Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä.....

Vierailija
13.09.2018 |

Espoolaisen Tytti Peltosen päässä raksuttaa koko ajan: hän miettii jatkuvasti, mistä saisi lisätuloja pienen palkan päälle. Hänen kaltaisiaan työssäkäyviä köyhiä on muitakin. Joukossa on pienipalkkaisia, yrittäjiä ja pätkätyöläisiä, usein myös yksinhuoltajia.
Mistä saisi vähän ylimääräistä?

Se on kysymys, jota lähihoitajana työskentelevä Tytti Peltonen, 55, miettii jatkuvasti. Hänen bruttopalkkansa on 2 150 euroa, käteen jää 1 600 euroa. Yksin sillä pärjäisi, mutta hänellä on 17- ja 19-vuotiaat pojat.

Peltonen työskentelee psykiat­risessa hoitotyössä julkisella sektorilla. Häneltä menee kuukaudessa asumiseen 900 euroa ja ruokaan 500 euroa, vaikka kuinka kokkaisi kotona. Kun ne on maksettu, jäljelle ei jää juuri mitään. Kuitenkin pitäisi maksaa muun muassa sähkö, netti, puhelinlaskut ja lukiolaisen menoja.

Peltonen yrittää olla vellomatta katkeruudessa. Silti häntä välillä korpeaa, kun hän ajattelee jonkun istuvan toimistossa 3 500 euron palkalla eikä edes tekevän juuri mitään.

Tosin hän tietää myös sen, ettei hyvä palkka aina tule vaivatta.

”Kavereitani on esimiestöissä. Olen nähnyt, millaista heidän elämänsä on, enkä ole kateellinen.”
https://www.hs.fi/elama/art-2000005825161.html

Kommentit (308)

Vierailija
141/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän nyt tähän väliin Keskon keräyksen. Todella paskaa työtä, mutta suht kevyttä tietyillä alueilla. Ei ole henkisesti tai fyysisesti raskasta jos kestää monotonisen työn. Liksa 40 tuhatta vuodessa. Aivan varmasti vähemmän kuluttavaa kuin hoitotyö.

Tarkoitatko niitä, jotka keräävät nettiostoksia kaupoissa? Ainakin viime kerralla, kun Helsingin Kaaren Prismaan etsittiin keräilijöitä, vaatimuksena oli "hyvä fyysinen kunto". 

Minä en ole päässyt kauppoihin, kun aina niillä on hakijoina vähintään sata muuta, joilla on jo kokemusta kauppatyöstä. Eivät siis suostu opettamaan esim. kassan käyttöä. Tai ehkä nuoret pääsevät, mutta minä olen kohta viisikymppinen. 

Ei, kerätään Keskon varastolla tavaroita jotka lähtevät kauppojen hyllyille. Mitään koulutusta ei tarvita, ainoastaan tavallinen fyysinen kunto. Ei kassan käyttöä, ei asiakaspalvelua, ei mitään. Pelkkää monotonista tavaroiden nostelua. Ei tarvitse edes puhua kenellekkään töissä jos ei huvita.

Tajusinkin kommenttini lähettämisen jälkeen, että ehkä tarkoitit tavallisissa varastoissa työskenteleviä. Yritin pari kertaa päästä varastotyöhön. Se oli jotain kevyempää hommaa, ei trukilla ajoa tms. Se sama paikka ilmoitettiin auki muistaakseni kolme tai neljäkin kertaa noin puolen vuoden aikana. Laitoin rekryfirmaan hakemuksen. Laitoin toisenkin. Meilasin perään ja kysyin, ettetkö voisi harkita minua? Tulisin mielelläni. Pyörittelivät vain sanoja. Kuulemma prosessi vielä kesken, palaamme asiaan ja "jos sinulla on jotain kysyttävää, niin ota reippaasti yhteyttä sähköpostiin se-ja-se". Eivät sitten koskaan kuitenkaan antaneet mitään infoa asiasta, saati että olisin päässyt haastatteluun. 

Että näin helppoa on päästä varastotöihin. Kiitos, että kerroit. 

Onko sen pakko mennä rekryfirman kautta? Mitä jos menisi suoraan sinne työpaikkaan pomon puheille ja sanoisi, että ottakaa mut edes kuukaudeksi määräaikaiseksi ja katsokaa.

Jos on vanha ja pienikokoinen miksi pitäisi edes harkita fyysistä työtä? Onhan se harmi, mutta kuka nyt hyväntekeväisyyttä tekee työelämässä!

En minä toki mitään sellaista työtä olekaan hakenut, joka on pelkästään raakaa voimaa vaativaa., mutta ihan kauppoihin hakiessakin minulta on tivattu, että jaksanko hyllyttää tms. En nyt sentään rampa ole. Ei siinä mitkään vakuuttelut kuitenkaan auta, jos haastattelija on jo minut nähdessään päättänyt, etten ole tarpeeksi riuska. 

Mitä tulee palkan suuruuteen, minä sain parikymmentä vuotta sitten ensimmäisessä vakityössäni toimistossa 1800 euroa/kk. Se oli minusta ihan kiva palkka, mutta tosiaan pidin sitä vain aloittelijan palkkana. Myöhemmin kuulin järkyttyneenä, että jotkut muut, lähes samaa työtä tekevät, saivat parisataa vähemmän kuussa. 

Jos jo 20 v. sitten pidin 1800 euroa alkupalkkana, niin en todellakaan käsitä, että nyt olisi asiallista kenenkään saada vähemmän. 

Vierailija
142/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hänellä olisi oikeus toimeentulotukeen noilla tuloilla, kun on vielä yksi alaikäinen lapsi huollettavana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mua hämmentää. Just oli lehdessä, miten työtön kolmen lapsen yksinhuoltaja saa tukia yht 2400 eur/kk. Eli perustoimeentulo aikuinen 500, lapset 300 x 3 plus 1000 eur lapsilisät, vuokra ja laskut. Vuokran ja laskujen jälkeen 1400 eur ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin jne.

Mulla on lapsilisineen (kaksi lasta) netto 4000 eur. Kuulostaa hyvältä, eikö? Käyn siis hyvissä töissä. Mutta. Asuminen 1200 eur plus käyttösähkö ja puhelinlaskut+netti ehkä 150 eur. Päivähoitomaksut oli viime vuonna 630 eur ja nyt taitaa olla 560 eur/kk (kallein maksuluokka tottakai). Ja kun käyn siellä töissä, niin auto on pakollinen ja vakuutus+bensat ehkä 300 eur/kk. Tähän vielä kotivakuutus.

Paljonko jää niihin ruokiin, vaatteisiin ja harrastuksiin? 4000-2210=1790 eur.

Mikä järki? Jos työttömällä vastaava summa on 1400 eur? Okei mä maksan omaa asuntoa ja varmaan asuminen on mielekkäämpää kuin tuolla työttömällä, mutta tiedättekö kuinka paljon pitää kouluttautua ja millaiset vaatimukset ovat työssä josta saa 3700 eur/netto/kk (lapsilisät on sen 300, josta 4000 eur yhteisnetto)?

Jos tää yhteiskunta joitakin sorsii niin se on työssäkäyvät yh-äidit. Ihan oikeesti.

Ootkos toimittanut tulotiedot päivähoitoon?

Laskin huvikseni päivähoidon laskurilla että jos perheessä olisi 1 huoltaja ja 3 lasta (niinkuin vertaamassasi perheessä), ja tuo yksi aikuinen tienaisi 5000e/kk brutto, niin hoitomaksut olisi 205e + 103e + 41e. Eli yhteensä kolmesta lapsesta 348e/kk kokoaikahoidosta.

Jos sulla on lapsia vain kaksi, maksut olisi 5000 euron nettotuloilla 245e + 122e= 367e/kk. Eli siis ei lähelläkään kalleinta maksuluokkaa.

Vierailija
144/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hänellä olisi oikeus toimeentulotukeen noilla tuloilla, kun on vielä yksi alaikäinen lapsi huollettavana.

Jep, tuloista jätetään toimeentulotuessa huomioimatta 150e eli hänen huomioitavat tulot olisi 1450e. Siitä vähennetään vuokra jää 550e. Vuora on ihan kohtuullinen kolmelle Espoossa, joten se huomioidaan kokonaan. Tuohon päälle tulee ehkä vielä elatusapu ja varmaan 17-vuotiaan opintoraha muutaman kympin, jos opiskelee. Eli toimeentulotukea saisi kyllä jonkun verran, koska heillä pitäisi menojen jälkeen jäädä melkeen 900e/kk käyttörahaa. Harmi jos hän ei ole tajunnut hakea, vaikka eihän sen niin pitäisi mennä, että töissäkäyvä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Hehän elävät nyt vähemmillä rahoilla kuin työttömät.

Vierailija
145/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anteeksi, jos olisi kaksi lasta niin 5000 euron BRUTTOtuloilla *

Vierailija
146/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos alussa annetut tiedot Tytin tuloista pitävät paikkansa, hän voi saada 251 euroa kuussa asumistukea.

Siitä tullankin siihen ongelmaan, jota lehtijuttu Tytistä yritti nostaa esiin, mutta joka meni AV:llä aika monelta yli hilseen: työssäkäyvät köyhät.

Tytti on suhteellisen hyvin koulutettu ja tekee kokopäivätyötä -- silti hänen palkkansa ei riitä päivittäisiin kuluihin. Ja lisäksi hänellä on oikeus asumistukeen.

Mikä tässä kuviossa on vikana?

Aivan, palkka on kertakaikkiaan liian pieni suhteessa tuloihin. Tytin palkka on kuitenkin vielä kohtuullinen koska on sellaisiakin jotka saavat pienempää palkkaa, esim. koulunkäyntiavustajan palkka voi olla alle 1900 e/kk bruttona.

Se miksi hoitajien palkat ovat huonot johtuu täysin siitä, että historiallisesti tämä ammatti on katsottu naisen "luontaiseksi" sivutoimiseksi puuhasteluksi, jota tehdään kutsumuksesta. Tämä vanhakantainen asenne sekä naisten asema viime vuosituhannella piti palkat pieninä vaikka alasta tuli ammattiala.

Jokainen voi sitten miettiä että miksi varastotyöntekijä, joka nostelee laatikoita kärryyn tienaa enemmän kuin usean vuoden koulutuksen saanut lähihoitaja tai vielä paremmin koulutettu sairaanhoitaja. Ainoa syy lienee siinä että varastotyöntekijät ovat ovat perinteisesti olleet miehiä. Kumpikin työala on tarpeen yhteiskunnalle, mutta onko mitään järkevää syytä miksi hoitajan palkat ovat edelleen matalemmat kuin esim. varastotyöläisen tai jonkun muun vastaavan duunarin palkka?

Itse en keksi mitään muuta syytä kuin tuon vanhakantaisen historiallisen asenteen sekä sen, että hoitotyö tehdään julkisella sektorilla, jossa työnantajat pyrkivät säästämään palkkakuluissa kaikin keinoin.

Vaikka hoitajat ovat lakkoilleet ja varsinkin 2007 lakossa saatiin palkankorotuksia, niin kun jo vuosikymmenten historian takia lähtöpalkat olivat alhaiset, eivät palkat ole silti nousseet niin paljon kuin järkevästi pitäisi.

Työnantajien pyrkimys tuoda työvoimaa ulkomailta on yritys murtaa suomalaisten hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimukset.

Eipä ole siten ihme, että varsinkin lähihoitajista löytyy varmasti edelleenkin paljon ihmisiä, jotka voidaan määritellä työssäkäyviksi köyhiksi.

Tämä on yhteiskunnallinen ongelma (joka koskee muitakin matalapalkka-aloja), kyse on oikeudenmukaisuudesta.

Yksi syy on ay-liikkeet. Ilman niitä esimerkiksi lastentarhanopettajien palkat olisivat huimasti korkeammat kuin nyt..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle tonni kätee on vain unelma

Vierailija
148/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos alussa annetut tiedot Tytin tuloista pitävät paikkansa, hän voi saada 251 euroa kuussa asumistukea.

Siitä tullankin siihen ongelmaan, jota lehtijuttu Tytistä yritti nostaa esiin, mutta joka meni AV:llä aika monelta yli hilseen: työssäkäyvät köyhät.

Tytti on suhteellisen hyvin koulutettu ja tekee kokopäivätyötä -- silti hänen palkkansa ei riitä päivittäisiin kuluihin. Ja lisäksi hänellä on oikeus asumistukeen.

Mikä tässä kuviossa on vikana?

Aivan, palkka on kertakaikkiaan liian pieni suhteessa tuloihin. Tytin palkka on kuitenkin vielä kohtuullinen koska on sellaisiakin jotka saavat pienempää palkkaa, esim. koulunkäyntiavustajan palkka voi olla alle 1900 e/kk bruttona.

Se miksi hoitajien palkat ovat huonot johtuu täysin siitä, että historiallisesti tämä ammatti on katsottu naisen "luontaiseksi" sivutoimiseksi puuhasteluksi, jota tehdään kutsumuksesta. Tämä vanhakantainen asenne sekä naisten asema viime vuosituhannella piti palkat pieninä vaikka alasta tuli ammattiala.

Jokainen voi sitten miettiä että miksi varastotyöntekijä, joka nostelee laatikoita kärryyn tienaa enemmän kuin usean vuoden koulutuksen saanut lähihoitaja tai vielä paremmin koulutettu sairaanhoitaja. Ainoa syy lienee siinä että varastotyöntekijät ovat ovat perinteisesti olleet miehiä. Kumpikin työala on tarpeen yhteiskunnalle, mutta onko mitään järkevää syytä miksi hoitajan palkat ovat edelleen matalemmat kuin esim. varastotyöläisen tai jonkun muun vastaavan duunarin palkka?

Itse en keksi mitään muuta syytä kuin tuon vanhakantaisen historiallisen asenteen sekä sen, että hoitotyö tehdään julkisella sektorilla, jossa työnantajat pyrkivät säästämään palkkakuluissa kaikin keinoin.

Vaikka hoitajat ovat lakkoilleet ja varsinkin 2007 lakossa saatiin palkankorotuksia, niin kun jo vuosikymmenten historian takia lähtöpalkat olivat alhaiset, eivät palkat ole silti nousseet niin paljon kuin järkevästi pitäisi.

Työnantajien pyrkimys tuoda työvoimaa ulkomailta on yritys murtaa suomalaisten hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimukset.

Eipä ole siten ihme, että varsinkin lähihoitajista löytyy varmasti edelleenkin paljon ihmisiä, jotka voidaan määritellä työssäkäyviksi köyhiksi.

Tämä on yhteiskunnallinen ongelma (joka koskee muitakin matalapalkka-aloja), kyse on oikeudenmukaisuudesta.

Yksi syy on ay-liikkeet. Ilman niitä esimerkiksi lastentarhanopettajien palkat olisivat huimasti korkeammat kuin nyt..

Meillä on tällä hetkellä paikka auki, jossa koulutusvaatimus on aika lavea. Paikkaa on hakeneet lastentarhanopettajat, joilla palkkatoivomus on ollut noin 2500€ luokkaa ja sitten AKM-tutkinnon suorittaneet sosionomit, joilla toive on ollut noin 3500€. Palkkaa voidaan oikeasti maksaa noin 3000€, mutta toki tehtävään palkataan jotakuinkin paras hakija. Jos tämän toive on se 2500€, niin ei siinä tapauksessa tietenkään kauheasti nosteta, vaan ollaan tyytyväisiä rahansäästöön..

Oikeasti ay-liike lähinnä polkee monella alalla palkkoja, mutta tätä ei tietenkään ääneen sanota..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä ripsiempidennykset on hankittu lahjakortilla. Itse sain tasavuosikymmenlahjaksi peräti 500 e lahjakortin kauneushoitolaan. Kävin sillä melkein vuoden ajan hankkimassa kaikkea ihanaa, josta en muutoin voisi haaveillakaan. Lahjaa en olisi myynyt pois mistään hinnasta. Se olisi ollut julmaa ystäviä kohtaan.

Vierailija
150/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ilmeisesti yksi niistä, joita Tytti Peltonen inhoaa - tienaan 4100e/kk istumalla toimistossa "tekemättä mitään". Olen 35-vuotias nainen.

Nyt seuraa järkyttävä paljastus - hoitoalalla ei ole pakko olla. IT-alalla tienaa paljon paremmin. Ja kyllä, minunkin työpaikallani on runsaasti yli 50-vuotiaita, joten vielä ei ole liian myöhäistä.

Miksi kituttaa väkisin pienellä palkalla, jos kerran on omien sanojensa mukaan toimelias ihminen - varmaan sen toimeliaisuuden voisi käyttää omaehtoiseen uudelleenkouluttautumiseenkin?

Oikeasti voiko joku ilmeisesti koulujakin käynyt olla noin tyhmä?

Jokainen pieni palkkainen lähihoitaja lähtee kouluttautumaan parempi palkaiseen työhön? Se on sinun ratkaisusi? Just, suosittelen nobelin taloustieteen palkintoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos alussa annetut tiedot Tytin tuloista pitävät paikkansa, hän voi saada 251 euroa kuussa asumistukea.

Siitä tullankin siihen ongelmaan, jota lehtijuttu Tytistä yritti nostaa esiin, mutta joka meni AV:llä aika monelta yli hilseen: työssäkäyvät köyhät.

Tytti on suhteellisen hyvin koulutettu ja tekee kokopäivätyötä -- silti hänen palkkansa ei riitä päivittäisiin kuluihin. Ja lisäksi hänellä on oikeus asumistukeen.

Mikä tässä kuviossa on vikana?

Aivan, palkka on kertakaikkiaan liian pieni suhteessa tuloihin. Tytin palkka on kuitenkin vielä kohtuullinen koska on sellaisiakin jotka saavat pienempää palkkaa, esim. koulunkäyntiavustajan palkka voi olla alle 1900 e/kk bruttona.

Se miksi hoitajien palkat ovat huonot johtuu täysin siitä, että historiallisesti tämä ammatti on katsottu naisen "luontaiseksi" sivutoimiseksi puuhasteluksi, jota tehdään kutsumuksesta. Tämä vanhakantainen asenne sekä naisten asema viime vuosituhannella piti palkat pieninä vaikka alasta tuli ammattiala.

Jokainen voi sitten miettiä että miksi varastotyöntekijä, joka nostelee laatikoita kärryyn tienaa enemmän kuin usean vuoden koulutuksen saanut lähihoitaja tai vielä paremmin koulutettu sairaanhoitaja. Ainoa syy lienee siinä että varastotyöntekijät ovat ovat perinteisesti olleet miehiä. Kumpikin työala on tarpeen yhteiskunnalle, mutta onko mitään järkevää syytä miksi hoitajan palkat ovat edelleen matalemmat kuin esim. varastotyöläisen tai jonkun muun vastaavan duunarin palkka?

Itse en keksi mitään muuta syytä kuin tuon vanhakantaisen historiallisen asenteen sekä sen, että hoitotyö tehdään julkisella sektorilla, jossa työnantajat pyrkivät säästämään palkkakuluissa kaikin keinoin.

Vaikka hoitajat ovat lakkoilleet ja varsinkin 2007 lakossa saatiin palkankorotuksia, niin kun jo vuosikymmenten historian takia lähtöpalkat olivat alhaiset, eivät palkat ole silti nousseet niin paljon kuin järkevästi pitäisi.

Työnantajien pyrkimys tuoda työvoimaa ulkomailta on yritys murtaa suomalaisten hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimukset.

Eipä ole siten ihme, että varsinkin lähihoitajista löytyy varmasti edelleenkin paljon ihmisiä, jotka voidaan määritellä työssäkäyviksi köyhiksi.

Tämä on yhteiskunnallinen ongelma (joka koskee muitakin matalapalkka-aloja), kyse on oikeudenmukaisuudesta.

Yksi syy on ay-liikkeet. Ilman niitä esimerkiksi lastentarhanopettajien palkat olisivat huimasti korkeammat kuin nyt..

Kertoppa miten?

152/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänellä olisi oikeus toimeentulotukeen noilla tuloilla, kun on vielä yksi alaikäinen lapsi huollettavana.

Jep, tuloista jätetään toimeentulotuessa huomioimatta 150e eli hänen huomioitavat tulot olisi 1450e. Siitä vähennetään vuokra jää 550e. Vuora on ihan kohtuullinen kolmelle Espoossa, joten se huomioidaan kokonaan. Tuohon päälle tulee ehkä vielä elatusapu ja varmaan 17-vuotiaan opintoraha muutaman kympin, jos opiskelee. Eli toimeentulotukea saisi kyllä jonkun verran, koska heillä pitäisi menojen jälkeen jäädä melkeen 900e/kk käyttörahaa. Harmi jos hän ei ole tajunnut hakea, vaikka eihän sen niin pitäisi mennä, että töissäkäyvä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Hehän elävät nyt vähemmillä rahoilla kuin työttömät.

Ei saisi toimeentulotukea, jos asumismenot koostuvat lähinnä lainanlyhennyksestä, kuten varmasti tuolla summalla koostuvat.. Niitä ei huomioida asumismenoina toimeentulotuessa. Sama juttu asumistuessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ilmeisesti yksi niistä, joita Tytti Peltonen inhoaa - tienaan 4100e/kk istumalla toimistossa "tekemättä mitään". Olen 35-vuotias nainen.

Nyt seuraa järkyttävä paljastus - hoitoalalla ei ole pakko olla. IT-alalla tienaa paljon paremmin. Ja kyllä, minunkin työpaikallani on runsaasti yli 50-vuotiaita, joten vielä ei ole liian myöhäistä.

Miksi kituttaa väkisin pienellä palkalla, jos kerran on omien sanojensa mukaan toimelias ihminen - varmaan sen toimeliaisuuden voisi käyttää omaehtoiseen uudelleenkouluttautumiseenkin?

Ehkä hän pitää työstään, palkasta huolimatta. Mun käteen jäävä palkka on 1400 ja sillä pitää elättää lapsetkin. Tiukkaa on. Silti en vaihtaisi työtä, koska pidän tästä nykyisestä. Sitäpaitsi, jos kaikki ajattelisivat kuten sinä, ei IT-alalla kohta olisi yhtään työpaikkoja kun ne olisi jo täytetty.

Sä et olekaan valittamassa palkasta lehdessä.

Jos omaan palkkaan on tyytymätön, voi alkaa tehdä sen eteen töitä, jotta pääsee paremmille palkoille. Valittaminen ja uhriutuminen ei auta, opiskelu ja työnteko auttaa. Harva hyville palkoille kohonnut on ilman pidempää uurastusta päässyt palkoillensa ja siihen tuo tytti ilmeisesti ole halukas. Haluaa toisten palkan, mutta ei heidän työmääräänsä.

Lähihoitajan palkka ei nouse vaikka työtä tekisi kuinka. Joka tapauksessa, joku tekee lähihoitajan työt, tulevaisuudessa vielä pienemmällä palkalla, kiitos soten. Mutta ne ovat asioita, jotka eivät sinne sinun kaltaistesi "älykkäiden ja kouluttautuneiden sekä ahkerien" ihmisten päähän ei tunnu menevän. Viisautta siltä päästä tunnu löytyvän.

Vierailija
154/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täysin asiasta Tytti valittaa. 

t. toimistotyöntekijä 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos Tytti kun jaksat tehdä arvokasta työtäsi tuolla palkalla ja antaa kasvot tärkeälle asialle.

Vierailija
156/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kai tuolla palkalla nyt jotain asumistukea saa sentään? En jaksa uskoa että palkkatulo olisi hänelle ainoa tulo.

Vierailija
157/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Peltonen yrittää olla vellomatta katkeruudessa. Silti häntä välillä korpeaa, kun hän ajattelee jonkun istuvan toimistossa 3 500 euron palkalla eikä edes tekevän juuri mitään."

Vai että ei tee juuri mitään? Peltosenkin palkanlaskija istuu toimistossa jotta Peltonen saa palkan oikein. Pankkivirkailija istuu toimistossaan hoitamassa pankin toimintojen ylläpitoa että Peltonen voi käyttää palkkaansa. Koodaaja istuu toimistossa tekemässä softaa, että Peltonen voi istua iltaisin sohvalla selaamassa nettiä. Näin valkokauluksista asiantuntijatyötä tekevänä vituttaa tällainen duunarikatkeruus ihmisiltä jotka uskovat toimistotyöntekijöiden vain istuvan tekemättä mitään päivät pitkät. 

Vierailija
158/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos alussa annetut tiedot Tytin tuloista pitävät paikkansa, hän voi saada 251 euroa kuussa asumistukea.

Siitä tullankin siihen ongelmaan, jota lehtijuttu Tytistä yritti nostaa esiin, mutta joka meni AV:llä aika monelta yli hilseen: työssäkäyvät köyhät.

Tytti on suhteellisen hyvin koulutettu ja tekee kokopäivätyötä -- silti hänen palkkansa ei riitä päivittäisiin kuluihin. Ja lisäksi hänellä on oikeus asumistukeen.

Mikä tässä kuviossa on vikana?

Aivan, palkka on kertakaikkiaan liian pieni suhteessa tuloihin. Tytin palkka on kuitenkin vielä kohtuullinen koska on sellaisiakin jotka saavat pienempää palkkaa, esim. koulunkäyntiavustajan palkka voi olla alle 1900 e/kk bruttona.

Se miksi hoitajien palkat ovat huonot johtuu täysin siitä, että historiallisesti tämä ammatti on katsottu naisen "luontaiseksi" sivutoimiseksi puuhasteluksi, jota tehdään kutsumuksesta. Tämä vanhakantainen asenne sekä naisten asema viime vuosituhannella piti palkat pieninä vaikka alasta tuli ammattiala.

Jokainen voi sitten miettiä että miksi varastotyöntekijä, joka nostelee laatikoita kärryyn tienaa enemmän kuin usean vuoden koulutuksen saanut lähihoitaja tai vielä paremmin koulutettu sairaanhoitaja. Ainoa syy lienee siinä että varastotyöntekijät ovat ovat perinteisesti olleet miehiä. Kumpikin työala on tarpeen yhteiskunnalle, mutta onko mitään järkevää syytä miksi hoitajan palkat ovat edelleen matalemmat kuin esim. varastotyöläisen tai jonkun muun vastaavan duunarin palkka?

Itse en keksi mitään muuta syytä kuin tuon vanhakantaisen historiallisen asenteen sekä sen, että hoitotyö tehdään julkisella sektorilla, jossa työnantajat pyrkivät säästämään palkkakuluissa kaikin keinoin.

Vaikka hoitajat ovat lakkoilleet ja varsinkin 2007 lakossa saatiin palkankorotuksia, niin kun jo vuosikymmenten historian takia lähtöpalkat olivat alhaiset, eivät palkat ole silti nousseet niin paljon kuin järkevästi pitäisi.

Työnantajien pyrkimys tuoda työvoimaa ulkomailta on yritys murtaa suomalaisten hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimukset.

Eipä ole siten ihme, että varsinkin lähihoitajista löytyy varmasti edelleenkin paljon ihmisiä, jotka voidaan määritellä työssäkäyviksi köyhiksi.

Tämä on yhteiskunnallinen ongelma (joka koskee muitakin matalapalkka-aloja), kyse on oikeudenmukaisuudesta.

Yksi syy on ay-liikkeet. Ilman niitä esimerkiksi lastentarhanopettajien palkat olisivat huimasti korkeammat kuin nyt..

Kertoppa miten?

Ilman työehtosopimuksia olisi kysyntä ja tarjonta nostaneet palkat asialliselle tasolle.. Vai luuletko todella, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille ihmisille muuten maksettaisi noin matalia palkkoja? Työt, joissa ei ole määrittäviö palkkaluokkia, niin taso on tietenkin paljon korkeampi.

Vierailija
159/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en tajua tuosta palkasta valittamista. Itse sain pitkään 1700 nettona ja raha riitti tosi hyvin, säästöönkin jäi. Tosin mulla ei ollut teinejä, vaan päiväkoti-ikäisiä. Nykyään palkkani on nettona noin 2000 ja edelleen riittää loistavasti. En ymmärrä mihin ihmiset rahat oikein laittaa. Jos on pienet tulot niin sitten eletään niitten mukaan.

Vierailija
160/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa Tytti tänne minun toimistoon olematta tekemättä mitään. 

No se nyt on totta, että toimistoissa istuu paljon ihmisiä tekemättä mitään. Kyllä se ärsyttää meitä muitakin toimistotyöntekijöitä katsella sitä laiskottelua.

Ihan samalla tavalla löytyy duunareistakin niitä lapioonnojailijoita ja kahvitauolla jököttäviä. Ei ole pelkkä toimistojen ilmiö.