Lue keskustelun säännöt.
Paras koskaan lukemasi romaani? (Kirjasuositusketju!)
Ajattelin alkaa lukemaan romaaneja. Yleensä yritykseni on kaatunut siihen, että jotenkin olen onnistunut löytämään käsiini vain tylsiä kirjoja. Siksi kaipaankin nyt suosituksia.
Mikä on paras koskaan lukemasi romaani? Laitatko myös pienen kuvailun kirjasta, jotta tietää, vaikuttaako se juuri itseä kiinnostavalta.
Kommentit (252)
Tällä hetkellä kuuntelun alla on Anni Kytömäen tämän vuoden Finlandia voittaja Margareta.
Tarina kulkee kahdella tasolla. Toisessa ollaan sodassa, toisessa Senni työskentelee kylpylässä hierojana, tulee raskaaksi naimisissa olevalle miehelle, ja haluaisi abortin, koska uskoo kuolevansa synnytykseen rankkojen pahoinvointioireiden takia. Sitä ei hänelle myönnetä. Nyt jännittää miten käy :)
Mainitsemisen arvoista on luontokuvaukset jotka ovat suorastaan pysäyttäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anja Snellman Pääoma, koskettaa jokaista, jolla on jotenkin erilainen lähiomainen. Itkin lukiessani, niin koskettava kertomus. Kertoo omasta sisarestaan.
Joko mainittu. Waltarin kirjoittama Sinuhe egyptiläinen.
Kalle Päätalo: Iijoki-sarja. Loistavaa lähihistoriaa tavallisen ihmisen silmin. Kerrassaan upeaa kuvausta esim. minkälaista elämä oli Suomessa sodan jälkeen.
Pat Conroyn tuotanto, hetkittäin roisia kielenkäyttöä ja sitten kaunista ja herkkää kerrontaa.
John Irving: Owen Meany. Hieno kehittyvä tarina Owenin kaverin "kertojaäänellä". Myös muut Irvingin teokset ovat erinomaisia; vino huumori ja sisäpiirivitsinä Wien, paini ja muutama muu juttu..
Leon Uris: Taisteluhuuto. Ensimmäinen lukukerta alle parikymppisenä oli vaikuttava. Kertoo USAn merijalkaväen komppanian elämästä Tyynenmeren rintamalla toisessa maailmansodassa.
Vanhahtava suomennos saa nyt hymyn suupieleen, mutta edelleen erinomainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suon villi laulu ja Nimeni on Lucy Barton - viime aikoina parhaita lukemiani kirjoja. Auswitchin tatuoija ja Cilkan tarina myös hyviä, Taivaslaulu, Hosseinin aiemmin mainitut romaanit.
Neuromancer - ei ehkä ihan ensimmäinen, mutta käytännössä käynnisti koko cyberpunk genren. Tarinassa tekoäly yrittää vapauteen. Tosin itse tarinassa seurataan hakkeria jolle tulee hämärä toimeksianto. Kirjan parasta antia on kuitenkin maailman kuvaus. Maailman jota käytännössä hallitsevat valtavat korporaatiot, rikkaat suvut ja sotilasteollinen kompleksi. Ihmisillä on teknisiä lisäosia ja maailmanlaajuinen verkko, kyberavaruus, matriisi, kattaa kaiken. Tämä on kohtuullisen hienosti visioitu vuonna 1984, kun ottaa huomioon että kaupallinen internet alkoi yleistymään vasta noin ysärin alusta.
Varoituksen sana: kirja voi alkuun olla hankala luettava, koska se käyttää omaa termistöään eikä juurikaan selittele tai pyytele anteeksi. Tosin suuri osa tästä termistöstä on sittemmin tullut tutuksi lukemattomista elokuvista ja muista teoksista joita kirja on inspiroinut. Jatko-osat count zero, ja mona lisa overdrive ovat myös hyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monika Fagerholmin Kuka tappoi Bambin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseeni vaikutuksen ovat tehneet Elina Hirvosen Punainen Myrsky. Perustuu löyhästi Hussein al-Taeen lapsuuskokemuksiin sekä elämään Suomessa.
Sitten Miia Kankimäellä on kaks kihelmöivän kiinnostavia anekdootteja historian naisista sisältävää teosta: Asioita, jotka laittavat sydämeni sykkimään tiheämmin ( apua menikö sanatarkasti noin?), sekä Naiset, joita ajattelen öisin.
Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin :)
Nevil Shute; Viimeisellä rannalla.
Timo K Mukka; Maa on syntinen laulu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haruki Murakami
Kafka rannalla...
Sally Salmisen Katriina. Suorastaan lumoavasti kerrottu naisen kasvutarina optimistisesta teinitytöstä vanhuuteen asti, ja hieno 1900-luvun alun saaristolaiselämän kuvaus. Lisäksi kirja ottaa vahvasti kantaa naisen asemaan perheessä ja yhteisössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohkainen ja lyhykäinen Albert Camus: Putoaminen. Jää pyörimään päähän.
Ehdottomasti Margaret Micthell, Tuulen viemää sekä Kuki Gallmann, Unelma
Afrikasta. Ensimmäinen kertoo suuresta rakkaudesta, Amerikan sisällissodasta,
orjuudesta, lapsensa menettämisestä mutta myös toivoa tulevaisuudesta,
Jälkimmäinen kertoo italialaisesta perheestä, jotka muuttavat asumaan
Afrikkaan, miehen ja pojan kuolemasta, mutta myös Afrikan luonnosta, joka
pelastaa tämän tarinan naisen. Minua itketti nämä molemmat kirjat
Orvokki Autio: Pesärikko trilogia
Kuten vastauksetkin paljastavat, lukukokemus on hyvin subjektiivinen juttu. Yksi suosittelee muumeja ja toinen Petojen Afrikkaa. Olen useasti törmännyt siihen, ettei jonkun toisen rakastama kirja ole mistään kotoisin. Sen takia en nykyään ota suosituksia kuin lukijoilta, joiden maun tunnen ja tiedän vastaavan omaani.
Tuon kirjoitettuani voin suositella Jari Tervon tuotantoa varsinkin sieltä alkupäästä. Ne ovat helppolukuisia, sisältävät huumoria, etenevät hyvin ja edustavat kotimaista nykykirjallisuutta, mikä tekee niistä tavallaan yleissivistäviäkin.
Pidän paljon Mika Waltarin historiallisista romaaneista ja suosittelisin nuorelle itselleni Mikael Karvajalkaa ja sen jatko-osaa Mikael Hakim. Tarina on hyvin kerrottu ja etenee hauskasti läpi historiallisten tapahtumien Mikaelin ollessa yllättävän usein todistajana tärkeissä oppikirjoihin päätyneissä tilanteissa.
Jose Saramago: Kertomus sokeudesta ja Carlos Ruis Zafon: Tuulen varjo sarja.
UT ja nuo kaksi muuta.