Te, joilla on vakava varastoraudan puute! (runsaat menkat, kasvissyönti, raskaudet...)

Raudanpuuteanemian oireita:

Raudanpuute aiheuttaa hyvin moninaisia ja yksilöllisiä oireita. Joillakin on oireista ehkä yksi tai kaksi, toisilla useampia. Lisäksi raudanpuutteen kestokyky on yksilöllinen. Useimmiten anemia kehittyy pikkuhiljaa, oireiden ollessa lähinnä epämääräistä väsymystä ja voimattomuutta. Hemoglobiinin edelleen laskiessa tulee vakavampia lisäoireita kuten sydämen tykytykset, ja rintakivut. Lieväkin anemia saattaa johtaa vanhuksilla yleiskunnon vaaralliseen romahtamiseen.

Väsymys ja heikotus – hapen kulkeutuminen kudoksiin vaikeutuu.

Kalpeus – hemoglobiini saa ihon hehkumaan.

Levottomuus, hermostuneisuus, elohiiret, kihelmöinti, kutina, puutuminen, tunnottomuus – hapen vähyydestä johtuen keho ei voi rentoutua. Myös ”levottomat jalat” (öinen jalkojen liikuttelemispakko) voivat olla oire raudanpuutteesta.

Masentuneisuus, ahdistus, alakuloisuus, muistihäiriöt, hajamielisyys, keskittymiskyvyn puute, afasia, aivosumu, paniikkioireet – rauta osallistuu aivojen dopamiiniaineenvaihduntaan, joka vaikuttaa mielialaan. Aivojen riittävä rautapitoisuus on välttämätön aivojen dopamiinijärjestelmän toiminnan kannalta. Dopamiini on ”toimintahormoni”, joka parantaa aivojen kykyä keskittyä käsillä olevaan tehtävään ja auttaa ihmistä toimimaan järjestelmällisesti ja organisoidusti.

Sydämen tiheälyöntisyys, ryhmihäiriöoireet ja rintakipu – anemia aiheuttaa takykardiaa. Syke saattaa nousta pienessäkin rasituksessa tai jopa levossa.

Hengästyminen, hengenahdistus, heikotus ja huimaus – raudanpuute heikentää yleiskuntoa ja hapen huono kulkeutuminen elimistössä hengästyttää ja huojuttaa. Anemia aiheuttaa dyspneaa eli tunnetilaa, jossa ihminen tuntee, kuin ei voisi hengittää tarpeeksi hyvin.

Hiustenlähtö – raudanpuutteessa keho siirtyy selviytymistilaan, jolloin happea ei välttämättä saada kuljetettua hiuksille. Tämä voi johtaa runsaaseen hiusten lähtöön ja jopa kaljuuntumiseen.

Kynsi- ja iho-ongelmat – kuiva iho, hilse, huulten rohtuminen, suupielen halkeamat, kynsien lohkeilu ja lusikkakynsi eli koilonykia (ohuet, koverat kynnet). Jopa keltainen iho.

Silmäongelmat, herkkyys, valonarkuus, jopa silmänvalkuaisten keltaisuus.

Palan tunne kurkussa, nielemisvaikeudet, kipu kielessä, kielen kirvely, kielen nystyjen muutokset, ienten vaaleneminen, ientulehdus, aftat – anemia voi aiheuttaa esofaguksen striktuura eli ruokatorven ahtaumaa, glossiittia eli kielitulehdusta ja kielen rihmanystyjen atrofiaa. Pitkittynyt raudanpuute vaikuttaa haitallisesti myös suun limakalvon epiteelisolujen kasvuun. Jopa viidesosalla aftoista kärsivillä on anemiaa.

Alttius infektioille, hidas paraneminen, limakalvojen ohentuminen – anemia heikentää yleiskuntoa ja suorituskykyä. Raudanpuuteanemian suuoireina ovat vaalea, ohentunut limakalvo ja hidastunut limakalvojen paraneminen. Kuivat limakalvot altistavat myös infektioille.

Ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oudot ruokahimot – myös esim. pica-oireyhtymä.

Reumamaiset nivelkivut, rannekanavaoireyhtymämäiset kivut, mustelmaherkkyys, fibromyalgia.

Päänsärky, hapen kulkeutuminen elimistössä on häiriintynyt ja se voi aiheuttaa päänsärkyä.

Ärtyneisyys, unettomuus, tinnitus eli korvien soiminen.

Kylmän- ja kuumansietokyvyn heikkeneminen, palelu, erityisesti käsien ja jalkojen kylmyys, hien erityksen häiriöt – ääreisverenkierron häiriöt, esim. kädet eivät tahdo lämmetä tai ”sauna-angsti” eli henkilö ei tahdo enää kestää saunan kuumuutta, tehden saunomiskokemuksen epämiellyttäväksi.

Epäsäännölliset kuukautiset, runsaat kuukautiset, lapsettomuus, keskenmenot, ennenaikainen synnytys.

Painonnousu, painonlasku, ummetus ja turvotus – metabolinen aineenvaihdunta häiriintyy. Mikäli hemoglobiinia on liian vähän, elimistö ei saa tarpeeksi happea normaalin aineenvaihdunnan ylläpitämiseksi.

Lihoaminen – raudanpuute huonontaa aineenvaihduntaa, sillä rauta on osana monissa entsyymeissä, joita tarvitaan aineenvaihduntareaktioissa.

https://kilpparikilppari.wordpress.com/2016/12/27/raudanpuuteanemia-ja-…

Raudanpuuteanemiaa aiheuttavat tai edesauttavat mm.:

Imeytymishäiriö (esim. Crohnin tauti, keliakia, glutoosi-intoleranssi, anoreksia tai lihavuusleikkauksen jälkeinen imeytymishäiriö tai happosalpaajien syönnin aiheuttama imeytymishäiriö).

Runsaat kuukautiset. 1 ml verta sisältää 0,5 mg rautaa, jo muutaman millilitran vuoto vuorokaudessa voi johtaa negatiiviseen rautatasapainoon. Nainen menettää yhden kuukautisvuodon aikana noin 35-40 ml verta. Yksien kuukautisten korjaaminen laadukkaallakin ruokavaliolla vie melkein 20 päivää, jopa enemmän. Runsaista kuukautisista kärsivä ei koko kuukauden aikana ehdi muodostaa rautaa yhtä paljon, kuin sitä menettää kuukautisissa.

Verenvuoto esim. onnettomuudessa, leikkauksessa sekä verenluovutus. Myös muu sisäinen verenvuoto, esim. suolistoverenvuoto ja/tai suolistosyöpä.

Munuaisten vajaatoiminta, jolloin hepsidiinin määrä lisääntyy ja estää raudan vapautumista.

Raskaus, imetys. Naisilla raudanpuute vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Raskaus kuluttaa äidin rautaa niin, että varastojen täyttyminen saattaa kestää parikin vuotta.

Kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta eli hypo- ja hypertyreoosi.

Nivelreuma. Pitkälle edenneessä reumasairaudessa voi amyloidoosi estää ruoan imeytymistä suolistosta. Tulehdusprosessi nivelissä tarvitsee rautaa, minkä vuoksi sitä siirtyy tulehtuneisiin kudoksiin.

Yksipuolinen, rautaa riittävästi sisältämätön ravinto ja/tai raudan imeytymistä haittaavien ruoka-aineiden (kuten kalsium, kahvi, tee) runsas syönti tai juonti.

Kuparin, sinkin, A-vitamiinin ja/tai C-vitamiinin puutostilat.

Närästyslääkkeiden, protonipumpun estäjien, esimerkiksi esomeptratsolien syönti ja sitä kautta liian vähähappoinen vatsa.

Tulehduskipulääkkeiden runsas käyttö (voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan verenvuotoa).

Hormonaalisten yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttö.

Kasvuiässä raudan tarve suurenee ja raudan puute saattaa jopa hidastaa kasvua.

Kestävyysurheilu ja gastrointestinaalinen rautahäviö.

Sukurasite, taipumus anemiaan on tietyissä tapauksissa periytyvää ja perinnöllisiä ovat myös muutamat hemoglobiiniin vaikuttavat sairaudet.

Perniöösiä anemiaa aiheuttaa B12-vitamiinin puute. Myös B9-vitamiinia eli foolihappoa tarvitaan punasolujen muodostumisessa. Foolihapon ja B12-vitamiinin puute on yleistä suolistosairauksissa esimerkiksi keliakiassa ja crohnintaudissa joissa esiintyy imeytymishäiriöitä. Perniöösiä anemiaa ei voi hoitaa pelkällä raudalla. Tämänkin vuoksi raudanpuutteen syiden selvitys on tärkeää.

https://kilpparikilppari.wordpress.com/2016/12/27/raudanpuuteanemia-ja-…

"Raskaus kuluttaa äidin rautaa niin, että varastojen täyttyminen saattaa kestää parikin vuotta."

Miksi ferritiiniä ei oteta rutiinisti äideiltä? Annetaan äitien masentua ja tukan irrota päästä, kun se vain nyt kuuluu asiaan.

"Hemoglobiinikokeen huonoin puoli on sama kuin auton polttoainemittarin merkkivalon: se syttyy vasta sitten, kun tankki on melkein tyhjä. Se, että hemoglobiini on vielä viitteissä, ei kerro siitä, että ovatko rautavarastot lopussa. Ferritiinin määrittämisellä voi diagnosoida raudanpuutteen syntyä jo varhaisessa vaiheessa ja ennalta ehkäistä raudanpuuteanemian muodostumista.

Pelkkä hemoglobiini ei kerro kuin pienen osan totuutta. Anemian toteamiseksi tai poissulkemiseksi olisi täytyy hemoglobiinin lisäksi mitata varastoraudat ja transferriinireseptorit joko seerumista tai plasmasta."

https://kilpparikilppari.wordpress.com/2016/12/27/raudanpuuteanemia-ja-…

erritiini eli nk. varastorauta (S-Ferrit / P-Ferrit / fS-Fe / fP-Rauta):

Ferritiini on varastoituneena maksaan ja luuytimeen. Matala ferritiini kertoo aina raudanpuuteanemiasta. Ferritiinin viitearvot aikuiselle ovat naisille 10-150 µg/l ja miehille 28-370 µg/l, mutta näissä viitteissä alin kynnysarvo on erittäin matala. S-Ferrit ja P-Ferrit arvoissa:

Ferritiinin ollessa 12 rautavarastot ovat täysin tyhjät. Tämän vuoksi on hyvin erikoista, että ”normaalit” viitearvot ulottuvat naisilla senkin alle.

Vakavassa raudanpuutoksessa, alle 30 ferritiini, henkilön oireet voivat olla niin vaikeita, ensiapuna voidaan harkita verensiirtoa eli rautainfuusiota.

Alle 40 ferritiini aiheuttaa tutkimusten mukaan myös fibromyalgiaa.

Alle 70-80 ferritiini, kilpirauhanen ei toimi kunnolla, sillä ferritiiniä tarvitaan T4/t3-konversiossa. Kilpirauhasarvot voivat siis hyvin parantua pelkällä raudan tankkauksella, lisäämättä kilpirauhaslääkettä. Vakavassa raudanpuutteessa tyypillistä onkin, että TSH saattaa olla normaali, mutta t4v on matala. Tämä sekoitetaan usein sentraaliseen eli aivolisäkeperäiseen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Toimintahäiriö onkin tällöin välillisesti aiheutunut ongelma.

Alle 70-80 ferritiini aiheuttaa myös lisämunuaisten uupumuksen oireita (esim. sydämentykytystä, uupumusta, heikotusta, valonarkuutta, aivosumua).

Ferritiinin ollessa noin 80 useimmilla yleistila ja yleiskunto paranee.

Ideaali arvo ferritiinille on naisilla yli 100 (- noin 130) ja miehillä korkeampi.

https://kilpparikilppari.wordpress.com/2016/12/27/raudanpuuteanemia-ja-…

Raudan puutoksen korjaaminen pelkkänä oireena, tutkimatta mistä raudanpuutos johtuu, on, kuin kaataisi vettä kaivoon. Esimerkiksi joka kuukausi runsaasti vuotava nainen menettää helposti verenä sen, minkä hän on saanut kuukauden aikana tankattua. Näin ollen, jos mahdollista, kannattaa myös aina selvittää syy-seuraussuhteita. Ehkäisytabletit tai hormonikierukka niukentavat ja säännöllistävät vuotoja suurimmalla osalla käyttäjistä. Kuparikierukka taas lisää kuukautisvuodon suuruutta noin 30-35 %.

Riittävän pahoissa anemiatapauksissa (ferritiini esim. alle 20-30) punasoluja saatetaan tiputtaa suoraan suoneen. Rautainfuusio eli suonensisäinen rautahoito ei ole vain erikoissairaanhoitoon rajoittuva keino, mutta ohjeistus yleislääkäreille on puutteellista. Hoitosuositusta raudanpuuteanemian hoidosta ei ole. Verensiirto auttaa vain tilapäisesti eikä vaikuta anemian perussyyhyn, ja sitä voidaan siksi pitää lähinnä ensiapukeinona. Lisäksi menetelmässä on riskejä, jonka takia sitä yleensä vältetään ja tilannetta yritetään korjata suun kautta otettavilla rautavalmisteilla. Moni on kuitenkin kokenut infuusion helpottaneen oloa paljon, varsinkin, jos muut rautavalmisteet eivät tahdo imeytyä.

Keskimääräinen raudantarve vuorokaudessa on noin 25 mg, mutta tarve voi vaihdella yksilöllisesti mm. kuukautisten runsauden, raskauden tai kestävyysurheilun vuoksi. Rauta imeytyy ravinnosta huonosti (noin 5-10%) ja teollisista lisäravinteista vielä huonommin, joten raudanpuutteen korjaus vaatii melko suuria määriä rautavalmistetta.

Mikäli anemia on todettu, rautaa yleensä tankataan noin 2 x 100 mg päivässä (ei kuitenkaan otettuna kaksi tablettia kerralla, vaan eri aikaan päivästä). Varmista kuitenkin tilanteesi aina omalta lääkäriltäsi ennen kuin lähdet syömään rautavalmisteita.

Rautavarastojen täyttyminen on hidasta ja ihannearvon saavuttaminen voi kestää kuukausia, jopa vuosia. Useat anemian korjauksen rautalääkkeillä aloittaneet ovat raportoineet oireiden ensin pahenevan, ennen kuin olo parantuu, mutta tämäkin on yksilöllistä.

Tavallisesti anemian korjaantumiseen rautasupplementaatiolla kuluu 6-10 viikkoa. Tämän jälkeen hoitoa on vielä jatkettava, anemian vakavuudesta riippuen, vähintään 4-6 kuukautta elimistön rautavarastojen täyttämiseksi. Jos raudan syönti lopetaan, kun hemoglobiini on noussut, voi se pian tipahtaa uudelleen, koska rautavarastot eivät ole ehtineet täyttyä.

https://kilpparikilppari.wordpress.com/2016/12/27/raudanpuuteanemia-ja-…

Rautalääkkeillä voi olla yhdysvaikutuksia tai ne voivat vaikuttaa useiden lääkkeiden imeytymiseen ja tehoon tai lääke voi puolestaan vaikuttaa rautalääkkeen imeytymiseen. Vältä rautalääkkeiden kanssa yhtä aikaa esim. antibiootteja, verenpainelääkkeitä, tyroksiinia, mahansuojalääkkeitä, parkinsonin taudin lääkkeitä tai osteoporoosilääkkeitä.

Jos epäilet itselläsi raudan puutetta (tai mitä tahansa muuta häiriötä terveydentilassasi), käänny lääkärisi puoleen. Huomaathan, että raudan tankkaaminen ilman anemiaa voi olla haitallista tai jopa vaarallista. Liiallinen rauta voi johtaa jopa rautamyrkytykseen.

Mikäli sinulla on todettu raudanpuute, huolehdi, että sinulta mitataan myös ainakin D-vitamiiniarvo, sillä sekin yleensä on huono.

"Sain juuri diagnoosin vaikeasta pitkittyneestä raudanpuutteesta. Pahimmat oireeni ovat olleet jäätävä väsymys ja armoton olo siitä, että aivot ovat rikki. Unohdan juuri äsken tapahtuneita asioita. Lepään ruoanlaiton ja syömisen jälkeen. Keväällä lopetin hathajoogaharrastuksen, koska en enää jaksanut. Auon ikkunoita, että voisin hengittää paremmin. Viimeisen vuoden aikana toimintakykyni on kadonnut, eikä sille tuntunut ensin löytyvän mitään selitystä.

Kävin ensimmäistä kertaa lääkärissä musertavan väsymyksen takia lähes vuosi sitten. Siitä alkaen olen käynyt useissa verikokeissa, virtsakokeissa, vatsan ja virtsaelinten ultraäänitutkimuksessa, EKG:ssä, työpsykologin, psykiatrin ja neurologin konsultaatiossa, astmatutkimuksissa, keuhkoröntgenissä ja minut on lähetetty neurologian päivystykseen aivoinfarktiepäilynä. Erinäiset yksityisen ja julkisen puolen lääkärit ovat tarjoilleet minulle diagnooseina mm. Omaa Vikaa, masennusta, kroonista väsymysoireyhtymää, ‘en tiedä, vaihda lääkäriä’ -kommenttia, homeallergiaa ja sopeutumishäiriötä. Voi elämä. Onneksi uskon perusteettomia väitteitä huonosti.

Keväällä 2018 luin sitten ihan itse netistä (kiitos aktiiviset asiantuntijalääkärit Tom Widenius ja Esa Soppi), että jos ihmisen ferritiiniarvo on neljä, ovat maksan, pernan ja luuytimen rautavarastot aivan lopussa ja hänellä on vakava raudanpuute. Ferritiniiarvoni oli mitattu ensimmäisen kerran syksyllä 2017 ja raudanpuutteesta johtuvat punasolumuutokset ovat näkyneet verikokeissani jo keväällä 2015. Eläinlääkärinä tiesinkin jo valmiiksi, että jos punasolut ovat jatkuvasti pieniä, niin jotain outoa on meneillään, ferritiiniarvoa en osannut tulkita hoitaneen lääkärin mielipiteen ohi. Oli varsin vapauttavaa tajuta, että joku lääkärikin voisi ajatella oireideni ovat todellisia. En olekaan hullu, eivätkä elämänvalintani ole vääriä, vaan raudanpuutetta ei vain osata riittävällä tavalla lääketieteessä hoitaa.

Mikä muuttui oikean diganoosin ja asiallisten hoito-ohjeiden löydyttyä? No nyt syön rautaa tavoitteellisesti. Yritän saada alas niin paljon kuin suinkin pystyn, enkä kuvittele ongelman hoituvan jollain sivulauseen pikakuurilla. Lisäksi, kun olin lopultakin itse tunnistanut sairauden laadun, hankkiuduin lääkärille, joka tuntee rauta-aineenvaihdunnan pintaa syvemmältä ja osaa seurata tilannetta asianmukaisesti. Hänen mukaansa kaikki oireeni selittyvät vaikealla raudanpuutteella. Tätä koko tapahtumien ketjua kuvaa hyvin se, että minusta tuntuu omituiselta – ja varsin virkistävältä – tehdä yhteistyötä hoitavan lääkärin kanssa.

Kirjoitan omasta kokemuksestani, koska meitä samassa jamassa olevia on paljon. Facebookin raudanpuuteryhmässä on yli seitsemän tuhatta jäsentä. Olen huolissani naisten terveydestä ja siitä, miten perustarpeemme ohitetaan. Tästä asiasta on pidettävä meteliä ja naisten joukkoinvalidisoituminen raudanpuutteen ja tietämättömyyden takia on saatava pysähtymään nyt heti. Myös mediapuputus muotitaudista on työnnettävä syrjään: kaikkien kudosten hoitamaton hapenpuute ei ole vitsi."

https://doulakka.fi/ajankohtaista/raudanpuute-milta-tuntuu-kun-ferritii…

"Raudanpuute (anemialla ja ilman) on naisilla hyvin tavallinen ja erittäin hyvin dokumentoitu vaiva, joka tunnistamattomana ja hoitamattomana johtaa erittäin vakaviin – jopa invalidisoiviin – oireisiin. Naisen raudanpuutteen taustalla voi olla sikiökaudella omalta äidiltä saadut riittämättömät rautavarastot, runsaat kuukautiset, verenluovutukset, leikkaukset tai esimerkiksi runsasta verenvuotoa aiheuttanut onnettomuus, synnytykset ja imetykset.

Kehon rautavarastot saadaan isoksi osaksi jo sikiökaudella. Mies menettää rautaa vain hyvin vähän mm. hien mukana ja ihosolukon uusiutusessa, nainen taas fysiologisista syistä enemmän. Tämän vuoksi raudanpuute on nimenomaan naisten ongelma. Nykyravinnossa rautaa on nippanappa riittävästi täyttämään päivittäinen raudantarve ja tavallista runsaampi verenvuoto keikauttaa herkän tasapainon helposti miinukselle. Terveydenhuollossa kuuluisi mitata varastorautaa (ferritiini) etenkin synnytysikäisiltä naisilta nykyistä enemmän ja raudanpuutteeseen tulisi puuttua selkein kotihoito- ja seurantaohjein jo ennen, kun se on aiheuttanut monelle niin tutun raudanpuuteanemian. ’Syö vähän rautaa’ on usein kuultu kehotus, joka harvoin motivoi riittävästi, etenkin kun raudan ottaminen suun kautta aiheuttaa monille ikäviä sivuoireita."

jatkuu

"Kokemani jälkeen ja sen takia päällisin puolin rautaongelmatiikkaan perehtyneenä eläinlääkärinä 😀 sanoisin, että raudanpuutteen välttämiseksi naisen kannattaa toimia näin:

Syö kaikissa elämäntilanteissa mahdollisimman monipuolisesti ja kiinnitä huomiota vitamiinien, kivennäisten ja hivenaineiden saantiin. Fineli.fi -osoitteessa voi pitää ruokapäiväkirjaa, jonka avulla voi laskea myös raudan saannin ruoasta.

Älä luovuta verta, ellet ole aivan varma siitä, että rautavarastosi ovat riittävät. Hemoglobiini ei ole riittävä rautavarastojen mittari ja mm. Tanskassa verenluovuttajan ferritiinin on oltava yli 60 µg/l.

Pyydä lääkäriltäsi rautavarastojen mittaus, jos mistä syystä tahansa menetät tavallista enemmän verta, jos kärsit tai olet kärsinyt anemiasta, tai jos sinulla on epämääräisiä, vähitellen pahenevia väsymys- ja muita outoja oireita koko kehossa. Pelkkä hemoglobiinin hoitaminen normaaliksi ei riitä, vaan myös rautavarastojen tulee olla riittävät, jotta elimistön solut pystyvät toimimaan normaalisti. Jos rauta on kortilla, ohjataan se ensisijaisesti punasolutuotantoon ja hapen siirtämiseen kudoksille, eli solujen aineenvaihdunnan tarpeet saattavat jäädä tyydyttämättä, vaikka hemoglobiini olisi hyväkin.

Älä usko ketään, joka väittää, ettei viiterajojen alapuolella olevilla punasoluarvoilla (MCV, MCH, MCHC) ole mitään merkitystä: arvojen mataluus viittaa siihen, että verenkierrossa on punasolujen nuoruusmuotoja, mikä ei ole normaalia.

Älä myöskään usko ketään, joka väittää ferritiinin olevan hyvä, jos se on alle 50 µg/l. Kirjoitushetkellä (3.7.2018) suomalaisessa lääkärien käsikirjassa oleva viitearvon alaraja on huhupuheen mukaan 30 µg/l. Arvoa alle 15 µg/l on joissain lähteissä pidetty totaaliraudanpuutteen rajana ja vielä arvolla 40 µg/l saattaa punasolutuotannossa esiintyä poikkeamia (Miller, J, 2013). Alle linkkaamassani lääkärilehden artikkelissa ferritiiniarvon katsotaan olevan riittävä, jos se on yli 100 µg/l (Sinisalo, M. ja Collin, P. 2016).

Mittauta ferritiiini, jos harkitset raskautta. Hedelmällisyyshoitoja tekevät lääkärit suosittavat ferritiiniarvoksi vähintään noin 50-60 µg/l ennen hoitojen aloittamista. Hedelmällisyys kärsii matalista arvoista ja raskaaksi tullessa raudanpuute voi vaikuttaa paitsi raskaana olevan äidin oloon ja oireisiin, myös syntyvän lapsen älylliseen kehitykseen.

Jos raskaus tai pikkulapsiarki väsyttää ja masentaa, ja mahdolisesti unettomuus ja levottomat jalatkin vaivaavat, tsekkauta ferritiini. Syy väsymykseen voi olla myös raudanpuute.

Jos saat ohjeen syödä lisärautaa, pyydä ferritiinin mittaus jo ennen aloitusta (turha raudan syöminen on älytöntä ja jopa vahingollista) ja sovi paitsi syötävän raudan määrästä ja kuurin pituudesta, myös arvojen seurannasta jatkossa. Rautavarastot täydentyvät vasta sitten, kun hemoglobiini on ensin saatu ylös ja jos raudanpuutetta hoidetaan suun kautta otettavalla lisäraudalla, menee ferritiiniarvon korjaantumiseen keskimäärin 6-9 kuukautta."

https://doulakka.fi/ajankohtaista/miten-valtyn-raudanpuutteelta/

Vierailija kirjoitti:

Ai kasvissyönti aiheuttaa raudanpuutetta? 🤣 Höpöhöpö

Voi aiheuttaa jos ruokavalio on viturallaan. Aivan kuten mikä tahansa ruokavalio.

Vierailija kirjoitti:

Runsaat kuukautiset. 1 ml verta sisältää 0,5 mg rautaa, jo muutaman millilitran vuoto vuorokaudessa voi johtaa negatiiviseen rautatasapainoon. Nainen menettää yhden kuukautisvuodon aikana noin 35-40 ml verta. Yksien kuukautisten korjaaminen laadukkaallakin ruokavaliolla vie melkein 20 päivää, jopa enemmän. Runsaista kuukautisista kärsivä ei koko kuukauden aikana ehdi muodostaa rautaa yhtä paljon, kuin sitä menettää kuukautisissa.

Huh. Musta tuntuu, että mun erittäin runsaissa kuukautisissa, joissa verta valuu solkenaan, tulee yhdessä tunnissa tuo 40 ml. Side on ääriään myöten täynnä jo tunnissa ja painaa kuin synti.

Ei ihme, että ferritiini oli 5.

Vierailija kirjoitti:

Älä myöskään usko ketään, joka väittää ferritiinin olevan hyvä, jos se on alle 50 µg/l.

Kirjoitushetkellä (3.7.2018) suomalaisessa lääkärien käsikirjassa oleva viitearvon alaraja on huhupuheen mukaan 30 µg/l.

Arvoa alle 15 µg/l on joissain lähteissä pidetty totaaliraudanpuutteen rajana ja vielä arvolla 40 µg/l saattaa punasolutuotannossa esiintyä poikkeamia (Miller, J, 2013).

Alle linkkaamassani lääkärilehden artikkelissa ferritiiniarvon katsotaan olevan riittävä, jos se on yli 100 µg/l (Sinisalo, M. ja Collin, P. 2016).

Tämä!!!!

Millaisia unihäiriöitä teillä on ollu, ku ferritiini on ollu alhainen?

Vierailija kirjoitti:

"Raskaus kuluttaa äidin rautaa niin, että varastojen täyttyminen saattaa kestää parikin vuotta."

Miksi ferritiiniä ei oteta rutiinisti äideiltä? Annetaan äitien masentua ja tukan irrota päästä, kun se vain nyt kuuluu asiaan.

Edes hemoglobiinin mittausta ei tehdä synnärillä rutiinisti. Minulta ei mitattu hemoglobiinia koska olivat arvioineet varmaan synnytykseksessä menetetyn veren määrän ”vain 3dl”, tässähän ei vielä ole sitä jälkivuotoa, ja sen vuoksi siellä sairaalassa ollaan jos tulee liikavuotoa.

Pyysin neuvolassa sormenpäästä hemoglobiinimittauksen joitain kuukausia myöhemmin kun jälkivuotoni oli viisi viikkoa ja raskauden aikana olin jo rautalisällä. Hg oli normaali 124. Syyllinen raudanpuutteeseen minulla on kuukautiset. Vuoden päästä kuukautisten alkamisesta hg oli tippunut 117, ja kun yritin kysyä neuvoa terveysasemalta puhelimitse, neuvottiin kysymään apteekista(!!!) kuinka kauan syön rautaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Raskaus kuluttaa äidin rautaa niin, että varastojen täyttyminen saattaa kestää parikin vuotta."

Miksi ferritiiniä ei oteta rutiinisti äideiltä? Annetaan äitien masentua ja tukan irrota päästä, kun se vain nyt kuuluu asiaan.

Edes hemoglobiinin mittausta ei tehdä synnärillä rutiinisti. Minulta ei mitattu hemoglobiinia koska olivat arvioineet varmaan synnytykseksessä menetetyn veren määrän ”vain 3dl”, tässähän ei vielä ole sitä jälkivuotoa, ja sen vuoksi siellä sairaalassa ollaan jos tulee liikavuotoa.

Pyysin neuvolassa sormenpäästä hemoglobiinimittauksen joitain kuukausia myöhemmin kun jälkivuotoni oli viisi viikkoa ja raskauden aikana olin jo rautalisällä. Hg oli normaali 124. Syyllinen raudanpuutteeseen minulla on kuukautiset. Vuoden päästä kuukautisten alkamisesta hg oli tippunut 117, ja kun yritin kysyä neuvoa terveysasemalta puhelimitse, neuvottiin kysymään apteekista(!!!) kuinka kauan syön rautaa.

Ihan oikea neuvo. Farmaseutit apteekissa ovat paljon pätevämpiä kuin neuvolatädit.

Minulla todettiin hetki sitten vaikea raudan- ja D-vitamiinin puute.

En ole löytänyt vielä ollenkaan keskustelua siitä, että kuinka monella tämä puute olisi aiheuttanut painonnousua? Minulla paino noussut ihan järkyttävästi ja se ahdistaa tosi paljon. Olen ollut hoikka ennen tätä ja tämä kropan muutos vaikuttaa enemmän kuin kuvittelinkaan itsetuntoon. Sosiaalinen elämä on jäänyt todella vähäiseksi.

Olen syönyt rautalääkitystä nyt vasta viikon verran. Usein olen törmännyt siihen että lääkitys poistaa oireet vasta 3kk tai jopa puolen vuoden kuurin jälkeen. Onko siis mahdollista että painoni jatkaa nousuaan tästä eteen päin, kunnes lääkkeet tehoavat? Onko kenelläkään ylipäätään kokemusta raudanpuutoksen myötä johtuvasta painonnoususta? Ja miten vaikea painoa on pudottaa sen jälkeen kun se ylipäätään on mahdollista? Lääkäri sanoi minulle, että puutostilassa on käytännössä mahdotonta pudottaa kertyneitä kiloja.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15155496/raudanpuuteanemia-rautalaakity…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Raskaus kuluttaa äidin rautaa niin, että varastojen täyttyminen saattaa kestää parikin vuotta."

Miksi ferritiiniä ei oteta rutiinisti äideiltä? Annetaan äitien masentua ja tukan irrota päästä, kun se vain nyt kuuluu asiaan.

Edes hemoglobiinin mittausta ei tehdä synnärillä rutiinisti. Minulta ei mitattu hemoglobiinia koska olivat arvioineet varmaan synnytykseksessä menetetyn veren määrän ”vain 3dl”, tässähän ei vielä ole sitä jälkivuotoa, ja sen vuoksi siellä sairaalassa ollaan jos tulee liikavuotoa.

Pyysin neuvolassa sormenpäästä hemoglobiinimittauksen joitain kuukausia myöhemmin kun jälkivuotoni oli viisi viikkoa ja raskauden aikana olin jo rautalisällä. Hg oli normaali 124. Syyllinen raudanpuutteeseen minulla on kuukautiset. Vuoden päästä kuukautisten alkamisesta hg oli tippunut 117, ja kun yritin kysyä neuvoa terveysasemalta puhelimitse, neuvottiin kysymään apteekista(!!!) kuinka kauan syön rautaa.

Ihan oikea neuvo. Farmaseutit apteekissa ovat paljon pätevämpiä kuin neuvolatädit.

Varmaan ovatkin lääkkeiden neuvonnassa, mutta oletin että terveyskeskuksessa olisi pätevää neuvontaa, jos ei muuten niin sitten että kysytään lääkäriltä neuvoa. Sen sijaan väitettiin, että vaikka hemoglobiinin määrä/ litraa veressä oli alle raja-arvon, niin ei ole muka huolta, koska ”vain vähän alle”, ei vaikka myös hg on alarajalla. Koska ”muut arvot ovat normaalit”

Eli miksi rajat on edes laitettu jos niistä poikkeamat ei oikeuta lääkärikonsultaatioon? Olisi pitänyt vaatia lääkärin mielipide asiasta.

Nyt syön rautalisää, ja aion mennä myös tuon ferritiinin mittaukseen yksityisellä.

Kärsin väsymyksestä, nukun päiväunet melkein joka päivä, ja en saa mitään aikaiseksi.

Olen 18-vuotias tyttö, ja ikävä fakta on, että monet terveydenalan ammattilaisetkaan ei tiedä paskaakaan mistää. Meillä onneks on suvussa omaa tasoaan oleva lääkäri ja tämän vuoksi sain diagnoosin anemialle, vaikkei kenenkään muun mielestä kunnossani ollut moittimista.

Kävin väsymysoireiden vuoksi terveydenhoitajalla, joka mittasi hemoglobiinini. Se oli 125, eli täysin normaali naiselle. Kuitenkin olin kuullut, että keho pyrkii pitämään hemoglobiinin viimeiseen asti ylhäällä, ja yritin kysyä, mikäli minulle voisi tehdä lähetteen ferritiinitutkimuksiin. Ferritiini on siis raudan varastoproteiini ja kertoo, paljonko rautaa on varastossa. Naiselle normaali on noin 70-100, miehelle hieman enemmän.

Sain ajan koululääkärille, joka käy aina tiettyinä aikoina koululla. Hän sitten pisti mulle ison määrän kokeita ja mainitsin haluavani tarkastuttaa ferritiiniarvon. Sain lähinnä myötätuntoisia katseita, jotka viestittivät, ettei minun kannata sekaantua ammattilaisten työhön. Tähän monet muutkin tuntemani aneemikot ovat törmänneet. Minulle todettiin, että kaikki tarvittava näkyy kyllä laajassa verenkuvassa. Eipä multa sit löytyny mitää ja tajusin jälkikäteen katsoessani omakantaa, ettei siellä ollut sitä ferritiiniarvoa..

Sitten otin yhteyttä tähän sukulaiseen, joka pisti lähetteen. Ja tänään selvisi, että ferritiiniarvoni oli 9.

Nyt ihan faktana, tunnen ihmisiä, joilla oli melko vakavia anemiaoireita jo 40 kohdalla (pyörtymistä portaissa jne). Eli mulla on hyvin vakava raudan puutos. Nyt mulla on tulossa vuosia kestävä rautakuuri + c-vitamiini (rauta imeytyy huonosti ilman). Jos teillä on anemiaoireita, vaatikaa tutkimuksia, sillä monet ammattilaisetkaan eivät ole tietoisia siitä, ettei hemoglobiini kerro mistään mitään. Pitäkää puolenne