Hyundai Kona täyssähköinen katumaasturi: toimintamatka lähes 500km ja hinta n. 35000e
Käsittämättömän halpa kun ottaa huomioon toimintamatkan. Myynti aloitettu jo esim. Britanniassa, Suomessa varmaan kohta.
Tietenkään ei mitään Teslan kaltaista premiumia mutta hinnassa onkin ihan valtava ero.
Konassa on kuitenkin kattava varustelu, esim. mukautuva vakionopeudensäädin ja muita vastaavia järjestelmiä.
Kommentit (1818)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.
500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.
Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.
Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.
Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.
Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?
Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?
Ihmiset ovat oppineet siihen, että autolla pääsee sen 600-1000km. sen kummemmin miettimättä ja jos ei pääse määränpäähänsä tankkaamatta, tankkaus kestää sen 3minuuttia ja taas mennään.
Sähköauton käyttö vaatii suunnittelemista. Varsinkin talviaikaan kun joudutaan käyttämään lämmitystä, muutenkin rajoittuneesta toimintamatkasta, ongelma on pidemmän päälle riesa.
Sähköauton käyttö ei vaadi suunnittelemista. Helsinki-Lappi -matka vaatii suunnittelemista sen verran, että syöttää auton navigaattoriin määränpään, jolloin se kertoo sulle missä sun kannattaa pysähtyä ja ehdottaa vaihtoehtoja, joista valita.
Eikä väestö suinkaan ole oppinut, että autolla pääsee 600-1000 km. Mullakaan ei ole mitään hajua, kuinka pitkälle autollani pääsen. Tankkaan vain kun mittari näyttää riittävän tyhjää. Mieluummin tankkaisin kotonani edullisemmin ja ilman erillistä säätöä tankkauspisteellä sekä maksuautomaatilla tai miettien onko tällä asemalla ryöstöhinta vaiko ei.
Miksi talviaikaan toimintamatka olisi mikään riesa? Edelleenkään ihmiset eivät huristele päivittäin 500 kilometrin matkoja, vaan reilusti alle kymmenesosan tuosta. Talvi ei vaikuta asiaan niin millään tavalla, kun ei pidä harrastuksenaan yrittää ajaa akkua nollille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.
500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.
Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.
Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.
Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.
Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?
Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?
Ei niitä sähköautoja ilmesty itsestään mihinkään lämmitystolpan viereen, vaan sen tolpan haltijan on myös haluttava hankkia itselleen sähköauto. Ei kukaan ryntää ostamaan sähköautoa vain siitä syystä, että heillä sattuu olemaan käytössään lämmitystolppa. Ei niitä autoja "saada" mistään, vaan rahalla ne on sitten ostettava. Ja ostajan on tultava päätelmissään siihen tulokseen, että haluaa nimenomaan sähköauton, eikä polttomoottoriautoa. Jos lämmitystolpat olisivat tässä jokin taika-avain sähköautoistumiseen, ostettaisi kai Suomessa maailman eniten sähköautoja. Mutta niin ei kuitenkaan tapahdu. Ei vaikka kuinka miljoona miljoona lämmitystolppaa on ollut jo kauan.
Ei kukaan ole väittänytkään, että lämmitystolppa jotenkin synnyttäisi sähköautoja. Sähköautot alkavat yleistymään lähivuosina yksinkertaisesti siitä syystä, että ne tulevat halvemmiksi kuin polttomoottoriautot. Edellytyksenä toki on ostamiselle se, että löytyy jokin kätevä latauspaikka; noin 40 % asuu omakotitalossa, joissa ongelmaa ei juurikaan pääse syntymään tämän suhteen ja todella monella ei-omakotitaloasujalla on lämmitystolppa.
Keskimääräinen suomalainen ajaa 16 000 km vuodessa, joka tarkoittaa 320 € kuluja sähköllä (0,2 kWh/km @ 0,1 €/kWh) tai 1440 € kuluja bensalla (6 l/100km @ 1,5 €/l). Tämä tarkoittaa 20,7 vuoden keskimääräisellä romutusiällä 23 184 € säästöä sähköautoilijalle. Tuohon tulee päälle mahdolliset säästöt öljynvaihdoista, pakoputkista yms. huolloista, joita ei sähköautoille tarvitse tehdä, sekä mahdolliset verotukselliset hyödyt. Polttomoottoriautoista tulee yksinkertaisesti aivan liian kalliita vempeleitä, kunhan saadaan näitä 35 000 euron sähköautoja kauppoihin.
Sähköauto ei ilmeisesti vaadi huoltoa? Akut kestävät 20,7 vuotta ja 320000km, kuten myöskin sähkömoottori ja voimansiirto?
Sanoikos joku, että sähköauto ei vaadi huoltoa? Ei sanonut.
Sanottiin, että se ei vaadi huoltoa niiltä osin, joilta polttomoottoriauto vaatii. Sähköautossa kun ei ole moniakaan osia, joita polttomoottoriautossa on, kuten pakoputkea. Huoltoa vaaditaan huomattavasti vähemmän, koska kuluvia osiakin on vähemmän ja vastaavat osat ovat yleensä kestävämpiä (sähkömoottori vs. polttomoottori).
Akut kestävät erittäin iloisesti 20,7 vuotta ja 320 000 km, jos auto on esimerkiksi Tesla. 30 vuotta ja miljoona kilometriä ei tuottane suuria ongelmia nykydatan perusteella. Vanhemmissa Nissaneissa (ja ehkä uudemmissakin jossain määrin) voi kokemus olla eri, niissä kun on todella paljon surkeammat akustot.
Sähkömoottori varsinkin kestää, kun verrataan polttomoottoriin. Sähkömoottorit ovat varsin pitkäikäisiä ja luotettavia kapistuksia, josta syystä moni pesukonevalmistajakin lupailee niille 10 vuoden takuuta. Syynä lienee se, että komponentteja on muutama hassu, siinä missä polttomoottoreissa puhutaan sadoista erillisistä osista.
Voimansiirtokin on erittäin paljon yksinkertaisempi sähköautossa kuin polttomoottoriautossa, joten en yhtään ihmettelisi, vaikka kestäisi sekin moninkertaisesti pidempään.
Sähköautoissa on samat alustan ja korin osat kuin polttomoottoriautoissakin ja lisäksi on paljon tehoelektroniikkaa sekä akusto, joita polttomoottoriautoissa ei ole. Polttomoottorin öljynvaihtoja ei sähköautoon tarvitse tehdä, mutta muuten huoltokohteita on yhtä paljon. Sähkömoottorit ovat yleensä varsin pitkäikäisiä, mutta monimutkainen elektroniikka voi olla vikaherkempää ja kallista korjata (=vaihtaa). Lisämausteensa tuo sähköautojen pienet valmistusmäärät, joten osien saatavuus ja korjausosaaminen on heikompaa.
Tämä kaveri ei vissiin ole polttomoottoria ikinä nähnytkään jos luulee että siellä ei ole muuta sähkömoottorista poikkeavaa kuin öljyt :D
Eikä moderneissa bensakoneissa tietenkään mitään vikaherkkää elektroniikkaakaan ole, eihän nyt sentään :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.
500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.
Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.
Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.
Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.
Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?
Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?
Ei niitä sähköautoja ilmesty itsestään mihinkään lämmitystolpan viereen, vaan sen tolpan haltijan on myös haluttava hankkia itselleen sähköauto. Ei kukaan ryntää ostamaan sähköautoa vain siitä syystä, että heillä sattuu olemaan käytössään lämmitystolppa. Ei niitä autoja "saada" mistään, vaan rahalla ne on sitten ostettava. Ja ostajan on tultava päätelmissään siihen tulokseen, että haluaa nimenomaan sähköauton, eikä polttomoottoriautoa. Jos lämmitystolpat olisivat tässä jokin taika-avain sähköautoistumiseen, ostettaisi kai Suomessa maailman eniten sähköautoja. Mutta niin ei kuitenkaan tapahdu. Ei vaikka kuinka miljoona miljoona lämmitystolppaa on ollut jo kauan.
Ei kukaan ole väittänytkään, että lämmitystolppa jotenkin synnyttäisi sähköautoja. Sähköautot alkavat yleistymään lähivuosina yksinkertaisesti siitä syystä, että ne tulevat halvemmiksi kuin polttomoottoriautot. Edellytyksenä toki on ostamiselle se, että löytyy jokin kätevä latauspaikka; noin 40 % asuu omakotitalossa, joissa ongelmaa ei juurikaan pääse syntymään tämän suhteen ja todella monella ei-omakotitaloasujalla on lämmitystolppa.
Keskimääräinen suomalainen ajaa 16 000 km vuodessa, joka tarkoittaa 320 € kuluja sähköllä (0,2 kWh/km @ 0,1 €/kWh) tai 1440 € kuluja bensalla (6 l/100km @ 1,5 €/l). Tämä tarkoittaa 20,7 vuoden keskimääräisellä romutusiällä 23 184 € säästöä sähköautoilijalle. Tuohon tulee päälle mahdolliset säästöt öljynvaihdoista, pakoputkista yms. huolloista, joita ei sähköautoille tarvitse tehdä, sekä mahdolliset verotukselliset hyödyt. Polttomoottoriautoista tulee yksinkertaisesti aivan liian kalliita vempeleitä, kunhan saadaan näitä 35 000 euron sähköautoja kauppoihin.
Sähköauto ei ilmeisesti vaadi huoltoa? Akut kestävät 20,7 vuotta ja 320000km, kuten myöskin sähkömoottori ja voimansiirto?
Sanoikos joku, että sähköauto ei vaadi huoltoa? Ei sanonut.
Sanottiin, että se ei vaadi huoltoa niiltä osin, joilta polttomoottoriauto vaatii. Sähköautossa kun ei ole moniakaan osia, joita polttomoottoriautossa on, kuten pakoputkea. Huoltoa vaaditaan huomattavasti vähemmän, koska kuluvia osiakin on vähemmän ja vastaavat osat ovat yleensä kestävämpiä (sähkömoottori vs. polttomoottori).
Akut kestävät erittäin iloisesti 20,7 vuotta ja 320 000 km, jos auto on esimerkiksi Tesla. 30 vuotta ja miljoona kilometriä ei tuottane suuria ongelmia nykydatan perusteella. Vanhemmissa Nissaneissa (ja ehkä uudemmissakin jossain määrin) voi kokemus olla eri, niissä kun on todella paljon surkeammat akustot.
Sähkömoottori varsinkin kestää, kun verrataan polttomoottoriin. Sähkömoottorit ovat varsin pitkäikäisiä ja luotettavia kapistuksia, josta syystä moni pesukonevalmistajakin lupailee niille 10 vuoden takuuta. Syynä lienee se, että komponentteja on muutama hassu, siinä missä polttomoottoreissa puhutaan sadoista erillisistä osista.
Voimansiirtokin on erittäin paljon yksinkertaisempi sähköautossa kuin polttomoottoriautossa, joten en yhtään ihmettelisi, vaikka kestäisi sekin moninkertaisesti pidempään.
Sähköautoissa on samat alustan ja korin osat kuin polttomoottoriautoissakin ja lisäksi on paljon tehoelektroniikkaa sekä akusto, joita polttomoottoriautoissa ei ole. Polttomoottorin öljynvaihtoja ei sähköautoon tarvitse tehdä, mutta muuten huoltokohteita on yhtä paljon. Sähkömoottorit ovat yleensä varsin pitkäikäisiä, mutta monimutkainen elektroniikka voi olla vikaherkempää ja kallista korjata (=vaihtaa). Lisämausteensa tuo sähköautojen pienet valmistusmäärät, joten osien saatavuus ja korjausosaaminen on heikompaa.
Tämä ja lisäksi se, että sähköautojen yleistyessä tekniikkaa joudutaan hiomaan monimutkaisempaan suuntaan.
Tämänhetken suoravetotekniikkaan joudutaan lisäämään vaihteisto, koska suoravetovoimansiirto ei ole lähellekään optimaalinen.
Esim. Teslan alkupäässä oli vaihteisto, josta luovuttiin koska se ei kustannustehokkaana ollut riittävän kestävä sähkömoottorin vääntömomentille.
Kunhan toimiva voimansiirto on valmis, alkaakin tekniikka olla kaikenkaikkiaan vähemmän huoltovapaa kuin polttomoottorin yhteydessä.
Monet valmistajat panostavat jo kasvavalla intensiteetillä vetymoottoreihin. Syynä lähinnä sähkömoottoreiden vaativan akkuteknologian osoittautuminen liian haasteelliseksi.
Perinteinen polttomoottori tulee jossakin vaiheessa tiensä päähän, se on selvää, mutta sähköauto ei näillä näkymin ole se lopullinen suunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.
500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.
Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.
Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.
Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.
Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?
Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?
Ei niitä sähköautoja ilmesty itsestään mihinkään lämmitystolpan viereen, vaan sen tolpan haltijan on myös haluttava hankkia itselleen sähköauto. Ei kukaan ryntää ostamaan sähköautoa vain siitä syystä, että heillä sattuu olemaan käytössään lämmitystolppa. Ei niitä autoja "saada" mistään, vaan rahalla ne on sitten ostettava. Ja ostajan on tultava päätelmissään siihen tulokseen, että haluaa nimenomaan sähköauton, eikä polttomoottoriautoa. Jos lämmitystolpat olisivat tässä jokin taika-avain sähköautoistumiseen, ostettaisi kai Suomessa maailman eniten sähköautoja. Mutta niin ei kuitenkaan tapahdu. Ei vaikka kuinka miljoona miljoona lämmitystolppaa on ollut jo kauan.
Ei kukaan ole väittänytkään, että lämmitystolppa jotenkin synnyttäisi sähköautoja. Sähköautot alkavat yleistymään lähivuosina yksinkertaisesti siitä syystä, että ne tulevat halvemmiksi kuin polttomoottoriautot. Edellytyksenä toki on ostamiselle se, että löytyy jokin kätevä latauspaikka; noin 40 % asuu omakotitalossa, joissa ongelmaa ei juurikaan pääse syntymään tämän suhteen ja todella monella ei-omakotitaloasujalla on lämmitystolppa.
Keskimääräinen suomalainen ajaa 16 000 km vuodessa, joka tarkoittaa 320 € kuluja sähköllä (0,2 kWh/km @ 0,1 €/kWh) tai 1440 € kuluja bensalla (6 l/100km @ 1,5 €/l). Tämä tarkoittaa 20,7 vuoden keskimääräisellä romutusiällä 23 184 € säästöä sähköautoilijalle. Tuohon tulee päälle mahdolliset säästöt öljynvaihdoista, pakoputkista yms. huolloista, joita ei sähköautoille tarvitse tehdä, sekä mahdolliset verotukselliset hyödyt. Polttomoottoriautoista tulee yksinkertaisesti aivan liian kalliita vempeleitä, kunhan saadaan näitä 35 000 euron sähköautoja kauppoihin.
Sähköauto ei ilmeisesti vaadi huoltoa? Akut kestävät 20,7 vuotta ja 320000km, kuten myöskin sähkömoottori ja voimansiirto?
Sanoikos joku, että sähköauto ei vaadi huoltoa? Ei sanonut.
Sanottiin, että se ei vaadi huoltoa niiltä osin, joilta polttomoottoriauto vaatii. Sähköautossa kun ei ole moniakaan osia, joita polttomoottoriautossa on, kuten pakoputkea. Huoltoa vaaditaan huomattavasti vähemmän, koska kuluvia osiakin on vähemmän ja vastaavat osat ovat yleensä kestävämpiä (sähkömoottori vs. polttomoottori).
Akut kestävät erittäin iloisesti 20,7 vuotta ja 320 000 km, jos auto on esimerkiksi Tesla. 30 vuotta ja miljoona kilometriä ei tuottane suuria ongelmia nykydatan perusteella. Vanhemmissa Nissaneissa (ja ehkä uudemmissakin jossain määrin) voi kokemus olla eri, niissä kun on todella paljon surkeammat akustot.
Sähkömoottori varsinkin kestää, kun verrataan polttomoottoriin. Sähkömoottorit ovat varsin pitkäikäisiä ja luotettavia kapistuksia, josta syystä moni pesukonevalmistajakin lupailee niille 10 vuoden takuuta. Syynä lienee se, että komponentteja on muutama hassu, siinä missä polttomoottoreissa puhutaan sadoista erillisistä osista.
Voimansiirtokin on erittäin paljon yksinkertaisempi sähköautossa kuin polttomoottoriautossa, joten en yhtään ihmettelisi, vaikka kestäisi sekin moninkertaisesti pidempään.
Sähköautoissa on samat alustan ja korin osat kuin polttomoottoriautoissakin ja lisäksi on paljon tehoelektroniikkaa sekä akusto, joita polttomoottoriautoissa ei ole. Polttomoottorin öljynvaihtoja ei sähköautoon tarvitse tehdä, mutta muuten huoltokohteita on yhtä paljon. Sähkömoottorit ovat yleensä varsin pitkäikäisiä, mutta monimutkainen elektroniikka voi olla vikaherkempää ja kallista korjata (=vaihtaa). Lisämausteensa tuo sähköautojen pienet valmistusmäärät, joten osien saatavuus ja korjausosaaminen on heikompaa.
Sulle tulee ehkä yllätyksenä, mutta se akusto on huoltovapaa. Se vaihdetaan sitten jos se joskus hajoaa, eikä sitä erikseen tarvitse huoltaa.
Ja kukaanhan ei nyt väittänyt, että sähköautossa ei olisi paljon samoja osia, jotka samalla tavalla vaativat huoltamista kuin polttomoottoriautoissa. Väite edelleen oli, että huollettavaa on vähemmän.
Miksi väität, että huoltokohteita olisi öljynvaihtoja lukuunottamatta yhtä paljon? Mä olen nykyiseen autooni joutunut pakoputken käydä hitsaamassa kahteen otteeseen. Väitteesi mukaan näin tapahtuisi myös sähköauton kohdalla, vaikkei siinä sellaista edes ole. Myös jakohihnan olen joutunut vaihtamaan. Sitä ei myöskään sähköautoissa ole. Mieti siis uudemmman kerran, mitä eroja sähköautoissa on. Aloita vaikka vaihdelaatikosta.
Niin, ja sähköautoissahan ei ole käytännössä yhtään sen enemmän hajoavaa elektroniikkaa, sähkömoottorin ja akuston olemassaolo kun eivät sellaista vaadi. Toki joku Tesla haluaa olla viimeisen päälle hieno ja moderni, mutta ei se mitenkään sähköautoiluun liity.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.
500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.
Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.
Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.
Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.
Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?
Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?
Ei niitä sähköautoja ilmesty itsestään mihinkään lämmitystolpan viereen, vaan sen tolpan haltijan on myös haluttava hankkia itselleen sähköauto. Ei kukaan ryntää ostamaan sähköautoa vain siitä syystä, että heillä sattuu olemaan käytössään lämmitystolppa. Ei niitä autoja "saada" mistään, vaan rahalla ne on sitten ostettava. Ja ostajan on tultava päätelmissään siihen tulokseen, että haluaa nimenomaan sähköauton, eikä polttomoottoriautoa. Jos lämmitystolpat olisivat tässä jokin taika-avain sähköautoistumiseen, ostettaisi kai Suomessa maailman eniten sähköautoja. Mutta niin ei kuitenkaan tapahdu. Ei vaikka kuinka miljoona miljoona lämmitystolppaa on ollut jo kauan.
Ei kukaan ole väittänytkään, että lämmitystolppa jotenkin synnyttäisi sähköautoja. Sähköautot alkavat yleistymään lähivuosina yksinkertaisesti siitä syystä, että ne tulevat halvemmiksi kuin polttomoottoriautot. Edellytyksenä toki on ostamiselle se, että löytyy jokin kätevä latauspaikka; noin 40 % asuu omakotitalossa, joissa ongelmaa ei juurikaan pääse syntymään tämän suhteen ja todella monella ei-omakotitaloasujalla on lämmitystolppa.
Keskimääräinen suomalainen ajaa 16 000 km vuodessa, joka tarkoittaa 320 € kuluja sähköllä (0,2 kWh/km @ 0,1 €/kWh) tai 1440 € kuluja bensalla (6 l/100km @ 1,5 €/l). Tämä tarkoittaa 20,7 vuoden keskimääräisellä romutusiällä 23 184 € säästöä sähköautoilijalle. Tuohon tulee päälle mahdolliset säästöt öljynvaihdoista, pakoputkista yms. huolloista, joita ei sähköautoille tarvitse tehdä, sekä mahdolliset verotukselliset hyödyt. Polttomoottoriautoista tulee yksinkertaisesti aivan liian kalliita vempeleitä, kunhan saadaan näitä 35 000 euron sähköautoja kauppoihin.
Sähköauto ei ilmeisesti vaadi huoltoa? Akut kestävät 20,7 vuotta ja 320000km, kuten myöskin sähkömoottori ja voimansiirto?
Sanoikos joku, että sähköauto ei vaadi huoltoa? Ei sanonut.
Sanottiin, että se ei vaadi huoltoa niiltä osin, joilta polttomoottoriauto vaatii. Sähköautossa kun ei ole moniakaan osia, joita polttomoottoriautossa on, kuten pakoputkea. Huoltoa vaaditaan huomattavasti vähemmän, koska kuluvia osiakin on vähemmän ja vastaavat osat ovat yleensä kestävämpiä (sähkömoottori vs. polttomoottori).
Akut kestävät erittäin iloisesti 20,7 vuotta ja 320 000 km, jos auto on esimerkiksi Tesla. 30 vuotta ja miljoona kilometriä ei tuottane suuria ongelmia nykydatan perusteella. Vanhemmissa Nissaneissa (ja ehkä uudemmissakin jossain määrin) voi kokemus olla eri, niissä kun on todella paljon surkeammat akustot.
Sähkömoottori varsinkin kestää, kun verrataan polttomoottoriin. Sähkömoottorit ovat varsin pitkäikäisiä ja luotettavia kapistuksia, josta syystä moni pesukonevalmistajakin lupailee niille 10 vuoden takuuta. Syynä lienee se, että komponentteja on muutama hassu, siinä missä polttomoottoreissa puhutaan sadoista erillisistä osista.
Voimansiirtokin on erittäin paljon yksinkertaisempi sähköautossa kuin polttomoottoriautossa, joten en yhtään ihmettelisi, vaikka kestäisi sekin moninkertaisesti pidempään.
Sähköautoissa on samat alustan ja korin osat kuin polttomoottoriautoissakin ja lisäksi on paljon tehoelektroniikkaa sekä akusto, joita polttomoottoriautoissa ei ole. Polttomoottorin öljynvaihtoja ei sähköautoon tarvitse tehdä, mutta muuten huoltokohteita on yhtä paljon. Sähkömoottorit ovat yleensä varsin pitkäikäisiä, mutta monimutkainen elektroniikka voi olla vikaherkempää ja kallista korjata (=vaihtaa). Lisämausteensa tuo sähköautojen pienet valmistusmäärät, joten osien saatavuus ja korjausosaaminen on heikompaa.
Tämä ja lisäksi se, että sähköautojen yleistyessä tekniikkaa joudutaan hiomaan monimutkaisempaan suuntaan.
Tämänhetken suoravetotekniikkaan joudutaan lisäämään vaihteisto, koska suoravetovoimansiirto ei ole lähellekään optimaalinen.
Esim. Teslan alkupäässä oli vaihteisto, josta luovuttiin koska se ei kustannustehokkaana ollut riittävän kestävä sähkömoottorin vääntömomentille.
Kunhan toimiva voimansiirto on valmis, alkaakin tekniikka olla kaikenkaikkiaan vähemmän huoltovapaa kuin polttomoottorin yhteydessä.Monet valmistajat panostavat jo kasvavalla intensiteetillä vetymoottoreihin. Syynä lähinnä sähkömoottoreiden vaativan akkuteknologian osoittautuminen liian haasteelliseksi.
Perinteinen polttomoottori tulee jossakin vaiheessa tiensä päähän, se on selvää, mutta sähköauto ei näillä näkymin ole se lopullinen suunta.
Silkkaa käsienheiluttelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.
500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.
Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.
Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.
Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.
Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?
Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?
Ei niitä sähköautoja ilmesty itsestään mihinkään lämmitystolpan viereen, vaan sen tolpan haltijan on myös haluttava hankkia itselleen sähköauto. Ei kukaan ryntää ostamaan sähköautoa vain siitä syystä, että heillä sattuu olemaan käytössään lämmitystolppa. Ei niitä autoja "saada" mistään, vaan rahalla ne on sitten ostettava. Ja ostajan on tultava päätelmissään siihen tulokseen, että haluaa nimenomaan sähköauton, eikä polttomoottoriautoa. Jos lämmitystolpat olisivat tässä jokin taika-avain sähköautoistumiseen, ostettaisi kai Suomessa maailman eniten sähköautoja. Mutta niin ei kuitenkaan tapahdu. Ei vaikka kuinka miljoona miljoona lämmitystolppaa on ollut jo kauan.
Ei kukaan ole väittänytkään, että lämmitystolppa jotenkin synnyttäisi sähköautoja. Sähköautot alkavat yleistymään lähivuosina yksinkertaisesti siitä syystä, että ne tulevat halvemmiksi kuin polttomoottoriautot. Edellytyksenä toki on ostamiselle se, että löytyy jokin kätevä latauspaikka; noin 40 % asuu omakotitalossa, joissa ongelmaa ei juurikaan pääse syntymään tämän suhteen ja todella monella ei-omakotitaloasujalla on lämmitystolppa.
Keskimääräinen suomalainen ajaa 16 000 km vuodessa, joka tarkoittaa 320 € kuluja sähköllä (0,2 kWh/km @ 0,1 €/kWh) tai 1440 € kuluja bensalla (6 l/100km @ 1,5 €/l). Tämä tarkoittaa 20,7 vuoden keskimääräisellä romutusiällä 23 184 € säästöä sähköautoilijalle. Tuohon tulee päälle mahdolliset säästöt öljynvaihdoista, pakoputkista yms. huolloista, joita ei sähköautoille tarvitse tehdä, sekä mahdolliset verotukselliset hyödyt. Polttomoottoriautoista tulee yksinkertaisesti aivan liian kalliita vempeleitä, kunhan saadaan näitä 35 000 euron sähköautoja kauppoihin.
Sähköauto ei ilmeisesti vaadi huoltoa? Akut kestävät 20,7 vuotta ja 320000km, kuten myöskin sähkömoottori ja voimansiirto?
Sanoikos joku, että sähköauto ei vaadi huoltoa? Ei sanonut.
Sanottiin, että se ei vaadi huoltoa niiltä osin, joilta polttomoottoriauto vaatii. Sähköautossa kun ei ole moniakaan osia, joita polttomoottoriautossa on, kuten pakoputkea. Huoltoa vaaditaan huomattavasti vähemmän, koska kuluvia osiakin on vähemmän ja vastaavat osat ovat yleensä kestävämpiä (sähkömoottori vs. polttomoottori).
Akut kestävät erittäin iloisesti 20,7 vuotta ja 320 000 km, jos auto on esimerkiksi Tesla. 30 vuotta ja miljoona kilometriä ei tuottane suuria ongelmia nykydatan perusteella. Vanhemmissa Nissaneissa (ja ehkä uudemmissakin jossain määrin) voi kokemus olla eri, niissä kun on todella paljon surkeammat akustot.
Sähkömoottori varsinkin kestää, kun verrataan polttomoottoriin. Sähkömoottorit ovat varsin pitkäikäisiä ja luotettavia kapistuksia, josta syystä moni pesukonevalmistajakin lupailee niille 10 vuoden takuuta. Syynä lienee se, että komponentteja on muutama hassu, siinä missä polttomoottoreissa puhutaan sadoista erillisistä osista.
Voimansiirtokin on erittäin paljon yksinkertaisempi sähköautossa kuin polttomoottoriautossa, joten en yhtään ihmettelisi, vaikka kestäisi sekin moninkertaisesti pidempään.
Sähköautoissa on samat alustan ja korin osat kuin polttomoottoriautoissakin ja lisäksi on paljon tehoelektroniikkaa sekä akusto, joita polttomoottoriautoissa ei ole. Polttomoottorin öljynvaihtoja ei sähköautoon tarvitse tehdä, mutta muuten huoltokohteita on yhtä paljon. Sähkömoottorit ovat yleensä varsin pitkäikäisiä, mutta monimutkainen elektroniikka voi olla vikaherkempää ja kallista korjata (=vaihtaa). Lisämausteensa tuo sähköautojen pienet valmistusmäärät, joten osien saatavuus ja korjausosaaminen on heikompaa.
Tämä kaveri ei vissiin ole polttomoottoria ikinä nähnytkään jos luulee että siellä ei ole muuta sähkömoottorista poikkeavaa kuin öljyt :D
Eikä moderneissa bensakoneissa tietenkään mitään vikaherkkää elektroniikkaakaan ole, eihän nyt sentään :)
Huoltokohteista oli puhe. Viat ja korjaukset ovat asia erikseen. Ja sähköautossa elekroniikkaa on kertaluokkaa enemmän kuin polttomoottoriautossa. Eikä tehoelektroniikkaa polttomoottoriautossa ole ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko35 kirjoitti:
Pikkuauto korotetulla katolla.
Mikä tuosta tekee maasturin?Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.
Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?
Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.
Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.
Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?
Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.
Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.
Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).
Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.
Onni on täyssähköauto!
Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.
Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.
Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?
No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.
Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.
Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?
Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.
Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.
Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.
Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?
On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.
Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.
Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.
Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla.
Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.
Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.
Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.
Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.
Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito. Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.
Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.
Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.
Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja, myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.
Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.
No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.
Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.
Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.
Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.
Kaupunkia se on Mellunkyläkin, mikä muuten on asukasluvultaan Helsingin ja Suomen suurin kaupunginosa. Toiseksi suurin taas on Vuosaari.
Kantakaupungin asukasluku on laskenut viimeiset 50 vuotta, nykyisin siellä asunee korkeintaan kolmasosa Helsingin koko väestöstä. Lisäksi siellä asuvat ajavat vähän ja omistavat autoja vähän. Sähköautoilun kannalta kiinnostavat lyhyet matkat ovat sitä päivittäistä pendelöintiä, Prisma-reissua ja muksujen kuskailua, mikä kantakaupungissa hoituu sporalla tai metrolla, mutta mihin Espoosta, Tuusulasta tai vaikka Jakomäestä kulkiessaan mielellään moni käyttäisi autoa.
Niin. Ei siellä Mellunmäessä sen paremmin kuin Vuosaaressakaan suinkaan ole kaikilla omia autopaikkoja lämmitystolpista puhumattakaan. Kadunvarsipaikat ovat käytössä sielläkin.
Ja kun mennään katsomaan muiden maiden vielä isompia Mellunmäkiä ja Vuosaaria, ei lämmitystolppia näy senkään vertaa.
Oletko käynyt Vuosaaressa? Asuin siellä kolme vuotta, yksi isoimmista taloyhtiöistä. Koko ajan mulla oli tolppapaikka. Kävelin myös paljon alueella, ja joka ikisellä isommalla taloyhtiöllä näin tolppapaikkoja. Aika vähän siellä mitään kadunvarsiparkkeerausta oli, Aurinkolahden puolella vähän mutta niilläkin oli parkkihalleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko35 kirjoitti:
Pikkuauto korotetulla katolla.
Mikä tuosta tekee maasturin?Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.
Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?
Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.
Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.
Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?
Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.
Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.
Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).
Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.
Onni on täyssähköauto!
Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.
Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.
Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?
No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.
Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.
Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?
Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.
Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.
Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.
Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?
On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.
Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.
Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.
Pitää sitten jonkun rakentaa kadunvarret täyteen lämmitystolppia. Kuten todettiin, Helsingissä on tuhansia autoja kadunvarsiparkissa (asukaspysäköintitunnuksia on noin 24 000 kpl + tunnuksettomat päälle). Mihin tolppaan he laittavat sähköautonsa lataukseen öisin?
Niin ja tuhansia paikoissa joissa on sähköt.
Harvempi työpaikka muuten on nykyään sähköä vailla.
Vai minkä tekosyyn keksit ettei autoa voi ladata työpaikan pihalla?
Vaikka joillain olisi sähköllinen paikka, ei se mitenkään auta sähköttömiä. Eli kymmenet tuhannet ovat ilman latausmahdollisuutta kotonaan. Eikä mun työpaikan pihalla ainakaan ole töpseleitä, joista voisi sähköautoja ladata. Varmaan yhdelle sähköautolle voitaisi roikka jostain vetää, mutta mihin niitä roikkia vedetään jos kaikki autot olisivat sähköautoja?
Niin ja työpaikkasi pihalla tietysti on tuhansia autopaikkoja.
Eikä parkkiksella ole minkään maailman valaistusta, eli sitä sähköinfraa EI VAAN OLE.
Luultavasti valta-akselilla tulee sorveihin käyttövoima lähikoskesta.
Muistakaa varoa sitten taas talvella ettei päreistä syty taukotila palamaan!
Meillä on pomolla/yhdellä omistjista ladatava hybridi... hänkään ei saa autoonsa sähköä työpaikan pihalta ja hän sentään on meidän firmassa päättävässä asemassa. Ei se ihan noin vain käy eikä ainakaan ilmaiseksi.
Eli jos teidän keskiajalla olevassa firmassa ei saa(haluta) sähköautoilua tukea ja helpottaa, niin missään muuallakaan ei saa?
Muista sitten kans ladata puhelimes kotona ja tuoda säkillä valoa sisälle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.
500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.
Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.
Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.
Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.
Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?
Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?
Ei niitä sähköautoja ilmesty itsestään mihinkään lämmitystolpan viereen, vaan sen tolpan haltijan on myös haluttava hankkia itselleen sähköauto. Ei kukaan ryntää ostamaan sähköautoa vain siitä syystä, että heillä sattuu olemaan käytössään lämmitystolppa. Ei niitä autoja "saada" mistään, vaan rahalla ne on sitten ostettava. Ja ostajan on tultava päätelmissään siihen tulokseen, että haluaa nimenomaan sähköauton, eikä polttomoottoriautoa. Jos lämmitystolpat olisivat tässä jokin taika-avain sähköautoistumiseen, ostettaisi kai Suomessa maailman eniten sähköautoja. Mutta niin ei kuitenkaan tapahdu. Ei vaikka kuinka miljoona miljoona lämmitystolppaa on ollut jo kauan.
Ei kukaan ole väittänytkään, että lämmitystolppa jotenkin synnyttäisi sähköautoja. Sähköautot alkavat yleistymään lähivuosina yksinkertaisesti siitä syystä, että ne tulevat halvemmiksi kuin polttomoottoriautot. Edellytyksenä toki on ostamiselle se, että löytyy jokin kätevä latauspaikka; noin 40 % asuu omakotitalossa, joissa ongelmaa ei juurikaan pääse syntymään tämän suhteen ja todella monella ei-omakotitaloasujalla on lämmitystolppa.
Keskimääräinen suomalainen ajaa 16 000 km vuodessa, joka tarkoittaa 320 € kuluja sähköllä (0,2 kWh/km @ 0,1 €/kWh) tai 1440 € kuluja bensalla (6 l/100km @ 1,5 €/l). Tämä tarkoittaa 20,7 vuoden keskimääräisellä romutusiällä 23 184 € säästöä sähköautoilijalle. Tuohon tulee päälle mahdolliset säästöt öljynvaihdoista, pakoputkista yms. huolloista, joita ei sähköautoille tarvitse tehdä, sekä mahdolliset verotukselliset hyödyt. Polttomoottoriautoista tulee yksinkertaisesti aivan liian kalliita vempeleitä, kunhan saadaan näitä 35 000 euron sähköautoja kauppoihin.
Sähköauto ei ilmeisesti vaadi huoltoa? Akut kestävät 20,7 vuotta ja 320000km, kuten myöskin sähkömoottori ja voimansiirto?
Sanoikos joku, että sähköauto ei vaadi huoltoa? Ei sanonut.
Sanottiin, että se ei vaadi huoltoa niiltä osin, joilta polttomoottoriauto vaatii. Sähköautossa kun ei ole moniakaan osia, joita polttomoottoriautossa on, kuten pakoputkea. Huoltoa vaaditaan huomattavasti vähemmän, koska kuluvia osiakin on vähemmän ja vastaavat osat ovat yleensä kestävämpiä (sähkömoottori vs. polttomoottori).
Akut kestävät erittäin iloisesti 20,7 vuotta ja 320 000 km, jos auto on esimerkiksi Tesla. 30 vuotta ja miljoona kilometriä ei tuottane suuria ongelmia nykydatan perusteella. Vanhemmissa Nissaneissa (ja ehkä uudemmissakin jossain määrin) voi kokemus olla eri, niissä kun on todella paljon surkeammat akustot.
Sähkömoottori varsinkin kestää, kun verrataan polttomoottoriin. Sähkömoottorit ovat varsin pitkäikäisiä ja luotettavia kapistuksia, josta syystä moni pesukonevalmistajakin lupailee niille 10 vuoden takuuta. Syynä lienee se, että komponentteja on muutama hassu, siinä missä polttomoottoreissa puhutaan sadoista erillisistä osista.
Voimansiirtokin on erittäin paljon yksinkertaisempi sähköautossa kuin polttomoottoriautossa, joten en yhtään ihmettelisi, vaikka kestäisi sekin moninkertaisesti pidempään.
Sähköautoissa on samat alustan ja korin osat kuin polttomoottoriautoissakin ja lisäksi on paljon tehoelektroniikkaa sekä akusto, joita polttomoottoriautoissa ei ole. Polttomoottorin öljynvaihtoja ei sähköautoon tarvitse tehdä, mutta muuten huoltokohteita on yhtä paljon. Sähkömoottorit ovat yleensä varsin pitkäikäisiä, mutta monimutkainen elektroniikka voi olla vikaherkempää ja kallista korjata (=vaihtaa). Lisämausteensa tuo sähköautojen pienet valmistusmäärät, joten osien saatavuus ja korjausosaaminen on heikompaa.
Sulle tulee ehkä yllätyksenä, mutta se akusto on huoltovapaa. Se vaihdetaan sitten jos se joskus hajoaa, eikä sitä erikseen tarvitse huoltaa.
Ja kukaanhan ei nyt väittänyt, että sähköautossa ei olisi paljon samoja osia, jotka samalla tavalla vaativat huoltamista kuin polttomoottoriautoissa. Väite edelleen oli, että huollettavaa on vähemmän.
Miksi väität, että huoltokohteita olisi öljynvaihtoja lukuunottamatta yhtä paljon? Mä olen nykyiseen autooni joutunut pakoputken käydä hitsaamassa kahteen otteeseen. Väitteesi mukaan näin tapahtuisi myös sähköauton kohdalla, vaikkei siinä sellaista edes ole. Myös jakohihnan olen joutunut vaihtamaan. Sitä ei myöskään sähköautoissa ole. Mieti siis uudemmman kerran, mitä eroja sähköautoissa on. Aloita vaikka vaihdelaatikosta.
Pakoputken hitsaus ei ole huoltoa. Se on korjausta, mikä on eri asia. Vaihdelaatikko on yleensä sähköautoissakin, koska harvemmat ovat suoravetoisia. Tosin välitys on kiinteä, mutta öljyt sielläkin on. Yleensä polttomoottoriautojen vaihteistotkin ovat huoltovapaita (toki vikaantua voivat). Mutta älä siis sekoita huoltoa ja korjausta.
Vierailija kirjoitti:
Monet valmistajat panostavat jo kasvavalla intensiteetillä vetymoottoreihin. Syynä lähinnä sähkömoottoreiden vaativan akkuteknologian osoittautuminen liian haasteelliseksi.
Perinteinen polttomoottori tulee jossakin vaiheessa tiensä päähän, se on selvää, mutta sähköauto ei näillä näkymin ole se lopullinen suunta.
Vetypelle heräsi taas.
Olet jälleen unohtanut, että vetyauto hukkaa 75-80 % energiasta harakoille, siinä missä sähköauto hukkaa vain 20-25 %. Tästä syystä vetyautosi ei tule yleistymään ellei joku keksi jotain todella radikaalia.
Mitkähän valmistajat vetyautojen parissa edes puuhastavat? Tee ihmeessä luettelo niistä ja sitten vastaava sähköautojen suhteen. Jos tosiaan et osaa uutisia tuon vertaa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautoissa täytyy muistaa, että tuo 500km muuttuu pikatiellä 120km/h ajettuna noin neljännekseen, eli noin 120 kilometriin.
Samoin pakkasella toimintasäde tipahtaa alle puoleen.Tämä kävi ilmi uuden Tesla testeissä saksassa jolloin autolla päästiin ihanneolosuhteissa hieman yli 1000 kilometriin, mutta autobaanalla vain n. 280 kilometriin.
Eli sähköautot ovat ainakin toistaiseksi ainoasaan leikkikaluja.
Mistä lähtien autobaanalla on madeltu 120 km/h?
Jos ajaa vieläkin kovempaa, ajomatka lyhenee entisestään.
Jos ei ole varaa ostaa uutta sähköautoa, ei kannata ostaa käytettyäkään. Se kun menee vain koko ajan huonommaksi ja huonommaksi akuiltaan ja muutenkin, ja akkujenkin vaihto on yleensä niin suuri työ, että sitä ei enää kannata käytettyyn sähköautoon lähteä tekemään. Käytetyn sähköauton jälleenmyyntiarvo on hyvin vähäinen, mutta toki pyytää saa mitä vaan.
Koko elinkaaren aikana: ”Teslan päästöt ovat suuremmat kuin pienessä bensa-autossa”
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201711102200524736_oa.shtml
Sähköauton ongelmana pidettiin ympäristön kannalta myös yhä lisääntyvää litiumin ja koboltin tarvetta.
Teslan elinkaarten mittaiset CO2-päästöt jokaiselta ajetulta kilometriltä olivat 226 g/km, kun Mitsubishin päästöt jäivät 192 g/km. Ison BMW:n päästöt taas nousivat 385 grammaan.
eikä ole lainkaan ekologista rakentaa suuria ja (yli)tehokkaita sähköautoja ja vertailla niitä sitten suuriin bensa- tai dieselautoihin typerysten kusettamiseksi sähköauton ekologisuudella.
molemmat täysin yhtä turhuutta, jossa ympäristöasiat eivät oikeasti paina mitään.
sähköauton kun ei tarvitse olla ylitehokas, vaikka se varmaan munakasta onkin kun voi näyttää, että on rahaa ostaa ylipainoista ongelmajätettä, joka ei käytettynä enää kelpaa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole varaa ostaa uutta sähköautoa, ei kannata ostaa käytettyäkään. Se kun menee vain koko ajan huonommaksi ja huonommaksi akuiltaan ja muutenkin, ja akkujenkin vaihto on yleensä niin suuri työ, että sitä ei enää kannata käytettyyn sähköautoon lähteä tekemään. Käytetyn sähköauton jälleenmyyntiarvo on hyvin vähäinen, mutta toki pyytää saa mitä vaan.
Mitä sitten, että se menee huonommaksi akuiltaan? Jos sulla on 100 kWh akustosta jäljellä 80 kWh käyttökelpoista kapasiteettia 20 vuoden jälkeen, niin ketä se kiinnostaa? Sulla olisi silti enemmän akustoa kuin jollain, joka ostaa kyseisenä vuotena uuden sähköauton 60 kWh akustolla varustettuna. Tyhmähän sä olet, jos katsot jotain heikentymistä, etkä absoluuttista tilannetta.
Millä naurettavalla perusteella käytetyn sähköauton jälleenmyyntiarvo olisi jotenkin "hyvin vähäinen"?
Vierailija kirjoitti:
Koko elinkaaren aikana: ”Teslan päästöt ovat suuremmat kuin pienessä bensa-autossa”
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201711102200524736_oa.shtml
Sähköauton ongelmana pidettiin ympäristön kannalta myös yhä lisääntyvää litiumin ja koboltin tarvetta.Teslan elinkaarten mittaiset CO2-päästöt jokaiselta ajetulta kilometriltä olivat 226 g/km, kun Mitsubishin päästöt jäivät 192 g/km. Ison BMW:n päästöt taas nousivat 385 grammaan.
Ja sitten kun se Tesla tuodaan Suomeen, sen päästöt romahtavat, koska Yhdysvalloissa sähkö tehdään pääosin fossiilisilla ja Suomessa 80 %:sesti vähäpäästöisesti.
Tesla on lisäksi luopumassa koboltin käytöstä akuissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole varaa ostaa uutta sähköautoa, ei kannata ostaa käytettyäkään. Se kun menee vain koko ajan huonommaksi ja huonommaksi akuiltaan ja muutenkin, ja akkujenkin vaihto on yleensä niin suuri työ, että sitä ei enää kannata käytettyyn sähköautoon lähteä tekemään. Käytetyn sähköauton jälleenmyyntiarvo on hyvin vähäinen, mutta toki pyytää saa mitä vaan.
Mitä sitten, että se menee huonommaksi akuiltaan? Jos sulla on 100 kWh akustosta jäljellä 80 kWh käyttökelpoista kapasiteettia 20 vuoden jälkeen, niin ketä se kiinnostaa? Sulla olisi silti enemmän akustoa kuin jollain, joka ostaa kyseisenä vuotena uuden sähköauton 60 kWh akustolla varustettuna. Tyhmähän sä olet, jos katsot jotain heikentymistä, etkä absoluuttista tilannetta.
Millä naurettavalla perusteella käytetyn sähköauton jälleenmyyntiarvo olisi jotenkin "hyvin vähäinen"?
Korkeintaan viiden vuoden jälkeen jäljellä on 20% kapasiteetista. Akuston hinta on 30% uuden auton hinnasta.
Patteriautot ovat kertakäyttöautoja, akut on loppu = auto on pelkkää ongelmajätettä.
Vierailija kirjoitti:
eikä ole lainkaan ekologista rakentaa suuria ja (yli)tehokkaita sähköautoja ja vertailla niitä sitten suuriin bensa- tai dieselautoihin typerysten kusettamiseksi sähköauton ekologisuudella.
Mihin niitä sitten pitäisi vertailla, jos ei samankokoisiin autoihin? Herää nyt.
molemmat täysin yhtä turhuutta, jossa ympäristöasiat eivät oikeasti paina mitään.
Mikseivät muka paina oikeasti mitään? Tietenkin on ympäristön kannalta erittäin tärkeää, että liikennekin lakkaa saastuttamasta. Sähköautoilla se onnistuu. Jos ihmettelee nykyisten sähköautojen valmistuksen saastuttavuutta, niin se johtuu lähinnä energiantuotannosta (joka nojaa vielä fossiilisiin) ja logistiikasta (joka ei vielä ole sähköistettyä). Ei ole mitään estettä sille, että sähköautosta saataisiin jatkossa 0 gCO2/km -kapistus.
sähköauton kun ei tarvitse olla ylitehokas, vaikka se varmaan munakasta onkin kun voi näyttää, että on rahaa ostaa ylipainoista ongelmajätettä, joka ei käytettynä enää kelpaa kenellekään.
Ja mitähän sillä säästettäisiin, että sähköauto ei olisi tehokas? Ei yhtään mitään. Tehokas sähkömoottori ei ole käytännössä yhtään sen saastuttavampi kuin tehoton. Sen sijaan sillä saadaan autoa myytyä enemmän, joka on ympäristölle parempi asia.
Kuumatkojen ja sähköautojen yleistymistä haittaa sama asia.
Hinta.
Vain mittakaavat eroavat.