Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun kumppanin kanssa ei pääsyä ypääsyä yhteisymmärrykseen asumismuodosta? Eroko ainoa vaihtoehto?
16.09.2018 |
Ollaan oltu yhdessä 7 vuotta. Asuttu aina vuokralla kerrostalossa.
Vanhempani ovat myymässä lapsuudenkotiani ja haaveenani on aina ollut ostaa koti itselleni. Nyt siihen olisi tilaisuus, mutta mieheni ei halua missään tapauksessa ostaa taloa. Hänen mielestään talo sijaitsee liian syrjässä (10min ajo keskustaan) eikä häntä kiinnosta omakotitaloasuminen lainkaan.
Tilanne on vaikea, koska olen omakotitaloasuja henkeen ja vereen. Vihaan kaupunkimiljöötä ja kerrostaloelämää. Mies sen sijaan haluaa olla ja pysyä kerrostalossa. Vuokralla vieläpä mieluiten. Nyt tapellaan siis sekä lapsuudenkotini kohtalosta (luopuminen on tosi vaikea paikka mulle) että siitä, onko sellaisella suhteella tulevaisuutta, missä ei päästä yhteisymmärrykseen asumismuodosta!
Onko täällä kohtalotovereita? Miten olette ratkaisseet tilanteen? Tai olisiko jollain vinkkiä, mitä tehdä. Eroko tosissaan ainoa vaihtoehto?
Kommentit (169)
Tarvitsevatko vanhemmat rahaa heti ja paljon, vai voisitko saada talon tai osan siitä ennakkoperintönä? Taikka ostettua niin, että maksat sitä pikkuhiljaa, ikään kuin osamaksulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sä et saa sitä taloa yksin koska sulla ei ole rahaa yksin. Sä et saa sitä taloa miehen kanssa koska mies ei halua. Eli et saa taloa niin etkä näin. Joten miksi erota?
Totta. Pattitilanne. En kuitenkaan halua asua kerrostalossa koko loppuelämää, eikä mies halua asua missään tilanteessa omakotitalossa. Eli mahtaakohan tällä suhteella olla tulevaisuutta?
Olen omasta mielestäni tehnyt kompromissia 7 vuotta asumalla vuokralla kerrostalossa, nyt kai olisi miehen vuoro tehdä kompromissia asumalla sellaisessa muodossa, missä minä toivoisin. Vai onko ainoastaan miehen toiveilla merkitystä?
ap
Mikäli ette ole puhuneet asiasta avoimesti kyseessä ei ole sopimus tai mikään kompromissi, jonka seurauksena sinulla olisi oikeus katkeroitua tekemistäsi "uhrauksista" eli vuosista, kun "suostuit" asumaan kerrostalossa odottaen, että koska on sinun vuorosi määrätä missä asutte.
Ollaan kyllä puhuttu. Ja paljon.
Koska yhteisymmärrykseen ei olla päästy, ollaan asuttu kerrostalossa vääntämässä asiasta kaikki nämä vuodet.Minusta olisi kohtuullista, että osa ajasta asutaan siellä missä toinen tahtoo, osa siellä, missä toinen. Toki ideaali olisi se, että toiveet ovat yhtenäiset. Tässä asiassa ne eivät selvästikään ole.
ap
Olet naiivi. Sulla on unelma, tee suunnitelma miten aiot sen toteuttaa ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalossa riittää puuhaa niin sisällä kuin pihallakin. Vanhemmassa omakotitalossa voi olla isojakin remontteja tulossa. Jos miestä ei yhtään innosta omakotitaloasuminen, niin teet kaiken yksin... eli raskasta.
Jep, mutta jos sen tiedostaa ja tietää mitä vaatii ja on valmis sen tekemään yksinkin, niin go for it. Uskon että omien vanhempien talon remonttitarpeet yms. tietää hiukan tarkemmin kuin jonkun random talon.
Jotkut moittii että ap ajattelee vain itseään jos ostaa talon. Entäs mies sitten, jos haluaa pysyä kerrostalossa, ei hän ainakaan ap:tä ajattele. Jos ap pystyt lunastamaan talon yksin ja sitä todella haluat, tee se. Asukaa eri osoitteissa, aika sitten näyttää miten suhteen käy.
Tsemppiä!
Kunhan ap tiedostaa, että tekee kaiken yksin. Mies oli sairaslomalla ja minä tein lumityöt, sattui vielä yllätykseksi sellainen aika että sitä lunta todellakin tuli... oli raskasta. Kesäaikaan sattuneet nurmikonleikkausurakat hellekeleillä oli raskasta... pihan leikkuuseen meni noin tunti.
Monet lapsuudessa omkotitalossa asuneet ovat tottuneet siihen, että vanhemmat tekevät suurimman osan taloon liittyvistä töistä ja lapset tekevät muita kotihommia, joita on kerrostalossakin.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsevatko vanhemmat rahaa heti ja paljon, vai voisitko saada talon tai osan siitä ennakkoperintönä? Taikka ostettua niin, että maksat sitä pikkuhiljaa, ikään kuin osamaksulla?
Tai asut kokeeksi yksin vuokralla vuoden verran.
Vierailija kirjoitti:
Ette sovi yhteen jos mies haluaa ehdottomasti asua keskustassa kerrostalossa ja sinä omakotitalossa.
Ap haluaa lapsia tulevaisuudessa ja mies ei ehkä halua lapsiakaan.
Tehän elätte ihan eri todellisuuksissa.
Perhetilanne täysin auki ja pitäisi sitoutua ok-talon kustannuksiin?
Et tiedä onnistuuko lasten saanti. Aika moni on joutunut pettymään, kun asiaa on siirretty tulevaisuuteen. Voi joutua erinäisiin hoitoihin ennen kuin tärppää.
Vaihtoehdot on vähissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lumitöihin voi ostaa avuksi lingon tai sitten voi palkata pahimmaksi ajaksi traktorin kuskeineen pyörähtämään, ihan kuten kerros- ja rivitaloissakin tehdään.
No jos mies ei halua niin mies ei halua. Pakottaakaan et voi. Sinun pitää valita että rakastatko miestäsi enemmän kuin vihaat kerrostaloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydät mieheltä mahdottomia, mieti jos miehesi tuohon sitoutuu nin hän on siinä jumissa ikuisesti. Siinä vaiheessa, kun talo on ostettu ja on lainat, mikä on tulevaisuus? Mitä jos halutaan erota, et ikinä suostuisi myyntiin. Tuo talo on miehelle isompi ja vakavampi taakka ja sitoumus kuin avioliitto. Eikä voi todella tietää, haluaako sitoutua lopunelämäsi johonkin saman paikkakunnan omakotitlaolähiöön. Ihmisillä voi olla muitakin haaveita ja unelmia. Tai ainakaan ei haluta tuhota tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mitä jos haluaa asua ulkomailla (itse asun), toisella paikkakunnalla? Nähdä vähän laajemminkin elämää.
Tää on ap sun unelma, et tunnu olevan yhtään perillä miehesi unelmista ja haaveista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette sovi yhteen jos mies haluaa ehdottomasti asua keskustassa kerrostalossa ja sinä omakotitalossa.
Ap haluaa lapsia tulevaisuudessa ja mies ei ehkä halua lapsiakaan.
Tehän elätte ihan eri todellisuuksissa.
Näin on, mutta ap ei pysty vielä näkemään sitä. Toivotaan, että tämä ketju avaa hänen silmänsä.
Nään toki. Ollaan tästäkin paljon puhuttu. Olen sanonut miehelle, että kovin on vaikeaa katsoa yhteiseen tulevaisuuteen kun kummankin toiveet ovat toisistaan poikkeavat. Ei haluta samoja asioita suurempien linjojen suhteen. Miehen mielestä se ei ole tarpeeksi pätevä syy erota. Kuulema, jos toista rakastaa ja hänen kanssaan haluaa olla, pitäisi olla valmis päästämään irti joistain haaveista ja tehdä kompromisseja.
Silti hän ei itse tee. Minä olen odottanut vuosia sitä, että mies päättää haluaako lapsia vai ei. Kohta on jo liian myöhäistä. Olen 34-vuotias, en voi odottaa loputtomiin.
Ja nyt sitten vielä tämä omakotitaloproblematiikka.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette sovi yhteen jos mies haluaa ehdottomasti asua keskustassa kerrostalossa ja sinä omakotitalossa.
Ap haluaa lapsia tulevaisuudessa ja mies ei ehkä halua lapsiakaan.
Tehän elätte ihan eri todellisuuksissa.
Näin on, mutta ap ei pysty vielä näkemään sitä. Toivotaan, että tämä ketju avaa hänen silmänsä.
Nään toki. Ollaan tästäkin paljon puhuttu. Olen sanonut miehelle, että kovin on vaikeaa katsoa yhteiseen tulevaisuuteen kun kummankin toiveet ovat toisistaan poikkeavat. Ei haluta samoja asioita suurempien linjojen suhteen. Miehen mielestä se ei ole tarpeeksi pätevä syy erota. Kuulema, jos toista rakastaa ja hänen kanssaan haluaa olla, pitäisi olla valmis päästämään irti joistain haaveista ja tehdä kompromisseja.
Silti hän ei itse tee. Minä olen odottanut vuosia sitä, että mies päättää haluaako lapsia vai ei. Kohta on jo liian myöhäistä. Olen 34-vuotias, en voi odottaa loputtomiin.
Ja nyt sitten vielä tämä omakotitaloproblematiikka.
ap
Sinä ap ITSE päätät mikä on tarpeeksi pätevä syy erota. Mies ei nyt tietenkään halua eroon mukavasta pikkulisästä elämässään, eli sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö voi pysyä yhdessä ja asua erillään? Ei pariskunnan ole pakko yhdessä asua. Tai voi olla kaksi kotia. Pystytkö yksin lunastamaan lapsuuskodin?
Luuletteko, että ap haluaa asua ok-talossa yksin? Kyllä taloon mies tarvitaan, kukaa muuten tekisi kaikki talon hommat? Ap haluaa vaan nauttia omakotitalon idylistä. Ap on asunut talossa lapsuutensa eikä hänen tarvinnut silloinkaan huolehtia mistään.
Mielelläni teen omakotitalon pihahommat, kuten nurmikonleikkuun, lumityöt ja haravoinnin. Vihaan liikuntaa, mutta olen aina tykännyt tehdä em. juttuja, siinä samalla saa sitä liikuntaa myös. Olen meidän perheessä se, joka vaihtaa autonrenkaat ja lamput. Mies tykkää laittaa ruokaa, leipoa yms.
Mutta se on kyllä totta, ettei minulla ole taitoja nikkarointiin. Ei miehelläkään, mikä häntä tietysti mietityttää. Kaikessa pitäisi ostaa apu ulkopuolelta, ja sehän maksaa. Tässä yksi syy, miksei mies halua omakotitaloon asumaan. Ei lapsuudenkotiini eikä muuhunkaan.
ap
Sitten ei kannata. Palvelut ovat todella kalliita ja pian huomaatte, että iso osa tuloista menee tuollaiseen. Saa huhkia koko päivän töissä, että saa jonkun nikkaroimaan tunniksi
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyydät mieheltä mahdottomia, mieti jos miehesi tuohon sitoutuu nin hän on siinä jumissa ikuisesti. Siinä vaiheessa, kun talo on ostettu ja on lainat, mikä on tulevaisuus? Mitä jos halutaan erota, et ikinä suostuisi myyntiin. Tuo talo on miehelle isompi ja vakavampi taakka ja sitoumus kuin avioliitto. Eikä voi todella tietää, haluaako sitoutua lopunelämäsi johonkin saman paikkakunnan omakotitlaolähiöön. Ihmisillä voi olla muitakin haaveita ja unelmia. Tai ainakaan ei haluta tuhota tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mitä jos haluaa asua ulkomailla (itse asun), toisella paikkakunnalla? Nähdä vähän laajemminkin elämää.
Tää on ap sun unelma, et tunnu olevan yhtään perillä miehesi unelmista ja haaveista.
Mistä vedit johtopäätöksen, etten halua nähdä maailmaa tai asua muualla?
Olen asunut ulkomailla monta vuotta (kahdessa eri maassa) ja matkustan aina kun mahdollista. Kesti 6 vuotta siinäkin, että sain miehen suostumaan yhdelle ulkomaanreissulle kanssani.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette sovi yhteen jos mies haluaa ehdottomasti asua keskustassa kerrostalossa ja sinä omakotitalossa.
Ap haluaa lapsia tulevaisuudessa ja mies ei ehkä halua lapsiakaan.
Tehän elätte ihan eri todellisuuksissa.
Perhetilanne täysin auki ja pitäisi sitoutua ok-talon kustannuksiin?
Et tiedä onnistuuko lasten saanti. Aika moni on joutunut pettymään, kun asiaa on siirretty tulevaisuuteen. Voi joutua erinäisiin hoitoihin ennen kuin tärppää.
Vaihtoehdot on vähissä.
Jep, omat vamhempani rakensivat okt:n parikymppisinä, lapsia saivat yrittää 8 vuotta ennen syntymääni, parin vuoden päästä isäni sairastui ja menetti työnssä, sitten iskikin lama ja talo piti myydä naurettavaan hintaan. Ja he olivat sentään toteuttamassa yhteistä unelmaansa mikä piti heidät yhdessä.
En ap:na pakottaisi toista elämään kanssaan omaa unelmaansa jos mies ei kerran yhtään halua hänen toivomaansa elämää. Ennemmin kuin tuhlaat toiset 7 vuotta yrittäen painostaa miestä tahtoosi, voisit antaa hänen elää haluamaansa elämää ja etsiä itsesikaltaisen ihmisen, joka haluaa kanssasi samoja asioia. Lapsia toivova, okt-asumista arvostavat miehet eivät ole mikään harvinaisuus, tosin jos tuhlaat toiset 7 vuotta ja muutut katkeraksi, ei sinulle ehkä ole enää tarpeeksi vientiä, että ikinä saisit haluamasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sä et saa sitä taloa yksin koska sulla ei ole rahaa yksin. Sä et saa sitä taloa miehen kanssa koska mies ei halua. Eli et saa taloa niin etkä näin. Joten miksi erota?
Totta. Pattitilanne. En kuitenkaan halua asua kerrostalossa koko loppuelämää, eikä mies halua asua missään tilanteessa omakotitalossa. Eli mahtaakohan tällä suhteella olla tulevaisuutta?
Olen omasta mielestäni tehnyt kompromissia 7 vuotta asumalla vuokralla kerrostalossa, nyt kai olisi miehen vuoro tehdä kompromissia asumalla sellaisessa muodossa, missä minä toivoisin. Vai onko ainoastaan miehen toiveilla merkitystä?
ap
Oliko se lapsuudenkoti jo myynnissä seitsemän vuotta sitten? Itse en ikinä muuttaisi vanhaan omakotitaloon vaan mieluummin kivassa kerrostalossas ydinkeskustassa.
Jos on noin erinlaiset tavoitteet, niin parempi vain erota.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsevatko vanhemmat rahaa heti ja paljon, vai voisitko saada talon tai osan siitä ennakkoperintönä? Taikka ostettua niin, että maksat sitä pikkuhiljaa, ikään kuin osamaksulla?
Omistan talosta osan kuolinpesän osakkaana. Isäni on kuollut ja "vanhemmat", joihin tässä viittaan, ovat äitini ja hänen uusi miesystävä.
Kuolinpesää ei siis ole jaettu.
Tämä ei kuitenkaan paljoa kevennä tilannetta, sillä en kuitenkaan saisi tuloillani riittävän suurta lainaa yksin otettavaksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsevatko vanhemmat rahaa heti ja paljon, vai voisitko saada talon tai osan siitä ennakkoperintönä? Taikka ostettua niin, että maksat sitä pikkuhiljaa, ikään kuin osamaksulla?
Omistan talosta osan kuolinpesän osakkaana. Isäni on kuollut ja "vanhemmat", joihin tässä viittaan, ovat äitini ja hänen uusi miesystävä.
Kuolinpesää ei siis ole jaettu.Tämä ei kuitenkaan paljoa kevennä tilannetta, sillä en kuitenkaan saisi tuloillani riittävän suurta lainaa yksin otettavaksi.
ap
Ratkeaako ongelma sillä, että eroatte?
Ap:n on mahdoton hyväksyä, että lapsuudenkoti nyt menetetään kun hänellä ei itsellä riitä tulot lainaan ja sen ostoon. Vaikea uskoa, että asumisia tai edes yhteistä tulevaisuutta on paljon tätä ennen mietitty jos ap on kerran maailmamatkaaja ja vahva nainen, mutta kuitenkin asumisasiassa muka joutunut alistumaan miehen tahtoon 7 vuotta.
Lapuudenkodin tullessa myyntiin hän sai vaan ajatuksen, että sinne pitäisi muuttaa ja mies on nyt k-pää kun ei suostu tähän yksin ap:n unelmaan, itselleen paskaan diiliin. Tyhmää miestäkin piti houkutella ulkomaanreissullekin 6 vuotta, ovat kuin yö ja päivä, mutta ap:ta ärsyttää kun mies ei osallistu okt-kustannuksiin ja tee niinkuin hän määrää. Kyse kuitenkin on aika isosta asiasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette sovi yhteen jos mies haluaa ehdottomasti asua keskustassa kerrostalossa ja sinä omakotitalossa.
Ap haluaa lapsia tulevaisuudessa ja mies ei ehkä halua lapsiakaan.
Tehän elätte ihan eri todellisuuksissa.
Näin on, mutta ap ei pysty vielä näkemään sitä. Toivotaan, että tämä ketju avaa hänen silmänsä.
Nään toki. Ollaan tästäkin paljon puhuttu. Olen sanonut miehelle, että kovin on vaikeaa katsoa yhteiseen tulevaisuuteen kun kummankin toiveet ovat toisistaan poikkeavat. Ei haluta samoja asioita suurempien linjojen suhteen. Miehen mielestä se ei ole tarpeeksi pätevä syy erota. Kuulema, jos toista rakastaa ja hänen kanssaan haluaa olla, pitäisi olla valmis päästämään irti joistain haaveista ja tehdä kompromisseja.
Silti hän ei itse tee. Minä olen odottanut vuosia sitä, että mies päättää haluaako lapsia vai ei. Kohta on jo liian myöhäistä. Olen 34-vuotias, en voi odottaa loputtomiin.
Ja nyt sitten vielä tämä omakotitaloproblematiikka.
ap
Miehen näkökulmasta tuon talon ostaminen ei olisi kompromissi vaan investointi. Hän ei halua laittaa rahojaan kiinni siihen. Kompromissi se olisi jos hän saisi asua siinä ilmaiseksi ja omistamatta.
En minäkään laittaisi rahojani kiinni taloon, jota en halua. Enkä asuntoon enkä mökkiin, enkä edes autoon jota en halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sä et saa sitä taloa yksin koska sulla ei ole rahaa yksin. Sä et saa sitä taloa miehen kanssa koska mies ei halua. Eli et saa taloa niin etkä näin. Joten miksi erota?
Totta. Pattitilanne. En kuitenkaan halua asua kerrostalossa koko loppuelämää, eikä mies halua asua missään tilanteessa omakotitalossa. Eli mahtaakohan tällä suhteella olla tulevaisuutta?
Olen omasta mielestäni tehnyt kompromissia 7 vuotta asumalla vuokralla kerrostalossa, nyt kai olisi miehen vuoro tehdä kompromissia asumalla sellaisessa muodossa, missä minä toivoisin. Vai onko ainoastaan miehen toiveilla merkitystä?
ap
Mikäli ette ole puhuneet asiasta avoimesti kyseessä ei ole sopimus tai mikään kompromissi, jonka seurauksena sinulla olisi oikeus katkeroitua tekemistäsi "uhrauksista" eli vuosista, kun "suostuit" asumaan kerrostalossa odottaen, että koska on sinun vuorosi määrätä missä asutte.
Ollaan kyllä puhuttu. Ja paljon.
Koska yhteisymmärrykseen ei olla päästy, ollaan asuttu kerrostalossa vääntämässä asiasta kaikki nämä vuodet.Minusta olisi kohtuullista, että osa ajasta asutaan siellä missä toinen tahtoo, osa siellä, missä toinen. Toki ideaali olisi se, että toiveet ovat yhtenäiset. Tässä asiassa ne eivät selvästikään ole.
ap
Tämä pätee vain jos se ei vaadi taloudellista sitoutumista eli vuokra-asumisessa. Et voi olettaa kenenkään suostuvan ottamaan lainaa ja ostavan yhteisomistukseen osan kiinteistöstä, jos hän ei halua.
Ollaan kyllä puhuttu. Ja paljon.
Koska yhteisymmärrykseen ei olla päästy, ollaan asuttu kerrostalossa vääntämässä asiasta kaikki nämä vuodet.
Minusta olisi kohtuullista, että osa ajasta asutaan siellä missä toinen tahtoo, osa siellä, missä toinen. Toki ideaali olisi se, että toiveet ovat yhtenäiset. Tässä asiassa ne eivät selvästikään ole.
ap