Lue keskustelun säännöt.
Paras koskaan lukemasi romaani? (Kirjasuositusketju!)
Ajattelin alkaa lukemaan romaaneja. Yleensä yritykseni on kaatunut siihen, että jotenkin olen onnistunut löytämään käsiini vain tylsiä kirjoja. Siksi kaipaankin nyt suosituksia.
Mikä on paras koskaan lukemasi romaani? Laitatko myös pienen kuvailun kirjasta, jotta tietää, vaikuttaako se juuri itseä kiinnostavalta.
Kommentit (252)
Mun mielestä Nancy ei ole enää hyvä. Silloin teininä se iski, mutta nyt aikuisena ei niinkään.
Maailma tietenkin avautunut erillä tavalla ja osaksi varmaan psykologian lukeminen.
Aloin juuri lukemaan ton Pieni Elämä.
Mun mielestä Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla -trilogia ja Stephen Kingin Kuoleman käytävä (Vihreä maili- elokuva ) on hyviä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Nancy ei ole enää hyvä. Silloin teininä se iski, mutta nyt aikuisena ei niinkään.
Maailma tietenkin avautunut erillä tavalla ja osaksi varmaan psykologian lukeminen.Aloin juuri lukemaan ton Pieni Elämä.
Mun mielestä Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla -trilogia ja Stephen Kingin Kuoleman käytävä (Vihreä maili- elokuva ) on hyviä:)
Mikä Nancy?
Aili Konttinen: Inkeri palasi Ruotsista
2-vuotiaana Ruotsiin lähetetty sotalapsi Inkeri, Ruotsissa Ingeriksi muuttunut ja suomenkielen unohtanut traumatisoitunut 6-vuotias palaa sodan jälkeen kotiinsa suomalaiselle pientilalle, 4-lapsisen perheen työntäyteiseen maatilaelämään ruotsalaisen tehtailijaperheen vauraudesta.
Nuortenromaani, mutta vavahduttava kuvaus vähän käsitellystä sotalapsi-aiheesta, aikuisellekin liikuttava lukukokemus.
Torey Hayden: tiikerin lapsi.
Anna-leena Härkönen (kaikki kirjat, paitsi Sotilaan tarina)
Juokse poika juokse
Patricia Cornwall
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Nancy ei ole enää hyvä. Silloin teininä se iski, mutta nyt aikuisena ei niinkään.
Maailma tietenkin avautunut erillä tavalla ja osaksi varmaan psykologian lukeminen.Aloin juuri lukemaan ton Pieni Elämä.
Mun mielestä Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla -trilogia ja Stephen Kingin Kuoleman käytävä (Vihreä maili- elokuva ) on hyviä:)
Mikä Nancy?
Sori eli kirja Nancy. Äitinsä (Deborah Spungen) kirjoittama Nancysta ja heidän perhe-elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Khaled Hosseinin Ja Vuoret kaikuivat kirja on ehkä paras lukemani. En pystynyt laskenaan teosta kädestäni ja sen tapahtumat pyörivät mielessä vielä monta päivää sen jälkeen kun olin sen lukenu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenkirjoja ja höpöhöpöfantasiaa lähdetään suosittelemaan lukemiseksi! On kyllä ihmeellistä. Varmaan nyt kohta Muumi-kirjat kirjallisuuden parhaimmistoa. Vaahteramäen Eemeli?
Ne aidot ja alkuperäiset Muumi-kirjat ovat aikuisille kirjoitetut. Niissä on paljon kerroksellisuutta jos vain osaa lukea.
Pakko korjata, että kyllä ne "aidot ja alkuperäiset" Muumi-kirjat ovat ihan lapsille kirjoitettu ja lastenkirjallisuudeksi tarkoitettu. Lapsille niitä luettiin ja lapset pommittivat Janssonia ihailijapostilla. Viimeisien Muumi-romaanien (Muumipappa ja meri ja Muumilaakson marraskuu) tämän voi ehkä kyseenalaistaa, ne ovat sen verran vakavia että tarjoavat mielestäni enemmän aikuis- kuin lapsilukijalle, mutta alkupään muumit ovat selvästi seikkailullisempia ja viihdyttävämpiä, lastenkirjallisuuden ehdottomia helmiä. Vaikka kyllä sitä kerroksellisuutta löytyy toki noista alkupään muumeistakin, Taikatalvi esimerkiksi on kaunis kuvaus oman identiteetin löytämisestä ja itsenäistymisestä. Suosittelen aloittajalle siis esimerkiksi Muumi-kirjoja. :)
Janssonin aikuisille suunnatut novellitkin ovat hyviä, mutta eivät jotenkin yllä samalle tasolle muumien kanssa. Novellituotannosta esimerkiksi kokoelma Nukkekaappi oli aikoinaan mieleeni, en ikävä kyllä osaa sitä kuvailla kun lukemisesta on jo vuosia ja novellit käsittelivät hyvin erilaisia aiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Scifistä pitäville suosittelisin Dan Simmonsin Hyperion-sarjaa, Frank Herbertin Dyyni-sarjaa, Bernard Werberin kirjaa Muurahaiset ja Ursula K. Le Guinin tuotantoa. Avaavat kukin aivan omalla tavallaan uudenlaisia näkökulmia maailmaan.
Elämäkertojen parhaimmistoon kuuluvat ainakin seuraavat: Jeannette Walls: Lasilinna. Simone Berteaut: Piaf - Jumalani, kuinka olen elänyt! (todella vetävä kirja riippumatta siitä, pitääkö Edit Piafin musiikista vai ei).
Emma Donoghue: Huone
Kirja jäi kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa. Kertojana lapsi, joka maailma on rajoittunut yhteen huoneeseen. Lapsi osaa esim. lukea, mutta ei kävellä esim. portaita pitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yann Martell: Piin elämä
John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Vihan hedelmät, Edenistä itään
John Irwing: Kaikki isäni hotellit, Garpin maailma
En ole varma mitä nykyään pitäisin, mutta joskus nuorena vaikutuksen teki Ken Follet: Taivaan pilarit
Stieg Larssonin Millenium-trilogia
Agatha Christien tuotanto (Itse pidän Hercule Poirot -kirjoista)
Jos humoristinen fantasia kiinnostaa, niin koko Terry Pratchettin tuotanto, (etenkin lastenkirja Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät).
Myös humoristista scifiä Douglas Adamsin Linnunrata -5logian muodossa.
Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogia
Kotimaisista Arto Paasilinna: Hurmaava joukkoitsemurha, Jäniksen vuosi (on muitankin, mutta en enää muista).
Anna-Leena Härkösellä paljon hyviä myös.
Pohjoismaisista dekkareista Jo Nasbön Harry Hole -kirjat
Onpas nyt vaikea muistaa... No tossa muutama itseäni viihdyttänyt.
Donna Tarttin "Jumalat juhlivat öisin"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joyce Carol Oatesilla on paljon hyviä kirjoja, mm. Haudankaivajan tytär ja Sisareni, rakkaani.
Pat Conroylla on aivan omanlaisensa traagis-humoristinen tapa kuvata nyrjähtäneitä päähänpotkittuja ihmishahmoja, esim. Vuorovetten prinssi, Aaltojen soitto ja Etelän laulu.
Amos Oz käyttää hurjan kaunista kieltä. Hänen teostensa parhaimmistoa ovat Täydellinen rauha ja Tarina rakkaudesta ja pimeydestä.
John Steinbeckin kirjoja olen alkanut ymmärtää vasta aikuisena, nuorempana ne tuntuivat tosi tylsiltä, joten niitä suosittelen yli parikymppisille.
Sarah Waters, Parempaa Väkeä. Ei EHKÄ paras mutta sieltä parhaasta päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sarah Waters, Parempaa Väkeä. Ei EHKÄ paras mutta sieltä parhaasta päästä.
Viime aikoina olen usein pyöritellyt Parempaa väkeä käsissäni. En ole kuitenkaan vielä ostanut sitä (minun on aina saatava kaikki kirjat omakseni... tiedän, ei järkeä). Olen joskus aiemmin lukenut Watersin Yövartion, mikä ei ollut lainkaan hassumpi.
Elena Ferranten Hylkäämisen päivät on myös tutustumisen arvoinen. Ferrante on kirjoittanut sen ennen kuuluisaa Napoli -sarjaansa.
Scott Lynch : Locke Lamoran valheet ja sarjan muut kirjat.
Fantasia seikkailu "heist movie" tyyppisiä kirjoja. todella viihdyttäviä ja mukaansa tempaavia.
SHANTARAM! Siis ehkä maailman upein kirja! Elämänkerta ja aivan huikea sellainen!
Isaac Asimovin alkuperäinen Säätiö-trilogia. Mahtava visio ihmiskunnan tulevaisuudesta.
The fault in our stars. Kertoo teini-ikäisen Hazelin elämästä. Hänellä on parantumaton syöpä, ja elämä on aika rutiininomaista lukemisen ja tv:n katsomisen jatkumoa. Sitten äiti pakottaa hänet syöpänuorten tukiryhmään, jossa hän tapaa uusia ihmisiä.
Olen lukenut tämän joka vuosi siitä asti kun tämän ostin. Yksi hienoimpia juttuja kirjassa on siinä esiintyvä täysin fiktiivinen kirja, jonka hahmoja ja sanomaa analysoidaan monen eri hahmon toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Scifistä pitäville suosittelisin Dan Simmonsin Hyperion-sarjaa, Frank Herbertin Dyyni-sarjaa, Bernard Werberin kirjaa Muurahaiset ja Ursula K. Le Guinin tuotantoa. Avaavat kukin aivan omalla tavallaan uudenlaisia näkökulmia maailmaan.
Elämäkertojen parhaimmistoon kuuluvat ainakin seuraavat: Jeannette Walls: Lasilinna. Simone Berteaut: Piaf - Jumalani, kuinka olen elänyt! (todella vetävä kirja riippumatta siitä, pitääkö Edit Piafin musiikista vai ei).
Ursula K. Le Guinia enemmän lukeneet, onko muu kirjallinen tuotantonsa yhtä hyvää kuin Pimeyden vasen käsi ja Maameren tarinat? Mistä kannattaisi aloittaa, jos on lukenut vain nuo edellä mainitsemani kirjat häneltä?
Sama juttu, tyhmänä olen lukenut saman kirjoittajan toisen kirjan (pieni ystävä), yhtä pitkäveteisesti kirjoitettu..