Mitä tehdä, kun mies ei vaan kosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kysy tätä samaa - sanasta sanaan - mieheltä itseltään? Jos ei tällaista asiaa voi suoraan ottaa puheeksi, minkälaista arvailuteatteria on arki sitten avioliitossa?

Olen jo moneen otteeseen kertonut, että asiasta on puhuttu. Olen ollut hyvin suorapuheinen hänen kanssaan. Toivottavasti luette, ennenkuin vastaatte. ap

Sitten vaan suora kysymys. Menettekö naimisiin vai kannattaako sinun etsiä joku, joka haluaa samaa kuin sinä. Ja vaadi oikea vastaus. Mikään mies haluaa kosia ei kelpaa.

No siis se vastaus on hänellä tuohon ollut, että juu, kyllä haluaa naimisiin mutta haluaa itse kosia. Mitä tuon vastauksen jälkeen voi enää tehdä? En rupea sellaiseen, että uhkailen joko naimisiin tai ero. Mutta erota minun kai jokatapauksessa täytyy. Ap

Ymmärränkö nyt oikein? Rakastat miestäsi ja haluat hänen kanssaan naimisiin, että voisitte viettää loppuelämänne yhdessä. Mies ei ymmärrä kosia. Sinä et halua kertoa miehellesi, miten tärkeää naimisiinmeno sinulle on vaan eroat mieluummin? Eihän tuossa ole mitään uhkailua, jos kerrot miehellesi, että: Naimisiinmeno kertoo minulle sen, että puolisot ovat valmiita sitoutumaan toisiinsa lopullisesti. Koska sinä (miehesi siis) et ole kosinut, mietin, oletko halukas sitoutumiseen. Asia on pyörinyt mielessänu niin paljon, että erokin tuntuu mahdollisuudelta."

Elät loppuelämäai sitten missä liitossa tahansa, on sinun tuota kommunikaatiota parannettava. Jos odotat toisen lukevan ajatuksesi tai tajuavan pikku vihjeesi, joudut pettymään supermonta kertaa.

kyllähän se sormus sormessa ja papin aamen on rakkauden todiste.

Pakko mennä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko olette olleet yhdessä? Minkä ikäisiä olette?

Onko sinulle tärkeää mennä naimisiin vai ennemmin saada kirkkohäät isoine juhlineen?

Olen kolmekymppinen, hän neljänkympin puolella. Minulle ei ole tärkeää isot juhlat, vaan se naimisiinmeno ja osoitus siitä, että sitoudutaan avioliiton kautta toisiimme. Se on minulle erittäin tärkeä asia, ei mitkään juhlat. ap

Ai juhlat ei ole se tärkein, mutta silti olet valmis eroamaan, jos et niitä saa? Voin kertoa vinkin: se avioliitto ei muuta suhdetta mihinkään suuntaan. Oikeasti. Ihan yhtä helppo siitä on eroon päästä. Pari lappua pitää 6kk välein allekirjoittaa. Mun mielestä on jontidella raukkamaista pohtia eroa ilman, että mies sitä tietää. Olisi vähintäänkin eilua kertoa, että ero tulee mikäli ei kosintaa kuulu.

En minäkään vaimoani kosinut. Vaimo siten kyllästyi ja kosi itse sohvalla keskustelun päätteeksi, Käytin myös samaa syytä ”kosin sitten kun jaksan”. Todellisuudessa ei se avioliitto mitenkään mielessä ollut, koska ei itselle ollut tärkeä asia. Itse ajattelin, että kosin mahdollisesti sitten kun taloudellisesti ollaan siinä pisteessä, että voidaan häät nopeasti järjestää. Pidän naurettavana sitä, että ollaan vuosia kihloissa. Siinä tulee sellainen fiilis, että on kiire vain rengastaa toinen ja näyttää maailmalle kuinka vakavissaan ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Simppeliä: ei seksiä ennen kosintaa ja hääpäivää ;) Siinä äkkiä kyllä saa päivän kalenteriin, jos mies oikeasti rakastaa. Jos taas ei, niin parempi mennäkin.

Minusta tämä on ihan loistava idea.

Ilmoitat vaan miehelle, että ryhdyt säästämään itseäsi hääyötä varten. Ja sitten vaan pidät linjasi.

Oikeasti. Itse olen paremminkin järkevä, rakastava ja uskollinen kuin mikään erityisen romanttinen ihminen. Jos rakastan toista, pidän tärkeänä asioista puhumista. Avaisin suuni ja sanoisin, että mulle tämä naimisiinmeno on kyllä todella tärkeä asia, ja aion mennä naimisiin kolmen (tai neljän vuoden) sisällä. Jos et sinä kosi kuukauden sisällä sopivaksi katsomanasi hetkenä, ja määrää päivää, minun pitää hankkia uusi sulhanen, kai sinä mieheni ymmärrät sen asian?

Vaikka mä en kyllä edes seurustelisi miehen kanssa, jonka kanssa meillä olisi solmu tuommoisesta asiasta.

Mies on erittäin allerginen minkäänlaiselle uhkailulle eikä se kuuluu minunkaan tapoihini. Joten kiitos vinkistä mutta tuohon en lähde.

Mietin että odottelen nyt vuoden loppuun ja sitten vaan kiitän yhteisistä vuosista. Ap

Oot kyllä aika kova ihminen, jos heität hyvän parisuhteen ja rakkauden tosta vaan pois. Mutta meitä on moneksi. Toivottavasti kuitenkin pääset joskus naimisiin.

Jos tuntisit minut, et sanoisi kovaksi. Olen sellainen ylikiltti joustaja. Tämä on nyt vain se yksi ja ainut asia elämässä mistä en haluaisi enää joustaa. Olen viime aikoina opetellut sitä, että pidän kiinni omista unelmistani.

Ja hänhän siinä heittää minut pois, ei toisinpäin. Tulen aina olemaan se nainen, jonka kanssa hän ei halunnut naimisiin vaikka niin väitti. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kysy tätä samaa - sanasta sanaan - mieheltä itseltään? Jos ei tällaista asiaa voi suoraan ottaa puheeksi, minkälaista arvailuteatteria on arki sitten avioliitossa?

Olen jo moneen otteeseen kertonut, että asiasta on puhuttu. Olen ollut hyvin suorapuheinen hänen kanssaan. Toivottavasti luette, ennenkuin vastaatte. ap

Sitten vaan suora kysymys. Menettekö naimisiin vai kannattaako sinun etsiä joku, joka haluaa samaa kuin sinä. Ja vaadi oikea vastaus. Mikään mies haluaa kosia ei kelpaa.

No siis se vastaus on hänellä tuohon ollut, että juu, kyllä haluaa naimisiin mutta haluaa itse kosia. Mitä tuon vastauksen jälkeen voi enää tehdä? En rupea sellaiseen, että uhkailen joko naimisiin tai ero. Mutta erota minun kai jokatapauksessa täytyy. Ap

Ymmärränkö nyt oikein? Rakastat miestäsi ja haluat hänen kanssaan naimisiin, että voisitte viettää loppuelämänne yhdessä. Mies ei ymmärrä kosia. Sinä et halua kertoa miehellesi, miten tärkeää naimisiinmeno sinulle on vaan eroat mieluummin? Eihän tuossa ole mitään uhkailua, jos kerrot miehellesi, että: Naimisiinmeno kertoo minulle sen, että puolisot ovat valmiita sitoutumaan toisiinsa lopullisesti. Koska sinä (miehesi siis) et ole kosinut, mietin, oletko halukas sitoutumiseen. Asia on pyörinyt mielessänu niin paljon, että erokin tuntuu mahdollisuudelta."

Elät loppuelämäai sitten missä liitossa tahansa, on sinun tuota kommunikaatiota parannettava. Jos odotat toisen lukevan ajatuksesi tai tajuavan pikku vihjeesi, joudut pettymään supermonta kertaa.

Huh. Jos olet lukenut ketjun niin huomaat että olen puhunut miehen kanssa suoraan moneen otteeseen. Juuri noillakin sanoilla. Nyt menee jo naurettavaksi tämä. Ap

Aika selkeä provo tämä on. Ei kukaan (toivottavasti) ole yhtä hölmö kuin ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko olette olleet yhdessä? Minkä ikäisiä olette?

Onko sinulle tärkeää mennä naimisiin vai ennemmin saada kirkkohäät isoine juhlineen?

Olen kolmekymppinen, hän neljänkympin puolella. Minulle ei ole tärkeää isot juhlat, vaan se naimisiinmeno ja osoitus siitä, että sitoudutaan avioliiton kautta toisiimme. Se on minulle erittäin tärkeä asia, ei mitkään juhlat. ap

Ai juhlat ei ole se tärkein, mutta silti olet valmis eroamaan, jos et niitä saa? Voin kertoa vinkin: se avioliitto ei muuta suhdetta mihinkään suuntaan. Oikeasti. Ihan yhtä helppo siitä on eroon päästä. Pari lappua pitää 6kk välein allekirjoittaa. Mun mielestä on jontidella raukkamaista pohtia eroa ilman, että mies sitä tietää. Olisi vähintäänkin eilua kertoa, että ero tulee mikäli ei kosintaa kuulu.

En minäkään vaimoani kosinut. Vaimo siten kyllästyi ja kosi itse sohvalla keskustelun päätteeksi, Käytin myös samaa syytä ”kosin sitten kun jaksan”. Todellisuudessa ei se avioliitto mitenkään mielessä ollut, koska ei itselle ollut tärkeä asia. Itse ajattelin, että kosin mahdollisesti sitten kun taloudellisesti ollaan siinä pisteessä, että voidaan häät nopeasti järjestää. Pidän naurettavana sitä, että ollaan vuosia kihloissa. Siinä tulee sellainen fiilis, että on kiire vain rengastaa toinen ja näyttää maailmalle kuinka vakavissaan ollaan.

Ensinnäkin: voin mennä naimisiin täysin ilman juhlia. Toiseksi: mies tietää, että pohdin eroa tämän takia. Kuten aiemmin kirjoitin, niin siitäkin huolimatta uskon, että se tulee hänelle yllätyksenä. Olisi tosiaan kiva jos voisin kosia miestä niinkuin vaimosi, mutta hän ei sellaiseen suostu. Ap

Ap oletko materialisti? En kyllä ymmärrä koko avioliittoa. Naisille suunnattu instituutio joka on aivan turha. Jos ap haluaa naimisiin, niin liitto tuskin kestää, koska on valmis jättämään miehensä näin helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kysy tätä samaa - sanasta sanaan - mieheltä itseltään? Jos ei tällaista asiaa voi suoraan ottaa puheeksi, minkälaista arvailuteatteria on arki sitten avioliitossa?

Olen jo moneen otteeseen kertonut, että asiasta on puhuttu. Olen ollut hyvin suorapuheinen hänen kanssaan. Toivottavasti luette, ennenkuin vastaatte. ap

Sitten vaan suora kysymys. Menettekö naimisiin vai kannattaako sinun etsiä joku, joka haluaa samaa kuin sinä. Ja vaadi oikea vastaus. Mikään mies haluaa kosia ei kelpaa.

No siis se vastaus on hänellä tuohon ollut, että juu, kyllä haluaa naimisiin mutta haluaa itse kosia. Mitä tuon vastauksen jälkeen voi enää tehdä? En rupea sellaiseen, että uhkailen joko naimisiin tai ero. Mutta erota minun kai jokatapauksessa täytyy. Ap

Ymmärränkö nyt oikein? Rakastat miestäsi ja haluat hänen kanssaan naimisiin, että voisitte viettää loppuelämänne yhdessä. Mies ei ymmärrä kosia. Sinä et halua kertoa miehellesi, miten tärkeää naimisiinmeno sinulle on vaan eroat mieluummin? Eihän tuossa ole mitään uhkailua, jos kerrot miehellesi, että: Naimisiinmeno kertoo minulle sen, että puolisot ovat valmiita sitoutumaan toisiinsa lopullisesti. Koska sinä (miehesi siis) et ole kosinut, mietin, oletko halukas sitoutumiseen. Asia on pyörinyt mielessänu niin paljon, että erokin tuntuu mahdollisuudelta."

Elät loppuelämäai sitten missä liitossa tahansa, on sinun tuota kommunikaatiota parannettava. Jos odotat toisen lukevan ajatuksesi tai tajuavan pikku vihjeesi, joudut pettymään supermonta kertaa.

Huh. Jos olet lukenut ketjun niin huomaat että olen puhunut miehen kanssa suoraan moneen otteeseen. Juuri noillakin sanoilla. Nyt menee jo naurettavaksi tämä. Ap

Kyllä luin koko ketjun ja siellä kerrot kysyneesi mieheltäsi, että: "Rakas, mentäiskö naimisiin?" Lisäksi sanot, ettet halua kiristää erolla ja että mahdollinen ero tulee miehellesi yllätyksenö, joten oletin, ettet ole eroajatuksistasi miehellesi kertonut /41

Ap vaikuttaa kamalalta lapselta joka vilauttelee erokorttia jos ei jotain saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kysy tätä samaa - sanasta sanaan - mieheltä itseltään? Jos ei tällaista asiaa voi suoraan ottaa puheeksi, minkälaista arvailuteatteria on arki sitten avioliitossa?

Olen jo moneen otteeseen kertonut, että asiasta on puhuttu. Olen ollut hyvin suorapuheinen hänen kanssaan. Toivottavasti luette, ennenkuin vastaatte. ap

Sitten vaan suora kysymys. Menettekö naimisiin vai kannattaako sinun etsiä joku, joka haluaa samaa kuin sinä. Ja vaadi oikea vastaus. Mikään mies haluaa kosia ei kelpaa.

No siis se vastaus on hänellä tuohon ollut, että juu, kyllä haluaa naimisiin mutta haluaa itse kosia. Mitä tuon vastauksen jälkeen voi enää tehdä? En rupea sellaiseen, että uhkailen joko naimisiin tai ero. Mutta erota minun kai jokatapauksessa täytyy. Ap

Ymmärränkö nyt oikein? Rakastat miestäsi ja haluat hänen kanssaan naimisiin, että voisitte viettää loppuelämänne yhdessä. Mies ei ymmärrä kosia. Sinä et halua kertoa miehellesi, miten tärkeää naimisiinmeno sinulle on vaan eroat mieluummin? Eihän tuossa ole mitään uhkailua, jos kerrot miehellesi, että: Naimisiinmeno kertoo minulle sen, että puolisot ovat valmiita sitoutumaan toisiinsa lopullisesti. Koska sinä (miehesi siis) et ole kosinut, mietin, oletko halukas sitoutumiseen. Asia on pyörinyt mielessänu niin paljon, että erokin tuntuu mahdollisuudelta."

Elät loppuelämäai sitten missä liitossa tahansa, on sinun tuota kommunikaatiota parannettava. Jos odotat toisen lukevan ajatuksesi tai tajuavan pikku vihjeesi, joudut pettymään supermonta kertaa.

Huh. Jos olet lukenut ketjun niin huomaat että olen puhunut miehen kanssa suoraan moneen otteeseen. Juuri noillakin sanoilla. Nyt menee jo naurettavaksi tämä. Ap

Kyllä luin koko ketjun ja siellä kerrot kysyneesi mieheltäsi, että: "Rakas, mentäiskö naimisiin?" Lisäksi sanot, ettet halua kiristää erolla ja että mahdollinen ero tulee miehellesi yllätyksenö, joten oletin, ettet ole eroajatuksistasi miehellesi kertonut /41

Olen puhunut, että erokin käy välillä mielessä kun tämä asia painaa niin paljon. Mutta en usko, että hän ottaa sitä tosissaan. Yllätyksenä se ihan varmasti sitten kuitenkin tulee, vaikka jankkaisin asiasta joka päivä :D Mieheni tuntien. Ap

”Mä en kestä, jos en pääse naimisiin. Mä haluun, haluun, haluun!”

T. Ap, joka kieriskelee itkupotkuraivareissaan lattialla

Jaa-a. Enpä osaa valitettavasti neuvoa.

Olen samassa tilanteessa, oltu yhdessä 10v eikä mitään tapahdu.

Tilanne alkaa syödä mua, tuntuu että mies ottaa vain rusinat pullasta.

Itse en kosi. Tein sen joskus, kun vuosia yhdessä oli kertynyt 6 ja sain pakit, kun mies "ei tiennyt".

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a. Enpä osaa valitettavasti neuvoa.

Olen samassa tilanteessa, oltu yhdessä 10v eikä mitään tapahdu.

Tilanne alkaa syödä mua, tuntuu että mies ottaa vain rusinat pullasta.

Itse en kosi. Tein sen joskus, kun vuosia yhdessä oli kertynyt 6 ja sain pakit, kun mies "ei tiennyt".

Rusinat pullasta? Mitä ihmeen maagista naimisiinmenon jälkeen tapahtuu, ettei mies enää silloin ota pelkkiä rusinoita pullasta?

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a. Enpä osaa valitettavasti neuvoa.

Olen samassa tilanteessa, oltu yhdessä 10v eikä mitään tapahdu.

Tilanne alkaa syödä mua, tuntuu että mies ottaa vain rusinat pullasta.

Itse en kosi. Tein sen joskus, kun vuosia yhdessä oli kertynyt 6 ja sain pakit, kun mies "ei tiennyt".

Tsemppiä sullekin

Vierailija kirjoitti:

Jos mies sanoo odottavansa oikeaa hetkeä, olisiko mahdollista että mies ei kosi koska hän odottaa oikeaa hetkeä?

Ja  mikähän se oikea hetki sitten mahtaa olla? Ja tuleehohan sitä "oikeata hetkeä" edes, jos ei kerran ole vuosikausiin sellaista hetkeä tullut , jolloin voisi kosia?

Turha siitä kosinnasta on tuollaista meteliä pitää. Koska vaan on oikea hetki kosia, jos tosissaan haluaa naimisiin. 

Mies ei luultavasti halua kosia. Eikä halua naimisiin. Voit ilmoittaa miehelle, että koska tässä on jo vuosikausia nyhjätty, eikä ole tämän valmiimpaa tullut, haluat vapautesi takaisin ja lähteä etsimään ihmisen, joka on valmis sinuun sitoutumaan. Jos mies ei tämänkään jälkeen halua sitoutua, voit lähteä kalastelemaan uusille vesille.

Vierailija kirjoitti:

”Mä en kestä, jos en pääse naimisiin. Mä haluun, haluun, haluun!”

T. Ap, joka kieriskelee itkupotkuraivareissaan lattialla

Äläs nyt, tätä voisi ihan oikeastikin kokeilla. Mies tulee töistä ja löytää minut lattialta huutamassa :’D ap

Minä ja mieheni ei koskaan ostettu kihlasormuksia, eikä puhuttu kihloista. Asuttiin yhdessä. Ensimmäisen kerran asia "te ette ole naimisissa" tuli vastaan pankissa, kun otettiin asuntolainaa - pankkitoimihenkilö suositteli meille keskinäistä testamenttia, koska emme olleet naimisissa ja olimme tekemässä yhtä isointa päätöstä elämässämme, ostamassa asuntoa.  Eipä tehty testamenttia tai puhuttu vakavasti naimisiin menosta. Asia sivuttiin muutamassa sivulauseessa, eikä edennyt sen enempää. Elämä soljui eteenpäin, ei ollut parisuhdekriisejä jne. Toisen kerran asia lävähti naamalle, kun olin menossa leikkaukseen ja keskussairaalan papereissa kysyttiin lähiomaista. En voinut laittaa siihen miestäni, koska emme juridisesti olleet yhdessä. Merkitsin lähiomaiseksi sisareni. Kerran mieheni sitten tuli työpäivän jälkeen kotiin ja sanoi, että hänen asiakkaansa oli sanonut "Miten noin komea mies voi olla poikamies, ei ole sormusta sormessa?"

Siitä se sitten etenemään. Sovittiin, että mennään maistraatissa naimisiin ja aloimme järjestellä asioita. Ei suuria juhlia, ei isoja timantteja. Avioliitto on meille juridinen sopimus, olemme yhteiskunnan silmissä virallisesti yhtä. Elämä ei muuttunut mitenkään. Me olemme me ja meillä on hyvä olla yhdessä.

P.S. Tykkään, että mies huhuilee minua "vaimo". Kerran hän teki poikkeuksen ja kutsui etunimellä. Se tuntui hölmöltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies sanoo odottavansa oikeaa hetkeä, olisiko mahdollista että mies ei kosi koska hän odottaa oikeaa hetkeä?

Ja  mikähän se oikea hetki sitten mahtaa olla? Ja tuleehohan sitä "oikeata hetkeä" edes, jos ei kerran ole vuosikausiin sellaista hetkeä tullut , jolloin voisi kosia?

Turha siitä kosinnasta on tuollaista meteliä pitää. Koska vaan on oikea hetki kosia, jos tosissaan haluaa naimisiin. 

Mies ei luultavasti halua kosia. Eikä halua naimisiin. Voit ilmoittaa miehelle, että koska tässä on jo vuosikausia nyhjätty, eikä ole tämän valmiimpaa tullut, haluat vapautesi takaisin ja lähteä etsimään ihmisen, joka on valmis sinuun sitoutumaan. Jos mies ei tämänkään jälkeen halua sitoutua, voit lähteä kalastelemaan uusille vesille.

"Valmis sinuun sitoutumaan" ompas ahdas maailmankuva jos avioliitto on ainoa keino.

Ap, ihan hyvä, että eroat miehestä. Pääsee hyvä mies sinkuksi, sun miehelle on varmasti paljon kysyntää. Siitä en tiedä onko sulle.