Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä.....

Vierailija
13.09.2018 |

Espoolaisen Tytti Peltosen päässä raksuttaa koko ajan: hän miettii jatkuvasti, mistä saisi lisätuloja pienen palkan päälle. Hänen kaltaisiaan työssäkäyviä köyhiä on muitakin. Joukossa on pienipalkkaisia, yrittäjiä ja pätkätyöläisiä, usein myös yksinhuoltajia.
Mistä saisi vähän ylimääräistä?

Se on kysymys, jota lähihoitajana työskentelevä Tytti Peltonen, 55, miettii jatkuvasti. Hänen bruttopalkkansa on 2 150 euroa, käteen jää 1 600 euroa. Yksin sillä pärjäisi, mutta hänellä on 17- ja 19-vuotiaat pojat.

Peltonen työskentelee psykiat­risessa hoitotyössä julkisella sektorilla. Häneltä menee kuukaudessa asumiseen 900 euroa ja ruokaan 500 euroa, vaikka kuinka kokkaisi kotona. Kun ne on maksettu, jäljelle ei jää juuri mitään. Kuitenkin pitäisi maksaa muun muassa sähkö, netti, puhelinlaskut ja lukiolaisen menoja.

Peltonen yrittää olla vellomatta katkeruudessa. Silti häntä välillä korpeaa, kun hän ajattelee jonkun istuvan toimistossa 3 500 euron palkalla eikä edes tekevän juuri mitään.

Tosin hän tietää myös sen, ettei hyvä palkka aina tule vaivatta.

”Kavereitani on esimiestöissä. Olen nähnyt, millaista heidän elämänsä on, enkä ole kateellinen.”
https://www.hs.fi/elama/art-2000005825161.html

Kommentit (308)

Vierailija
121/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän nyt tähän väliin Keskon keräyksen. Todella paskaa työtä, mutta suht kevyttä tietyillä alueilla. Ei ole henkisesti tai fyysisesti raskasta jos kestää monotonisen työn. Liksa 40 tuhatta vuodessa. Aivan varmasti vähemmän kuluttavaa kuin hoitotyö.

Tarkoitatko niitä, jotka keräävät nettiostoksia kaupoissa? Ainakin viime kerralla, kun Helsingin Kaaren Prismaan etsittiin keräilijöitä, vaatimuksena oli "hyvä fyysinen kunto". 

Minä en ole päässyt kauppoihin, kun aina niillä on hakijoina vähintään sata muuta, joilla on jo kokemusta kauppatyöstä. Eivät siis suostu opettamaan esim. kassan käyttöä. Tai ehkä nuoret pääsevät, mutta minä olen kohta viisikymppinen. 

Ei, kerätään Keskon varastolla tavaroita jotka lähtevät kauppojen hyllyille. Mitään koulutusta ei tarvita, ainoastaan tavallinen fyysinen kunto. Ei kassan käyttöä, ei asiakaspalvelua, ei mitään. Pelkkää monotonista tavaroiden nostelua. Ei tarvitse edes puhua kenellekkään töissä jos ei huvita.

Tajusinkin kommenttini lähettämisen jälkeen, että ehkä tarkoitit tavallisissa varastoissa työskenteleviä. Yritin pari kertaa päästä varastotyöhön. Se oli jotain kevyempää hommaa, ei trukilla ajoa tms. Se sama paikka ilmoitettiin auki muistaakseni kolme tai neljäkin kertaa noin puolen vuoden aikana. Laitoin rekryfirmaan hakemuksen. Laitoin toisenkin. Meilasin perään ja kysyin, ettetkö voisi harkita minua? Tulisin mielelläni. Pyörittelivät vain sanoja. Kuulemma prosessi vielä kesken, palaamme asiaan ja "jos sinulla on jotain kysyttävää, niin ota reippaasti yhteyttä sähköpostiin se-ja-se". Eivät sitten koskaan kuitenkaan antaneet mitään infoa asiasta, saati että olisin päässyt haastatteluun. 

Että näin helppoa on päästä varastotöihin. Kiitos, että kerroit. 

Taidat olla yli-ikäinen. Puhuttelen tässä uusia hoitajia ja naisia yleensäkin ettei sotkeennu hoitoalalle ennen kuin palkka on kohdillaan. Ei kukaan ota yli 35-vuotiasta varastotyöntekijää.

Ihan varmasti olenkin yli-ikäinen, ja lisäksi liian pienikokoinen. Ei voi mitään. Onneksi viihdyn työttömänäkin. 

Olisiko kannattanut kouluttautua? Jos ei fyysiset rahkeet riitä tarvitaan jotain erityisosaamista. En pidä loisista.

Vierailija
122/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän nyt tähän väliin Keskon keräyksen. Todella paskaa työtä, mutta suht kevyttä tietyillä alueilla. Ei ole henkisesti tai fyysisesti raskasta jos kestää monotonisen työn. Liksa 40 tuhatta vuodessa. Aivan varmasti vähemmän kuluttavaa kuin hoitotyö.

Tarkoitatko niitä, jotka keräävät nettiostoksia kaupoissa? Ainakin viime kerralla, kun Helsingin Kaaren Prismaan etsittiin keräilijöitä, vaatimuksena oli "hyvä fyysinen kunto". 

Minä en ole päässyt kauppoihin, kun aina niillä on hakijoina vähintään sata muuta, joilla on jo kokemusta kauppatyöstä. Eivät siis suostu opettamaan esim. kassan käyttöä. Tai ehkä nuoret pääsevät, mutta minä olen kohta viisikymppinen. 

Ei, kerätään Keskon varastolla tavaroita jotka lähtevät kauppojen hyllyille. Mitään koulutusta ei tarvita, ainoastaan tavallinen fyysinen kunto. Ei kassan käyttöä, ei asiakaspalvelua, ei mitään. Pelkkää monotonista tavaroiden nostelua. Ei tarvitse edes puhua kenellekkään töissä jos ei huvita.

Tajusinkin kommenttini lähettämisen jälkeen, että ehkä tarkoitit tavallisissa varastoissa työskenteleviä. Yritin pari kertaa päästä varastotyöhön. Se oli jotain kevyempää hommaa, ei trukilla ajoa tms. Se sama paikka ilmoitettiin auki muistaakseni kolme tai neljäkin kertaa noin puolen vuoden aikana. Laitoin rekryfirmaan hakemuksen. Laitoin toisenkin. Meilasin perään ja kysyin, ettetkö voisi harkita minua? Tulisin mielelläni. Pyörittelivät vain sanoja. Kuulemma prosessi vielä kesken, palaamme asiaan ja "jos sinulla on jotain kysyttävää, niin ota reippaasti yhteyttä sähköpostiin se-ja-se". Eivät sitten koskaan kuitenkaan antaneet mitään infoa asiasta, saati että olisin päässyt haastatteluun. 

Että näin helppoa on päästä varastotöihin. Kiitos, että kerroit. 

Onko sen pakko mennä rekryfirman kautta? Mitä jos menisi suoraan sinne työpaikkaan pomon puheille ja sanoisi, että ottakaa mut edes kuukaudeksi määräaikaiseksi ja katsokaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Takaisin itse asiaan, itse mietin että onko 2150 e brutto oikeasti _todella_ pieni palkka? Olin mieltänyt että pieni palkka olisi jotain 1600-1800. Saako palkkansa päälle vielä tukia esim asumistuki? En väitä että olisi iso palkka mutta hmm, jotenkin tuntuu monilla olevan ajatuksena että kaikilla pitäisi olla sama elintaso.

Ihanaa että sanoit! Moni hommaa vain jonkun duunin, olettaen että se elättää kaikki jälkeläiset yms. Eihän se näin voi mennä. Ei eletä Neuvostoliitossa.

Itse tienaan noin 2500 € / kk enkä todellakaan ole hankkinut lapsia tai asuntoa! Pitää ymmärtää elämän reaaliteetit.

Vierailija
124/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän nyt tähän väliin Keskon keräyksen. Todella paskaa työtä, mutta suht kevyttä tietyillä alueilla. Ei ole henkisesti tai fyysisesti raskasta jos kestää monotonisen työn. Liksa 40 tuhatta vuodessa. Aivan varmasti vähemmän kuluttavaa kuin hoitotyö.

Tarkoitatko niitä, jotka keräävät nettiostoksia kaupoissa? Ainakin viime kerralla, kun Helsingin Kaaren Prismaan etsittiin keräilijöitä, vaatimuksena oli "hyvä fyysinen kunto". 

Minä en ole päässyt kauppoihin, kun aina niillä on hakijoina vähintään sata muuta, joilla on jo kokemusta kauppatyöstä. Eivät siis suostu opettamaan esim. kassan käyttöä. Tai ehkä nuoret pääsevät, mutta minä olen kohta viisikymppinen. 

Ei, kerätään Keskon varastolla tavaroita jotka lähtevät kauppojen hyllyille. Mitään koulutusta ei tarvita, ainoastaan tavallinen fyysinen kunto. Ei kassan käyttöä, ei asiakaspalvelua, ei mitään. Pelkkää monotonista tavaroiden nostelua. Ei tarvitse edes puhua kenellekkään töissä jos ei huvita.

Tajusinkin kommenttini lähettämisen jälkeen, että ehkä tarkoitit tavallisissa varastoissa työskenteleviä. Yritin pari kertaa päästä varastotyöhön. Se oli jotain kevyempää hommaa, ei trukilla ajoa tms. Se sama paikka ilmoitettiin auki muistaakseni kolme tai neljäkin kertaa noin puolen vuoden aikana. Laitoin rekryfirmaan hakemuksen. Laitoin toisenkin. Meilasin perään ja kysyin, ettetkö voisi harkita minua? Tulisin mielelläni. Pyörittelivät vain sanoja. Kuulemma prosessi vielä kesken, palaamme asiaan ja "jos sinulla on jotain kysyttävää, niin ota reippaasti yhteyttä sähköpostiin se-ja-se". Eivät sitten koskaan kuitenkaan antaneet mitään infoa asiasta, saati että olisin päässyt haastatteluun. 

Että näin helppoa on päästä varastotöihin. Kiitos, että kerroit. 

Onko sen pakko mennä rekryfirman kautta? Mitä jos menisi suoraan sinne työpaikkaan pomon puheille ja sanoisi, että ottakaa mut edes kuukaudeksi määräaikaiseksi ja katsokaa.

Jos on vanha ja pienikokoinen miksi pitäisi edes harkita fyysistä työtä? Onhan se harmi, mutta kuka nyt hyväntekeväisyyttä tekee työelämässä!

Vierailija
125/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisko ongelma kuitenkin enemmänkin pk-seudun korkeissa asumiskustannuksissa kuin palkassa. Olen itse lähihoitaja, teen kolmivuorotyötä ja en siis asu pääkaupunkiseudulla. Pärjään ihan hyvin palkallani eikä tarvitse kituuttaa.

Vierailija
126/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sairainta on että Tytinkin kannattaisi olla työtön yksinhuoltaja. Saisi paljon paljon enemmän tukia kuin mitä tienaa ansiotyöllä.

Työtään väittää noin. Jos hän saisi enemmän tukia kuin palkka, niin hän saisi erotuksen palkan lisäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Takaisin itse asiaan, itse mietin että onko 2150 e brutto oikeasti _todella_ pieni palkka? Olin mieltänyt että pieni palkka olisi jotain 1600-1800. Saako palkkansa päälle vielä tukia esim asumistuki? En väitä että olisi iso palkka mutta hmm, jotenkin tuntuu monilla olevan ajatuksena että kaikilla pitäisi olla sama elintaso.

Tosiasia on kuitenkin että hoitajien paikka on huono. Sillä ei elä pk-seudulla. Myös Helsingissä tarvitaan hoitajia. Jopa koko Suomen lapsille, mm. syöpähoidot, Lastensairaala jne.

M

Vierailija
128/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos alussa annetut tiedot Tytin tuloista pitävät paikkansa, hän voi saada 251 euroa kuussa asumistukea.

Siitä tullankin siihen ongelmaan, jota lehtijuttu Tytistä yritti nostaa esiin, mutta joka meni AV:llä aika monelta yli hilseen: työssäkäyvät köyhät.

Tytti on suhteellisen hyvin koulutettu ja tekee kokopäivätyötä -- silti hänen palkkansa ei riitä päivittäisiin kuluihin. Ja lisäksi hänellä on oikeus asumistukeen.

Mikä tässä kuviossa on vikana?

Aivan, palkka on kertakaikkiaan liian pieni suhteessa tuloihin. Tytin palkka on kuitenkin vielä kohtuullinen koska on sellaisiakin jotka saavat pienempää palkkaa, esim. koulunkäyntiavustajan palkka voi olla alle 1900 e/kk bruttona.

Se miksi hoitajien palkat ovat huonot johtuu täysin siitä, että historiallisesti tämä ammatti on katsottu naisen "luontaiseksi" sivutoimiseksi puuhasteluksi, jota tehdään kutsumuksesta. Tämä vanhakantainen asenne sekä naisten asema viime vuosituhannella piti palkat pieninä vaikka alasta tuli ammattiala.

Jokainen voi sitten miettiä että miksi varastotyöntekijä, joka nostelee laatikoita kärryyn tienaa enemmän kuin usean vuoden koulutuksen saanut lähihoitaja tai vielä paremmin koulutettu sairaanhoitaja. Ainoa syy lienee siinä että varastotyöntekijät ovat ovat perinteisesti olleet miehiä. Kumpikin työala on tarpeen yhteiskunnalle, mutta onko mitään järkevää syytä miksi hoitajan palkat ovat edelleen matalemmat kuin esim. varastotyöläisen tai jonkun muun vastaavan duunarin palkka?

Itse en keksi mitään muuta syytä kuin tuon vanhakantaisen historiallisen asenteen sekä sen, että hoitotyö tehdään julkisella sektorilla, jossa työnantajat pyrkivät säästämään palkkakuluissa kaikin keinoin.

Vaikka hoitajat ovat lakkoilleet ja varsinkin 2007 lakossa saatiin palkankorotuksia, niin kun jo vuosikymmenten historian takia lähtöpalkat olivat alhaiset, eivät palkat ole silti nousseet niin paljon kuin järkevästi pitäisi.

Työnantajien pyrkimys tuoda työvoimaa ulkomailta on yritys murtaa suomalaisten hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimukset.

Eipä ole siten ihme, että varsinkin lähihoitajista löytyy varmasti edelleenkin paljon ihmisiä, jotka voidaan määritellä työssäkäyviksi köyhiksi.

Tämä on yhteiskunnallinen ongelma (joka koskee muitakin matalapalkka-aloja), kyse on oikeudenmukaisuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos alussa annetut tiedot Tytin tuloista pitävät paikkansa, hän voi saada 251 euroa kuussa asumistukea.

Siitä tullankin siihen ongelmaan, jota lehtijuttu Tytistä yritti nostaa esiin, mutta joka meni AV:llä aika monelta yli hilseen: työssäkäyvät köyhät.

Tytti on suhteellisen hyvin koulutettu ja tekee kokopäivätyötä -- silti hänen palkkansa ei riitä päivittäisiin kuluihin. Ja lisäksi hänellä on oikeus asumistukeen.

Mikä tässä kuviossa on vikana?

Aivan, palkka on kertakaikkiaan liian pieni suhteessa tuloihin. Tytin palkka on kuitenkin vielä kohtuullinen koska on sellaisiakin jotka saavat pienempää palkkaa, esim. koulunkäyntiavustajan palkka voi olla alle 1900 e/kk bruttona.

Se miksi hoitajien palkat ovat huonot johtuu täysin siitä, että historiallisesti tämä ammatti on katsottu naisen "luontaiseksi" sivutoimiseksi puuhasteluksi, jota tehdään kutsumuksesta. Tämä vanhakantainen asenne sekä naisten asema viime vuosituhannella piti palkat pieninä vaikka alasta tuli ammattiala.

Jokainen voi sitten miettiä että miksi varastotyöntekijä, joka nostelee laatikoita kärryyn tienaa enemmän kuin usean vuoden koulutuksen saanut lähihoitaja tai vielä paremmin koulutettu sairaanhoitaja. Ainoa syy lienee siinä että varastotyöntekijät ovat ovat perinteisesti olleet miehiä. Kumpikin työala on tarpeen yhteiskunnalle, mutta onko mitään järkevää syytä miksi hoitajan palkat ovat edelleen matalemmat kuin esim. varastotyöläisen tai jonkun muun vastaavan duunarin palkka?

Itse en keksi mitään muuta syytä kuin tuon vanhakantaisen historiallisen asenteen sekä sen, että hoitotyö tehdään julkisella sektorilla, jossa työnantajat pyrkivät säästämään palkkakuluissa kaikin keinoin.

Vaikka hoitajat ovat lakkoilleet ja varsinkin 2007 lakossa saatiin palkankorotuksia, niin kun jo vuosikymmenten historian takia lähtöpalkat olivat alhaiset, eivät palkat ole silti nousseet niin paljon kuin järkevästi pitäisi.

Työnantajien pyrkimys tuoda työvoimaa ulkomailta on yritys murtaa suomalaisten hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimukset.

Eipä ole siten ihme, että varsinkin lähihoitajista löytyy varmasti edelleenkin paljon ihmisiä, jotka voidaan määritellä työssäkäyviksi köyhiksi.

Tämä on yhteiskunnallinen ongelma (joka koskee muitakin matalapalkka-aloja), kyse on oikeudenmukaisuudesta.

Palkka liia pieni suhteessa tuloihin, täh? Enempää en jaksanut lukea.

Vierailija
130/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset käy ammattikoulua 2 vuotta ja sitte pitäs tienata mitä??

Opiskele Tytti pitemmälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos alussa annetut tiedot Tytin tuloista pitävät paikkansa, hän voi saada 251 euroa kuussa asumistukea.

Siitä tullankin siihen ongelmaan, jota lehtijuttu Tytistä yritti nostaa esiin, mutta joka meni AV:llä aika monelta yli hilseen: työssäkäyvät köyhät.

Tytti on suhteellisen hyvin koulutettu ja tekee kokopäivätyötä -- silti hänen palkkansa ei riitä päivittäisiin kuluihin. Ja lisäksi hänellä on oikeus asumistukeen.

Mikä tässä kuviossa on vikana?

Aivan, palkka on kertakaikkiaan liian pieni suhteessa tuloihin. Tytin palkka on kuitenkin vielä kohtuullinen koska on sellaisiakin jotka saavat pienempää palkkaa, esim. koulunkäyntiavustajan palkka voi olla alle 1900 e/kk bruttona.

Se miksi hoitajien palkat ovat huonot johtuu täysin siitä, että historiallisesti tämä ammatti on katsottu naisen "luontaiseksi" sivutoimiseksi puuhasteluksi, jota tehdään kutsumuksesta. Tämä vanhakantainen asenne sekä naisten asema viime vuosituhannella piti palkat pieninä vaikka alasta tuli ammattiala.

Jokainen voi sitten miettiä että miksi varastotyöntekijä, joka nostelee laatikoita kärryyn tienaa enemmän kuin usean vuoden koulutuksen saanut lähihoitaja tai vielä paremmin koulutettu sairaanhoitaja. Ainoa syy lienee siinä että varastotyöntekijät ovat ovat perinteisesti olleet miehiä. Kumpikin työala on tarpeen yhteiskunnalle, mutta onko mitään järkevää syytä miksi hoitajan palkat ovat edelleen matalemmat kuin esim. varastotyöläisen tai jonkun muun vastaavan duunarin palkka?

Itse en keksi mitään muuta syytä kuin tuon vanhakantaisen historiallisen asenteen sekä sen, että hoitotyö tehdään julkisella sektorilla, jossa työnantajat pyrkivät säästämään palkkakuluissa kaikin keinoin.

Vaikka hoitajat ovat lakkoilleet ja varsinkin 2007 lakossa saatiin palkankorotuksia, niin kun jo vuosikymmenten historian takia lähtöpalkat olivat alhaiset, eivät palkat ole silti nousseet niin paljon kuin järkevästi pitäisi.

Työnantajien pyrkimys tuoda työvoimaa ulkomailta on yritys murtaa suomalaisten hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimukset.

Eipä ole siten ihme, että varsinkin lähihoitajista löytyy varmasti edelleenkin paljon ihmisiä, jotka voidaan määritellä työssäkäyviksi köyhiksi.

Tämä on yhteiskunnallinen ongelma (joka koskee muitakin matalapalkka-aloja), kyse on oikeudenmukaisuudesta.

Palkka liia pieni suhteessa tuloihin, täh? Enempää en jaksanut lukea.

Sori, tarkoitin tietysti menoihin :) Kyllähän se tuli edellä selväksi.

Vierailija
132/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muualla Suomessa asumisen halpuus on aivan huikea etu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua hämmentää. Just oli lehdessä, miten työtön kolmen lapsen yksinhuoltaja saa tukia yht 2400 eur/kk. Eli perustoimeentulo aikuinen 500, lapset 300 x 3 plus 1000 eur lapsilisät, vuokra ja laskut. Vuokran ja laskujen jälkeen 1400 eur ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin jne.

Mulla on lapsilisineen (kaksi lasta) netto 4000 eur. Kuulostaa hyvältä, eikö? Käyn siis hyvissä töissä. Mutta. Asuminen 1200 eur plus käyttösähkö ja puhelinlaskut+netti ehkä 150 eur. Päivähoitomaksut oli viime vuonna 630 eur ja nyt taitaa olla 560 eur/kk (kallein maksuluokka tottakai). Ja kun käyn siellä töissä, niin auto on pakollinen ja vakuutus+bensat ehkä 300 eur/kk. Tähän vielä kotivakuutus.

Paljonko jää niihin ruokiin, vaatteisiin ja harrastuksiin? 4000-2210=1790 eur.

Mikä järki? Jos työttömällä vastaava summa on 1400 eur? Okei mä maksan omaa asuntoa ja varmaan asuminen on mielekkäämpää kuin tuolla työttömällä, mutta tiedättekö kuinka paljon pitää kouluttautua ja millaiset vaatimukset ovat työssä josta saa 3700 eur/netto/kk (lapsilisät on sen 300, josta 4000 eur yhteisnetto)?

Jos tää yhteiskunta joitakin sorsii niin se on työssäkäyvät yh-äidit. Ihan oikeesti.

Vierailija
134/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mäkään en koskaan ole ymmärtäny tätä nykyajatusta että tekemättä mitäännpitäisi saada sama kuin muillakin

Ja mikä on sama kuin muut? Duunareilla pitäs olla sama palkka kuin akateemikoilla?

= tyttömillä sossupummeilla pitäisi olla tulien muodossa sama tulo kuin akateemikoilla? Ja onhan se lähelle, mitä enemmän lapsia, sen lähempänä.

Pimeä systeemi joka tulee kaatumaan. Toivottavadti kohta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mua hämmentää. Just oli lehdessä, miten työtön kolmen lapsen yksinhuoltaja saa tukia yht 2400 eur/kk. Eli perustoimeentulo aikuinen 500, lapset 300 x 3 plus 1000 eur lapsilisät, vuokra ja laskut. Vuokran ja laskujen jälkeen 1400 eur ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin jne.

Mulla on lapsilisineen (kaksi lasta) netto 4000 eur. Kuulostaa hyvältä, eikö? Käyn siis hyvissä töissä. Mutta. Asuminen 1200 eur plus käyttösähkö ja puhelinlaskut+netti ehkä 150 eur. Päivähoitomaksut oli viime vuonna 630 eur ja nyt taitaa olla 560 eur/kk (kallein maksuluokka tottakai). Ja kun käyn siellä töissä, niin auto on pakollinen ja vakuutus+bensat ehkä 300 eur/kk. Tähän vielä kotivakuutus.

Paljonko jää niihin ruokiin, vaatteisiin ja harrastuksiin? 4000-2210=1790 eur.

Mikä järki? Jos työttömällä vastaava summa on 1400 eur? Okei mä maksan omaa asuntoa ja varmaan asuminen on mielekkäämpää kuin tuolla työttömällä, mutta tiedättekö kuinka paljon pitää kouluttautua ja millaiset vaatimukset ovat työssä josta saa 3700 eur/netto/kk (lapsilisät on sen 300, josta 4000 eur yhteisnetto)?

Jos tää yhteiskunta joitakin sorsii niin se on työssäkäyvät yh-äidit. Ihan oikeesti.

Mutta mitä jos se työtönkin äiti on opiskellut yhtä paljon kuin sinä? Hänen suhteensa tilanne on vielä pahempi, sinä sentään saat palkkaa ja käytät osaamistasi, hän on kouluttautunut samoin, on kenties opintovelatkin maksussa, mutta töitä ei löydy. Eiköhän sun itsesääli tässä tilanteessa ole aika naurettavaa?

Lisäksi et kertonut missä lasten isä on ja saatko elatusapua.

Vierailija
136/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ilmeisesti yksi niistä, joita Tytti Peltonen inhoaa - tienaan 4100e/kk istumalla toimistossa "tekemättä mitään". Olen 35-vuotias nainen.

Nyt seuraa järkyttävä paljastus - hoitoalalla ei ole pakko olla. IT-alalla tienaa paljon paremmin. Ja kyllä, minunkin työpaikallani on runsaasti yli 50-vuotiaita, joten vielä ei ole liian myöhäistä.

Miksi kituttaa väkisin pienellä palkalla, jos kerran on omien sanojensa mukaan toimelias ihminen - varmaan sen toimeliaisuuden voisi käyttää omaehtoiseen uudelleenkouluttautumiseenkin?

Rekrytoidaanko teille myös viisikymppisiä vastavalmistuneita ilman alan työkokemusta? Jos kerran vielä ehtisi vaihtaa alaa?

Vierailija
137/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Espoolaisen Tytti Peltosen päässä raksuttaa koko ajan: hän miettii jatkuvasti, mistä saisi lisätuloja pienen palkan päälle. Hänen kaltaisiaan työssäkäyviä köyhiä on muitakin. Joukossa on pienipalkkaisia, yrittäjiä ja pätkätyöläisiä, usein myös yksinhuoltajia.

Mistä saisi vähän ylimääräistä?

Se on kysymys, jota lähihoitajana työskentelevä Tytti Peltonen, 55, miettii jatkuvasti. Hänen bruttopalkkansa on 2 150 euroa, käteen jää 1 600 euroa. Yksin sillä pärjäisi, mutta hänellä on 17- ja 19-vuotiaat pojat.

Peltonen työskentelee psykiat­risessa hoitotyössä julkisella sektorilla. Häneltä menee kuukaudessa asumiseen 900 euroa ja ruokaan 500 euroa, vaikka kuinka kokkaisi kotona. Kun ne on maksettu, jäljelle ei jää juuri mitään. Kuitenkin pitäisi maksaa muun muassa sähkö, netti, puhelinlaskut ja lukiolaisen menoja.

Peltonen yrittää olla vellomatta katkeruudessa. Silti häntä välillä korpeaa, kun hän ajattelee jonkun istuvan toimistossa 3 500 euron palkalla eikä edes tekevän juuri mitään.

Tosin hän tietää myös sen, ettei hyvä palkka aina tule vaivatta.

”Kavereitani on esimiestöissä. Olen nähnyt, millaista heidän elämänsä on, enkä ole kateellinen.”

https://www.hs.fi/elama/art-2000005825161.html

Melkein koin jo sympatiaa ennen kuin alkoi väheksyä toimistotyötä tekeviä. Itse on itsensä tohon tilanteeseen ajanut.

Vierailija
138/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän nyt tähän väliin Keskon keräyksen. Todella paskaa työtä, mutta suht kevyttä tietyillä alueilla. Ei ole henkisesti tai fyysisesti raskasta jos kestää monotonisen työn. Liksa 40 tuhatta vuodessa. Aivan varmasti vähemmän kuluttavaa kuin hoitotyö.

Tarkoitatko niitä, jotka keräävät nettiostoksia kaupoissa? Ainakin viime kerralla, kun Helsingin Kaaren Prismaan etsittiin keräilijöitä, vaatimuksena oli "hyvä fyysinen kunto". 

Minä en ole päässyt kauppoihin, kun aina niillä on hakijoina vähintään sata muuta, joilla on jo kokemusta kauppatyöstä. Eivät siis suostu opettamaan esim. kassan käyttöä. Tai ehkä nuoret pääsevät, mutta minä olen kohta viisikymppinen. 

Ei, kerätään Keskon varastolla tavaroita jotka lähtevät kauppojen hyllyille. Mitään koulutusta ei tarvita, ainoastaan tavallinen fyysinen kunto. Ei kassan käyttöä, ei asiakaspalvelua, ei mitään. Pelkkää monotonista tavaroiden nostelua. Ei tarvitse edes puhua kenellekkään töissä jos ei huvita.

Tajusinkin kommenttini lähettämisen jälkeen, että ehkä tarkoitit tavallisissa varastoissa työskenteleviä. Yritin pari kertaa päästä varastotyöhön. Se oli jotain kevyempää hommaa, ei trukilla ajoa tms. Se sama paikka ilmoitettiin auki muistaakseni kolme tai neljäkin kertaa noin puolen vuoden aikana. Laitoin rekryfirmaan hakemuksen. Laitoin toisenkin. Meilasin perään ja kysyin, ettetkö voisi harkita minua? Tulisin mielelläni. Pyörittelivät vain sanoja. Kuulemma prosessi vielä kesken, palaamme asiaan ja "jos sinulla on jotain kysyttävää, niin ota reippaasti yhteyttä sähköpostiin se-ja-se". Eivät sitten koskaan kuitenkaan antaneet mitään infoa asiasta, saati että olisin päässyt haastatteluun. 

Että näin helppoa on päästä varastotöihin. Kiitos, että kerroit. 

Taidat olla yli-ikäinen. Puhuttelen tässä uusia hoitajia ja naisia yleensäkin ettei sotkeennu hoitoalalle ennen kuin palkka on kohdillaan. Ei kukaan ota yli 35-vuotiasta varastotyöntekijää.

Ihan varmasti olenkin yli-ikäinen, ja lisäksi liian pienikokoinen. Ei voi mitään. Onneksi viihdyn työttömänäkin. 

Olisiko kannattanut kouluttautua? Jos ei fyysiset rahkeet riitä tarvitaan jotain erityisosaamista. En pidä loisista.

Minulla on kaksikin tutkintoa ihan ok aloilta. Älä vaivaudu sanomaan, että minun olisi pitänyt 30 tai 20 vuotta sitten (opiskeluja suorittaessani) pitänyt tietää, ettei kummallakin on näin vaikea työllistyä vuonna 2018, jos on jo melkein 50v. Sitä paitsi sinäkin olet todennäköisesti käyttänyt niitä palveluja, joita opiskelemillani aloilla tuotetaan, joten tarpeettomia ne eivät ole. 

Jos et pidä loisista, niin ala tehdä jotain sen eteen, että vanhempiakin ihmisiä työllistetään. En muuten usko hetkeäkään, ettetkö sinä nostaisi työttömyyskorvausta, jos olisit siihen oikeutettu. 

Vierailija
139/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän nyt tähän väliin Keskon keräyksen. Todella paskaa työtä, mutta suht kevyttä tietyillä alueilla. Ei ole henkisesti tai fyysisesti raskasta jos kestää monotonisen työn. Liksa 40 tuhatta vuodessa. Aivan varmasti vähemmän kuluttavaa kuin hoitotyö.

Tarkoitatko niitä, jotka keräävät nettiostoksia kaupoissa? Ainakin viime kerralla, kun Helsingin Kaaren Prismaan etsittiin keräilijöitä, vaatimuksena oli "hyvä fyysinen kunto". 

Minä en ole päässyt kauppoihin, kun aina niillä on hakijoina vähintään sata muuta, joilla on jo kokemusta kauppatyöstä. Eivät siis suostu opettamaan esim. kassan käyttöä. Tai ehkä nuoret pääsevät, mutta minä olen kohta viisikymppinen. 

Ei, kerätään Keskon varastolla tavaroita jotka lähtevät kauppojen hyllyille. Mitään koulutusta ei tarvita, ainoastaan tavallinen fyysinen kunto. Ei kassan käyttöä, ei asiakaspalvelua, ei mitään. Pelkkää monotonista tavaroiden nostelua. Ei tarvitse edes puhua kenellekkään töissä jos ei huvita.

Tajusinkin kommenttini lähettämisen jälkeen, että ehkä tarkoitit tavallisissa varastoissa työskenteleviä. Yritin pari kertaa päästä varastotyöhön. Se oli jotain kevyempää hommaa, ei trukilla ajoa tms. Se sama paikka ilmoitettiin auki muistaakseni kolme tai neljäkin kertaa noin puolen vuoden aikana. Laitoin rekryfirmaan hakemuksen. Laitoin toisenkin. Meilasin perään ja kysyin, ettetkö voisi harkita minua? Tulisin mielelläni. Pyörittelivät vain sanoja. Kuulemma prosessi vielä kesken, palaamme asiaan ja "jos sinulla on jotain kysyttävää, niin ota reippaasti yhteyttä sähköpostiin se-ja-se". Eivät sitten koskaan kuitenkaan antaneet mitään infoa asiasta, saati että olisin päässyt haastatteluun. 

Että näin helppoa on päästä varastotöihin. Kiitos, että kerroit. 

Onko sen pakko mennä rekryfirman kautta? Mitä jos menisi suoraan sinne työpaikkaan pomon puheille ja sanoisi, että ottakaa mut edes kuukaudeksi määräaikaiseksi ja katsokaa.

Et ole tainnut hakea töitä muutamaan vuoteen? Suurin osa firmoista on ulkoistanut rekrytoinnit rekryfirmoille, ja monet yritykset sijaitsevat lukittujen porttien ja aulapalveluhenkilöiden takana, eikä pomoja pääse kasvotusten tai puhelimitse tapaamaan. Kaukana ovat ne ajat, kun mentiin vaan tehtaan ovelle kysymään työpaikkaa.

Vierailija
140/308 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ilmeisesti yksi niistä, joita Tytti Peltonen inhoaa - tienaan 4100e/kk istumalla toimistossa "tekemättä mitään". Olen 35-vuotias nainen.

Nyt seuraa järkyttävä paljastus - hoitoalalla ei ole pakko olla. IT-alalla tienaa paljon paremmin. Ja kyllä, minunkin työpaikallani on runsaasti yli 50-vuotiaita, joten vielä ei ole liian myöhäistä.

Miksi kituttaa väkisin pienellä palkalla, jos kerran on omien sanojensa mukaan toimelias ihminen - varmaan sen toimeliaisuuden voisi käyttää omaehtoiseen uudelleenkouluttautumiseenkin?

Ehkä hän pitää työstään, palkasta huolimatta. Mun käteen jäävä palkka on 1400 ja sillä pitää elättää lapsetkin. Tiukkaa on. Silti en vaihtaisi työtä, koska pidän tästä nykyisestä. Sitäpaitsi, jos kaikki ajattelisivat kuten sinä, ei IT-alalla kohta olisi yhtään työpaikkoja kun ne olisi jo täytetty.

Sä et olekaan valittamassa palkasta lehdessä.

Jos omaan palkkaan on tyytymätön, voi alkaa tehdä sen eteen töitä, jotta pääsee paremmille palkoille. Valittaminen ja uhriutuminen ei auta, opiskelu ja työnteko auttaa. Harva hyville palkoille kohonnut on ilman pidempää uurastusta päässyt palkoillensa ja siihen tuo tytti ilmeisesti ole halukas. Haluaa toisten palkan, mutta ei heidän työmääräänsä.