Lue keskustelun säännöt.
Minne opiskelemaan näillä mielenkiinnon kohteilla?
Kiinnostaa siis terveystieteet sekä yhteiskuntatieteet. Olen miettinyt monia vaihtoehtoja noin yleisesti ajatellen myös vähän sitäkin missä olisi töitä. Lääkäri ja DI eivät ole papereiden ja älykkyyden puolesta vaihtoehtoja vaikkakin lääkäri oli aina yksi unelma-ammateista. Olen miettinyt sen tilalle, jos ryhtyisin kätilöksi tai terveydenhoitajaksi. Eivät toki oli lähelläkään lääkärin ammattia ja työtä, ainoa yhteys on terveydenhuolto.
Yhteiskuntatieteet kiinnostavat myös, yhteiskuntaoppi on mielestäni ollut aina mielenkiintoinen aine ihan yhdeksänneltä luokalta asti. Minua kiinnostaa politiikka, yhteiskunnan asiat, lakitieto jne. Oikeustieteellinen ei vaatisi samanlaista matemaattista älykkyyttä kuin lääkäriksi tai DI:ksi, joten sen puolesta se olisi realistinen vaihtoehto. Sinne on vain muuten erittäin vaikea päästä, olen jutellut kahden sieltä valmistuneen kanssa, jotka sanoivat että sinne pääsyn ei riitä aina edes kunnon pänttäys ja taidot vaan tarvitaan puhdasta säkääkin kolmanneksi osaksi. Kävin viime keväänä kokeilemassa ja kysymykset olivat hyvin ympäripyöreitä ja kieroja. Veikkasin 10 kohtaa ja kaikki väärin. Kaverini luki pääsykoekirjat neljä kertaa ja kävi myös valmennuskurssin eikä päässyt siltikään edes ensimmäisestä vaiheesta (monivalinnat) läpi.
Oikeustieteelliseen pääsy tuntuu siis lähinnä yhtä haastavalta kuin moneen muuhun paikkaan pääseminen. Yritän ajatella käytännön ja realistisuuden kannalta. Jos haen aivan täysillä oikeustieteelliseen, siinä ei samalla lueta muihin pääsykokeisiin. Isona vaarana on silti etten pääse sisään ja olen äkkiä jälleen välivuotta pitämässä. Sitä en halua.
Olen jotenkin hukassa sen suhteen mihin voisin hakea ja minne on realistista sekä päästä että työllistyä. Mahtavaa olisi jos nuo mielenkiinnon kohteet saisi yhdistettyä. En halua sosionomiksi enkä kentälle muutenkaan sosiaalityöhön (päihdetyöhön, koulukuraattoriksi, lastensuojeluun tms.)
Onko haaveeni ihan utopiaa vai onko jotain mitä voisi tehdä?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö nyt oikein että olet siis nyt ensimmäisellä välivuodella?
Kyllä, ensimmäinen välivuosi ja toista en halua. Pelkään että syrjäydyn tai jään jostain jälkeen jos ei opiskelupaikka irtoa ensi vuonna. Kaikki kaverit ovat muuttaneet muualle ja olen ihan yksin omassa kotikaupungissa ja tuntuu että olen ikään kuin jumissa. Suoritan nyt avoimessa yhtä kurssia kasvatustieteiden perusopinnoista, mutta tämä ei tunnu olevan oma juttu ollenkaan. Stressaa sietämättömästi.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostaako opettajan ammatti? Haet jompaan kumpaan (terveystiede tai yhteiskuntatiede) ja luet toisesta laajan sivuaineen + pedagogiset opinnot ja opettajaksi yläkoulu/lukio -akselille.
Sosiaalitieteet. Sosiaalityöntekijänä sinusta tulisi valtiotieteiden maisteri, pääaineena sosiaalityö tai sosiologia. Erittäin mielenkiintoinen ala, ilman hoitotyötä. Pääset kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja auttamaan ihmisiä kasvamaan ja ennenkaikkea kasvamaan itse ihmisenä. Lukion jälkeen voit hake kandi tutkintoon tai sosionomiksi ja sen jälkeen maisteri hakuun.
Vietän itse nyt toista välivuotta ja haaveammattini on toimittaja. Aloitin historian opinnot avoimessa, mutta en uskalla vielä palauttaa yhtäkään tehtävää, kun kaikista tulisi saada lähes kiitettäviä, jotta minulla olisi mahdollisuus päästä avoimen kautta opiskelemaan. Alkaa tuntua, ettei älykkyystasoni ole tasapainossa haaveopintojeni kanssa. Syrjäytyminen pelottaa hieman, mutta tuntiessani onnellisia syrjäytyneitä, alan pohtia yhteiskunnasta vetäytymistä yhtenä vaihtoehtona. Ymmärrän stressisi. En ymmärrä, miksi motivoituneita ihmisiä jää yliopisto opintojen ulkopuolelle niin paljon.
Tuosta oikeustieteellisestä...
Itse pyrin nyt tuossa muutama kuukausi sitten toisen kerran. Puoli pistettä jäi parhaimmillaan vajaaksi sisäänpääsyrajasta (pyrin tosiaan toki useampaan kuin yhteen kaupunkiin) ja ei edes varasijaa. Opintopolussa vaan teksti ”peruuntunut. Pisteesi eivät riittäneet varasijaan”.
Siinä mielessä voin allekirjoittaa tuon tuurin :D Luin aivan helkkaristi, ketuttaahan tuo kuin mikä.
Mutta! Svoin yliopisto on keksitty. Siellä olen pari vuotta kerännyt opintopisteitä, ainakaan välivuodet eivät ole menneet ihan hukkaan, vaikka myönnän että tuntuu pahalta ja luuserimaiselta kun en ”vieläkään” päässyt.
Suosittelen sinullekin kursseja avoimesta yliopistosta, pakko ei ole ottaa opintokokonaisuutta (eli esim. 60 opintopistettä/vuosi), vaan voit ottaa muutamia kursseja itseäsi kiinnostavilta aloilta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkos syksyn yhteishaku vielä huomiseen asti voimassa? Jotain hoitsukoulutuksia ja sosionomia siellä ainakin on tarjolla. Jos todella haluat lääkikseen ja perslihakset kestävät, niin kyllä sinne voi päästä nollatasoltakin. Vaatii vaan todella kovaa kuria. Ja voithan ensisijaisesti lääkikseen hakea jos hommaan ryhdyt ja toissijaisesti muualle. Myös proviisorin hommat voisi olla mielenkiintoisia, siellä voi suuntautua esim. sosiaalifarmasiaan.
Aallossa on ainakin Informaatioverkostot-koulutusohjelma, jossa on melko vähän matematiikkaa ja koodausta. Konsulttihommiin jne sellasesta pääsee. Lisäksi voi vaikka työpsykologiaa lukea sivuaineena. Muista että on todella monta opiskelupaikkaa mistä saa hyvät yhdistelmät työelämään. Kätilökin yms. on hyviä ammatteja, mutta jos jäät siihen niin uraeteneminen on melko huonoa ja etenkin perheellisenä se palkka on valitettavasti huono.
Vierailija kirjoitti:
Vietän itse nyt toista välivuotta ja haaveammattini on toimittaja. Aloitin historian opinnot avoimessa, mutta en uskalla vielä palauttaa yhtäkään tehtävää, kun kaikista tulisi saada lähes kiitettäviä, jotta minulla olisi mahdollisuus päästä avoimen kautta opiskelemaan. Alkaa tuntua, ettei älykkyystasoni ole tasapainossa haaveopintojeni kanssa. Syrjäytyminen pelottaa hieman, mutta tuntiessani onnellisia syrjäytyneitä, alan pohtia yhteiskunnasta vetäytymistä yhtenä vaihtoehtona. Ymmärrän stressisi. En ymmärrä, miksi motivoituneita ihmisiä jää yliopisto opintojen ulkopuolelle niin paljon.
Pakko kompata tätä! T. 6, joka kirjoitti oikiksesta. Vaikka kuinka yrittää ajatella positiivisesti, tuntuu pahalta kun miettii miten sisäänpääsy voi vaikeutua uudistusten myötä ja yo-arvosanojakaan en ainakaan minä pääse enää korottamaan (vaikkei ne nyt huonoja olekaan)... Opiskelen kuin hullu avoimessa ja sitten katselee kun tuttavat vetää lonkkaa yliopistossa. En olisi edes uskonut että kaikista ihmisistä minä voin olla näin katkera :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antropologia? Sinnekin saattaa olla vaikea päästä, mutta varmasti helpompi kun oikikseen. Kaveri on antropologi ja tutkii nimenomaan yhteiskunnallisia ja poliittisia käytänteitä ja niiden vaikutuksia ja erilaisia ihmisryhmiä.
Hei
Kiitos vastauksista! Minulla on kirjoitettuna 7 ainetta ja kaikki keskinkertaisesti. Ylppärit menivät aikalailla penkin alle. Enkkua suorastaan häpeän. Olen pe menossa korottamaan terveystietoa, kirjoitin sen viime syksynä.
Äikkä C
Lyhyt matikka C
Pitkä enkku A
Keskipitkä ruotsi B
Terveystieto C
Yhteiskuntaoppi C
Psykologia C
Olen miettinyt tuota opettajaa, mutta haluaisin ehkä enemmän olla vaikuttamassa asioihin ja tutkimassa sekä viedä asioita eteenpäin. Olen kiinnostunut jopa ihan poliitikon urastakin. Haaveet on siis suuret...
Joskus mietin tuota sosiologiaa, mutta jostain ymmärsin että sieltä valmistuu paljon kortistoon. Tietysti sitä ei saisi pelkästään ajatella että työllistyykö, pitää hakea sinne mikä kiinnostaa tai saattaisi kiinnostaa. Tuntuu että tavallaan vaihtoehtoja on paljon mutta mikään ei osu kunnolla, ääähh :/
Vaikea kuvailla sitä mitä haluaisi tehdä työkseen. Jotain sellaista missä voin ohjata ihmisiä tai jopa yhteiskuntaa itsessään. Tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajaa niitä. Perehtyä ongelmiin ja ratkaista niitä. Parantaa asioita yleisesti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antropologia? Sinnekin saattaa olla vaikea päästä, mutta varmasti helpompi kun oikikseen. Kaveri on antropologi ja tutkii nimenomaan yhteiskunnallisia ja poliittisia käytänteitä ja niiden vaikutuksia ja erilaisia ihmisryhmiä.
En ole tästä kuullutkaan. Lukiossa opot eivät oikeastaan auttaneet ollenkaan ja sanoivat että hae vaikka sairaanhoitajaksi niin kuin muutkin -tyyppisesti
Osaatko kertoa tästä tarkemmin, toki itsekin tästä alan tutkimaan mikä tämä on :D kuulostaa mielenkiintoiselta!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalitieteet. Sosiaalityöntekijänä sinusta tulisi valtiotieteiden maisteri, pääaineena sosiaalityö tai sosiologia. Erittäin mielenkiintoinen ala, ilman hoitotyötä. Pääset kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja auttamaan ihmisiä kasvamaan ja ennenkaikkea kasvamaan itse ihmisenä. Lukion jälkeen voit hake kandi tutkintoon tai sosionomiksi ja sen jälkeen maisteri hakuun.
Sosionomitutkinnosta ei ainakaan Helsingin yliopistossa saa enää hyvityksiä sosiaalityön opinnoissa. Ja sosiaalityön kandiopintojahan ei koskaan ole korvanneet, sai vain pieniä hyvityksiä.
Eli jos sosiaalityö kiinnostaa, niin suoraan yliopistoon. Ammattikorkean kautta ei kannata käväistä, sinne(kin) hakijoita jo ennestään todella paljon, eikä järkeä mahdollisesti viedä paikkaa ihmiseltä, joka nimenomaan haluaa sosiaaliohjaajaksi eikä sosiaalityöntekijäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta se mitä sanot edellisessä viestissäsi: ihmisten ohjaaminen, asioiden parantaminen on juuri sitä mitä sosiaaliohjaajan työ on parhaimmillaan. Tuossa jo joku mainitsi aikaisemmin, että hakuaikaa on vielä huomiseen, joten hae ihmeessä sosionomiksi, et menetä siinä mitään. Minulla oli sinua paljon huonommat lukion paperit, joten turhaa niistä nyt ainakaan huonommuutta tunnet. Ne meni miten meni ja ei muuta kun seuraavia haasteita kohti.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se mitä sanot edellisessä viestissäsi: ihmisten ohjaaminen, asioiden parantaminen on juuri sitä mitä sosiaaliohjaajan työ on parhaimmillaan. Tuossa jo joku mainitsi aikaisemmin, että hakuaikaa on vielä huomiseen, joten hae ihmeessä sosionomiksi, et menetä siinä mitään. Minulla oli sinua paljon huonommat lukion paperit, joten turhaa niistä nyt ainakaan huonommuutta tunnet. Ne meni miten meni ja ei muuta kun seuraavia haasteita kohti.
Ap:n sanoja lainaten:
"mutta haluaisin ehkä enemmän olla vaikuttamassa asioihin ja tutkimassa sekä viedä asioita eteenpäin. Olen kiinnostunut jopa ihan poliitikon urastakin. Haaveet on siis suuret...".
Sosiaaliohjaaja taas on enemmän siellä ruohonjuuritasolla auttamassa ihmisiä, eli erilaiset intressit ap:lla on kuin mitä sosiaaliohjaajan työ on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta se mitä sanot edellisessä viestissäsi: ihmisten ohjaaminen, asioiden parantaminen on juuri sitä mitä sosiaaliohjaajan työ on parhaimmillaan. Tuossa jo joku mainitsi aikaisemmin, että hakuaikaa on vielä huomiseen, joten hae ihmeessä sosionomiksi, et menetä siinä mitään. Minulla oli sinua paljon huonommat lukion paperit, joten turhaa niistä nyt ainakaan huonommuutta tunnet. Ne meni miten meni ja ei muuta kun seuraavia haasteita kohti.
Kiitos kannustuksesta!
Okei, itsellä on vissiin aika mustavalkoinen käsitys sosionomin työstä. Tiesin kyllä että se on laaja nimike, mutta itsellä on tullut lähinnä mieleen päihdetyöntekijä, lastensuojelu, koulukuraattori jne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vietän itse nyt toista välivuotta ja haaveammattini on toimittaja. Aloitin historian opinnot avoimessa, mutta en uskalla vielä palauttaa yhtäkään tehtävää, kun kaikista tulisi saada lähes kiitettäviä, jotta minulla olisi mahdollisuus päästä avoimen kautta opiskelemaan. Alkaa tuntua, ettei älykkyystasoni ole tasapainossa haaveopintojeni kanssa. Syrjäytyminen pelottaa hieman, mutta tuntiessani onnellisia syrjäytyneitä, alan pohtia yhteiskunnasta vetäytymistä yhtenä vaihtoehtona. Ymmärrän stressisi. En ymmärrä, miksi motivoituneita ihmisiä jää yliopisto opintojen ulkopuolelle niin paljon.
Oikeasti syrjäytyminen on ihan muuta kuin lokoisaa luppoaikaa ja elämän tarkkailua.
Jos et halua korkeakoulututkintoa tai akateemista ammattia, hae toista kautta toimittajaksi tai johonkin omaehtoiseen työhön.
Seuraava voi kuulostaa tylyltä mutta on valitettavasti totta. Arvosanasi ovat varsin heikot joten ainoa keino saada opiskelupaikka on pääsykokeiden kautta. Pääsykokoeiden kautta sinulla pitäisi olla kuitenkin todella kova motivaatio ko. alaan että sinulla olisi mahdollisuuksia päästä lukemaan alaa ja koska et edes tiedä mitä haluat motivaatiota ei ole. Tilanteesi on siis varsin hankala, mutta suosittelen hakemaan töitä nyt. Mahdollisesti voisit opiskella jotakin avoimessa ja katsoa kiinnostaako, mutta tärkeintä on että tutustut eri vaihtoehtoihin niin yliopistolla kuin ammattikorkeassa ja katsot voisiko alasi olla joku muu kuin oikeustiede, lääkäri tai opettaja joihin on paljon hakijoita ja taso varsin kova. Kätilö tai muu hoitoala olisi varmasti mahdollinen, mutta jos siihen ei ole oikeasti motivaatioita niin kannattaa pohtia huolella.
No mikset sä hae kätilöksi tai terveydenhoitajaksi? Jos kerta lääkärin ammatti kiinnostaa, niin aivan satavarmasti sitten näidenkin ammattien opiskelu olisi miellyttävää. Kätilönä ja terveydenhoitajana saat molemmissa tutkinnoissa myös sairaanhoitajan pätevyyden, joka on ilman muuta todella iso plussa. Saat siis molemmissa tutkinnoissa kaksi ammattia yhdellä koulutuksella, sinusta tulee joko sairaanhoitaja-kätilö tai sairaanhoitaja-terveydenhoitaja. Aivan ehdottomasti kannattaa jos vaan yhtään kiinnostaa! Tuosta moni jatkaa vielä terveystieteitä lukemaan yliopistoon mikäli haluaa.
Kiinnostaako sua AP ensihoitajan, bioanalyytikon tai röntgenhoitajan työ?
Ravitsemustieteet? Psykologia? Hätäkeskuspäivystäjä?
Lääkärit ei todellakaan ole mitään yli-ihmisiä. Mä tunnen varmaan 10 lääkikseen päässyttä eikä ne mitään erikoisia ihmisiä ole, ihan tavan tallaajia 😂 sama juttu oikiksessa!
Ymmärsinkö nyt oikein että olet siis nyt ensimmäisellä välivuodella?