Lue keskustelun säännöt.
Ottaa päähän, kun keskustelee maalla asuvien sukulaisten kanssa. Niiden mielestä ihmisen tulee asua omakotitalossa. Piste.
Olemme keskimääräistä varakkaampia ihmisiä ja meillä oli varaa ostaa Helsingin keskustasta melkein 100 neliön kerrostaloasunto. Haaveilimme sellaisesta pitkään ja teimme töitä, että saimme säästettyä käsirahan. Ostimme remonttikuntoisen huoneiston, jota on huolellisesti remontoitu pitkään.
Emme ole koskaan halunneet omakotitaloa rasittavine puutarha- ja ulkotöineen. Ei edes paritaloa, eikä rivitaloa. Ei haluta parveketta eikä pihaa. Me _haluamme_ asua kerrostalossa kaupungin keskustassa.
Joka ikinen kerta maalla asuvien sukulaisten kanssa keskustellessa he ihmettelevät, miksi _vieläkin_ asumme kerrostalossa. Että eikö jo kolmen lapsen kanssa pitäisi muuttaa omakotitaloon - onhan meillä varaakin. He eivät millään käsitä sitä, että joku tieten tahtoen haluaa asua kerrostalossa. Kun jokaisella lapsiperheellä pitäisi olla se oma piha, jossa lapset voi juosta.
Rasittavaa. Onko joku muu törmännyt tällaiseen? Pitäisi olla välittämättä, mutta kun eivät usko puhetta ja tätä jatkuu vuodesta toiseen.
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle on sentään sanottu, että olisi varaakin omakotitaloon. Kovin yleistä kun on nimittäin alentuva jankutus, kuinka kaikilla ei tietenkään ole varaa hankkia omakotitaloa että on sitten pakko asua rivarissa tai jopa kerrostalossa. Tämän sanojat ovat useimmiten niitä, jotka asuvat kyllä (jatkuvaa remppaa vaativassa kulahtaneessa) omakotitalossa, mutta se sijaitsee takahikiällä, missä omakotitaloja on myynnissä ruuhkaksi asti hinnalla, jolla ei saisi yhtään isommista kaupungeista edes yksiötä kämäsimmästä lähiöstä, mutta varaa ei tietenkään ole 100 000e omakotitaloon sellaisella, joka asuu 2x kalliimmassa kerrostalokämpässä.
Hienoa logiikkaa :D
Onhan se nyt selvää, että jos asuu muuttotappiokunnassa purkukuntoisessa talonrotiskossa jonka arvo on tavallisen perusperheauton verran, ei moiseen ole varaa sellaisella, joka asuu pääkaupunkiseudulla kerrostalo-osakkeessa. Eiku......
Heh, maalla saa hyvän omakotitalon samalla hinnalla millä kaupungista rupuisen kaksion. Eli samasta asumisen laadusta joutuu maksamaan kaupungissa enemmän.
Voi tätä tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä.
Nykyään suurin osa asukkaista maalla on hyvin koulutettuja ja käyvät töissä kaupungissa ja ovat keskivertoa varakkaampia, miten muuten pienet kunnat pystyisi tarjoamaan palveluita, jos ei ole verotuloja. Meilläkin pääsee terv.keskukseen samana päivänä.
Ja sinun visio maaseudun okt, koskee vain hyvin pientä ryhmää, jolla tontti on postimerkkikokoa.
Suurimmalla osalla maalla okt on paljon muuta, kuin pelkkä rakennus, siihen sisältyy metsää, viljelymaata, rantaviivaa jne. jotka tietysti nostavat kiinteistön arvoa ja antaa lisätuloja.
Esim. meillä se on molemmille mahdollistanut puolipäivätyön (omasta tahdosta) kun saamme lisätuloja metsästä ja vuokramaasta.
Ja tarvittaessa voidaan olla myös kaupungissa, kun siellä on huoneisto, niin kuin monella muulla maalla asuvilla.
Ja kyllä asumiskulut kaupungissa on paljon halvemmat, jos ei huomioida sijoitettua pääomaa. Esim. meillä pelkkä valokuitu maksaa 60€/kk kun vastaavan saisi kaupungissa vajaalla 10€, samoin sähkö, vesi, lämmitys jne.Kerropa kuule, mistä saat 10e/kk asuntoon valokuidun edes kaupungissa? Oman operaattorini halvin hinta on jotain 27e/kk. Itse maksan 40e/kk 1000M yhteydestä.
Koskaan kuullut taloyhtiölaajakaistasta? Sellainen kun on taloyhtiöllä, niin se on jopa ilmainen = sisältyy yhtiövastikkeeseen perusnopeudella ja lisänopeuksista sitten maksetaan lisähintaa. Eikä tarvitse asua edes kaupungissa, ihan on kunnissakin ollut jo kauan moisia valokuituja kerrostaloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun myös Ullanlinnassa ja täällä on aivan normaalia, että isotkin perheet asuvat täällä kerrostaloissa.
Siksi kaikki alueen päiväkoditkin ovat täynnä, lapsia pitää kuskata Kallioon. Ei oltu osattu varautua siihen, että enää ei muutetakaan Oulunkylään rivariin, kun alkaa syntymään lapsia. Nyt halutaan asua kivalla alueella eikä muuttaa kauas keskustasta.
Vierailija kirjoitti:
Asun myös Ullanlinnassa ja täällä on aivan normaalia, että isotkin perheet asuvat täällä kerrostaloissa.
Siksi kaikki alueen päiväkoditkin ovat täynnä, lapsia pitää kuskata Kallioon. Ei oltu osattu varautua siihen, että enää ei muutetakaan Oulunkylään rivariin, kun alkaa syntymään lapsia. Nyt halutaan asua kivalla alueella eikä muuttaa kauas keskustasta.
Kohta joku tulee kertomaan, kuinka siellä joudutte asumaan kun ei ole varaa omakotitaloon vaikkapa takaperähikiänperäkulmalta :D
Jokainen on vapaa valitsemaan asumismuotonsa ihan itse vaikka iglun Itäkeskuksessa,jos kaupunki sen sallisi.Ei ole pätkääkään serkun kummin kaiman asia arvostella eikä kenenkään muunkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5/5. Kerrankin kunnon provo, jota ruokitaan maltillisesti ja uppoaa ihmisiin kuin häkä. Onnittelut viikon provo-pystistä jo näin keskiviikkona!
Osa varmasti ymmärtää, ettei kukaan rikas asu vapaaehtoisesti gyproc-kopissa :) Hienosti vedätetty.
Juu, esim. Eiran arvoalueella asuvat ovat tunnetusti köyhiä, joilla ei vain ole varaa asua missään muualla. Olosuhteiden pakosta asuvat kerrostalossa, raukat.
Ja tosiaan Eirassa neliömetrin keskihinta on tällä hetkellä 7245 euroa. Siinä vieressä Kaivopuiston ja Ullanlinnan alueella keskihinta on 7600 euroa/neliömetri. Asuntojen hinnoissa trendi on näillä alueilla edelleen nouseva. Siellä maksaa 50 neliön kaksiokin jo reilut 400 000 euroa. Edullisin sataneliöinen lähtee vähän alle miljoonalla.
Jos on oikeasti varaa laittaa kahdeksasta tuhannesta miljoonaan euroa asuntoon, on kyllä jo sen verran varakas, että ausuinpaikan voi valita ihan itse. Silloin ei tarvitse tyytyä mihinkään, mitä ei halua.
Hyvin remontoitu 50 neliön kaksio Kalliossa hipoo tuota 400 000 rajan. Ullanlinnassa todennäköisesti vähän kalliimpaa jo.
En todellakaan ymmärrä, miksi jotkut käyttävät satoja tuhansia johonkin pieneen kerrostaloasuntoon, jossa näkymät on viereisen talon olohuoneeseen. En vain ymmärrä. Tuolla hinnalla sais vaikka kuinka hienon talon jostain muualta kuin Helsingin keskustasta. On se ”niin hienoa ja ihanaa” asua keskustassa.
Me asutaan 4h päässä Helsingistä, mutta meiltä pääsee 10 minuutissa kaupungille vaikka pyörällä. Kaikki kaupat löytyy ja paljon enemmän kuin tarvitsee. Tykkään asua okt alueella rauhassa. Ehkä olen sitten ”juntti” kun en ymmärrä mikä on niin kivaa asua ylikallista pienessä kopissa Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5/5. Kerrankin kunnon provo, jota ruokitaan maltillisesti ja uppoaa ihmisiin kuin häkä. Onnittelut viikon provo-pystistä jo näin keskiviikkona!
Osa varmasti ymmärtää, ettei kukaan rikas asu vapaaehtoisesti gyproc-kopissa :) Hienosti vedätetty.
Juu, esim. Eiran arvoalueella asuvat ovat tunnetusti köyhiä, joilla ei vain ole varaa asua missään muualla. Olosuhteiden pakosta asuvat kerrostalossa, raukat.
Ja tosiaan Eirassa neliömetrin keskihinta on tällä hetkellä 7245 euroa. Siinä vieressä Kaivopuiston ja Ullanlinnan alueella keskihinta on 7600 euroa/neliömetri. Asuntojen hinnoissa trendi on näillä alueilla edelleen nouseva. Siellä maksaa 50 neliön kaksiokin jo reilut 400 000 euroa. Edullisin sataneliöinen lähtee vähän alle miljoonalla.
Jos on oikeasti varaa laittaa kahdeksasta tuhannesta miljoonaan euroa asuntoon, on kyllä jo sen verran varakas, että ausuinpaikan voi valita ihan itse. Silloin ei tarvitse tyytyä mihinkään, mitä ei halua.
Hyvin remontoitu 50 neliön kaksio Kalliossa hipoo tuota 400 000 rajan. Ullanlinnassa todennäköisesti vähän kalliimpaa jo.
En todellakaan ymmärrä, miksi jotkut käyttävät satoja tuhansia johonkin pieneen kerrostaloasuntoon, jossa näkymät on viereisen talon olohuoneeseen. En vain ymmärrä. Tuolla hinnalla sais vaikka kuinka hienon talon jostain muualta kuin Helsingin keskustasta. On se ”niin hienoa ja ihanaa” asua keskustassa.
Me asutaan 4h päässä Helsingistä, mutta meiltä pääsee 10 minuutissa kaupungille vaikka pyörällä. Kaikki kaupat löytyy ja paljon enemmän kuin tarvitsee. Tykkään asua okt alueella rauhassa. Ehkä olen sitten ”juntti” kun en ymmärrä mikä on niin kivaa asua ylikallista pienessä kopissa Helsingissä.
Teidän "kaupunki" ei ole sama kuin Helsinki. Joten jos haluaa asua Helsingissä, mitä hyötyä siitä on että pääsee fillarilla 10 minuutissa vaikkapa Kaarinan (kaupunki) keskustaan? KAIKKI kaupat? Siis mitkä kaikki, kaikki samat kuin Helsingissäkin? Se mitä tarvitsee on taas henkilöstä riippuvaa, joten kaikki mitä tarvitsee löytyy, on erittäin epätodennäköistä kun kaikille ei löydy Helsingistäkään kaikkea, mitä tarvitsee.
Kaikista kerrostaloasunnoista ei ole näkymiä viereiseen taloon. Joistakin on, samoin kuin on joistakin omakotitaloista näkymät naapurin kämppään ja pihalle. Niistä, joissa on tontti sen kokoinen että naapurille voi sanoa käsipäivää ikkunasta ikkunaan.
Mitä tulee siihen, ettet ymmärrä, niin asunnossa maksetaan sijainnista. Se ratkaisee jopa enemmän kuin itse asunto. Sitä en tiedä, oletko juntti vai et, mutta saat ihan vapaasti asua okt-alueella jossakin sivummalla, mutta niin saavat helsinkiläisetkin asua "ylikalliisti pienissä kopeissaan". Siinä kopin ympärillä kun on se syy, miksi se koppi halutaan juuri sieltä. Samoin kuin sinä haluat sen ok-talosi juuri sieltä. Sinä pidät sijainnista juuri siellä, kuten helsinkiläinen sijainnista Helsingissä. Ja se sijainti nyt on suhteessa Suomen kalleinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö meri ole vettä? Meillä on meri tuossa vieressä, uimarantakin Eirassa.
Hiukan eri asia rentoutua luonnonrannalla maalla verrattuna tähän Helsingin keskustaan, jossa satama-altaalla seistessä juopot ördäävät ja turistit ottavat kuvia.
Jep, satama-allas on tosiaan ainoa paikka missä täällä pääkaupunkiseudulla pääsee meren äärelle... ;D
Heh heh, todellakaan juntit eivät varmasti osaa hahmottaa kuinka paljon ranta-alueita Hgissä on. Ihan sellaisia luonnonrantoja joissa voi vaikka uida alasti niin halutessaan. Sen lisäksi vartioituja uimarantoja useita kymmeniä. Lisäksi siihen lähisaaret joissa on uimarantoja ja joihin pääsee ihan kausilipulla. Ördeillä on omat paikkansa, harvemmin niitä esim Kaivarin rannoilla näkee vaikka siellä on paljon ihmisiä kesäisin. Voi todellakin valita minkälaisen rannan haluaa ja lisäksi vielä Stadikan ja Kumpulan maauimalat.
Helsingin rannoissa on vikana se, että ne uivat valkoposkihanhen paskassa. Esimerkiksi monien tuttujeni hehkuttama Arabianranta on vastenmielinen paikka, ilmassa leijailee aivan järkyttävä haju, eikä missään ole edes oman pepun kokoista paskatonta länttiä, jos haluaa piknikille. Vierailemillani luonnonrannoilla on sama juttu, hanhenpaskaa, mädäntynyttä kaislaa ja tymäkkä sillin haju. Lisänä koiranpaskaa ja mahdollista ihmisen kakkaa. Mikähän sen sillin hajun oikein tekee? Ei esimerkiksi Pohjanlahden rannikolla meri haise niin voimakkaalle.
Olen asunut vuosia Arabianrannassa, enkä ole huomannut mitään vastenmielistä hajua täällä. Ja minulla on tarkka hajuaisti! Piti oikein käydä parvekkeella haistelemassa, ei tunnu mitään outoja hajuja, raikasta on ilma. Taitaa olla taas noita hevosmiesten tietotoimiston juttuja ne hajut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari vuotta sitten Ullanlinnasta maalle (no,siis Lohjalle...)isoon,omaan taloon muuttaneena voin sanoa,että ymmärrän sukulaisiasi. Meillä on lähin naapuri 200m päässä, ei tarvitse nähdä ja kuulla naapurien elämää. En enää vaihda kerrostaloon kuuntelemaan sitä ovien paukuttelua,musiikin soittoa ja muita elämän ääniä. 40 vuotta riitti,nyt hengitän puhdasta ilmaa ja kuuntelen aaltojen loiskintaa omassa rannassa.
Olen lapsuuteni asunut omakotitalossa omakotialueella. Mulle riitti se yhteisöllisyys, vertailu ja kyttääminen siellä. Edelleen ahdistaa, kun käyn vanhempien luona ja naapuri kyselee kuulumisistani jo pihalla, kun ”sattumalta” siinä puuhastelee lehtiä haravoimassa ihan rajalla.
Olen asunut yli puolet elämästäni kaupungin kivisessä keskustassa ja viihdyn erinomaisesti. Esim. Hki on kiva pikkukaupunki, jossa kaikki on kävelymatkan päässä. Toisaalta taas maalaistaustaiset vanhempani ovat aina viihtyneet omakotiasujina, joten se on niille fine.
Itse ilmoitin, ettei sellainen ole oma unelma-asumismuotoni, kun he utelivat, koska muutetaan lasten kanssa omakotitaloon. Ei vain ole yhtään intressejä asua jossakin Espoossa, ei kenelläkään meidän perheessä. Mökillä kyllä käydään kesäisin, mutta sielläkin viikko on maksimi, kun jo pitää mennä ihmisten ilmoille. Ei ne pihapuuhat, ötökät ja luonto nyt niin ihmeellisiä ole.
Kaverit muuttivat omakotitaloon, ja se on niille sopiva. Ne tykkää siitä ja hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä tökeröä arvostella miten muut ihmiset asuvat, mutta onhan tuo alle 100 neliöä kovin ahdas 5-henkiselle perheelle. Eikä edes parveketta?
Rivien välistä luettuna tuntuu että jonkinlaisen varakkaan ihmisen rooli tuntuu kovin tärkeältä APlle.
Ahdas? Meillä on 100 neliötä kuudelle hengelle. Eikä meillä ole edes autoa, kun ei sille ole mitään tarvetta kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun maalla ja isossa okt:ssa. Oli lapsilla tilaa kasvaa, leikkiä, juosta ja uida, sekä majoittaa kavereita ja muita vieraita.
Nyt on kuitenkin aikomus muuttaa kaupunkiin, kun talo on iso kahdelle, puutarha vaatii paljon työtä ja näin kahden ollen olisi ihana päästä nauttimaan kaupungin kulttuuritarjonnasta, kahviloista, leipomoista jne.Mutta, mutta, vaatimustasoni on korkea ja sen myötä asuntojen hinnat myös. Vähintään 120 m2 ja kolme mh (oma, vieras- ja työhuone). Mieluiten iso kattoterassi, iso, valoisa parvekekin ehkä välttäisi. Jos ja kun sellainen löytyy, muutamme. Kai.
Meidän taloyhtiöön valmistuu sellainen kattoterassillinen 130 neliöinen asunto. Hinta 1 300 000 €. Tervetuloa näyttöön!
Kiitos kutsusta, voisin tullakin, jos haluaisin asua Suomessa. Nyt olen iskenyt silmäni kerrostaloasuntoon, jonka hintalappu on 3.800.000 €. Mutta siitä puuttuu se kattoterassi ja parvekekin on aika pieni. Asunto sinänsä tilava 285 m2 ja vettä ikkunoiden alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kesällä tuli oikein riita asiasta, kun mökillämme kävi nuohooja ja omakotitalossa asuva äitini alkoi kertomaan hänelle omakotiasumisen ihanuuksia ja tekemisiensä määrää. Totesin tähän, että itse en haluaisi kuunaan muuttaa omakotitaloon ja äiti veti herneen nenään, ettei hän halua minua luokseen asumaan muutenkaan ja sätti minua, että ihmiset ovat erilaisia ja erilaisuus pitää hyväksyä....
T: 44 vuotias, joka on asunut omillaan kerrostalossa 16-vuotiaasta
Teidän sukunne näyttää olevan tuollaisia toisten asioihin puuttujia, miksi kommentoit äitisi asumista noin tökerösti.
Ilmeisesti muillekin sukulaisille olet vittuillut heidän asumisestaan niin antavat sulle takaisin.
Sukulaisenne arvelevat luultavasti teidän asuvan kaupungin vuokratalossa, jost heidän mielestään teillä alkaa olla korkea aika päästä pois omaan rauhaan omakotitaloon.
Mutta: älä yleistä. Maallakin asutaan myös ainakin taajamissa myös kerrostaloissa eivätkä ne kaikki ole kunnallisia vuokrataloja elämän laitapuolen kulkijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein ne, jotka kauhistelevat kerrostalo- ja rivitaloasumista ovat asuneet aina maalla ja omakotitalossa. Olen kuunnellut tuota kauhistelua ja aina kysynyt tällaisilta ihmisiltä, että ovatko itse kokeilleet asua muualla? No ei ole kokeiltu, oma tapa elää on ainoa oikea. Yleensä tuo näkökulma myös perustellaan, kun joku meikäläinen on kertonut jossain lehden haastattelussa kaupunkiasumisen kamaluudesta tai joku tutun tuttu muutti kaupungista maalle ja on nyt niin onnellinen... Itse olen niitä onnellisia, jotka vietti lapsuuden maalla ja muutti sitten kaupunkiin, elämänlaatu parani heti. Nyt vuosia myöhemmin asun 20min automatkan päässä isomman kaupungin keskustasta omakotitalossa rauhallisella alueella. Meidän asumisratkaisua on päivitelty siihen tyyliin, että tästähän ette ikinä muuta varmaan pois. En kyllä itse ajattele niin vaan elämäntilanteen ja oman halun mukaan mennään. Omakotitalossa on työtä ja aika usein matkat ruokakauppaan ja harrastuksiin vie aikaa. Lasten kanssa on helppoa, kun voi vaan olla omalla pihalla eikä välttämättä tarvitse lähteä erikseen puistoihin tai muualle. Toisaalta taas pienten lasten kanssa sitä puuhaa on niin paljon, että kyllä houkuttaa ajatus helpommasta asumisesta.
Niin ja yksi, mikä monilta unohtuu... On erilaisia kaupunkeja ja erilaisia asuinalueita. Liian usein oletetaan, että se kerrostaloasunto on juuri siinä ydinkeskustassa ruuhkaisimman kadun varrella ja kaikki on ihan kamalaa asfalttiviidakkoa koko ajan. Maalla on hyvää oma rauha, huonoa pienet piirit ja kyttääminen, kaupungissa enemmän töitä ja valinnanvaraa, myös kumppanin haussa... :) Ikuista vääntöähän tämä on, ihmisten on vain edelleen vaikea asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää sitä, että kaikki ei tykkää samoista asioista.
Se, mikä minun mielestä on surullista, että ei osata tehdä ratkaisuja tai luopua asioista. Jumitetaan siellä omakotitalossa, ei jaksa hoitaa sitä, mutta ei raaski luopuakaan. Sitten pakon edessä myydään ja valitellaan, kun hinta on liian alhainen. Ehkä vähän ohi aiheen, mutta juuri tuo, että eletään elämäntilanteen mukaan eikä jumituta yhteen ratkaisuun.
Taitaa olla aika yliarvioitu palkka jos kerran asutte vielä kerrostalossa.
Itse en sijoittaisi Helsingissä asuntoon älyttömiä summia, koska asunnon arvo romahtaa välittömästi, jos viereen tulee vokki tai kaupunki alkaa hajasijoittamaan meidän uusisasukkaitamme.
Mutta tämä siis on vain minun mielipide
Vierailija kirjoitti:
Itse en sijoittaisi Helsingissä asuntoon älyttömiä summia, koska asunnon arvo romahtaa välittömästi, jos viereen tulee vokki tai kaupunki alkaa hajasijoittamaan meidän uusisasukkaitamme.
Mutta tämä siis on vain minun mielipide
Asun Pasilassa. Kalliossa on lähin vokki, kävelymatkan päässä ja Pasilan ulkomaalaisprosentti lienee yksi Helsingin korkeimpia. Asuntoni arvo on viidessätoista vuodessa kaksinkertaistunut reilusta sadasta tonnista reiluun kahteen sataan tonniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en sijoittaisi Helsingissä asuntoon älyttömiä summia, koska asunnon arvo romahtaa välittömästi, jos viereen tulee vokki tai kaupunki alkaa hajasijoittamaan meidän uusisasukkaitamme.
Mutta tämä siis on vain minun mielipide
Asun Pasilassa. Kalliossa on lähin vokki, kävelymatkan päässä ja Pasilan ulkomaalaisprosentti lienee yksi Helsingin korkeimpia. Asuntoni arvo on viidessätoista vuodessa kaksinkertaistunut reilusta sadasta tonnista reiluun kahteen sataan tonniin.
Ja seuraavan 15 vuoden jälkeen laskee takaisin sinne sataan tonniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä auta mikään, jos omakotitalo on väärässä kunnassa tai jotenkin kaupunkialueella.
Kun vain siellä kotosuomessa ihminen voi oikealla tavalla elää ja asua. Kaikki muu on tilapäistä.
Valkeni tämäkin kerraan kun itseäni nuorempi sukulainen kysyi, että eikö ole kurjaa lähteä täältä ("ihanalta" yhteismökiltä) ja palata sinne [kotiin].
Samoin jotain siihen suuntaan, että onpa mukava päästä kotiin lepäämään ja rentoutumaan. Jotenkin hänellä vasta silloin, jollain etanatasolla, meni kaaliin, että meille se ikioma koti voikin olla tärkeä paikka.
Ehkä etanatasollakin menee viimeistään kaaliin, kun näkee vieraiden lähtevän ja tiellä auton takavalot katoavat, kuinka ikioma kesäpaikka olisi tärkeä, johon vieraat ja sukulaiset eivät tyrkyttäisi itseään ja lapsikatrastaan passastavaksi, vaan saisi kesäpaikassaan olla oman perheen kesken lepäillä ja rentoutua ja tehdä mitä itse haluaa.
Eikä vieraiden jäljiltä tarvitsisi ruveta heti siivoamaan tai pesemään lakanapyykkiä ja pyyhkeitä,
kun paikat ovat hujan hajan.
Sattumalta maksamme tästä kesäpaikasta puolet kaikista kiinteistökuluista, teemme osamme korjaus- ja rakennustöistä, huollamme kompostivessan aina lähtiessämme. Siivoamme jälkemme nuoluperiaatteella, ettei olisi kellään sanomista. En valita, että joudun puhdistamaan lieden sangen usein muidenkin jäljiltä. Pesen tai vien pesulaan matot, tyynyt, peitot vuosittain. Siihen nähden, että voimme viettää tuossa paratiisissa aikaamme ehkä peräti neljäsosan siitä, mitä lähempänä asuvat osaomistajat, teemme todella paljon hommia yhteiseksi hyväksi.
Kaupungistuminen nyt vaan kasvaa ympäri maailmaa kokoajan. Se vaan on fakta. Yksin isossa talossa maalla asuminen nyt vaan on suurimmalle osalle ihmiskunnasta mahdottomuus.