Minkä takia joku ihminen ei välitä siitä, että on pahoittanut toisen mielen? Saattaa jopa loukkaantua asiasta sanottaessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ei tarvitse kuin muistaa, miten äitini pahoitti mieleni, niin ei ole taas enää yhtään vaikeaa ignoorata hänet täysin, teki mitä tahansa.

Ap

Jos sen unohtaa, kuten äitini käski ainakin noin 25 vuotta minua olemaan ei-välittämättä omista tunteistani, silloin saatankin sääliä häntä. Mutta sääli loppuu siihen, kun muistan, miten paljon pahaa mieltä hän sai aikaan.

Ap

Yrittäisit keksiä elämääsi jotain muuta sisältöä. Saattaisit voida paremmin.

Täysin päinvastoin, typerys. Oman mieleni pahoittumisen käsittely parantaa mieltäni kaikista nopeiten ja tehokkaimmin.

Ap

Et sinä käsittele asioita. Jauhat samoja asioita vuodesta toiseen kykenemättä löytämään mitään uusia näkökulmia. Et myöskään kykene muokkaamaan toimintaasi sellaiseen suuntaan, että nämä asiat jäisivät edes hiukan taka-alalla. Olet koukussa draamaan ja siksi luot sitä pääsi sisällä. Yritä päästää irti! Voisit vapautua ja saada elämäsi parempaan kuntoon.

Käsittelenhän. Tämäkin on uusi oivallus, että joku ihminen aiheuttaa minulle pahan mielen ja etten halua olla sellaisen ihmisen kanssa tekemisissä, joka ei siinä kohtaa tajua omia vikojaan. Minun äitini syytti aina minua minun vioistani niin hirveästi, romuttaen itsetuntoni, että minulla on siitä johtuen ollut isoja vaikeuksia elämässäni, tärkeimpänä niistä kyetä olemaan onnellinen ja ohjaamaan elämäni mitenkän. Se on äitini syy ja on todella katkeraa olla kärsinyt sellaisesta paskiaisesta, kuin hän.

Minulla ei ole yhtäkään läheistä, jonka kokisin arvostavan minua, ja joka tajuaisi, mitä äitini toiminta on minulle tehnyt, ja miten hajalla olin/olen. Ei edes mies tajua sitä. En tarvitse sellaisia ihmisiä, jotka loukkaavat minua ja kun suutun siitä, kuvittelevat, että MINÄ olen ilkeä. En ole, olen vain aivan helvetin haavoilla ja tarvitsen apua. Mutta mies ei sitä kykene antamaan, melkein päinvastoin. Terapia auttaa onneksi.

Ap

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Minusta on täysin naurettavaa, että äitini yhä on minun yhteydessä. Eikö todellakaan tajua itsessään olevan niin paljon vikoja, että turha tulla näyttäytymään minulle, jos ei halua työstää niitä ja katua minulle aiheuttamaansa pahaa?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä kehtaa vieläpä syytellä mielensä pahoittanutta liian herkäksi tms, haluaako siis jatkaa ystävänä, miksi kuvittelee enää olevansa sellainen? Eli että sen toisen pitäisi nyt vain hymyillä ja olla iloinen kun saa olla tämän toisen kanssa?

ei mielestään ole mitenkään erityisen vakavaa sanonut?

Toivottavasti äitisi voisi alkaa vaikka varamummoksi jollekin. Veikkaan, että löytyy ihmisiä, jotka osaavat arvostaa huolenpitoa.

Minä en nimittäin edes tajunnut, aikaisemmin, että muissa on vikoja, niin näppärästi se asia minulta häivytettiin, kun äitini keskittyi ainoastaan syyttelemään minua minun vioistani ja rankaisemaan minua niistä ja raivoamaan minulle niistä. Nyt kun kiitos terapiani alan tajuta, että kyllä, muissakin on vikoja, niin minua oksettaa. Kaikkea minäkin olen siis katsellut, enkä ole sillä aikaa etsinyt ihmisiä, jotka haluavat kasvaa ja oppia vioistaan pois. Nyt aion etsiä sellaisia ihmisiä. Heihin voin luottaa, muunlaisiin en.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Ymmärrätkö, et voi palata lapsuuteen? Sinua tullaan kaikissa ihmissuhteissasi kohtelemaan aikuisena, olit miten rikki tahansa. Sinun on etsittävä voimaa itsestäsi. Muut ihmiset tulevat aina tuottamaan eriasteisia pettymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti äitisi voisi alkaa vaikka varamummoksi jollekin. Veikkaan, että löytyy ihmisiä, jotka osaavat arvostaa huolenpitoa.

Ei hän ole yhtään mummomainen eikä häntä sellainen kiinnosta. Hän istuu tietokoneella ja haalii virtuaalivaluuttaa ja on jonain mo de raattorina jenkkiläisessä poppoossa, asiaan liittyen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Ymmärrätkö, et voi palata lapsuuteen? Sinua tullaan kaikissa ihmissuhteissasi kohtelemaan aikuisena, olit miten rikki tahansa. Sinun on etsittävä voimaa itsestäsi. Muut ihmiset tulevat aina tuottamaan eriasteisia pettymyksiä.

Joo, mutta eivät hekään saa olla kuin lapsia, joiden ei tarvitse tajuta mitään aiheuttamistaan pettymyksistä. Niistä on otettava opikseen ja muututtava. En minä sellaista paskaaa katsele.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Ymmärrätkö, et voi palata lapsuuteen? Sinua tullaan kaikissa ihmissuhteissasi kohtelemaan aikuisena, olit miten rikki tahansa. Sinun on etsittävä voimaa itsestäsi. Muut ihmiset tulevat aina tuottamaan eriasteisia pettymyksiä.

Joo, mutta eivät hekään saa olla kuin lapsia, joiden ei tarvitse tajuta mitään aiheuttamistaan pettymyksistä. Niistä on otettava opikseen ja muututtava. En minä sellaista paskaaa katsele.

Ap

Voit muuttaa vain itseäsi. Toisten henkinen kasvu ei ole sinun vastuullasi.

Vierailija kirjoitti:

Minä en nimittäin edes tajunnut, aikaisemmin, että muissa on vikoja, niin näppärästi se asia minulta häivytettiin, kun äitini keskittyi ainoastaan syyttelemään minua minun vioistani ja rankaisemaan minua niistä ja raivoamaan minulle niistä. Nyt kun kiitos terapiani alan tajuta, että kyllä, muissakin on vikoja, niin minua oksettaa. Kaikkea minäkin olen siis katsellut, enkä ole sillä aikaa etsinyt ihmisiä, jotka haluavat kasvaa ja oppia vioistaan pois. Nyt aion etsiä sellaisia ihmisiä. Heihin voin luottaa, muunlaisiin en.

Ap

Tai, jos eivät voi aina oppia niistä pois, niin oppivat edes sen, miten se loukkaa ja satuttaa toisia, millaisia he ovat. Ja pyytävät sitä anteeksi. Sitten voidaan jutella.

Ap

Sitä ihmettelen itsekin. JOtkut kokee olevansa olemassa vain jos loukkaavat toisia. Ja aito narsisti ei loukkaannu sanomisista, vain jos häntä ei huomata. Nauttii jos saa edes loukkaamalla huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Ymmärrätkö, et voi palata lapsuuteen? Sinua tullaan kaikissa ihmissuhteissasi kohtelemaan aikuisena, olit miten rikki tahansa. Sinun on etsittävä voimaa itsestäsi. Muut ihmiset tulevat aina tuottamaan eriasteisia pettymyksiä.

Joo, mutta eivät hekään saa olla kuin lapsia, joiden ei tarvitse tajuta mitään aiheuttamistaan pettymyksistä. Niistä on otettava opikseen ja muututtava. En minä sellaista paskaaa katsele.

Ap

Voit muuttaa vain itseäsi. Toisten henkinen kasvu ei ole sinun vastuullasi.

Minä kerron heille silti, mitä vikaa heissä on, jatkossa, enkä sääli yhtään, vaikka kakara pillahtaisi itkuun. Jos ei halua kasvaa, se ei todellakaan ole mminun syyni.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Ymmärrätkö, et voi palata lapsuuteen? Sinua tullaan kaikissa ihmissuhteissasi kohtelemaan aikuisena, olit miten rikki tahansa. Sinun on etsittävä voimaa itsestäsi. Muut ihmiset tulevat aina tuottamaan eriasteisia pettymyksiä.

Joo, mutta eivät hekään saa olla kuin lapsia, joiden ei tarvitse tajuta mitään aiheuttamistaan pettymyksistä. Niistä on otettava opikseen ja muututtava. En minä sellaista paskaaa katsele.

Ap

Voit muuttaa vain itseäsi. Toisten henkinen kasvu ei ole sinun vastuullasi.

Ja nyt tullaan taas siihen aloituksen kysymykseen, että mitäs he sitten kuvittelevat sen olevan mun vastuulla, että tuttavuus jatkuu?

Ap

En ehkä välttämättä sano, mitä vikaa heissä on, jos se selkeästi pahoittaisi heidän mielensä, mutta turha sitten syytellä minua ilkeäksi, jos en halua enää kuulla heistä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Ymmärrätkö, et voi palata lapsuuteen? Sinua tullaan kaikissa ihmissuhteissasi kohtelemaan aikuisena, olit miten rikki tahansa. Sinun on etsittävä voimaa itsestäsi. Muut ihmiset tulevat aina tuottamaan eriasteisia pettymyksiä.

Joo, mutta eivät hekään saa olla kuin lapsia, joiden ei tarvitse tajuta mitään aiheuttamistaan pettymyksistä. Niistä on otettava opikseen ja muututtava. En minä sellaista paskaaa katsele.

Ap

Voit muuttaa vain itseäsi. Toisten henkinen kasvu ei ole sinun vastuullasi.

Minä kerron heille silti, mitä vikaa heissä on, jatkossa, enkä sääli yhtään, vaikka kakara pillahtaisi itkuun. Jos ei halua kasvaa, se ei todellakaan ole mminun syyni.

Ap

Voit toki toimia näin. Ilman jatkuvia konflikteja pääsi sisällä ja suhteessa toisiin ihmisiin saattaisit silti voida itse paremmin. Kokeile! Muutokset jännittävät aina.

Haet konflikteilla epätoivoisesti läheisyyttä ja huomiota, mutta väärin keinoin. Yritä oppia olemaan itseksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Ymmärrätkö, et voi palata lapsuuteen? Sinua tullaan kaikissa ihmissuhteissasi kohtelemaan aikuisena, olit miten rikki tahansa. Sinun on etsittävä voimaa itsestäsi. Muut ihmiset tulevat aina tuottamaan eriasteisia pettymyksiä.

Joo, mutta eivät hekään saa olla kuin lapsia, joiden ei tarvitse tajuta mitään aiheuttamistaan pettymyksistä. Niistä on otettava opikseen ja muututtava. En minä sellaista paskaaa katsele.

Ap

Voit muuttaa vain itseäsi. Toisten henkinen kasvu ei ole sinun vastuullasi.

Ja nyt tullaan taas siihen aloituksen kysymykseen, että mitäs he sitten kuvittelevat sen olevan mun vastuulla, että tuttavuus jatkuu?

Ap

Et ole vastuussa toisten odotuksista (lapsesi tästä poikkeuksena).

Ilmeisesti äiti ei osaa tehdä päätöstä itsenäisesti sen lehden jatkotilauksen sihteen, kun kysyi minulta asiaa. En mä ainakaan tilaisi mitään lehteä lapselleni, joka ei halua edes kuulla minusta. Mutta eihän äiti totuutta edes tajua.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Ymmärrätkö, et voi palata lapsuuteen? Sinua tullaan kaikissa ihmissuhteissasi kohtelemaan aikuisena, olit miten rikki tahansa. Sinun on etsittävä voimaa itsestäsi. Muut ihmiset tulevat aina tuottamaan eriasteisia pettymyksiä.

Joo, mutta eivät hekään saa olla kuin lapsia, joiden ei tarvitse tajuta mitään aiheuttamistaan pettymyksistä. Niistä on otettava opikseen ja muututtava. En minä sellaista paskaaa katsele.

Ap

Voit muuttaa vain itseäsi. Toisten henkinen kasvu ei ole sinun vastuullasi.

Ja nyt tullaan taas siihen aloituksen kysymykseen, että mitäs he sitten kuvittelevat sen olevan mun vastuulla, että tuttavuus jatkuu?

Ap

Et ole vastuussa toisten odotuksista (lapsesi tästä poikkeuksena).

Niin, "enpä tosiaan", et ilmeisesti ole ollut ympyröissä, joissa minut sitten mustamaalataan ympäriinsä siitä, miten hirveä ihminen ja en lainkaan ystävä, minä olen. Juuuh, en mitenkään ole vastuussa siitä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minä silti uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään haavani ja auttamaan niiden parantamisessa. Miehenikään ei siihen kykene. En voi siksi rakastaa häntä kuten "pitäisi".

Ap

Ymmärrätkö, et voi palata lapsuuteen? Sinua tullaan kaikissa ihmissuhteissasi kohtelemaan aikuisena, olit miten rikki tahansa. Sinun on etsittävä voimaa itsestäsi. Muut ihmiset tulevat aina tuottamaan eriasteisia pettymyksiä.

Joo, mutta eivät hekään saa olla kuin lapsia, joiden ei tarvitse tajuta mitään aiheuttamistaan pettymyksistä. Niistä on otettava opikseen ja muututtava. En minä sellaista paskaaa katsele.

Ap

Voit muuttaa vain itseäsi. Toisten henkinen kasvu ei ole sinun vastuullasi.

Minä kerron heille silti, mitä vikaa heissä on, jatkossa, enkä sääli yhtään, vaikka kakara pillahtaisi itkuun. Jos ei halua kasvaa, se ei todellakaan ole mminun syyni.

Ap

Voit toki toimia näin. Ilman jatkuvia konflikteja pääsi sisällä ja suhteessa toisiin ihmisiin saattaisit silti voida itse paremmin. Kokeile! Muutokset jännittävät aina.

Haet konflikteilla epätoivoisesti läheisyyttä ja huomiota, mutta väärin keinoin. Yritä oppia olemaan itseksesi.

Miten siinä MINÄ aiheutan konfliktin, jos se toinen ihminen ei halua tajuta, että en halua enää sanoa hänelle sanaakaan ja koittaa manipuloida minua ottamaan syyt niskoilleni?

Ap