Mitä tehdä, kun kumppanin kanssa ei pääsyä ypääsyä yhteisymmärrykseen asumismuodosta? Eroko ainoa vaihtoehto?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää aina erota? Miksi ei vain ole kaksi kotia?

No kyllä se aika iso askel taakse päin on, kun muuttaa eri osoitteisiin. Itselleni tuo olis ihan eron ensiaskeleita. En suostui siihen, että kun on vuosia oltu yhdessä perheenä toinen ilmoittaa, että muuttaa muualle mut jatketaan hei treffailua.

Nämä omistusasunto-talousneuvojat eivät tiedä, että on vielä parempia tapoja kartuttaa omaiuutta. Siksi niin harva fiksu ja koulutettukaan ihminen vaurastuu kun ei jaksa miettiä raha-asioita loppuun asti vaan kuvittelee, että on vain nämä kaksi vaihtoehtoa ja sijoittamiseen ei haluta perehtyä. Ei siinä, saavat usein mitä haluavat ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Tuo on kyllä kuitenkin yksi huonoimmista talousneuvoista, että ota lainaa ja lyhennä sitä koko palkallasi, se raha mitä jäät niin polta. Tietenkin jos todella haluaa vakaan talouden niin minimoit kulut, sijoitat johonkin mikä tuottaa paremmin (vaikka vuokrakiinteistöihin) ja ajan kanssa on enemmän rahaa sijoittaa enemmän ja saat aina vaan enemmän voittoa. Osaan kuvitella alapeukkujen määrän, se on kaikkein koomisinta

Ap, sulla nyt vaan ei ole varaa taloon, ja on todella liikaa pyydetty vaatia miestä todella isoon taloudelliseen sitoumukseen jota hän ei itse halua! Sanoit vielä ettei sinulla ole edes vakituista työsuhdetta. Kuka ne lainanlyhennykset sitten maksaa, jos tai kun olet välillä työttömänä? Niin, se mies...

Ja meinasitko että mies maksaa talosta puolet, ja sinä vain neljäsosan (koska omistat jo valmiiksi neljäsosan)? Eli miehelle tulee jo lähtökohtaisesti paljon isompi maksutaakka. Vai saisitko/ottaisitko lainaa niin että maksat puolet 3/4sta, eli omistaisit 5/8 ja mies 3/8? Siinäpä myös kauhea tilanne miehelle - asuu toisen nurkissa altavastaajana vaikkei haluaisi asua talossa ollenkaan.

Ei tässä ole yhtään hyvää vaihtoehtoa, jossa sinusta tulee talon omistaja.

On myös ihan kohtuutonta edes ehdottaa, että vanha äiti ei laittaisikaan taloa myyntiin vaan ottaisi taas lainaa tai muuttaisi asoon. Ei ole äidin vastuulla mahdollistaa yli kolmekymppisen lapsen ylimitoitettuja haaveita.

Edelleen ihan järjetön juttu. Kaikki AP:n kirjoittamat tekstit tuntuvat niin lapsellisilta - minä minä minä minä minä. Ja ehkä mun vanhemmat. Ja sitten viimeisenä se oma mies. Lompakkona.

Minkä ikäinen ap oikein on? Jutut kuulostavat teinitytön jutuilta.

Seitsemän vuotta on jo asuttu yhdessä ja mitään konkreettista ei ole saatu aikaan. Mies ei vissiin tahdokaan.

Etkö saisi lainaa edes kuolinpesän jakamalla, kun sullahan on jo 25% kiinteistöstä antaa pantiksi? Mikäli siis jako suoritetaan. Tuntuisi aika omituiselta, että vanha äiti ei jo antaisi isän perintöä oikeille omistajilleen käyttöön, aikuisille ihmisille, joilla on sille tarvetta. Siis sitä neljäsosaa. Oman, itse tienaamansa puolikkaan tietysti pitäköön ihan loppuun asti, jos tarvitsee, mutta eläkeläisen "ylimitoitettuja unelmia" (kuten joku tuossa sanaili ap:n asumistoiveita koskien) ei minusta ole asiallista maksattaa omilla lapsillaan... Ostakoon sellaisen asunnon, johon puolikkaalla omakotitalolla on varaa?

Ap erotkoon ja laittakoon nettideittiin ilmoituksen, että etsitään miestä, jonka pitää olla valmis ostamaan kanssani eräs tietty omakotitalo.

Mieti nyt pitkään ja hartaasti voitko/haluatko muuttaa mielesi ja sen jälkeen vielä hartaammin sitä, miksi kuvittelet että miehen pitäisi muuttaa mielensä. Se kun on niin että voit vaikuttaa ainoastaan omaan mielipiteeseesi ja jos/kun et sitä voi muuttaa niin miksi h*lvetissä oletat että miehen siihen pitäisi pystyä? Olet hurjan itsekäs edes ajatellessasi moista.

Varsinkin kun kyseessä ei ole mikään ihan pieni asia, niin miten ihmeessä olette edes onnistuneet olemaan noinkin kauan yhdessä ilman, että tämä melkoisen perustavanlaatuinenkin näkemysero ei ole tullut aiemmin esille? Normaalisti pariskunnat keskustelee jo kauan ennen yhteenmuuttoa tulevaisuuden toiveista ja tavoitteista (unelmien asumismuoto todellakin kuuluu näihin asioihin) ja sitten sen perusteella selviää onko edes yhteiselon suunnittelemisessa mitään järkeä. 

N42

Vierailija kirjoitti:

Ap sä et saa sitä taloa yksin koska sulla ei ole rahaa yksin. Sä et saa sitä taloa miehen kanssa koska mies ei halua. Eli et saa taloa niin etkä näin. Joten miksi erota?

Se ei siis riitä eron syyksi, että tulevaisuudensuunnitelmat ei kohtaa ja ihmiset on liian erilaisia sopiakseen toisilleen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sä et saa sitä taloa yksin koska sulla ei ole rahaa yksin. Sä et saa sitä taloa miehen kanssa koska mies ei halua. Eli et saa taloa niin etkä näin. Joten miksi erota?

Se ei siis riitä eron syyksi, että tulevaisuudensuunnitelmat ei kohtaa ja ihmiset on liian erilaisia sopiakseen toisilleen? 

Tietenkin riittää eron syyksi, mutta koska ap:n tulevaisuudes suunnitelma on ostaa jonkun miehen kanssa eräs tietty talo, niin voi olla vaikea löytää miestä, jolla on aivan sama suunnitelma.

Vierailija kirjoitti:

Etkö saisi lainaa edes kuolinpesän jakamalla, kun sullahan on jo 25% kiinteistöstä antaa pantiksi? Mikäli siis jako suoritetaan. Tuntuisi aika omituiselta, että vanha äiti ei jo antaisi isän perintöä oikeille omistajilleen käyttöön, aikuisille ihmisille, joilla on sille tarvetta. Siis sitä neljäsosaa. Oman, itse tienaamansa puolikkaan tietysti pitäköön ihan loppuun asti, jos tarvitsee, mutta eläkeläisen "ylimitoitettuja unelmia" (kuten joku tuossa sanaili ap:n asumistoiveita koskien) ei minusta ole asiallista maksattaa omilla lapsillaan... Ostakoon sellaisen asunnon, johon puolikkaalla omakotitalolla on varaa?

Siis eikö ole itsestäänselvyys, että kun talo myydään, ap sisaruksineen saa myyntirahoista osuutensa? Ei kai kuolinpesän omistuksessa olevaa kiinteistöä voi edes myydä niin, että yksi osakas vie koko myyntitulot. Sehän katsottaisiin lahjaksi ja lahjavero päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö saisi lainaa edes kuolinpesän jakamalla, kun sullahan on jo 25% kiinteistöstä antaa pantiksi? Mikäli siis jako suoritetaan. Tuntuisi aika omituiselta, että vanha äiti ei jo antaisi isän perintöä oikeille omistajilleen käyttöön, aikuisille ihmisille, joilla on sille tarvetta. Siis sitä neljäsosaa. Oman, itse tienaamansa puolikkaan tietysti pitäköön ihan loppuun asti, jos tarvitsee, mutta eläkeläisen "ylimitoitettuja unelmia" (kuten joku tuossa sanaili ap:n asumistoiveita koskien) ei minusta ole asiallista maksattaa omilla lapsillaan... Ostakoon sellaisen asunnon, johon puolikkaalla omakotitalolla on varaa?

Siis eikö ole itsestäänselvyys, että kun talo myydään, ap sisaruksineen saa myyntirahoista osuutensa? Ei kai kuolinpesän omistuksessa olevaa kiinteistöä voi edes myydä niin, että yksi osakas vie koko myyntitulot. Sehän katsottaisiin lahjaksi ja lahjavero päälle.

Ei myyntirahoja jaeta, jollei pesää jaeta, tai voi riippua testamentistakin. Leskellä voi olla oikeus sijoittaa kaikki myynnistä saadut rahat toiseen, itselleen paremmin sopivaan asuntoon, josta lapset sitten edelleen omistavat sen neljänneksen per naama. Ja siis jos leskellä on asumisoikeus, niin rahoja ei saa ulos millään, sillä eihän kukaan osta kiinteistöä tai asuntoa, jossa asuu joku (se leski...) Mutta niitä asunto-osakekirjoja voi toki käyttää pankissa lainanvakuutena tms., eli siksi se jako on usein edessä kun tarve jollekin lapselle tulee. Ikävämpi puoli siinä on se, että perintövero taitaa erääntyä maksettavaksi sitten kun jako suoritetaan, ja jos ei ole mitään muuta kuin se asunto tai kiinteistö, jota ei voi myydä, niin pitää olla omasta takaa säästössä ne verottajan rahat.

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalossa riittää puuhaa niin sisällä kuin pihallakin. Vanhemmassa omakotitalossa voi olla isojakin remontteja tulossa. Jos miestä ei yhtään innosta omakotitaloasuminen, niin teet kaiken yksin... eli raskasta.

Isoja remontteja tulossa XDD Kukas niiden tulemisen määrää? Omakotitalossa on remontteja tasan niin paljon kuin asukas tekee.

Kelpaako ap sinulle joku muu omakotitalo kuin vanhempiesi?

Vierailija kirjoitti:

Etkö saisi lainaa edes kuolinpesän jakamalla, kun sullahan on jo 25% kiinteistöstä antaa pantiksi? Mikäli siis jako suoritetaan. Tuntuisi aika omituiselta, että vanha äiti ei jo antaisi isän perintöä oikeille omistajilleen käyttöön, aikuisille ihmisille, joilla on sille tarvetta. Siis sitä neljäsosaa. Oman, itse tienaamansa puolikkaan tietysti pitäköön ihan loppuun asti, jos tarvitsee, mutta eläkeläisen "ylimitoitettuja unelmia" (kuten joku tuossa sanaili ap:n asumistoiveita koskien) ei minusta ole asiallista maksattaa omilla lapsillaan... Ostakoon sellaisen asunnon, johon puolikkaalla omakotitalolla on varaa?

Sama tuli mieleen. Äidillä uusi mies ja arvatenkin ostavat yhdessä joten kahden ihmisen rahat heillä käytössä.

Ja Aso on aivan hyvä valinta. Ei tarvitse isoa sijoitusta.

Sanot sille, että muutat sinne omakotitaloon, voi tulla perässä jos huvittaa.

M45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö voi pysyä yhdessä ja asua erillään? Ei pariskunnan ole pakko yhdessä asua. Tai voi olla kaksi kotia. Pystytkö yksin lunastamaan lapsuuskodin?

Luuletteko, että ap haluaa asua ok-talossa yksin? Kyllä taloon mies tarvitaan, kukaa muuten tekisi kaikki talon hommat? Ap haluaa vaan nauttia omakotitalon idylistä. Ap on asunut talossa lapsuutensa eikä hänen tarvinnut silloinkaan huolehtia mistään.

Kiitti päivän räkäsimmistä nauruista, t. yksin okt:ssa asuva nainen joka nauttii tosissaan noista "talon hommista". Voittaa jokailtaisen telkun eteen jämähtämisen kuus-nolla.

Mun kokemuksen mukaan sekä nainen että mies pystyy täysin selviytymään okt:n töistä, kyse on siitä haluaako sen tehdä. Riippumatta sukupuolesta. Kunto kyllä saattaa asettaa haasteita jos ei ole rahaa ulkoistaa noita töitä, mutta ei sukupuoli.

Voisko vanhempasi vuokrata talon teille puoleksi vuodeksi? Saisitte kokeilla miltä tuntuu asua siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö voi pysyä yhdessä ja asua erillään? Ei pariskunnan ole pakko yhdessä asua. Tai voi olla kaksi kotia. Pystytkö yksin lunastamaan lapsuuskodin?

Luuletteko, että ap haluaa asua ok-talossa yksin? Kyllä taloon mies tarvitaan, kukaa muuten tekisi kaikki talon hommat? Ap haluaa vaan nauttia omakotitalon idylistä. Ap on asunut talossa lapsuutensa eikä hänen tarvinnut silloinkaan huolehtia mistään.

Mun äitini rakennutti yksikseen omakotitalon itselleen ja neljälle tyttärelleen. Mierten puutteen takia meidän taloudessa oli vain naistentöitä. Niihin lukeutui mm. puusavotta (halkomakone on tosi kätevä ja moottorisahoja saa sähkökäyttöisinä!), ruoanlaitto, ruohonleikkuu, siivoaminen, renkaiden vaihto ja lumityöt ym. Eli vaikka mies (tai vain toinen aikuinen) olisi varmasti helpottanut asioita, pärjättiin kuitenkin ilmankin.

Mieti nyt vaihtoehtojasi realistisesti.

Sinun kannattaa olettaa, että mies ei muuta mieltään vaan aikoo elää kerrostalossa. Sinun täytyy yksin miettiä, kumpi on sinulle tärkeämpää: unelmasi talosta vai yhteiselo tämän miehen kanssa? Ei kannata pitää vaihtoehtona enää sitä, että odottelet josko mies muuttaisi mieltään. Tässä konkreettisessa tilanteessa hän ei halua taloa, miksi hän myöhemminkään haluaisi? Mies ei tietenkään voi sitä yksin päättää, mikä on riittävän suuri syy eroon. Sinun täytyy miettiä omat syysi itse. Jos päätät luopua talounelmasta miehen vuoksi, sinun täytyy pystyä tekemään se ilman katkeruutta, omana päätöksenäsi.

Päätös lapsista on vielä suurempi - siinä ei voi tehdä minkäänlaisia kompromissejä. Toisen päätä et voi kääntää, joten sinu on mietittävä itse, luovutko unelmastasi vai suhteesta.

Sekä talo- että lapsiassa sinulla alkaa olla kiire. Päätä pian, mitä haluat elämältä. Mieheltä tuskin saat muuta kuin "kattellaan" -vastauksia - hänhän elää jo elämää, jota aikookin, kerrostalossa ja lapsettomana. Jos itse haluat mieluummin toteuttaa unelmasi kun elää hänen kanssaan, aloita työskentely niiden eteen nyt.

Äitisi ei tietenkään tarvitse rahoittaa sinun asumistasi, eikä sinun hänen. Pesä jakoon ja sinulle oma osuutesi, jonka tarvitset talon tai asunnon ostoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö voi pysyä yhdessä ja asua erillään? Ei pariskunnan ole pakko yhdessä asua. Tai voi olla kaksi kotia. Pystytkö yksin lunastamaan lapsuuskodin?

Luuletteko, että ap haluaa asua ok-talossa yksin? Kyllä taloon mies tarvitaan, kukaa muuten tekisi kaikki talon hommat? Ap haluaa vaan nauttia omakotitalon idylistä. Ap on asunut talossa lapsuutensa eikä hänen tarvinnut silloinkaan huolehtia mistään.

Mielelläni teen omakotitalon pihahommat, kuten nurmikonleikkuun, lumityöt ja haravoinnin. Vihaan liikuntaa, mutta olen aina tykännyt tehdä em. juttuja, siinä samalla saa sitä liikuntaa myös. Olen meidän perheessä se, joka vaihtaa autonrenkaat ja lamput. Mies tykkää laittaa ruokaa, leipoa yms.

Mutta se on kyllä totta, ettei minulla ole taitoja nikkarointiin. Ei miehelläkään, mikä häntä tietysti mietityttää. Kaikessa pitäisi ostaa apu ulkopuolelta, ja sehän maksaa. Tässä yksi syy, miksei mies halua omakotitaloon asumaan. Ei lapsuudenkotiini eikä muuhunkaan.

ap

Uskooko joku tosiaan, että okt-asumiseen tarvitaan mies? Monia vanhuksia asuu yksin omakotitaloissa, nuorelta naiselta onnistuu ihan varmasti. Harva kai remontteja itse tekee kuitenkaan.

No niinpä. Ja pienet pintahommat (tapetointi, maalaaminen, silikonien vaihto kylppärissä ynnä muut) ,  hoituu helposti, etenkin kun kaikkeen löytyy ohjeet netistä. Aika harva perusjorma osaisi (vaikka saisi) tehdä sähkötöitä tai laittaa vesieristystä kylppäriin, joten ne on muutenkin pakko teettää ammattilaisella. Naisten ongelma on yleensä se ettei uskalla yrittää.