhteet -> perimän saaneilla huonompi ennuste, ihan hiukan, mutta kuitenkin. Yleensä tietysti on näiden yhdistelmästä kyse.