Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä.....
Espoolaisen Tytti Peltosen päässä raksuttaa koko ajan: hän miettii jatkuvasti, mistä saisi lisätuloja pienen palkan päälle. Hänen kaltaisiaan työssäkäyviä köyhiä on muitakin. Joukossa on pienipalkkaisia, yrittäjiä ja pätkätyöläisiä, usein myös yksinhuoltajia.
Mistä saisi vähän ylimääräistä?
Se on kysymys, jota lähihoitajana työskentelevä Tytti Peltonen, 55, miettii jatkuvasti. Hänen bruttopalkkansa on 2 150 euroa, käteen jää 1 600 euroa. Yksin sillä pärjäisi, mutta hänellä on 17- ja 19-vuotiaat pojat.
Peltonen työskentelee psykiatrisessa hoitotyössä julkisella sektorilla. Häneltä menee kuukaudessa asumiseen 900 euroa ja ruokaan 500 euroa, vaikka kuinka kokkaisi kotona. Kun ne on maksettu, jäljelle ei jää juuri mitään. Kuitenkin pitäisi maksaa muun muassa sähkö, netti, puhelinlaskut ja lukiolaisen menoja.
Peltonen yrittää olla vellomatta katkeruudessa. Silti häntä välillä korpeaa, kun hän ajattelee jonkun istuvan toimistossa 3 500 euron palkalla eikä edes tekevän juuri mitään.
Tosin hän tietää myös sen, ettei hyvä palkka aina tule vaivatta.
”Kavereitani on esimiestöissä. Olen nähnyt, millaista heidän elämänsä on, enkä ole kateellinen.”
https://www.hs.fi/elama/art-2000005825161.html
Kommentit (308)
Minkä puolueen jäsenkirja pitää olla että saa työpaikan, missä ei tarvitse tehdä mitään, 4000 €/kk palkalla??
Eilisessä Hesarissa haastattelu kokonaisuudessaan, kirjastossa istahdin lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minkä puolueen jäsenkirja pitää olla että saa työpaikan, missä ei tarvitse tehdä mitään, 4000 €/kk palkalla??
Onhan niitä virastoissa ja ministeriöissä suojatyöpaikkoja mutta niissä olevat ovat tietysti hipihiljaa. Edutkin mukavat palkan päälle. Kokeile Yleä. Sinne tosin olisi hyvä olla nykyään Kokoomuksen jäsenkirja, 50 vuotta sitten taskussa piti olla SKDL:n paperit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos alussa annetut tiedot Tytin tuloista pitävät paikkansa, hän voi saada 251 euroa kuussa asumistukea.
Siitä tullankin siihen ongelmaan, jota lehtijuttu Tytistä yritti nostaa esiin, mutta joka meni AV:llä aika monelta yli hilseen: työssäkäyvät köyhät.
Tytti on suhteellisen hyvin koulutettu ja tekee kokopäivätyötä -- silti hänen palkkansa ei riitä päivittäisiin kuluihin. Ja lisäksi hänellä on oikeus asumistukeen.
Mikä tässä kuviossa on vikana?
Aivan, palkka on kertakaikkiaan liian pieni suhteessa tuloihin. Tytin palkka on kuitenkin vielä kohtuullinen koska on sellaisiakin jotka saavat pienempää palkkaa, esim. koulunkäyntiavustajan palkka voi olla alle 1900 e/kk bruttona.
Se miksi hoitajien palkat ovat huonot johtuu täysin siitä, että historiallisesti tämä ammatti on katsottu naisen "luontaiseksi" sivutoimiseksi puuhasteluksi, jota tehdään kutsumuksesta. Tämä vanhakantainen asenne sekä naisten asema viime vuosituhannella piti palkat pieninä vaikka alasta tuli ammattiala.
Jokainen voi sitten miettiä että miksi varastotyöntekijä, joka nostelee laatikoita kärryyn tienaa enemmän kuin usean vuoden koulutuksen saanut lähihoitaja tai vielä paremmin koulutettu sairaanhoitaja. Ainoa syy lienee siinä että varastotyöntekijät ovat ovat perinteisesti olleet miehiä. Kumpikin työala on tarpeen yhteiskunnalle, mutta onko mitään järkevää syytä miksi hoitajan palkat ovat edelleen matalemmat kuin esim. varastotyöläisen tai jonkun muun vastaavan duunarin palkka?
Itse en keksi mitään muuta syytä kuin tuon vanhakantaisen historiallisen asenteen sekä sen, että hoitotyö tehdään julkisella sektorilla, jossa työnantajat pyrkivät säästämään palkkakuluissa kaikin keinoin.
Vaikka hoitajat ovat lakkoilleet ja varsinkin 2007 lakossa saatiin palkankorotuksia, niin kun jo vuosikymmenten historian takia lähtöpalkat olivat alhaiset, eivät palkat ole silti nousseet niin paljon kuin järkevästi pitäisi.
Työnantajien pyrkimys tuoda työvoimaa ulkomailta on yritys murtaa suomalaisten hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimukset.
Eipä ole siten ihme, että varsinkin lähihoitajista löytyy varmasti edelleenkin paljon ihmisiä, jotka voidaan määritellä työssäkäyviksi köyhiksi.
Tämä on yhteiskunnallinen ongelma (joka koskee muitakin matalapalkka-aloja), kyse on oikeudenmukaisuudesta.
Yksi syy on ay-liikkeet. Ilman niitä esimerkiksi lastentarhanopettajien palkat olisivat huimasti korkeammat kuin nyt..
Kertoppa miten?
Ilman työehtosopimuksia olisi kysyntä ja tarjonta nostaneet palkat asialliselle tasolle.. Vai luuletko todella, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille ihmisille muuten maksettaisi noin matalia palkkoja? Työt, joissa ei ole määrittäviö palkkaluokkia, niin taso on tietenkin paljon korkeampi.
Ja silti lastentarhanopettajaksikin hakeutuu jatkuvasti porukkaa opiskelemaan, vaikka tuo palkka-asia on tiedossa. Kun sinne ei saada enää ketään, niin silloin viimeistään alkaa palkat nousta.
Siitäkin oltiin pahoilla mielin, kun sosionomeilta lähtee lto -koulutus pois. Tosiasiassa tekevät vaan palveluksen, moni lto -sosionomi jo nytkin vaihtaa muuhun alansa työhön paremman palkan perässä.
Vierailija kirjoitti:
"Peltonen yrittää olla vellomatta katkeruudessa. Silti häntä välillä korpeaa, kun hän ajattelee jonkun istuvan toimistossa 3 500 euron palkalla eikä edes tekevän juuri mitään."
Vai että ei tee juuri mitään? Peltosenkin palkanlaskija istuu toimistossa jotta Peltonen saa palkan oikein. Pankkivirkailija istuu toimistossaan hoitamassa pankin toimintojen ylläpitoa että Peltonen voi käyttää palkkaansa. Koodaaja istuu toimistossa tekemässä softaa, että Peltonen voi istua iltaisin sohvalla selaamassa nettiä. Näin valkokauluksista asiantuntijatyötä tekevänä vituttaa tällainen duunarikatkeruus ihmisiltä jotka uskovat toimistotyöntekijöiden vain istuvan tekemättä mitään päivät pitkät.
Lukekaa nyt tuo juttu ajatuksella. Eihän Peltonen sanonut, ettei kukaan toimistossa tee koskaan mitään. Hän tarkoitti ilmiselvästi niitä tapauksia, jotka eivät ihan oikeasti tee juuri mitään. Olihan täälläkin hiljattain ketju, jossa ihmiset kertoivat, että työssä ei vain ole tekemistä ja päivät pitää vain kuluttaa esittäen työntekoa. Ja sitten on näitä, joiden työ on sellaista konsultointijargonia tms hömppää. Miten kukaan ymmärsi tuon niin, että tarkoitti ihan jokaista palkanlaskijaa ja koodaajaa? Minusta siinä ei sanottu ollenkaan niin.
Itse olen mennyt 17 vuotiaana työelämään vakituisesti, ja heti piti maksaa kotiin ruokarahaa, tosin ensimmäisen palkan sain pitää, muutin kotoa pois lopullisesti 19 vuotiaana, ja äitini oli kahden lapsen yksinhuoltaja. Nyt olen 51 vuotias ja vielä on työelämää jäljellä yli noin 14 vuotta, ja olen itsekin pienipalkkainen, ja olen ollut työuran aikana työttömänä vain 2 kuukautta. Ja oma äitini ei olisi suostunut elättämään aikuisia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kysymys, jota lähihoitajana työskentelevä Tytti Peltonen, 55, miettii jatkuvasti. Hänen bruttopalkkansa on 2 150 euroa, käteen jää 1 600 euroa. Yksin sillä pärjäisi, mutta hänellä on 17- ja 19-vuotiaat pojat.
19-vuotias aikuinen ei ole kuluerä, vaan parhaassa työiässä oleva mies.
Jos haluaa asua kotona 19-vuotiaana, on parempi tuoda rahaa pöytään.
Totta. Laukku käteen ja kadulle jos ei tuohon ikään mennessä ole onnistunut löytämään töitä. Suomessa jokaonen yli 15-vuotias saa tehdä laillisesti töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vieläkään rahat riitä niin sitten ajamaan taksia.
Ajattelitko kustantaa noille pojille ajokortit? Oi, kuinka kilttiä!
Nix, se muíja ajamaan taksia.
Tuon ikäisillä yleensä ajokortti on ja jos ei ole niin sen voi yhteiskunnan rahoista pistää. Maksetaan se muillekin, jos ymmärrät keitä tarkoitan.
Luitteko te sitä juttua ollenkaan? Tämä nainenhan tekee montaa työtä, koska peruspalkka ei riitä elämiseen pääkaupunkiseudulla korkeiden asumismenojen vuoksi.
Minä ainakin ihailen sitä, kuinka hän jaksaa lähteä vielä 55v toiseen työhön, eikä jää valittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tytti voisi lopettaa aikuisen, jo pois muuttaneen poikansa elättämisen jos rahat ei meinaa riittää.
Hmmm....onkohan näistä äidin sponssirahoista ilmoitettu kelalle?
19-vuotias on jo aikuinen. Liekö hakenut toimeentulotukea? Voisi myös etsiä töitä, toki niiden löytyminen on sitten eri juttu.
Tytille sama vinkki, sossun luukulle mars!
Vierailija kirjoitti:
Luitteko te sitä juttua ollenkaan? Tämä nainenhan tekee montaa työtä, koska peruspalkka ei riitä elämiseen pääkaupunkiseudulla korkeiden asumismenojen vuoksi.
Minä ainakin ihailen sitä, kuinka hän jaksaa lähteä vielä 55v toiseen työhön, eikä jää valittamaan.
Mä en ainakaan pääse lukemaan kun en ole tilaaja
Itselläni sosiaalialan koulutus parinkymmenen vuoden takaa. Olen kouluttautunut matkan varrella käytännöllisesti katsoen kokoajan. Menetelmiä ja erikoistumisopintoja. Ensi viikolla aloitan taas yhden vuoden mittaisen opintokokonaisuuden. Olen aktiivisesti pitänyt silmällä työpaikkoja ja vaihtanut vähän eteenpäin ja uusia haasteita kohti. Pk-seudulla on kuitenkin erilaisia töitä tarjolla. Nyt olen esimiesasemassa ja silti käteenjäävä palkka on justjajust 2000€. Itselläni ainoa tie parempaan palkkaan tällä alalla olisi avoimen yliopiston opinnot, jota kautta pikkuhiljaa tutkinto-opiskelijaksi. Kestäisi vuosikausia. Tai sitten terapeuttiopinnot, jotka maksavat kokonaisuudessaan n. 10 000€. Pidän työstäni enkä varmasti jaksaisi hyvinkään palkattua koodaustyötä tms. Vastuu työssäni on kova ja kyllä toivoisin parempaa palkkaa koko alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko muuttaa halvempaan asuntoon? Eikös tuo 19-vuotias ainakin pärjäisi jo omillaan opiskelija-asunnossa? Ja eikös tuon ikäiset pojat voi jo käydä töissä ja osallistua niihin kuluihin? 500 € ruokaan kuussa on paljon kolmelle hengelle - ihan varmasti siitäkin saisi säästettyä. Ripsihuolloista ainkain voisi tinkiä ja kampaajalaskuista.
500e kuussa ruokaan kolmelle, joista kaksi on nuoria miehiä, on kyllä pikemminkin naurettavan vähän... #avmammajutut taas ja lujaa.
Oli pakko heittää kun alkoi ihan naurattamaan.
Asun kahden pienen lapsen kanssa ja meillä menee silti vain noin 300 euroa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mennyt 17 vuotiaana työelämään vakituisesti, ja heti piti maksaa kotiin ruokarahaa, tosin ensimmäisen palkan sain pitää, muutin kotoa pois lopullisesti 19 vuotiaana, ja äitini oli kahden lapsen yksinhuoltaja. Nyt olen 51 vuotias ja vielä on työelämää jäljellä yli noin 14 vuotta, ja olen itsekin pienipalkkainen, ja olen ollut työuran aikana työttömänä vain 2 kuukautta. Ja oma äitini ei olisi suostunut elättämään aikuisia lapsia.
Jep, oliko vähän eriajat silloin kun sinä pääsit töihin, tätä samaa lausetta jankkaa kaikki vanhemmat ihmiset ”silloin kun minä olin nuori”
Jos et oo huomannut niim TÄNÄ PÄIVÄNÄ niitä töitä ei ole, hirveä tuuri saa käydä että saa jonkun osa-aikaisen työn.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mennyt 17 vuotiaana työelämään vakituisesti, ja heti piti maksaa kotiin ruokarahaa, tosin ensimmäisen palkan sain pitää, muutin kotoa pois lopullisesti 19 vuotiaana, ja äitini oli kahden lapsen yksinhuoltaja. Nyt olen 51 vuotias ja vielä on työelämää jäljellä yli noin 14 vuotta, ja olen itsekin pienipalkkainen, ja olen ollut työuran aikana työttömänä vain 2 kuukautta. Ja oma äitini ei olisi suostunut elättämään aikuisia lapsia.
Minä muutin kotoa 15 vuotiaana ja montaa markkaa sen jälkeen ei kotoa saanut. Joten itse olen mielelläni auttanut lapsia ja ostanut täysikäisille lapsille lukiokirjat ja antanut ruokarahaa, ettei tarvitse opintolainaa ottaa. Mutta jokainen tavallaan
Vierailija kirjoitti:
19-vuotias on jo aikuinen. Liekö hakenut toimeentulotukea? Voisi myös etsiä töitä, toki niiden löytyminen on sitten eri juttu.
Tytille sama vinkki, sossun luukulle mars!
Kyllä töitä aina tekevälle löytyy. Ei ehkä nyt sitä kaikkein mieluisinta ja mitään kovapalkkaisinta, mutta silti. Pojathan voisivat vaikka perustaa toiminimen ja kiertää Helsingissä pesemässä käsin kaupunkilaosgen autoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kysymys, jota lähihoitajana työskentelevä Tytti Peltonen, 55, miettii jatkuvasti. Hänen bruttopalkkansa on 2 150 euroa, käteen jää 1 600 euroa. Yksin sillä pärjäisi, mutta hänellä on 17- ja 19-vuotiaat pojat.
19-vuotias aikuinen ei ole kuluerä, vaan parhaassa työiässä oleva mies.
Jos haluaa asua kotona 19-vuotiaana, on parempi tuoda rahaa pöytään.
Totta. Laukku käteen ja kadulle jos ei tuohon ikään mennessä ole onnistunut löytämään töitä. Suomessa jokaonen yli 15-vuotias saa tehdä laillisesti töitä.
Mistä te kehittelette näitä kuvitelmia? Ihan tuntuu kuin kommentoijat eivät olisi lukeneet Hesarin juttua, josta kyllä selviää kuka asuu missäkin ja kuinka lukion käyminen maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mennyt 17 vuotiaana työelämään vakituisesti, ja heti piti maksaa kotiin ruokarahaa, tosin ensimmäisen palkan sain pitää, muutin kotoa pois lopullisesti 19 vuotiaana, ja äitini oli kahden lapsen yksinhuoltaja. Nyt olen 51 vuotias ja vielä on työelämää jäljellä yli noin 14 vuotta, ja olen itsekin pienipalkkainen, ja olen ollut työuran aikana työttömänä vain 2 kuukautta. Ja oma äitini ei olisi suostunut elättämään aikuisia lapsia.
Minä muutin kotoa 15 vuotiaana ja montaa markkaa sen jälkeen ei kotoa saanut. Joten itse olen mielelläni auttanut lapsia ja ostanut täysikäisille lapsille lukiokirjat ja antanut ruokarahaa, ettei tarvitse opintolainaa ottaa. Mutta jokainen tavallaan
Jos ei ole varaa opiskeluun, niin SITTEN MENNÄÄN TÖIHIN ja säästetään ne rahat.
Kannattaa kysyä sitä Pelkosen Tytiltä kerran tietää että toimistossa istutaan nostamassa jättiliksaa tekemättä yhtään mitään.