Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä, kun mies ei vaan kosi?
15.09.2018 |
Ollaan puhuttu jo suhteen alussa, että molemmat halutaan naimisiin. Vuodet ovat vierineet ja mitään ei tapahdu. Nyt kyselin varovasti mieheltä aiheesta ja hän sanoi, että odottaa oikeaa hetkeä (?!!!) Minulle naimisiin meno on erittäin tärkeä juttu ja olenkin ajatellut, että ehkä pitää päästä tästä ihmisestä irti. Ehkä hän odottaa jotain (jotakuta) parempaa? Mitä mieltä olette?
Kommentit (551)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olette olleet yhdessä? Minkä ikäisiä olette?
Onko sinulle tärkeää mennä naimisiin vai ennemmin saada kirkkohäät isoine juhlineen?
Olen kolmekymppinen, hän neljänkympin puolella. Minulle ei ole tärkeää isot juhlat, vaan se naimisiinmeno ja osoitus siitä, että sitoudutaan avioliiton kautta toisiimme. Se on minulle erittäin tärkeä asia, ei mitkään juhlat. ap
Ai juhlat ei ole se tärkein, mutta silti olet valmis eroamaan, jos et niitä saa? Voin kertoa vinkin: se avioliitto ei muuta suhdetta mihinkään suuntaan. Oikeasti. Ihan yhtä helppo siitä on eroon päästä. Pari lappua pitää 6kk välein allekirjoittaa. Mun mielestä on jontidella raukkamaista pohtia eroa ilman, että mies sitä tietää. Olisi vähintäänkin eilua kertoa, että ero tulee mikäli ei kosintaa kuulu.
En minäkään vaimoani kosinut. Vaimo siten kyllästyi ja kosi itse sohvalla keskustelun päätteeksi, Käytin myös samaa syytä ”kosin sitten kun jaksan”. Todellisuudessa ei se avioliitto mitenkään mielessä ollut, koska ei itselle ollut tärkeä asia. Itse ajattelin, että kosin mahdollisesti sitten kun taloudellisesti ollaan siinä pisteessä, että voidaan häät nopeasti järjestää. Pidän naurettavana sitä, että ollaan vuosia kihloissa. Siinä tulee sellainen fiilis, että on kiire vain rengastaa toinen ja näyttää maailmalle kuinka vakavissaan ollaan.
Voi luoja. Toinen juuri kirjoittaa, että juhlat EI hänelle ole tärkeät ja sinä siihen vastaamaan, että "..silti olet valmis eroamaan, ellet niitä saa". Juurihan toinen sanoi, ettei tarvitse juhlia vaan AVIOLIITON. Ei hän ole eroamassa sen takia, ettei saa juhlia vaan sen takia, ettei "pääse" naimisiin, kun mies ei kosi. Naimisiin voi mennä täysin ilman juhlia.
No enpä usko, että ap:lle riitää vihkiminen maistraatissa ja sen jälkeen lounas kahdestaan mäkkärissä. Tai se, että mies elää elämäönsä ilman sormusta. Kyllä se juhla ja sormus loppujen lopuksi taitaa olla se juttu. Ei se AVOLIITON muuttuminen AVIOLIITOKSI mitään lopulta muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Enpä osaa valitettavasti neuvoa.
Olen samassa tilanteessa, oltu yhdessä 10v eikä mitään tapahdu.Tilanne alkaa syödä mua, tuntuu että mies ottaa vain rusinat pullasta.
Itse en kosi. Tein sen joskus, kun vuosia yhdessä oli kertynyt 6 ja sain pakit, kun mies "ei tiennyt".
Rusinat pullasta? Mitä ihmeen maagista naimisiinmenon jälkeen tapahtuu, ettei mies enää silloin ota pelkkiä rusinoita pullasta?
Tuskin mitään maagista tapahtuu.
Mutta jos vuosikausia oltu yhdessä ja mies tietää, että avioliitto on minulle tärkeää enkä halua muuttaa yhteen ennen sitä - niin onhan tämä pattitilanne.
Mies on sanonut, että haluaa olla kanssani loppuelämän ja myös asua yhdessä. Minä haluan samaa, mutta avioliitossa.
Actions speak louder than words, voisin todeta.
Ja mieheni on sanonut, ettei suhteen virallistamiselle kai mitään estettä ole - ei silti kosi eikä ota asiaa puheeksi.
Jumitamme omissa asunnoissamme seurustellen ja toiveena muuttaa yhteen - eri ehdoin.
Hän leikkii tunteillasi, tietoisesti ja tahallaan. Millaiselle miehelle sopii se ettei saa asua rakastamansa naisen kanssa samassa asunnossa? Ellette ole jotain 20v niin hän ei todellakaan ole tosissaan kanssasi ja saat varautua sydänsuruun tuon tyypin taholta. Jatka suhdetta jos haluat, mutta olet idiootti.
Tottakai erillään asuminen on ok, jos se on molemmilla toimii eikä kummallakaan ole halua asua yhdessä, lainkaan. Mutta tilanteessa jossa sinä kaipaat rakkaasi luokse yhteiseen elämään ja hän puuhaa ilmeisesti jotain muuta, ei hyvältä näytä.
Olemme 40+ molemmat.
Olen kyllä miettinyt tosissani, että jos hän ei lämpene yhteenmuutolle ilman avioliittoa, saa mennä elämään elämäänsä jonkun muun kanssa, jolle avoliitto on ok.
Kuvasit hyvin tuntemukseni, ettei tunteillani ole merkitystä. Hän ei ole sellainen pelimies, päinvastoin hyvin hitaasti etenevä, jota saa pukkia eteenpäin monessa asiassa.
Ymmärtäisin, jos olisimme hyvin nuoria tai suhde vasta alullaan, muutoin ihmetyttää käytöksensä.
En ihan kaikkia lukenut, mutta kyllä minusta on turha vähätellä avioliittoa. Ei kenenkään pakko ole ennä naimisiin, mutta kyllä se jotain merkitsee, että haluaa osoittaa kaikin tavoin sitoutuvansa toiseen ja yhteiseen tulevaisuuteen ja virallistaa suhteen ihan juridisesti. Eihän se sitä sano, ettei erota enää voisi, mutta itselle se merkitsee sitä, että tahtoo osoittaa myös naimisiinmenolla tahtovansa rakastaa toista myötä- ja vastoinkäymisissä. Ymmärrän todellakin, että ap:sta tuntuu, että mies viilaa linssiin kun sanoo haluavansa kosia...... sitten joskus. Se ei tietenkään tarkoita, että kaikkien parien pitäisi välittää liittonsa virallistamisesta kenellekään muulle, mutta yhtä hyvin sen voi tehdä. Ja varsinkin jos se on jo perisaattessa sovittu niin kyllä sen venyttäminen saa ihmettelemään, että mikä on vialla kun kosintaa ei kuulu, eikö olekaan niin varma suhteesta. On aika pässi tuo ap:n mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap
En minäkään siihen suostunut. Vaimo kosi silti. Kyllä itsekin sanoin, että minä kosin sitten kun on sen aika. Se on miehen tehtävä. No ei musta sen vähempää miestä tullut.
Toi nyt vähän sama kuin sanoa että keittiönkaappien asennus on miehen tehtävä ja vielä vuodenkin jälkeen ne irtonaiset kaapit kököttää lattialla? Tosin ap on odottanut paljon, paljon pidempään. Ja kovasti näyttää siltä että kyseinen taivaanlahja ei aio asentaa niitä metaforisia keittiönkaappeja ikinä. Joten fiksuinta olisi nostaa kytkintä.
No jos se kullannuppu ei niitä kaappeja aio asentaa puheista huolimatta niin silloin ne pitää itse asentaa. En ymmärrä, että jos mies on muuten täydellinen niin miksei voi itse nähdä sitä vaivaa, että itse hoitaa sen kosinnan. Vaikkei mies siihen lupaa antaisikaan. Veikkaan vain ettei miehelle ne häät ole yhtä tärkeät. Ei ne mullekkaan ollut vaikka sanoinkin, että haluan kanssasi naimisiin. Edelleenkin pärjäisin hyvin ilman avioliittio. Ei sitä mun elämässä mitenkään edes huomaa. En pidö edes sormusta kuin harvoin,
Kerro mulle miten se käytännössä tapahtuu? Meillä se menisi varmasti näin:
Minä: mennäänkö rakas naimisiin?
Mies: ei kun minä haluan kosia
Minä: mutta mä kosin sua nyt
Mies: ei ei, kyllä mä sit kosin kun on oikea hetki
Minä: no olisko vaikka nyt?
Mies: ei kun mä haluan yllättää sut
Minä: mennäänkö hakemaan yhdessä sormukset? Hoidetaan käytännön asiat?
Mies: ei kun mä kosin sua sit
Minä: ....
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet siis puhunut siitä, että pohdit eroa. Olet puhunut siitä, että naimisiinmeno on sinulle tärkeää, koska sinun näkökulmastasi se on ainoa keino, jolla koet, että mies on tosiaan suhteeseen sitoutunut. Olet kosinut, ja saanut rukkaset, koska mies haluaa itse kosia? Tähän asti olen toivottavasti ymmärtänyt oikein? Nyt pohdit, että vuoden loppuun asti annat aikaa pohtia sopivaa kosintahetkeä ja sen jälkeen kiität yhteisistä vuosista ja lähdet suhteesta, jos ei toinen ole valmis sitoutumaan oikeasti?
Vuoden loppuun kuulostaa realistiselta. Mies tietää sinun toiveesi ja sen, että pohdit jo eroa asian vuoksi. Älä anna noiden muiden säikäyttää sinua. Olet ollut tosi kärsivällinen. Et ole lapsellinen. Et ole kova. Et ole itsekäs. Ihmisellä on itse oikeus määrittää ne parametrit, joiden sisällä haluaa suhteessa olla tai siitä lähteä. Jos avioliitto on sinulle tärkeä, silloin ihminen, joka ei avioliittoon suostu, ei ole sinulle se oikea kumppani.
Jos käy niin, että kosintaa ei tule. Itse antaisin vielä yhden mahdollisuuden siten, että kosisin itse. Jos silloinkin vielä sanoisi, että haluaa itse kosia ja odottaa sopivaa hetkeä, sanoisin itse, että minä en jaksa enää odottaa. Tämä oli nyt tässä. En antaisi toisen enää vedättää itseäni. JOS hän ei halua sitoutua sinuun siten, kun sinä haluat sitoutua häneen, niin hän ei välitä sinusta niin paljon, että kannattaisi suhteessa kituuttaa. Rakkaus ei ole tunne, se on valinta toimia toisen parhaaksi.
Tiedoksi muuten kaikille: Tutkimusten mukaan miehet hyötyvät avioliitosta enemmän kuin naiset. Miehet, jotka ovat naimisissa toipuvat mm. syövästä paremmin ja voivat henkisesti paremmin kuin miehet, jotka eivät ole. Naisilla samanlaista korrelaatiota ei ole havaittavissa, sinkut ja naimisissa olevat naiset pärjäävät yhtä hyvin. Miehet, jotka ovat naimisissa pärjäävät paremmin työelämässä kuin sinkut miehet. Taaskin, naisissa ei samaa korrelaatiota, vaan päinvastoin. Avioliitto on siis ainoastaan järkevää miehen näkökulmasta. Lisäksi, avioliitto selkiyttää niin paljon juridisia asioita, kuten tuolla jo esille tulikin.
Voimia ja jaksamista loppuvuoden limboon ap:lle, älä pety liikaa, jos tosiaan joudut sanomaan kiitos ja näkemiin.
Kiitos sinun kauniista sanoista. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et kysy tätä samaa - sanasta sanaan - mieheltä itseltään? Jos ei tällaista asiaa voi suoraan ottaa puheeksi, minkälaista arvailuteatteria on arki sitten avioliitossa?
Olen jo moneen otteeseen kertonut, että asiasta on puhuttu. Olen ollut hyvin suorapuheinen hänen kanssaan. Toivottavasti luette, ennenkuin vastaatte. ap
Niin mutta kun mies on sanonut, että haluaa itse kosia ja odottaa oikeaa hetkeä, oletko siinä tilanteessa kysynyt: ”Tarkoitatko, että oikeasti ja vakavasti aiot seuraavien kahden vuoden sisään mennä kanssani naimisiin vai odotatko varmuutta siitä, haluatko naimisiin juuri minun kanssani? Onko sinulla epäilys siitä, ettet ehkä haluaisikaan elää elämääsi kanssani?” Ja jos olet näin kysynyt, mitä mies on vastannut?
Eihän sinun täältä tarvitsisi kysyä, mitä tuo oikean hetken odottaminen mahtaa oikeasti tarkoittaa, jos olisit sitä kysynyt mieheltä ja vaatinut kunnon vastauksen.
Mies on vastannut että olen hän elämänsä rakkaus. Haluaa naimisiin ja haluaa yhteisen tulevaisuuden. Pari vuotta sitten sanoi ”vuoden sisällä varmasti ollaan kihloissa”. No eipä oltu :D ap
Taitaa olla valtapeliä miehelle. Kysypä häneltä, miksi hän haluaa pelata tuollaista kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap
En minäkään siihen suostunut. Vaimo kosi silti. Kyllä itsekin sanoin, että minä kosin sitten kun on sen aika. Se on miehen tehtävä. No ei musta sen vähempää miestä tullut.
Toi nyt vähän sama kuin sanoa että keittiönkaappien asennus on miehen tehtävä ja vielä vuodenkin jälkeen ne irtonaiset kaapit kököttää lattialla? Tosin ap on odottanut paljon, paljon pidempään. Ja kovasti näyttää siltä että kyseinen taivaanlahja ei aio asentaa niitä metaforisia keittiönkaappeja ikinä. Joten fiksuinta olisi nostaa kytkintä.
No jos se kullannuppu ei niitä kaappeja aio asentaa puheista huolimatta niin silloin ne pitää itse asentaa. En ymmärrä, että jos mies on muuten täydellinen niin miksei voi itse nähdä sitä vaivaa, että itse hoitaa sen kosinnan. Vaikkei mies siihen lupaa antaisikaan. Veikkaan vain ettei miehelle ne häät ole yhtä tärkeät. Ei ne mullekkaan ollut vaikka sanoinkin, että haluan kanssasi naimisiin. Edelleenkin pärjäisin hyvin ilman avioliittio. Ei sitä mun elämässä mitenkään edes huomaa. En pidö edes sormusta kuin harvoin,
Kerro mulle miten se käytännössä tapahtuu? Meillä se menisi varmasti näin:
Minä: mennäänkö rakas naimisiin?
Mies: ei kun minä haluan kosia
Minä: mutta mä kosin sua nyt
Mies: ei ei, kyllä mä sit kosin kun on oikea hetki
Minä: no olisko vaikka nyt?
Mies: ei kun mä haluan yllättää sut
Minä: mennäänkö hakemaan yhdessä sormukset? Hoidetaan käytännön asiat?
Mies: ei kun mä kosin sua sit
Minä: ....
Ap
No meillä se meni suunnilleen noin. Vaimo kyseli, että koskas mennään naimisiin. Sanoin, että kosin sitten joskus. Meni hääräämään jotain yläkertaan. Tuli 10min päästä takaisin sohvalle kalenterinsa kanssa. Kysyi, että onko heinäkuun 25. päivä kiireitä (oli marras-joulukuu vaihde). Sanoi, että pistä päivä ylös, silloin mennään naimisiin. Sanoin, että ok. Sitten mennään. Ilmoitti asiasta vanhemmilleen ja minä omilleni.
Jos olisi jättänyt asian mun hoidettavaksi, ei oltaisi vieläkään naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap
En minäkään siihen suostunut. Vaimo kosi silti. Kyllä itsekin sanoin, että minä kosin sitten kun on sen aika. Se on miehen tehtävä. No ei musta sen vähempää miestä tullut.
Toi nyt vähän sama kuin sanoa että keittiönkaappien asennus on miehen tehtävä ja vielä vuodenkin jälkeen ne irtonaiset kaapit kököttää lattialla? Tosin ap on odottanut paljon, paljon pidempään. Ja kovasti näyttää siltä että kyseinen taivaanlahja ei aio asentaa niitä metaforisia keittiönkaappeja ikinä. Joten fiksuinta olisi nostaa kytkintä.
No jos se kullannuppu ei niitä kaappeja aio asentaa puheista huolimatta niin silloin ne pitää itse asentaa. En ymmärrä, että jos mies on muuten täydellinen niin miksei voi itse nähdä sitä vaivaa, että itse hoitaa sen kosinnan. Vaikkei mies siihen lupaa antaisikaan. Veikkaan vain ettei miehelle ne häät ole yhtä tärkeät. Ei ne mullekkaan ollut vaikka sanoinkin, että haluan kanssasi naimisiin. Edelleenkin pärjäisin hyvin ilman avioliittio. Ei sitä mun elämässä mitenkään edes huomaa. En pidö edes sormusta kuin harvoin,
Kerro mulle miten se käytännössä tapahtuu? Meillä se menisi varmasti näin:
Minä: mennäänkö rakas naimisiin?
Mies: ei kun minä haluan kosia
Minä: mutta mä kosin sua nyt
Mies: ei ei, kyllä mä sit kosin kun on oikea hetki
Minä: no olisko vaikka nyt?
Mies: ei kun mä haluan yllättää sut
Minä: mennäänkö hakemaan yhdessä sormukset? Hoidetaan käytännön asiat?
Mies: ei kun mä kosin sua sit
Minä: ....
Ap
Jos hän haluaa yllättää sinut niin hän tarvitsee aikakoneen :D.
Tuskin tulee kosiminen tai kosimatta jättäminen kumpikaan yllätyksenä nyt kun asia pyörii koko ajan mielessäsi. Itse pidän tuota muutaman kuukauden lisäaikaa hyvänä rajana, jos ei silloinkaan saa aikaiseksi niin eteenpäin vaan. Eivät asiat ole noin vaikeita ja monimutkaisia. Rakasta itseäsi eniten. Sinä itse päätät miten sinua saa kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap
En minäkään siihen suostunut. Vaimo kosi silti. Kyllä itsekin sanoin, että minä kosin sitten kun on sen aika. Se on miehen tehtävä. No ei musta sen vähempää miestä tullut.
Toi nyt vähän sama kuin sanoa että keittiönkaappien asennus on miehen tehtävä ja vielä vuodenkin jälkeen ne irtonaiset kaapit kököttää lattialla? Tosin ap on odottanut paljon, paljon pidempään. Ja kovasti näyttää siltä että kyseinen taivaanlahja ei aio asentaa niitä metaforisia keittiönkaappeja ikinä. Joten fiksuinta olisi nostaa kytkintä.
No jos se kullannuppu ei niitä kaappeja aio asentaa puheista huolimatta niin silloin ne pitää itse asentaa. En ymmärrä, että jos mies on muuten täydellinen niin miksei voi itse nähdä sitä vaivaa, että itse hoitaa sen kosinnan. Vaikkei mies siihen lupaa antaisikaan. Veikkaan vain ettei miehelle ne häät ole yhtä tärkeät. Ei ne mullekkaan ollut vaikka sanoinkin, että haluan kanssasi naimisiin. Edelleenkin pärjäisin hyvin ilman avioliittio. Ei sitä mun elämässä mitenkään edes huomaa. En pidö edes sormusta kuin harvoin,
Kerro mulle miten se käytännössä tapahtuu? Meillä se menisi varmasti näin:
Minä: mennäänkö rakas naimisiin?
Mies: ei kun minä haluan kosia
Minä: mutta mä kosin sua nyt
Mies: ei ei, kyllä mä sit kosin kun on oikea hetki
Minä: no olisko vaikka nyt?
Mies: ei kun mä haluan yllättää sut
Minä: mennäänkö hakemaan yhdessä sormukset? Hoidetaan käytännön asiat?
Mies: ei kun mä kosin sua sit
Minä: ....
Ap
No meillä se meni suunnilleen noin. Vaimo kyseli, että koskas mennään naimisiin. Sanoin, että kosin sitten joskus. Meni hääräämään jotain yläkertaan. Tuli 10min päästä takaisin sohvalle kalenterinsa kanssa. Kysyi, että onko heinäkuun 25. päivä kiireitä (oli marras-joulukuu vaihde). Sanoi, että pistä päivä ylös, silloin mennään naimisiin. Sanoin, että ok. Sitten mennään. Ilmoitti asiasta vanhemmilleen ja minä omilleni.
Jos olisi jättänyt asian mun hoidettavaksi, ei oltaisi vieläkään naimisissa.
No hei, itseasiassa tuo ei ole huonokaan idea. Aika sitkeä tuo sinun vaimosi on ollut täytyy myöntää :D jos ei vuoden loppuun mennessä ole mies kosinut, niin alan tykittää noita päivämääriä. Odotan mielenkiinnolla mitä mies siihen sanoo :D ap
Mies ei halua kanssasi naimisiin, vaan odottaa itselleen sopivampaa. Olet jo kosinut, mutta vastaus oli kielteinen, miksi enää edes odotat? Avioliitto on juridinen sopimus, jota mies syystä tai toisesta halua kanssasi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulen varmaan saamaan alapeukkuja. Eli olimme myös mieheni kanssa puhuneet useasti, että tulemme menemään naimisiin ja se on minulle hirveän tärkeää. Olimme olleet vuosia yhdessä, eikä kosintaa kuulunut. Otin asian puheeksi ja mies sanoi juuri samalla tavalla, että odottaa sopivaa hetkeä ja haluaa tehdä miehenä virallisen kosimisen jne. Sanoin miehelle, että mielestäni olemme jo sopineet avioliitosta ja olemme kihloissa, mutta jos hän haluaa tehdä kosinnan, niin suosittelisin tekemään sen vuoden sisällä. Sanoin, että olen jo kertaalleen ollut 5-vuotisessa parisuhteessa, jossa olemme puhuneet avioliitosta ja yhtäkkiä mies on jättänyt minut. En enää uudelleen ole valmis tyhjiin lupauksiin. Minulle avioliitto on niin tärkeä, että jos toinen ei halua sitä, on mielestäni reilumpaa mennä eri teille, niin molemmat saa onnen toisaalta. Mies kosi jonkun ajan kuluttua. Sanoi, ettei ollut tajunnut, miten iso asia se minulle on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap
En minäkään siihen suostunut. Vaimo kosi silti. Kyllä itsekin sanoin, että minä kosin sitten kun on sen aika. Se on miehen tehtävä. No ei musta sen vähempää miestä tullut.
Toi nyt vähän sama kuin sanoa että keittiönkaappien asennus on miehen tehtävä ja vielä vuodenkin jälkeen ne irtonaiset kaapit kököttää lattialla? Tosin ap on odottanut paljon, paljon pidempään. Ja kovasti näyttää siltä että kyseinen taivaanlahja ei aio asentaa niitä metaforisia keittiönkaappeja ikinä. Joten fiksuinta olisi nostaa kytkintä.
No jos se kullannuppu ei niitä kaappeja aio asentaa puheista huolimatta niin silloin ne pitää itse asentaa. En ymmärrä, että jos mies on muuten täydellinen niin miksei voi itse nähdä sitä vaivaa, että itse hoitaa sen kosinnan. Vaikkei mies siihen lupaa antaisikaan. Veikkaan vain ettei miehelle ne häät ole yhtä tärkeät. Ei ne mullekkaan ollut vaikka sanoinkin, että haluan kanssasi naimisiin. Edelleenkin pärjäisin hyvin ilman avioliittio. Ei sitä mun elämässä mitenkään edes huomaa. En pidö edes sormusta kuin harvoin,
Kerro mulle miten se käytännössä tapahtuu? Meillä se menisi varmasti näin:
Minä: mennäänkö rakas naimisiin?
Mies: ei kun minä haluan kosia
Minä: mutta mä kosin sua nyt
Mies: ei ei, kyllä mä sit kosin kun on oikea hetki
Minä: no olisko vaikka nyt?
Mies: ei kun mä haluan yllättää sut
Minä: mennäänkö hakemaan yhdessä sormukset? Hoidetaan käytännön asiat?
Mies: ei kun mä kosin sua sit
Minä: ....Ap
No meillä se meni suunnilleen noin. Vaimo kyseli, että koskas mennään naimisiin. Sanoin, että kosin sitten joskus. Meni hääräämään jotain yläkertaan. Tuli 10min päästä takaisin sohvalle kalenterinsa kanssa. Kysyi, että onko heinäkuun 25. päivä kiireitä (oli marras-joulukuu vaihde). Sanoi, että pistä päivä ylös, silloin mennään naimisiin. Sanoin, että ok. Sitten mennään. Ilmoitti asiasta vanhemmilleen ja minä omilleni.
Jos olisi jättänyt asian mun hoidettavaksi, ei oltaisi vieläkään naimisissa.
No hei, itseasiassa tuo ei ole huonokaan idea. Aika sitkeä tuo sinun vaimosi on ollut täytyy myöntää :D jos ei vuoden loppuun mennessä ole mies kosinut, niin alan tykittää noita päivämääriä. Odotan mielenkiinnolla mitä mies siihen sanoo :D ap
Joskus se sitkeys palkitaan. Oltiin asuttu yhdessä 10 vuotta ja siitä viimeiset 5 vuotta ainakin vaimo odotellut kosintaa. Vasta oikeastaan se, että vaimo soitti vanhemmilleen ja ilmoitti hääpäivän herätti itseni siihen, että sehän oli tosissaan. Ei tuosta kai mitäön hollywood elokuvaa saa tehtyä, mutta oli tuokin tapa kosia ja naimisiin päätyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varaa kirkko ja hääpaikka. Ilmoita nämä miehelle niin tietää että kosinnalle olisi ennen tätä hyvä aika. Jos ei ala kuulua, peru varaukset ja vaihda mies.
Tuttavan siskon avomies kuoli aikoinaan autokolarissa työmatkallaan. Lapseton pariskunta oli ollut yhdessä kymmeniä vuosia, asunto oli miehen nimissä. Kuoleman jälkeen asunto siirtyi miehen sisaruksille. Tilanne oli lähinnä outo.
Vierailija kirjoitti:
Tulen varmaan saamaan alapeukkuja. Eli olimme myös mieheni kanssa puhuneet useasti, että tulemme menemään naimisiin ja se on minulle hirveän tärkeää. Olimme olleet vuosia yhdessä, eikä kosintaa kuulunut. Otin asian puheeksi ja mies sanoi juuri samalla tavalla, että odottaa sopivaa hetkeä ja haluaa tehdä miehenä virallisen kosimisen jne. Sanoin miehelle, että mielestäni olemme jo sopineet avioliitosta ja olemme kihloissa, mutta jos hän haluaa tehdä kosinnan, niin suosittelisin tekemään sen vuoden sisällä. Sanoin, että olen jo kertaalleen ollut 5-vuotisessa parisuhteessa, jossa olemme puhuneet avioliitosta ja yhtäkkiä mies on jättänyt minut. En enää uudelleen ole valmis tyhjiin lupauksiin. Minulle avioliitto on niin tärkeä, että jos toinen ei halua sitä, on mielestäni reilumpaa mennä eri teille, niin molemmat saa onnen toisaalta. Mies kosi jonkun ajan kuluttua. Sanoi, ettei ollut tajunnut, miten iso asia se minulle on.
Sitä en ymmärrä tässä, että kyllä se puoliso voi silti jättää, vaikka ollaan naimisissakin.
Kertokaa syitä miksi avioliittoon on päästävä, vaikka jonkun sitten muun kanssa. Minä en vain ymmärrä tätä. Minusta tämä kuulostaa vain hyvin itsekkäältä.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa syitä miksi avioliittoon on päästävä, vaikka jonkun sitten muun kanssa. Minä en vain ymmärrä tätä. Minusta tämä kuulostaa vain hyvin itsekkäältä.
Sama. Avioliiton juridiset hyödyt voi saada myös testamentilla.
Tää on käyty täällä läpi lukemattomia kertoja: kosi itse.
Alue: Aihe vapaa
Niin mutta kun mies on sanonut, että haluaa itse kosia ja odottaa oikeaa hetkeä, oletko siinä tilanteessa kysynyt: ”Tarkoitatko, että oikeasti ja vakavasti aiot seuraavien kahden vuoden sisään mennä kanssani naimisiin vai odotatko varmuutta siitä, haluatko naimisiin juuri minun kanssani? Onko sinulla epäilys siitä, ettet ehkä haluaisikaan elää elämääsi kanssani?” Ja jos olet näin kysynyt, mitä mies on vastannut?
Eihän sinun täältä tarvitsisi kysyä, mitä tuo oikean hetken odottaminen mahtaa oikeasti tarkoittaa, jos olisit sitä kysynyt mieheltä ja vaatinut kunnon vastauksen.