Voitteko kuvitella, mutta eräs nainen otti avioeron vain sen vuoksi, että saa olla rauhassa ja yksin ilman lapsia joka toinen vko
Onko muillakin tuonkaltainen syy avioeroonsa, että nauttii vaan siitä, kun saa omat rakkaat lapsensa pois omalta vastuultaan joka toinen viikko expuolisonsa vastuulle ja hoiviin?
Kommentit (105)
Voin hyvin kuvitella, itse en eronnut tuosta syystä, mutta kyllä se oma aika tuntuu aika hyvältä lapsen ollessa isävikkolla.
Vierailija kirjoitti:
No mitä se sitten on?
Ei vaan se on niin, että eroperheen lapsilla on kaksi kotia, joista toinen koti on isän kotona, ja toinen äidin kotona, ja siinä välissä on lasten joka toinen viikkoinen matkailu kahden eri kodin välissä. Se on todellakin lapsia kehittävää puhdetoimintaa.
Lapsi pakkailee koulukirjojaan joka toinen viikko mukaansa, ja unilelut kulkevat edestakaisin erolapsen kainalossa ja lapsella reppu selässä ja toinen kädessä.
Äidin luona syödään erilaisia sapuskoja kuin isän luona, ja jos oikein äveriäs isä tai äiti, niin aah, sitä luxusta, kun eroisä tai eroäiti vie lapsensa ravintolaan jne.
Ja entäpä se äidin uusiomieskumppani, sehän se vasta mukava oli eroperheen lapselle, kun ihan viereen tykkäsi tulla nukkumaan ja puristelemaan sieltä ja tuolta jne.
Vierailija kirjoitti:
Lasten hoidon jakaminen molempien vanhempien kesken ei ole lasten hylkäämistä.
Lapselle koti on vain ja ainoastaan yksi ja paras paikka maailmassa, niinhän laulussakin lauletaan: Tiedän paikan armahan, rauhallisen turvaisan, siellä äiti ja isä...
Vierailija kirjoitti:
Lasten hoidon jakaminen molempien vanhempien kesken ei ole lasten hylkäämistä.
mitä yhteishuoltajuutta se on, että isä asuu toisaalla ja äiti toisaalla ja vuorotellen lapset jomman kumman luona hoidossa. Se on vuorohoitoa isän ja äidin välillä, ja lapsilla on etävanhempi, jota lähivanhempi rahastaa elareilla ja yhteiskuntaa ylimääräisellä lapsilisän yh.korotuksilla, ja lapset matkaavat joka toinen viikko tai joka toinen viikonloppu jomman kumman vanhemman luokse.
Sitten on näitä etävanhempia, etenkin eronneita isiä, jotka lykkäävät omalla lasten huoltoviikollaan lapset isovanhempiensa hoiviin, ja isit saavat jatkaa sitä sinkkuelämäänsä lähiöbaareissa tai jossakin muualla harrastuksissaan kuten ennen nuorempina.
Se on lasten hoitamista.
Jos vanhemmat eivät tule toimeen keskenään samassa huushollissa, on vain palvelus lapsille asua erillään.