Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä, kun mies ei vaan kosi?
15.09.2018 |
Ollaan puhuttu jo suhteen alussa, että molemmat halutaan naimisiin. Vuodet ovat vierineet ja mitään ei tapahdu. Nyt kyselin varovasti mieheltä aiheesta ja hän sanoi, että odottaa oikeaa hetkeä (?!!!) Minulle naimisiin meno on erittäin tärkeä juttu ja olenkin ajatellut, että ehkä pitää päästä tästä ihmisestä irti. Ehkä hän odottaa jotain (jotakuta) parempaa? Mitä mieltä olette?
Kommentit (551)
Näihin surullisiin tarinoihin ei oikein ole mitä sanoa. Missään nimessä ei pitäisi lapsia tehdä avioliiton ulkopuolella, jos avioliittoon haluaa. Kuitenkin näin toimitaan. Sitten uhridutaan.
Voisiko ajatella, että se osapuoli, joka ei aviotonta lasta halua, ei harrastaisi ehkäisemätöntä seksiä tai penetraatiota ollenkaan?
En pidä aborttiakaan eettisesti kestävänä ratkaisuna vahingon sattueaaa, mutta kummallisen usein ehkäisy avoliittolaisillakin pettää. Aivan kuin lapsi olisi toiselle väline sitouttaa toinen osapuoli edes niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kosimista odottelen minäkin.
En alkaisi ikinä sellaiseen suhteeseen, jossa on riski siitä ettei mies kosisi. En harrastaisi seksiä enkä muutenkaan muuttaisi miehen kanssa yhteen ennen avioliittoa. Tietysti edellyttäen, että miehellä on sama näkemys asiasta. Asia olisi täysin suora, avoin ja yhteinen, eli kyse ei olisi mistään vallankäytöstä ja pihtaamisesta. Jos pitää tiukat kriteerit, on helppo valita saman henkinen kumppani. Aivan kaikki muut vaihtoehdot karsiutuvat pois.
Täytyy tietää mitä tahtoo ja tehdä se tiettäväksi ja pysyä linjassaan.
No ei sitä pidä pakottaa. En itse ainakaan haluaisi naimisiin vastahakoisen miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset, miksi odotatte niin pitkään?
Kun menin nuorena naimisiin, kaikki oli heti selvää. Ei mies ole oottamisen arvoinen jos vuositolkulla täytyy odottaa haluaako toinen asettautua sinun kanssa. Nöyryyttävä asetelma.
Ja suurin osa kyllä haluaa elämänkumppanin joka ei mielessään kyseenalaista sinua jatkuvasti.
Avoliitot ja koko kulttuuri sen ympärillä on hanurista. Nolointa on termi avovaimo, jota ei onneksi kukaan käytä.
Juuri näin. Mies ei ole odottamisen arvoinen, jos hänen täytyy vuosikausia miettiä haluaako sitoutua sinuun. Suosittelen lämpimästi, että.älkää aloittako suhdetta ja muuttakoon yhteen miehen kanssa, joka ei ole varma halustaan sitoutua. Saa ja täytyy olla vaativa ja pitää kiinni periaatteistaan. Tai ennen ei tarvinnut niin vaativa ollakaan kun nämä olivat enemmän itsestäänselviä asioita, että nyt ollaan yhdessä ja sitoudutaan.
Älkää alkako suhteeseen miehen kanssa, joka ei tiedä mitä tahtoo ja jääkö odottelemaan. Mies ei silloin kunnioita ja rakasta naista.
Vierailija kirjoitti:
No ei sitä pidä pakottaa. En itse ainakaan haluaisi naimisiin vastahakoisen miehen kanssa.
Vastahakoisen miehen kanssa ei kannata alkaa edes seurustelemaan saatikka mennä sänkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon kanssa lakannut jo odottamasta, henkisellä tasolla luopunut koko suhteesta. Oon tässä mukavuudenhalusta, koska elämä on näin helpompaa eikä muutkaan miehet ja suhteet enää kiinnostele. Seksi on kuollut elämästäni täysin. Tämä on nyt tällainen vaihe. Lähden sitten kun jaksan erota. Ei kiinnosta enää yhtään yrittää vakuuttella miestä mistään tai olla parhain päin hänelle. Ei se tulisi koskaan kuitenkaan riittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin aiheesta keskustelu vähän aikaa sitten. Seurustelua takana neljä vuotta.
Kävi ilmi, että mies ei ole näiden vuosien aikana uhrannut ajatustakaan kihloille tai naimisiinmenolle. Ei kevyttä, pientä ajatustakaan. Sanoi suoraan että ei ole käynyt mielen vieressäkään.
Pakko sanoa, että oma suhtautumiseni suhteeseen muuttui välittömästi. Tiesin kyllä, että mies on vähän huono suunnittelemaan konkreettisia tulevaisuudenjuttuja, mutta että ei edes etäisenä ajatuksena ole miettinyt että olisinko minä se joka kihlataan ja vaimoutetaan. Mielestäni se tarkoittaa sitä, että en ole hänelle se oikea.
En kertakaikkiaan enää osaa nähdä suhdettamme vakavana. En välittömästi ala eroamaankaan, sinkkuelämä ei kiinnosta yhtään mutta myönnän että vastuuvapautin itseni välittömästi parisuhteen hoitamisesta tai yhteisen tulevaisuuden suunnittelusta. Ollaan yhdessä niin kauan kun on kivaa ja kun alkaa kyllä
"Ollaan yhdessä niin kauan kun on kivaa ja kun alkaa kyllästyttää, alan etsimään sitä elämäni tosirakkautta ja tulevaa aviomiestäni muualta."
Ala etsiä sitä tosirakkautta HETI, ainakin jos lapsia haluat. Turhaa tuhlata aikaa umpikujaa kohti tarpoen.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä juuri nämä kesähäät nostaa kivuliaalla tavalla teeman pintaan.
Kesähäät itkettää mutta häpeästä ettei oma poikakaveri kosi vaikka muita kositaan. Ja itse olen vieläpä raskaana. Se tuntuu hyvin ikävältä. Nololta. Varsinkin kun todella olen toivonut sitä ja ihmiset ympärilläni arvaa sen ja elämme muutoin konservatiivsta elämää, jossa tällaisia arvostetaan. Itse arvostan myös.