Syrjäytyminen: Rikkaan ja koulutetun perheen 2v lapsi tunnistaa esimerkiksi köyhempää ikätoveriaan enemmän sanoja

Linkki aiheeseen ei tietenkään olisi mitenkään relevanttia keskustelun kannalta?

https://yle.fi/uutiset/3-10421890

Kai spurgutkin voi alkaa lukea lapsille ja kartuttaa sanavarastoa?

Vierailija kirjoitti:

Kai spurgutkin voi alkaa lukea lapsille ja kartuttaa sanavarastoa?

Eivät välttis osaa itekään oikein lukee ):

Vierailija kirjoitti:

Kai spurgutkin voi alkaa lukea lapsille ja kartuttaa sanavarastoa?

Spurgu voi kouluttaa lapsestaan vaikka NASAn insinöörin, mutta nyt puhutaan keskiarvoisista tapahtumista väestötasolla. Ei yksilöistä ja heidän perheistään. Kannattaa ymmärtää ero.

Niin, köyhyys ja huono-osaisuus ovat kestosuosikkeja päivittäisissä keskusteluissa. Viesti on yleensä, että ne pitäisi poistaa.

Silti ei haluta nähdä huono-osaisuuden ydintä eli perhetaustaa. Huono-osaisuus ei poistu pelkästään tulonsiirroilla. Pitäisi opettaa myös niitä taitoja, joita rikkailla on.

Tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että kyky itsehillintään ja pitkäjänteisyyteen ennustaa hyvin ihmisen tulevaa varallisuustasoa. Tuo on tietysti paitsi kasvatuksen tulosta, myös paljolti perinnöllistä. Varakkailla ihmisillä on parempi itsekontrolli. He antavat myös lapsilleen paremmat eväät elämään, koska heillä on usein myös laajemmat henkiset resurssit.

Jo pienestä vauvasta voi ennustaa, tuleeko hänestä rikas.

https://www.hs.fi/raha/art-2000002787384.html

Ei tarvitse olla rikas, että voisi puuhailla pikkulapsen kanssa ja lukea hänelle kuvakirjoja jne. Taviksen tulot riittävät hyvin. Ihmiset vain laittavat asioita eri tärkeysjärjestyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse olla rikas, että voisi puuhailla pikkulapsen kanssa ja lukea hänelle kuvakirjoja jne. Taviksen tulot riittävät hyvin. Ihmiset vain laittavat asioita eri tärkeysjärjestyksiin.

Huoh.... Ei edelleenkään ole kyse siitä, että väitettäisiin että köyhien lapsilla on joku köyhyydestä johtuva elimellinen vika. Vaan että köyhien ja kouluttamattomien perheiden lapset nyt vaan keskimäärin osaa vähemmän sanoja. Köyhyys lisää tutkimustenkin mukaan tyhmyyttä, koska ihmisen kaikki energia menee lyhyen aikavälin selviytymiseen ja taistelutilaan.

Vierailija kirjoitti:

"Tykkäämme tarinasta, että systeemi antaa kaikille samat mahdollisuudet. On kansallinen itsepetos olettaa, että varhaiskasvatus ja koulu tasaisivat erot perhetaustassa."

Kyllä kai ne silti tasaavat, vaikkeivat kaikkea taustasta tulevaa eroa häivytäkään.

Miksi eriarvoisten ihmisten annetaan yhä edelleen kasvattaa lapsensa itse? Miksei lapsia oteta pois kaikilta ja kasvateta laitoksissa, jossa jokainen saa taustaan, vanhempien varallisuuteen, ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta 100% samanlaisen kasvatuksen, jottei kenellekään tule etusijaa eliittiin eikä kukaan joudu syrjäytymään ilman omaa syytään?

Niin, kumpi oli ensin: köyhyys vai virikkeettömyys? Kun vanhemmista ei ole mihinkään, niin miten ihmeessä he jaksaisivat lukea lapselleen? Tai voisiko kysymys olla peräti geneettisestä perimästä, jossa lahjattomat vanhemmat saa lahjattomia lapsia?

Niin ja tutkija jatkaa, että laadukas varhaiskasvatus kyllä tasaa eroja. Sitten toteaa, että varhaiskasvatus ei ole laadukasta, vaikka ei ole sitä tutkinut. Ai jai. Kyllä on vielä opettelemista tällä thl:n tutkijalla. Ei noin voi mennä sanomaan, jos ei ole asiasta mitään näyttöä. Näitähän on näitä ’asiantuntijoita’ , jotka hatusta hatusta heittelevät julkista varhaiskasvatusta mollaavia kommettejaan. En ymmärrä, mikä heidän motiivinsa tässä on. Hän ei voi tutkimuksensa kautta mitenkään osoittaa, onko varhaiskasvatuksella ollut lasta tukevaa kontribuutiota. Monen lapsen asiat voisivat olla vielä huonommin, jos he olisivat olleet kaikki päivät kotona moniongelmaisessa perheessä, ilman varhaiskasvatuspalveluja.

Näissä olisi todella kiinnostava avata enemmän syy-seuraus yhteyksiä. Uskon kyllä tulokseen, mutta kun puhutaan vain rahasta (rikas vs. köyhä), niin olen varma, että jotain unohtuu.

Julkishallinnon kanssa työskennelleenä tiedän mm. sen, että kirjastoja käyttää eniten hyvätuloiset tai ainakin koulutetut (näillä siis selkeä korrelaatio, muttei täysin sama asia). 

Onko siis kyseessä se, että virikkeet maksaa aina jotkakin - esim. köyhällä lapsella ei ole samalla tavalla vaikka askartelutarvikkeita vai enemmän siitä, että passiiviset vanhemmat ovat köyhiä (tässäkin voi pohtia syy-seuraussuhdetta) ja eivät jaksa tai osaa antaa virikkeitä lapsilleen. 

Vierailija kirjoitti:

Niin, kumpi oli ensin: köyhyys vai virikkeettömyys? Kun vanhemmista ei ole mihinkään, niin miten ihmeessä he jaksaisivat lukea lapselleen? Tai voisiko kysymys olla peräti geneettisestä perimästä, jossa lahjattomat vanhemmat saa lahjattomia lapsia?

Noh, suurella osalla erot lahjakkuudessa ovat kuitenkin melko merkityksettömiä. Kyllä se taitaa olla se "kasvatus" mikä huonommista oloista olevilla rajoittaa potentiaalinsa saavuttamista.

Tämän takia köyhiltä pitäisi kieltää lapsien teko. Käy sääliksi kaikkia lapsia, jotka joutuvat kärsimään päivittäin vanhempiensa tekemistä virheistä.

Kyllähän köyhän lapsella on paljon pitempi matka kuljettavanaan keskituloiseksi tai varakkaaksi kuin jo valmiiksi siihen luokkaan syntyvällä lapsella. Toisaalta rikkaan lapsi ei välttämättä ole sen onnellisempi kuin köyhän lapsi, koska huonoja vanhempia on kaikissa yhteiskuntaluokissa. 

Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on tasata näitä eroja. Ihan ensin sillä, että varmistetaan, että lapsen elinympäristö on turvallinen ja hänen perustarpeensa tyydytetään. Jos eivät vanhemmat (yhteiskuntaluokasta huolimatta) siihen pysty, pitäisi yhteiskunnan puuttua asiaan ja joko valvoa perhettä tai siirtää lapset turvallisempaan elinympäristöön. Lasten EI pidä kärsiä vanhempiensa virheistä ja puutteista. Miksi narkkareiden annetaan pitää lapsensa? Ei kai kukaan ole sitä mieltä, että sellainen elinympäristö on lapselle sopiva? Alkoholistit melkein sama asia. Lapset turvaan näistä kodeista ja vanhemmille oikeus nähdä lastaan halutessaan lapselle turvallisissa oloissa. Jos valintatilanteessa valitsee huumeet tai alkoholin oman lapsen edelle, ei ansaitse lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Näissä olisi todella kiinnostava avata enemmän syy-seuraus yhteyksiä. Uskon kyllä tulokseen, mutta kun puhutaan vain rahasta (rikas vs. köyhä), niin olen varma, että jotain unohtuu.

Julkishallinnon kanssa työskennelleenä tiedän mm. sen, että kirjastoja käyttää eniten hyvätuloiset tai ainakin koulutetut (näillä siis selkeä korrelaatio, muttei täysin sama asia). 

Onko siis kyseessä se, että virikkeet maksaa aina jotkakin - esim. köyhällä lapsella ei ole samalla tavalla vaikka askartelutarvikkeita vai enemmän siitä, että passiiviset vanhemmat ovat köyhiä (tässäkin voi pohtia syy-seuraussuhdetta) ja eivät jaksa tai osaa antaa virikkeitä lapsilleen. 

Tietämäni kiireinen uraäiti käy kirjastossa lastensa kanssa. Uimassa (edullista) myös. Kulkevat noihin julkisilla tai lihasvoimin. Tietämäni kouluttamaton teiniäiti on kotona, jossa katsoo telkkaria ja lukee blogeja. Valittaa kun ei ole varaa kalliisiin harrastuksiin ja mies on aina auton kanssa jossakin kaverilla niin ei pääse minnekään (en käsitä miten on autoon varaa).

Minun vanhempani eivät olleet kouluja paljon käyneet, silloin ei niin rahaakaan ollut, nyt on. Mutta luiin todella paljon kirjoja ja varmasti tunnistan sanoja siinä missä joku muukin.

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempani eivät olleet kouluja paljon käyneet, silloin ei niin rahaakaan ollut, nyt on. Mutta luiin todella paljon kirjoja ja varmasti tunnistan sanoja siinä missä joku muukin.

En epäile hetkeäkään. Lisäksi ennen monilla ei ollut mahdollistakaan käydä kouluja. Monet vähävaraiset olivat aivan kunnon ihmisiä, kuten nytkin, mutta tämä ns. wt-porukka on kyllä enemmän nykyajan ilmiöitä.

Kyse on enemmänkin lastenkasvatuksesta jonka seurauksia on eri arvoisuus.

Vanhempi joka kasvattaa lastaan lukee iltasatuja ja kannustaa lasta lukemaan.

Opettaa pitkäjänteikyyttä, tavoitteellisuutta ja muita aikuisena tarvittavia taitoja.

Jos vanhempien pääasialliset tulot ovat Kela ja sossu, niin lapsille periytyy taito hakea tukia. Vastuu on vanhemmilla ei varhaiskasvatuksessa.