Hyundai Kona täyssähköinen katumaasturi: toimintamatka lähes 500km ja hinta n. 35000e

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköautoja myytiin reilut 500 kpl vuonna 2017. Tuplaantui tuo määrä vuodesta 2016. 

Vielä tarvitaan paaaljon lisämyyntiä, että infran rakentaminen kysynnän vuoksi olisi kannattavaa.

https://www.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva-motoristi/sahkoautoj…

Ongelma ei ole infra, vaan akkutekniikka.

Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.

Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.

Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.

"Kylmä fakta" oli tässäkin tapauksessa oikeasti "musta tuntuu".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköautoja myytiin reilut 500 kpl vuonna 2017. Tuplaantui tuo määrä vuodesta 2016. 

Vielä tarvitaan paaaljon lisämyyntiä, että infran rakentaminen kysynnän vuoksi olisi kannattavaa.

https://www.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva-motoristi/sahkoautoj…

Ongelma ei ole infra, vaan akkutekniikka.

Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.

Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.

Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.

Mihin tuo arviosi kadunvarsilatauspisteiden riittävyydestä perustuu?

Tuo meidän Zoe on ladattu muualla kuin jommankumman työpaikalla tai kotona vain muutamalla pidemmällä reissulla. Työpaikoillakin ladataan vain koska se on toistaiseksi ilmaista, pelkkä kotilaturikin riittäisi mainiosti.

Vierailija kirjoitti:

Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.

500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.

Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.

Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.

Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.

Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?

Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Olisko sillä syyllä jotain tekemistä sen kanssa, ettei litiumioniakkujen hinta ole laskenut kuin vasta ihan viimeisten parin vuoden aikana riittävän alhaiselle tasolle? Olisko? Eikä niitä litiumakkuja varsinkaan ole ollut edes olemassa toista sataa vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Olisko sillä syyllä jotain tekemistä sen kanssa, ettei litiumioniakkujen hinta ole laskenut kuin vasta ihan viimeisten parin vuoden aikana riittävän alhaiselle tasolle? Olisko? Eikä niitä litiumakkuja varsinkaan ole ollut edes olemassa toista sataa vuotta.

Siinä on yksi syy, mutta ei suinkaan ainoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Olisko sillä syyllä jotain tekemistä sen kanssa, ettei litiumioniakkujen hinta ole laskenut kuin vasta ihan viimeisten parin vuoden aikana riittävän alhaiselle tasolle? Olisko? Eikä niitä litiumakkuja varsinkaan ole ollut edes olemassa toista sataa vuotta.

Siinä on yksi syy, mutta ei suinkaan ainoa. 

Sano nyt ihmeessä mikä se toinen syy on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Kaupunkia se on Mellunkyläkin, mikä muuten on asukasluvultaan Helsingin ja Suomen suurin kaupunginosa. Toiseksi suurin taas on Vuosaari.

Kantakaupungin asukasluku on laskenut viimeiset 50 vuotta, nykyisin siellä asunee korkeintaan kolmasosa Helsingin koko väestöstä. Lisäksi siellä asuvat ajavat vähän ja omistavat autoja vähän. Sähköautoilun kannalta kiinnostavat lyhyet matkat ovat sitä päivittäistä pendelöintiä, Prisma-reissua ja muksujen kuskailua, mikä kantakaupungissa hoituu sporalla tai metrolla, mutta mihin Espoosta, Tuusulasta tai vaikka Jakomäestä kulkiessaan mielellään moni käyttäisi autoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.

500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.

Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.

Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.

Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.

Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?

Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?

Ei niitä sähköautoja ilmesty itsestään mihinkään lämmitystolpan viereen, vaan sen tolpan haltijan on myös haluttava hankkia itselleen sähköauto. Ei kukaan ryntää ostamaan sähköautoa vain siitä syystä, että heillä sattuu olemaan käytössään lämmitystolppa. Ei niitä autoja "saada" mistään, vaan rahalla ne on sitten ostettava. Ja ostajan on tultava päätelmissään siihen tulokseen, että haluaa nimenomaan sähköauton, eikä polttomoottoriautoa. Jos lämmitystolpat olisivat tässä jokin taika-avain sähköautoistumiseen, ostettaisi kai Suomessa maailman eniten sähköautoja. Mutta niin ei kuitenkaan tapahdu. Ei vaikka kuinka miljoona miljoona lämmitystolppaa on ollut jo kauan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Kaupunkia se on Mellunkyläkin, mikä muuten on asukasluvultaan Helsingin ja Suomen suurin kaupunginosa. Toiseksi suurin taas on Vuosaari.

Kantakaupungin asukasluku on laskenut viimeiset 50 vuotta, nykyisin siellä asunee korkeintaan kolmasosa Helsingin koko väestöstä. Lisäksi siellä asuvat ajavat vähän ja omistavat autoja vähän. Sähköautoilun kannalta kiinnostavat lyhyet matkat ovat sitä päivittäistä pendelöintiä, Prisma-reissua ja muksujen kuskailua, mikä kantakaupungissa hoituu sporalla tai metrolla, mutta mihin Espoosta, Tuusulasta tai vaikka Jakomäestä kulkiessaan mielellään moni käyttäisi autoa.

Niin. Ei siellä Mellunmäessä sen paremmin kuin Vuosaaressakaan suinkaan ole kaikilla omia autopaikkoja lämmitystolpista puhumattakaan. Kadunvarsipaikat ovat käytössä sielläkin.

Ja kun mennään katsomaan muiden maiden vielä isompia Mellunmäkiä ja Vuosaaria, ei lämmitystolppia näy senkään vertaa.

Ei noilla lohkolämmitystolpilla pysty sähköautoja lataamaan.

Suurimmassa osassa on niin heikko kaapelointi, että ihmisiä kehotetaan välttämään sisätilanlämmittimen käyttöä ja käyttämään pelkkää lohkolämmitintä.

Joku tietävämpi voisi laskea kuinka paljon siihen autoon yleensä on mahdollista saada virtaa yön aikana lämmitystolpasta nykykaapeloinnilla ja laskea kuinka suuri kustannus tulee jos koko kaapelointi uusitaan ja tehdään mahdolliseksi useamman sähköauton lataaminen yhtäaikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Olisko sillä syyllä jotain tekemistä sen kanssa, ettei litiumioniakkujen hinta ole laskenut kuin vasta ihan viimeisten parin vuoden aikana riittävän alhaiselle tasolle? Olisko? Eikä niitä litiumakkuja varsinkaan ole ollut edes olemassa toista sataa vuotta.

Siinä on yksi syy, mutta ei suinkaan ainoa. 

Sano nyt ihmeessä mikä se toinen syy on.

Jätän sinulle harjoitustehtäväksi miettiä niitä lisää. Niitä toki on paljon enemmän kuin kaksi. Muutenhan kaikki autot jo olisivatkin sähköautoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Kaupunkia se on Mellunkyläkin, mikä muuten on asukasluvultaan Helsingin ja Suomen suurin kaupunginosa. Toiseksi suurin taas on Vuosaari.

Kantakaupungin asukasluku on laskenut viimeiset 50 vuotta, nykyisin siellä asunee korkeintaan kolmasosa Helsingin koko väestöstä. Lisäksi siellä asuvat ajavat vähän ja omistavat autoja vähän. Sähköautoilun kannalta kiinnostavat lyhyet matkat ovat sitä päivittäistä pendelöintiä, Prisma-reissua ja muksujen kuskailua, mikä kantakaupungissa hoituu sporalla tai metrolla, mutta mihin Espoosta, Tuusulasta tai vaikka Jakomäestä kulkiessaan mielellään moni käyttäisi autoa.

Niin. Ei siellä Mellunmäessä sen paremmin kuin Vuosaaressakaan suinkaan ole kaikilla omia autopaikkoja lämmitystolpista puhumattakaan. Kadunvarsipaikat ovat käytössä sielläkin.

Ja kun mennään katsomaan muiden maiden vielä isompia Mellunmäkiä ja Vuosaaria, ei lämmitystolppia näy senkään vertaa.

Ei edelleenkään tarvitse olla kaikilla, ei edes suurimmalla osalla, kunhan riittävän monella on. Ei tässä edelleenkään olla kaikki autoja yhdessä yössä sähköautoiksi vaihtamassa, koita nyt jo takoa se paksuun kalloosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Kaupunkia se on Mellunkyläkin, mikä muuten on asukasluvultaan Helsingin ja Suomen suurin kaupunginosa. Toiseksi suurin taas on Vuosaari.

Kantakaupungin asukasluku on laskenut viimeiset 50 vuotta, nykyisin siellä asunee korkeintaan kolmasosa Helsingin koko väestöstä. Lisäksi siellä asuvat ajavat vähän ja omistavat autoja vähän. Sähköautoilun kannalta kiinnostavat lyhyet matkat ovat sitä päivittäistä pendelöintiä, Prisma-reissua ja muksujen kuskailua, mikä kantakaupungissa hoituu sporalla tai metrolla, mutta mihin Espoosta, Tuusulasta tai vaikka Jakomäestä kulkiessaan mielellään moni käyttäisi autoa.

Niin. Ei siellä Mellunmäessä sen paremmin kuin Vuosaaressakaan suinkaan ole kaikilla omia autopaikkoja lämmitystolpista puhumattakaan. Kadunvarsipaikat ovat käytössä sielläkin.

Ja kun mennään katsomaan muiden maiden vielä isompia Mellunmäkiä ja Vuosaaria, ei lämmitystolppia näy senkään vertaa.

Ei edelleenkään tarvitse olla kaikilla, ei edes suurimmalla osalla, kunhan riittävän monella on. Ei tässä edelleenkään olla kaikki autoja yhdessä yössä sähköautoiksi vaihtamassa, koita nyt jo takoa se paksuun kalloosi.

Onko tämä sähköautoasia joku "tarvitsee olla"? Jos, niin miksi tarvitsee olla? Ja mikä on riittävän monella?

Niitä hankkivat ne jotka haluavat. Pari tuhatta halukasta Suomesta on tähän mennessä löytynyt. Pari miljonaa on olllut haluamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Kaupunkia se on Mellunkyläkin, mikä muuten on asukasluvultaan Helsingin ja Suomen suurin kaupunginosa. Toiseksi suurin taas on Vuosaari.

Kantakaupungin asukasluku on laskenut viimeiset 50 vuotta, nykyisin siellä asunee korkeintaan kolmasosa Helsingin koko väestöstä. Lisäksi siellä asuvat ajavat vähän ja omistavat autoja vähän. Sähköautoilun kannalta kiinnostavat lyhyet matkat ovat sitä päivittäistä pendelöintiä, Prisma-reissua ja muksujen kuskailua, mikä kantakaupungissa hoituu sporalla tai metrolla, mutta mihin Espoosta, Tuusulasta tai vaikka Jakomäestä kulkiessaan mielellään moni käyttäisi autoa.

Niin. Ei siellä Mellunmäessä sen paremmin kuin Vuosaaressakaan suinkaan ole kaikilla omia autopaikkoja lämmitystolpista puhumattakaan. Kadunvarsipaikat ovat käytössä sielläkin.

Ja kun mennään katsomaan muiden maiden vielä isompia Mellunmäkiä ja Vuosaaria, ei lämmitystolppia näy senkään vertaa.

Katoin vitsillä Oikotieltä kourallisen Mellunmäessä myytävinä olevia kerrostalokämppiä. Kaikista löytyi autopaikka, katos tai jopa talli. Aika marginaalista taitaa olla lähiöissä tuo kadunvarsipaikkojen käyttö paitsi ehkä kakkosautolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköautot laajassa mittakaavassa olisivat nykyisellään valtava ongelma. Vaikka sähköä ja latauspisteitä olisi 200 metrin välein, niillä ei hoidettaisi esim. 500000 auton tarvetta, joka on vasta 25% autokannasta.

500 000 sähköautoa saadaan ilman ainuttakaan ylimääräistä latauspistettä, koska suomalaisilla on jo yli miljoona lämmitystolppaa, ja sellaisella onnistuu lataaminen usein jo nykymuodossaan, ja toisinaan vaaditaan varsin minimaalisia kaapelointeja ja sulakkeiden uusimisia.

Lisäksi autot ikääntyvät, jolloin lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä.

Kerro toki lisää siitä, miten lataustarve lisääntyy jyrkkenevällä käyrällä, kun akut kestävät sen 20-30 vuotta ilman merkittävää lahoamista.

Kylmä fakta on se, että akkujen virtakapasiteetin massayksikköä kohden on minimissään nelinkertaistuttava ja latausnopeuden kymmenkertaistuttava, ennen kuin aletaan puhua mahdollisuudesta.

Jos se on niin kylmä fakta, niin mikset osannut perustella väitettäsi? Minkä helvetin takia te sähköautokammoiset jankkaatte siitä latausnopeudesta, kun edelleenkin ihmiset lataavat kotonaan yön yli nukkuessaan?

Ja miksi akun kapasiteetin olisi kasvettava yhtään mihinkään, kun todistetusti alle 500 km kantamalla varustetullakin autolla luonnistuu tuhansien kilometrien matkat ilman merkittävää (tai jopa ilman minkäänlaista) matka-ajan kasvua?

Ei niitä sähköautoja ilmesty itsestään mihinkään lämmitystolpan viereen, vaan sen tolpan haltijan on myös haluttava hankkia itselleen sähköauto. Ei kukaan ryntää ostamaan sähköautoa vain siitä syystä, että heillä sattuu olemaan käytössään lämmitystolppa. Ei niitä autoja "saada" mistään, vaan rahalla ne on sitten ostettava. Ja ostajan on tultava päätelmissään siihen tulokseen, että haluaa nimenomaan sähköauton, eikä polttomoottoriautoa. Jos lämmitystolpat olisivat tässä jokin taika-avain sähköautoistumiseen, ostettaisi kai Suomessa maailman eniten sähköautoja. Mutta niin ei kuitenkaan tapahdu. Ei vaikka kuinka miljoona miljoona lämmitystolppaa on ollut jo kauan.

Ei kukaan ole väittänytkään, että lämmitystolppa jotenkin synnyttäisi sähköautoja. Sähköautot alkavat yleistymään lähivuosina yksinkertaisesti siitä syystä, että ne tulevat halvemmiksi kuin polttomoottoriautot. Edellytyksenä toki on ostamiselle se, että löytyy jokin kätevä latauspaikka; noin 40 % asuu omakotitalossa, joissa ongelmaa ei juurikaan pääse syntymään tämän suhteen ja todella monella ei-omakotitaloasujalla on lämmitystolppa.

Keskimääräinen suomalainen ajaa 16 000 km vuodessa, joka tarkoittaa 320 € kuluja sähköllä (0,2 kWh/km @ 0,1 €/kWh) tai 1440 € kuluja bensalla (6 l/100km @ 1,5 €/l). Tämä tarkoittaa 20,7 vuoden keskimääräisellä romutusiällä 23 184 € säästöä sähköautoilijalle. Tuohon tulee päälle mahdolliset säästöt öljynvaihdoista, pakoputkista yms. huolloista, joita ei sähköautoille tarvitse tehdä, sekä mahdolliset verotukselliset hyödyt. Polttomoottoriautoista tulee yksinkertaisesti aivan liian kalliita vempeleitä, kunhan saadaan näitä 35 000 euron sähköautoja kauppoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Kaupunkia se on Mellunkyläkin, mikä muuten on asukasluvultaan Helsingin ja Suomen suurin kaupunginosa. Toiseksi suurin taas on Vuosaari.

Kantakaupungin asukasluku on laskenut viimeiset 50 vuotta, nykyisin siellä asunee korkeintaan kolmasosa Helsingin koko väestöstä. Lisäksi siellä asuvat ajavat vähän ja omistavat autoja vähän. Sähköautoilun kannalta kiinnostavat lyhyet matkat ovat sitä päivittäistä pendelöintiä, Prisma-reissua ja muksujen kuskailua, mikä kantakaupungissa hoituu sporalla tai metrolla, mutta mihin Espoosta, Tuusulasta tai vaikka Jakomäestä kulkiessaan mielellään moni käyttäisi autoa.

Niin. Ei siellä Mellunmäessä sen paremmin kuin Vuosaaressakaan suinkaan ole kaikilla omia autopaikkoja lämmitystolpista puhumattakaan. Kadunvarsipaikat ovat käytössä sielläkin.

Ja kun mennään katsomaan muiden maiden vielä isompia Mellunmäkiä ja Vuosaaria, ei lämmitystolppia näy senkään vertaa.

Ei edelleenkään tarvitse olla kaikilla, ei edes suurimmalla osalla, kunhan riittävän monella on. Ei tässä edelleenkään olla kaikki autoja yhdessä yössä sähköautoiksi vaihtamassa, koita nyt jo takoa se paksuun kalloosi.

Onko tämä sähköautoasia joku "tarvitsee olla"? Jos, niin miksi tarvitsee olla? Ja mikä on riittävän monella?

Niitä hankkivat ne jotka haluavat. Pari tuhatta halukasta Suomesta on tähän mennessä löytynyt. Pari miljonaa on olllut haluamatta.

Kyse oli siitä että estääkö kantakaupungin kadunvarsipysäköinti ja lämmitystolppien puute sähköautojen yleistymisen. Tsemppaa vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Kaupunkia se on Mellunkyläkin, mikä muuten on asukasluvultaan Helsingin ja Suomen suurin kaupunginosa. Toiseksi suurin taas on Vuosaari.

Kantakaupungin asukasluku on laskenut viimeiset 50 vuotta, nykyisin siellä asunee korkeintaan kolmasosa Helsingin koko väestöstä. Lisäksi siellä asuvat ajavat vähän ja omistavat autoja vähän. Sähköautoilun kannalta kiinnostavat lyhyet matkat ovat sitä päivittäistä pendelöintiä, Prisma-reissua ja muksujen kuskailua, mikä kantakaupungissa hoituu sporalla tai metrolla, mutta mihin Espoosta, Tuusulasta tai vaikka Jakomäestä kulkiessaan mielellään moni käyttäisi autoa.

Niin. Ei siellä Mellunmäessä sen paremmin kuin Vuosaaressakaan suinkaan ole kaikilla omia autopaikkoja lämmitystolpista puhumattakaan. Kadunvarsipaikat ovat käytössä sielläkin.

Ja kun mennään katsomaan muiden maiden vielä isompia Mellunmäkiä ja Vuosaaria, ei lämmitystolppia näy senkään vertaa.

Ei edelleenkään tarvitse olla kaikilla, ei edes suurimmalla osalla, kunhan riittävän monella on. Ei tässä edelleenkään olla kaikki autoja yhdessä yössä sähköautoiksi vaihtamassa, koita nyt jo takoa se paksuun kalloosi.

Etkös sinä ollut sitä mieltä, että neljännesvuosisadassa sähköautot ovat korvanneet polttomoottoriautot. Kyllä se sitten edellyttäisi, että yhdessä yössä ei enää muita myydäkään kuin sähköautoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Olisko sillä syyllä jotain tekemistä sen kanssa, ettei litiumioniakkujen hinta ole laskenut kuin vasta ihan viimeisten parin vuoden aikana riittävän alhaiselle tasolle? Olisko? Eikä niitä litiumakkuja varsinkaan ole ollut edes olemassa toista sataa vuotta.

Siinä on yksi syy, mutta ei suinkaan ainoa. 

Sano nyt ihmeessä mikä se toinen syy on.

Jätän sinulle harjoitustehtäväksi miettiä niitä lisää. Niitä toki on paljon enemmän kuin kaksi. Muutenhan kaikki autot jo olisivatkin sähköautoja.

Paljon puhetta, vähän villoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukko35 kirjoitti:

Pikkuauto korotetulla katolla.

Mikä tuosta tekee maasturin?

Kaupunkilaisille se on tarkoitettukin, niille joilla on varaa hankkia se ja latauspaikkoja on käyttöalueella riittävän tiheässä.

Ja maaseudullahan on latauspaikat yli 500 km etäisyydellä ainoastaan, eikös vaan? Kai sä tajuat, että sähköautoa voi ladata mistä tahansa pistorasiasta, jossa leivänpaahdinkin toimii?

Meikäläisen pistorasioista et tule latailemaan.

Sujuvasti sähköautouskovaiset lässyttää vuoron perään tunnin pikalatauksesta ja siitä että mistä tahansa rasiasta saa auton ladattua. Pikalausasemia ei ole kovinkaan paljon ja tavallisesta pistorasiasta lataus kestää tyyliin vuorokauden. Osta sähköauto jos haluat, mutta älä vaadi sitä muilta. Vaikka sähköauto kattaisi 90% ajosta, niin 10% kallistaa vaakakupin polttomoottoriin, koska sähköauto on hankintahinnaltaan niin paljon kalliimpi, että erotuksella makselee aika monen vuoden bensat.

Miksi luulet, että joku tulisi sun pistorasioista latailemaan yhtään sen enempää kuin tulee käyttämään leivänpaahdintaankaan?

Mitä ihmeellistä on siinä, että tajuaa sekä pikalatauspisteiden että tavallisten pistorasioiden olemassaolon? Etkö sinä tajua, että niillä ladataan varsin eri tavalla? Helsingistä Lappiin matkattaessa on ladattu pistorasialla yön aikana auto täyteen, sitten matkan varrella käytetään pikalatausta ja määränpäässä jälleen vaikka sitä tavallista pistorasiaa kun mennään nukkumaan. Ei tämä voi niin helkkarin vaikeaa olla tajuta.

Miksei sähköauto kattaisi 99,99 % ajoista? Eihän peruspulliainen osta kuorma-autoakaan sen takia, että 0,01 % ajosta olisi tarvetta sorakuorman tai muuttotavaroiden liikuttamiselle.

Millä tavalla tässä ketjussa mainitun 35 000 euron auto on sinusta "paljon kalliimpi" kuin bensa-auto? Keskimääräisen uuden auton hinta on Suomessa 32 000 euroa. Jos ajaa keskimääräiset 16 000 km vuodessa, niin säästöä syntyy 1600 euroa vuosittain. Eli koko sen keskimääräisen uuden auton hinnan verran 20 vuodessa (1600 x 20 = 32 000).

Tulevaisuudessa tarvitaan viisi uutta Olkiluotoa niitä teidän sähköautoja latailemaan. Samoin tarvitaan  kymmeniä Talvivaaroja akkumateriaalien tarpeisiin. Päälle taloyhtiöiden jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevat investoinnit. Siitäkin saadaan mehukkaita riitoja aikaan.

Onni on täyssähköauto!

Miksi tarvittaisiin 5 Olkiluotoa? Jonkin 2006 vuoden tilaston mukaan (ei löytynyt uudempaa) Suomessa ajettiin 52,2 miljardia kilometriä noin kolmella miljoonalla henkilöautolla. Oletetaan hetki, että tuo on nykyään vaikka 60 miljardia kilometriä. Sähköauto kuluttaa pyöreästi 0,20 kWh/km, joten saadaan 12 000 000 000 kWh kulutukseksi, joka on 12 TWh. Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh vuodessa, joten meille riittää yksi.

Vaikka niitä jostain kumman syystä tarvittaisiin enemmänkin, vaikka viisikin, niin mitä sitten? Sitten niitä rakennetaan lisää. On rakennettu ennenkin, vaikka sähkönkulutus on saattanut nousta valtakunnan tasolla jopa 20 TWh per vuosikymmen.

Jos joku taloyhtiö onnistuu tuhlaamaan kymppitonneja latauspisteisiin, niin se on ihan niiden ongelma se. Miksi se meitä kiinnostaisi yhtään sen enempää kuin mikään muukaan taloyhtiöiden riidanaihe?

No sinua ei ehkä kiinnosta, mutta meitä hallitusten jäseniä se huolestuttaa. Muutenkin tuo "asenne mitäs me muista" on kaltaisillesi tyypillistä egoismia.

Siinähän huolestuttaa. Olen minäkin joutunut kättä vääntämään ties mistä parvekelasituksista ja hisseistä taloyhtiön kokouksissa. Ei siellä kissoja ristiinnaulita tai muutakaan maata kaatavaa tapahdu. Ei varsinkaan mitään sellaista, että se jollain tasolla olisi suuri ongelma sähköautoilun yleistymiselle. Suomessa kun on ollut tapana rakentaa lämmitystolpat autopaikoille muutenkin, niin kyse ei ole mistään erityisen ongelmallisesta teknologiasta.

Riittääkö keskukset ja piuhat. Ja kuinka paljon revitään asfalttia?

Lisäksi kadunvarsipysäköijät. Ongelmia, ongelmia.

Onpa todella ihmeellisiä ongelmia. Jos on noin pelottavaa, niin älä toki osallistu mihinkään, missä joutuu joskus ajattelemaan. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa sullekin lokoilun sohvalla, jossa vaikein ongelma on miettiä mitä söisi päivälliseksi tai miltä kanavat ne Duudsonit nyt tulikaan.

Mene kysymään asfalttiurakoitsijalta, että onko se asfaltin repiminen niille ongelma.

Missä niitä autoja ladataan sitten yöllä? Jätetään sinne sittarin latausasemalle vai? Helsingissä on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia autoja katuparkissa. Niille täytyy saada sähkö jostain. Viime talvikin oli sellainen sähköautoilun tappo talvi. Kuka maksaa latauspisteiden rakentamisen niille katuparkissa pitäville autoilijoille?

On kyllä merkillistä hörhöilyä! Täytyisi olla pikkasen realismia siinä idealismissakin mukana.

Yölliseen lataussessioon riittää normaalit lämmitystolpat.

Ota selvää asioista vaikka se inhottaakin kun haluat tukea saudien öljybisnestä.

Ei niitä lataustolppia ole kadunvarsilla. 

Sä varmaan itkit silloin 80-luvullakin sitä, ettei kännyköiden tukiasemia ole missään ja siksi niitä ei myöskään koskaan saada.

Ei kait niitä tukiasemia ole kovinkaan tiheässä, jos verrataan lataustolppien tarpeeseen.

Oikeasti, kuvittelitko tuon olevan jonkinlainen vastaväite? Että jotenkin sillä oli nyt merkitystä, miten monta tukiasemaa on rakennettu? Koko tukiasemapointti oli siinä, että tarvittavia asioita on tapana osata rakentaa sitä mukaan kun niiden tarve kasvaa, eikä niitä suinkaan tarvitse olla maailman syntymisestä alkaen olemassa, jotta niitä jatkossa saataisiin.

Puhutaan toki vaikka pistorasioista, jos määrät noin kiinnostavat. Vuonna 1893 oli varmasti suuri itku ja parku siitäkin, että kehdattiin keksiä sähkökäyttöinen leivänpaahdin, vaikkei pistorasioita ole kuin ehkä parilla keisarilla ja tuurilla jollain Edisonilla kotonaan. Ei taatusti tule leivänpaahdin yleistymään, kun jouduttaisiin lapiohommiin sekä kouluttamaan ihmisiä asentamaan hengenvaarallisia pistorasioita satoja miljoonia kappaleita. Ei tule mitään.

Helsingissä tarvitaan kadunvarsipysäköijille tuhansia, jos ei kymmeniä tuhansia lataustolppia. Kaapeloinnit ja muut päälle. Tolpat haittaavat talvikunnossapitoa. Lisäksi ilkivallantekijät maalittavat tolpat ja autot+kaapelit. Perustamiskustannukset ja ylläpito.  Kuka kustantaa? No se sähköautoilija tietysti. Auton hankintahintakin on jo korkea. Tuossa käy niin, että autoilija maksaa entistä enemmän, vaikka markkinoidaan halpana kokonaisuutena.

Herttaisen yhdentekevää tuo Helsingin ydinkeskustan kadunvarsipysäköinti sähköautoilun yleistymisen kannalta vaikka jankkaisit siitä kuinka.  

Eihän se suinkaan ole, kun muistat että pysäköintitilanne on samanlainen tai vielä hankalampi muissakin maissa ja suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole mistään lämmitystolpista koskaan kuultukaan. Enemmistö ihmisistä asuu kaupungeisssa. Eivätkä ihmiset ala väkisin hankkimaan sähköautoja, joita on hankala saada ladatuksi ja ehdoin tahdoin ala elämäänsä hankaloittamaan, kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Ihmiset kaupunkien ydinkeskustoissa ovat ylipäätään aika laiskoja hommaamaan autoja,  myös niitä polttomoottorillisia. Helsingin kantakaupungissa taitaa oma auto olla käytössä vain noin joka neljännellä perhekunnalla kun lähiöissä lukema on 3/4 ja taajamien ulkopuolella lähes jokaisella perhekunnalla on auto käytössään. Se polttomoottoriautokin on paikoitusongelman takia kantakaupungissa melko hankala (ja kallis), eikä toisaalta kovinkaan tarpeellinen - eikä nykyinen kaupunkisuunnittelun suunta näytä ainakaan parantavan tilannetta.

Sen takia tuo paikoitusongelman laajeneminen myös sähkönjakeluongelmaksi ei ole kovin kiinnostava eikä merkityksellinen seikka. Kiinnostavampaa ja ratkaisevampaa on että saadakoon esimerkiksi tuolle ketjuun aiemmin kirjoittaneen hybridillä ja täyssähköllä perhettään liikuuttelevan espoolaismamman kaltaiselle porukalle riittävä infra tarjottua. Ydinkeskustan latauspisteillä ei ole kiire, ne seuraavat pikkuhiljaa perässä ja todnäk autokannan sähköistyminen siellä tapahtuu ensisijaisesti erilaisten yhteiskäyttöautopalveluiden kautta. Muutaman firman sähköautojahan näkee nytkin jo säännöllisesti tiellä tai omilla parkkipaikoillaan.

No, olihan niitä asukaspysäköintipaikkoja Helsingissä kuitenkin noin 25000. On niitä kantakaupungissa asuvia auton omistavia perhekuntia aika paljon. Ja kun sähköauto olisi parhaimmillaan kaupungissa, eikä pitkässä maantieajossa, tilanne vähän ristiriitainen, eikä edistä sähköautojen yleistymistä.

Jankuti jankuti. Ei vaikuta sähköautojen yleistymiseen mitenkään edelleenkään. Kantakaupunkilaisten ajokilometrit on yksi kärpäsenpaska verrattuna lähiöissä, pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa asuvien kilometreihin. Siitä ympäriltä löytyy se massa jolle sähköautoista on alkuun eniten hyötyä ja joille toisaalta on ihan yhdentekevää onko Kalliossa joka kulmalla latauspiste vai ei.

Ei nyt näinkään, koska kaupungeissa asuvien lukumäärä puolestaan on suurempi, ja heille lyhyiden ajomatkojen takia sähköauto sopisi hyvin. Ympäristökunnissa ajetaan pitempiä matkoja, ja lisäksi tarvitaan usein vetokoukkua ja suksiboksia jne., mitkä ovat ainakin nykyisille sähköautoille rajoite.

Muutenkin pitää tarkastella koko maailman autoilijoita, eikä pelkästään Suomea, koska Suomi on automarkkinoille ylipäätään merkityksettömän pieni syrjäkulma, jota varten ei erikseen autoja suunnitella eikä valmisteta. Homma ei siis ole mitenkään yksinkertainen, eikä sähköautoja eikä latauspisteitä tosiaankaan ala syyssateilla nousta kuin tatteja maasta joka puolelle vaikka kuinka puhuisi paskaa lannotteeksi. Toista sataa vuotta sähköautoilla on ollut aikaa tehdä läpimurto, eikä sitä ole vielä tapahtunut. Siihen on syynsä.

Kaupunkia se on Mellunkyläkin, mikä muuten on asukasluvultaan Helsingin ja Suomen suurin kaupunginosa. Toiseksi suurin taas on Vuosaari.

Kantakaupungin asukasluku on laskenut viimeiset 50 vuotta, nykyisin siellä asunee korkeintaan kolmasosa Helsingin koko väestöstä. Lisäksi siellä asuvat ajavat vähän ja omistavat autoja vähän. Sähköautoilun kannalta kiinnostavat lyhyet matkat ovat sitä päivittäistä pendelöintiä, Prisma-reissua ja muksujen kuskailua, mikä kantakaupungissa hoituu sporalla tai metrolla, mutta mihin Espoosta, Tuusulasta tai vaikka Jakomäestä kulkiessaan mielellään moni käyttäisi autoa.

Niin. Ei siellä Mellunmäessä sen paremmin kuin Vuosaaressakaan suinkaan ole kaikilla omia autopaikkoja lämmitystolpista puhumattakaan. Kadunvarsipaikat ovat käytössä sielläkin.

Ja kun mennään katsomaan muiden maiden vielä isompia Mellunmäkiä ja Vuosaaria, ei lämmitystolppia näy senkään vertaa.

Ei edelleenkään tarvitse olla kaikilla, ei edes suurimmalla osalla, kunhan riittävän monella on. Ei tässä edelleenkään olla kaikki autoja yhdessä yössä sähköautoiksi vaihtamassa, koita nyt jo takoa se paksuun kalloosi.

Onko tämä sähköautoasia joku "tarvitsee olla"? Jos, niin miksi tarvitsee olla? Ja mikä on riittävän monella?

Niitä hankkivat ne jotka haluavat. Pari tuhatta halukasta Suomesta on tähän mennessä löytynyt. Pari miljonaa on olllut haluamatta.

Oletkos jotenkin vajaa tai jotain? Tarkoittaako hankkimattomuus sitä, että halua ei ole? Harva haluaisi omaa palatsiakaan, koska niin harva asuu niissä, niinkö? Kuussakaan ei ole halunnut käydä kävelemässä kuin 12 ihmistä, niinkö?