En uskalla tehdä lapsia kun pelkään niin h e lvetisti synnytystä!

Eikä niitä lapsia kannata kyllä tehdäkään.

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurjaa, että pelotellaan maailman luonnollisemmalla asialla eli synnytyksellä. Ehkä jonkun sortin terapia auttaa? Synnytyksestä selviää kyllä. Sairaalassa saa apua. Yllätyksiä voi tulla, mutta niinhän elämässä on aina. Lapset on upea juttu. Järjetön synnytyspelko kannattaa hoitaa.

Järjettömän synnytyspelon ainoa 'hoitokeino" on suunniteltu sektio.

Jos joku pelkää kuollakseen hämähäkkejä niin sanotko hänelle että tuo järjetön (ja täysin irrationaalinen pelko, toisin kuin synnytyspelko) kannattaa hoitaa pois? No et tietenkään.

Kyllä kannattaa sanoa että hoida pois koska hämähäkkejä nyt vain on olemassa, ja jos se todellakin haittaa elämää niin se kannattaa hoitaa. kognitiivista terapiaa ja altistusta niin aivot oppivat että hämähäkeissä ei ole pelättävää.

Kyllä tuo synnytyspelkokin on osittain irrationaalista jos ei ole vielä synnyttänyt, kun ei ole sitä vielä kokenut. En ole kieltämässä sektiota kuitenkaan pelkopotilailta jos se nyt on mielenterveyden säilymiselle ainoa keino.

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö tämä ketju jatkuu? :O

Vielä, pitääkö sinulle tämä vielä erikseen sanoa, että asian ymmärrät. Mene pois täältä, älysi ei riitä tämän ketjun asioiden käsittelemiseen, täällä keskustellaan naisten itsemääräämisoikeudesta hoitoaan koskevissa kysymyksissä. Osalle ihmisistä nämä asiat ovat edelleen yhdentekeviä ja mielellään nöyrästi tottelevat mitä heille sanotaan ja käsketään, ovathan he naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Ei minulla ole lakannut? Ehkä toki vähentynyt, mutta tilalle on tullut näitä lasten menoja ja sairasteluja yms, mutta edelleen harrastan, tapaan ystäviäni yms. Puolison kanssa käytiin pitkä ja rakentava keskustelu omien menojen tärkeydestä, ennen kuin lasten hankintaan ryhdyttiin. Samassa keskustelussa ilmaisin haluni synnyttää sektiolla, koska pelkäsin loukkaantuvani alatiesynnytyksessä niin, että tyydyttävä seksielämämme olisi muuttunut/olisin joutunut jotenkin rajoittamaan sosiaalista elämääni vaivojeni vuoksi. Puolisollani ei ollut mielipidettä synnytystapaan liittyen, mutta toki tuki mielipidettäni ja sektiolla syntyi aikanaan 2 (edelleen) täysin tervettä tyttöä. Suosittelen ihmisiä pohtimaan etukäteen millaisen elämän haluaisit ja pyrkimään sitä kohti, se kannattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Ei minulla ole lakannut? Ehkä toki vähentynyt, mutta tilalle on tullut näitä lasten menoja ja sairasteluja yms, mutta edelleen harrastan, tapaan ystäviäni yms. Puolison kanssa käytiin pitkä ja rakentava keskustelu omien menojen tärkeydestä, ennen kuin lasten hankintaan ryhdyttiin. Samassa keskustelussa ilmaisin haluni synnyttää sektiolla, koska pelkäsin loukkaantuvani alatiesynnytyksessä niin, että tyydyttävä seksielämämme olisi muuttunut/olisin joutunut jotenkin rajoittamaan sosiaalista elämääni vaivojeni vuoksi. Puolisollani ei ollut mielipidettä synnytystapaan liittyen, mutta toki tuki mielipidettäni ja sektiolla syntyi aikanaan 2 (edelleen) täysin tervettä tyttöä. Suosittelen ihmisiä pohtimaan etukäteen millaisen elämän haluaisit ja pyrkimään sitä kohti, se kannattaa.

Saitko jo tarpeeksi kerskuttua omaa erinomaisuuttasi?

Kyllä se sinunkin täydellinen elämäsi hajoaa, mies pettää tai saat syövän ja voit joutua auto-onnettomuuteen. Ei auta silloin mitkään että säilyipä emätinorgasmi kun otin sektion.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.sciencedaily.com/releases/2007/03/070319112534.htm

Mikä määrä alatiesynnytyksestä johtuvia haittoja!

404 page not found

Aika huono argumentti sulla

En kerta kaikkiaan ymmärrä näitä alatiesynnytyäjiå, joille toisten naisten sektio on ongelma. Mikä teitä toisen valinnassa pohjimmiltaan risoo?

Lääketiede kehittyy ja enää vettä ei haeta saviruukussa lähteeltä. Nykyään tippuneen hampaan tilalle voi hankkia implantin. Miesten erektiohäiriötä hoidetaan hoidetaan hyvinkin epäluonnollisilla tavoilla.

Miksi ihmeessä synnytystapa ei saisi kehittyä?

Lapsen aikuiseksi kasvattaminen on kyllä paljon pelottavampi projekti kaikin puolin kuin synnytys joka on ”hetkessä ohi” jos vertaa siihen aikaan ja vaivaan mikä menee lapsen kasvatukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Ei minulla ole lakannut? Ehkä toki vähentynyt, mutta tilalle on tullut näitä lasten menoja ja sairasteluja yms, mutta edelleen harrastan, tapaan ystäviäni yms. Puolison kanssa käytiin pitkä ja rakentava keskustelu omien menojen tärkeydestä, ennen kuin lasten hankintaan ryhdyttiin. Samassa keskustelussa ilmaisin haluni synnyttää sektiolla, koska pelkäsin loukkaantuvani alatiesynnytyksessä niin, että tyydyttävä seksielämämme olisi muuttunut/olisin joutunut jotenkin rajoittamaan sosiaalista elämääni vaivojeni vuoksi. Puolisollani ei ollut mielipidettä synnytystapaan liittyen, mutta toki tuki mielipidettäni ja sektiolla syntyi aikanaan 2 (edelleen) täysin tervettä tyttöä. Suosittelen ihmisiä pohtimaan etukäteen millaisen elämän haluaisit ja pyrkimään sitä kohti, se kannattaa.

Uskon ymmärtäneeni pointtisi ja on hyvä neuvo suunnitella lapsiperhe-elämää etukäteen eikä hetken mieliteosta päättää hankkia lapsia niin, että oman ajan väheneminen tuleekin sitten katkerana yllätyksenä. Ja tuo elämänasenne on mielestäni muutenkin oikea. Tässä ketjussa on vaan aika paljon vertailtu synnytystapoja keskenään. Hyvä, että teillä kaikki meni hyvin, niin kai se suurimmassa osassa sektioita sujuukin ja ihana kuulla, että teillä on kaksi tervettä lasta, jotka eivät kärsineet sektiosta.

Kommentissasi vaikutti, että valitsit sektion ensi-istumalla mieluisammalta tuntuvana vaihtoehtona. Et halunnut riskeerata seksuaaliterveyttäsi olettaen, että alatiesynnytyksessä sen säilyminen on arpapeliä. Minulle on oikeastaan yhdentekevää kuinka ihmiset synnyttävät. Kuitenkin harmittaa usein kuulla noin yksinkertaisia perusteluja kun kerran vaivaannutaan valintaansa perustelemaan. Moni lukutaidoton saattaa tyytyä noihin perusteisiin asioihin oikeasti perehtymättä.

Edelleenkään ei ole keltään pois, että äiti synnyttää sektiolla paitsi joltain osalta lapsia, joiden riski terveysongelmiin kasvaa sektion seurauksena. Siksi synnytystapa pitäisi nimenomaan valita lähtökohtien perusteella, ei ainoastaan äidin oletuksen, että hän toipuu sektiosta paremmin ja lapsikin varmaan on terve. Joskus se on lapsenedun mukaista, joskus ei. Toisaalta jos olet täysin terve, voisi olla, että kehosikin olisi selvinnyt vähemmällä alatiesynnytyksessä ja se olisi saattanut olla vielä enemmän lapsen edun mukaista.

Itselläni ei ollut synnytyspelkoa ennen tämän ketjun lukemista. Olen jo kokenyt alatiesynnytyksen ja toipunut hyvin. Ajattelin, että mihin pelottavaan voisin täällä muka törmätä... Mutta perehdyttyäni sektioon olen entistä vakuuttuneempi, että en valitsisi sektiota ilman terveydellisiä perusteita, sen verran hurja ja epämiellyttävä toimenpide kyseessä. Joillekin se on kuitenkin terveydellisestikin parempi vaihtoehto, joillekin taas alatiesynnytys ja joidenkin osalta ei voi tietää.

Päätöksen tekeminen alapäänsäilymisen perusteella kuulostaa niin yksinkertaistetulta, että monelle taisi tulla kuva, että valitsit täysin arpapelillä. Perusteesi olivat vajaat eikä neuvosi sen vuoksi pätevä muille synnyttäjille. Jotkut ehkä haluavatkin valita vaan ensimmäisenä mieluiselta tuntuvan vaihtoehdon perehtymättä syvemmin. Onneksi heilläkin synnytys sujuu usein hyvin eikä sillä ole negatiivisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Näillä argumenteilla ei kuitenkaan ole pätevää neuvoa muita valinnassa.

Erityisesti argumentti alapään säilymisestä paremmin kuin alatiesynnyttäjillä on yksilökohtaista ja toisaalta sektiosta palautuminen on usein myös raskaampaa kuin hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestä. Siksi kaikkien pitäisi valita synnytystapansa omien ja lapsensa lähtökohtien, ei tällaisten uskomusten perusteella. Toki virtsankarkailuongelmat ovat yleisempiä alateitse synnyttäneillä. Niitä ei kuitenkaan tule läheskään kaikille eikä sektiota vain voi suositella jokaiselle edes varmana tapana välttää kyseinen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Ei minulla ole lakannut? Ehkä toki vähentynyt, mutta tilalle on tullut näitä lasten menoja ja sairasteluja yms, mutta edelleen harrastan, tapaan ystäviäni yms. Puolison kanssa käytiin pitkä ja rakentava keskustelu omien menojen tärkeydestä, ennen kuin lasten hankintaan ryhdyttiin. Samassa keskustelussa ilmaisin haluni synnyttää sektiolla, koska pelkäsin loukkaantuvani alatiesynnytyksessä niin, että tyydyttävä seksielämämme olisi muuttunut/olisin joutunut jotenkin rajoittamaan sosiaalista elämääni vaivojeni vuoksi. Puolisollani ei ollut mielipidettä synnytystapaan liittyen, mutta toki tuki mielipidettäni ja sektiolla syntyi aikanaan 2 (edelleen) täysin tervettä tyttöä. Suosittelen ihmisiä pohtimaan etukäteen millaisen elämän haluaisit ja pyrkimään sitä kohti, se kannattaa.

Uskon ymmärtäneeni pointtisi ja on hyvä neuvo suunnitella lapsiperhe-elämää etukäteen eikä hetken mieliteosta päättää hankkia lapsia niin, että oman ajan väheneminen tuleekin sitten katkerana yllätyksenä. Ja tuo elämänasenne on mielestäni muutenkin oikea. Tässä ketjussa on vaan aika paljon vertailtu synnytystapoja keskenään. Hyvä, että teillä kaikki meni hyvin, niin kai se suurimmassa osassa sektioita sujuukin ja ihana kuulla, että teillä on kaksi tervettä lasta, jotka eivät kärsineet sektiosta.

Kommentissasi vaikutti, että valitsit sektion ensi-istumalla mieluisammalta tuntuvana vaihtoehtona. Et halunnut riskeerata seksuaaliterveyttäsi olettaen, että alatiesynnytyksessä sen säilyminen on arpapeliä. Minulle on oikeastaan yhdentekevää kuinka ihmiset synnyttävät. Kuitenkin harmittaa usein kuulla noin yksinkertaisia perusteluja kun kerran vaivaannutaan valintaansa perustelemaan. Moni lukutaidoton saattaa tyytyä noihin perusteisiin asioihin oikeasti perehtymättä.

Edelleenkään ei ole keltään pois, että äiti synnyttää sektiolla paitsi joltain osalta lapsia, joiden riski terveysongelmiin kasvaa sektion seurauksena. Siksi synnytystapa pitäisi nimenomaan valita lähtökohtien perusteella, ei ainoastaan äidin oletuksen, että hän toipuu sektiosta paremmin ja lapsikin varmaan on terve. Joskus se on lapsenedun mukaista, joskus ei. Toisaalta jos olet täysin terve, voisi olla, että kehosikin olisi selvinnyt vähemmällä alatiesynnytyksessä ja se olisi saattanut olla vielä enemmän lapsen edun mukaista.

Itselläni ei ollut synnytyspelkoa ennen tämän ketjun lukemista. Olen jo kokenyt alatiesynnytyksen ja toipunut hyvin. Ajattelin, että mihin pelottavaan voisin täällä muka törmätä... Mutta perehdyttyäni sektioon olen entistä vakuuttuneempi, että en valitsisi sektiota ilman terveydellisiä perusteita, sen verran hurja ja epämiellyttävä toimenpide kyseessä. Joillekin se on kuitenkin terveydellisestikin parempi vaihtoehto, joillekin taas alatiesynnytys ja joidenkin osalta ei voi tietää.

Päätöksen tekeminen alapäänsäilymisen perusteella kuulostaa niin yksinkertaistetulta, että monelle taisi tulla kuva, että valitsit täysin arpapelillä. Perusteesi olivat vajaat eikä neuvosi sen vuoksi pätevä muille synnyttäjille. Jotkut ehkä haluavatkin valita vaan ensimmäisenä mieluiselta tuntuvan vaihtoehdon perehtymättä syvemmin. Onneksi heilläkin synnytys sujuu usein hyvin eikä sillä ole negatiivisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Näillä argumenteilla ei kuitenkaan ole pätevää neuvoa muita valinnassa.

Erityisesti argumentti alapään säilymisestä paremmin kuin alatiesynnyttäjillä on yksilökohtaista ja toisaalta sektiosta palautuminen on usein myös raskaampaa kuin hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestä. Siksi kaikkien pitäisi valita synnytystapansa omien ja lapsensa lähtökohtien, ei tällaisten uskomusten perusteella. Toki virtsankarkailuongelmat ovat yleisempiä alateitse synnyttäneillä. Niitä ei kuitenkaan tule läheskään kaikille eikä sektiota vain voi suositella jokaiselle edes varmana tapana välttää kyseinen ongelma.

Minusta et itse argumentoinut oikein. Alapään pilalle menemisen riski on alatiesynnytyksessä suurempi, kuin sektiossa. Tämä on fakta. Jos sinulle seksuaalisuus ei ole niin tärkeää, ymmärräthän ihmisten olevan erilaisia?

On aivan käsittämätöntä, että naisia vielä 2000-luvullakin syyllistetään halusta seksuaaliseen nautintoon (väheksymättä synnytyksen kipua pelkääviä). Minusta molemmat ovat aivan yhtä hyviä syitä sektioon. Ainoastaan pelko itse synnytystapaa kohtaan ikään kuin hyväksytään. Kun pelko kohdistuu seksuaalisuuden heikentymiseen, naiselle nauretaan ja pahimmillaan luokitellaan sopimattomaksi äitiyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Ei minulla ole lakannut? Ehkä toki vähentynyt, mutta tilalle on tullut näitä lasten menoja ja sairasteluja yms, mutta edelleen harrastan, tapaan ystäviäni yms. Puolison kanssa käytiin pitkä ja rakentava keskustelu omien menojen tärkeydestä, ennen kuin lasten hankintaan ryhdyttiin. Samassa keskustelussa ilmaisin haluni synnyttää sektiolla, koska pelkäsin loukkaantuvani alatiesynnytyksessä niin, että tyydyttävä seksielämämme olisi muuttunut/olisin joutunut jotenkin rajoittamaan sosiaalista elämääni vaivojeni vuoksi. Puolisollani ei ollut mielipidettä synnytystapaan liittyen, mutta toki tuki mielipidettäni ja sektiolla syntyi aikanaan 2 (edelleen) täysin tervettä tyttöä. Suosittelen ihmisiä pohtimaan etukäteen millaisen elämän haluaisit ja pyrkimään sitä kohti, se kannattaa.

Uskon ymmärtäneeni pointtisi ja on hyvä neuvo suunnitella lapsiperhe-elämää etukäteen eikä hetken mieliteosta päättää hankkia lapsia niin, että oman ajan väheneminen tuleekin sitten katkerana yllätyksenä. Ja tuo elämänasenne on mielestäni muutenkin oikea. Tässä ketjussa on vaan aika paljon vertailtu synnytystapoja keskenään. Hyvä, että teillä kaikki meni hyvin, niin kai se suurimmassa osassa sektioita sujuukin ja ihana kuulla, että teillä on kaksi tervettä lasta, jotka eivät kärsineet sektiosta.

Kommentissasi vaikutti, että valitsit sektion ensi-istumalla mieluisammalta tuntuvana vaihtoehtona. Et halunnut riskeerata seksuaaliterveyttäsi olettaen, että alatiesynnytyksessä sen säilyminen on arpapeliä. Minulle on oikeastaan yhdentekevää kuinka ihmiset synnyttävät. Kuitenkin harmittaa usein kuulla noin yksinkertaisia perusteluja kun kerran vaivaannutaan valintaansa perustelemaan. Moni lukutaidoton saattaa tyytyä noihin perusteisiin asioihin oikeasti perehtymättä.

Edelleenkään ei ole keltään pois, että äiti synnyttää sektiolla paitsi joltain osalta lapsia, joiden riski terveysongelmiin kasvaa sektion seurauksena. Siksi synnytystapa pitäisi nimenomaan valita lähtökohtien perusteella, ei ainoastaan äidin oletuksen, että hän toipuu sektiosta paremmin ja lapsikin varmaan on terve. Joskus se on lapsenedun mukaista, joskus ei. Toisaalta jos olet täysin terve, voisi olla, että kehosikin olisi selvinnyt vähemmällä alatiesynnytyksessä ja se olisi saattanut olla vielä enemmän lapsen edun mukaista.

Itselläni ei ollut synnytyspelkoa ennen tämän ketjun lukemista. Olen jo kokenyt alatiesynnytyksen ja toipunut hyvin. Ajattelin, että mihin pelottavaan voisin täällä muka törmätä... Mutta perehdyttyäni sektioon olen entistä vakuuttuneempi, että en valitsisi sektiota ilman terveydellisiä perusteita, sen verran hurja ja epämiellyttävä toimenpide kyseessä. Joillekin se on kuitenkin terveydellisestikin parempi vaihtoehto, joillekin taas alatiesynnytys ja joidenkin osalta ei voi tietää.

Päätöksen tekeminen alapäänsäilymisen perusteella kuulostaa niin yksinkertaistetulta, että monelle taisi tulla kuva, että valitsit täysin arpapelillä. Perusteesi olivat vajaat eikä neuvosi sen vuoksi pätevä muille synnyttäjille. Jotkut ehkä haluavatkin valita vaan ensimmäisenä mieluiselta tuntuvan vaihtoehdon perehtymättä syvemmin. Onneksi heilläkin synnytys sujuu usein hyvin eikä sillä ole negatiivisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Näillä argumenteilla ei kuitenkaan ole pätevää neuvoa muita valinnassa.

Erityisesti argumentti alapään säilymisestä paremmin kuin alatiesynnyttäjillä on yksilökohtaista ja toisaalta sektiosta palautuminen on usein myös raskaampaa kuin hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestä. Siksi kaikkien pitäisi valita synnytystapansa omien ja lapsensa lähtökohtien, ei tällaisten uskomusten perusteella. Toki virtsankarkailuongelmat ovat yleisempiä alateitse synnyttäneillä. Niitä ei kuitenkaan tule läheskään kaikille eikä sektiota vain voi suositella jokaiselle edes varmana tapana välttää kyseinen ongelma.

Minusta et itse argumentoinut oikein. Alapään pilalle menemisen riski on alatiesynnytyksessä suurempi, kuin sektiossa. Tämä on fakta. Jos sinulle seksuaalisuus ei ole niin tärkeää, ymmärräthän ihmisten olevan erilaisia?

On aivan käsittämätöntä, että naisia vielä 2000-luvullakin syyllistetään halusta seksuaaliseen nautintoon (väheksymättä synnytyksen kipua pelkääviä). Minusta molemmat ovat aivan yhtä hyviä syitä sektioon. Ainoastaan pelko itse synnytystapaa kohtaan ikään kuin hyväksytään. Kun pelko kohdistuu seksuaalisuuden heikentymiseen, naiselle nauretaan ja pahimmillaan luokitellaan sopimattomaksi äitiyteen.

Minusta on vain älyttömän yksinkertaista valita sektio pelkästään tuolla perusteella. Tilastollisestikin vakavia alapäähaittoja tulee vähemmistölle alateitse synnyttävistä. Miten se on kuitenkin ainoa asia, joka siinä vaakakupissa painaa?

Synnytykseen liittyy niin monta muutakin asiaa äidin ja lapsen terveyteen liittyen, että ainoastaan tuolla perusteella tehty valinta on älyttömän yksinkertainen. Se osoittaa vain perehtymättömyyttä ollessaan ainoa tekijä päätöksen taustalla.

Tietenkin sektio on monesti terveydellisestikin perusteltua. Kuitenkaan sektiokaan ei ole mikään pommin varma keino välttyä kaikilta komplikaatioilta ja seksiongelmilta. Jo pelkkä raskaus pehmentää kudoksiasi ja kasvava kohtu rasittaa lantionpohjan lihaksia. Kuitenkin uskalsit tulla raskaaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Ei minulla ole lakannut? Ehkä toki vähentynyt, mutta tilalle on tullut näitä lasten menoja ja sairasteluja yms, mutta edelleen harrastan, tapaan ystäviäni yms. Puolison kanssa käytiin pitkä ja rakentava keskustelu omien menojen tärkeydestä, ennen kuin lasten hankintaan ryhdyttiin. Samassa keskustelussa ilmaisin haluni synnyttää sektiolla, koska pelkäsin loukkaantuvani alatiesynnytyksessä niin, että tyydyttävä seksielämämme olisi muuttunut/olisin joutunut jotenkin rajoittamaan sosiaalista elämääni vaivojeni vuoksi. Puolisollani ei ollut mielipidettä synnytystapaan liittyen, mutta toki tuki mielipidettäni ja sektiolla syntyi aikanaan 2 (edelleen) täysin tervettä tyttöä. Suosittelen ihmisiä pohtimaan etukäteen millaisen elämän haluaisit ja pyrkimään sitä kohti, se kannattaa.

Uskon ymmärtäneeni pointtisi ja on hyvä neuvo suunnitella lapsiperhe-elämää etukäteen eikä hetken mieliteosta päättää hankkia lapsia niin, että oman ajan väheneminen tuleekin sitten katkerana yllätyksenä. Ja tuo elämänasenne on mielestäni muutenkin oikea. Tässä ketjussa on vaan aika paljon vertailtu synnytystapoja keskenään. Hyvä, että teillä kaikki meni hyvin, niin kai se suurimmassa osassa sektioita sujuukin ja ihana kuulla, että teillä on kaksi tervettä lasta, jotka eivät kärsineet sektiosta.

Kommentissasi vaikutti, että valitsit sektion ensi-istumalla mieluisammalta tuntuvana vaihtoehtona. Et halunnut riskeerata seksuaaliterveyttäsi olettaen, että alatiesynnytyksessä sen säilyminen on arpapeliä. Minulle on oikeastaan yhdentekevää kuinka ihmiset synnyttävät. Kuitenkin harmittaa usein kuulla noin yksinkertaisia perusteluja kun kerran vaivaannutaan valintaansa perustelemaan. Moni lukutaidoton saattaa tyytyä noihin perusteisiin asioihin oikeasti perehtymättä.

Edelleenkään ei ole keltään pois, että äiti synnyttää sektiolla paitsi joltain osalta lapsia, joiden riski terveysongelmiin kasvaa sektion seurauksena. Siksi synnytystapa pitäisi nimenomaan valita lähtökohtien perusteella, ei ainoastaan äidin oletuksen, että hän toipuu sektiosta paremmin ja lapsikin varmaan on terve. Joskus se on lapsenedun mukaista, joskus ei. Toisaalta jos olet täysin terve, voisi olla, että kehosikin olisi selvinnyt vähemmällä alatiesynnytyksessä ja se olisi saattanut olla vielä enemmän lapsen edun mukaista.

Itselläni ei ollut synnytyspelkoa ennen tämän ketjun lukemista. Olen jo kokenyt alatiesynnytyksen ja toipunut hyvin. Ajattelin, että mihin pelottavaan voisin täällä muka törmätä... Mutta perehdyttyäni sektioon olen entistä vakuuttuneempi, että en valitsisi sektiota ilman terveydellisiä perusteita, sen verran hurja ja epämiellyttävä toimenpide kyseessä. Joillekin se on kuitenkin terveydellisestikin parempi vaihtoehto, joillekin taas alatiesynnytys ja joidenkin osalta ei voi tietää.

Päätöksen tekeminen alapäänsäilymisen perusteella kuulostaa niin yksinkertaistetulta, että monelle taisi tulla kuva, että valitsit täysin arpapelillä. Perusteesi olivat vajaat eikä neuvosi sen vuoksi pätevä muille synnyttäjille. Jotkut ehkä haluavatkin valita vaan ensimmäisenä mieluiselta tuntuvan vaihtoehdon perehtymättä syvemmin. Onneksi heilläkin synnytys sujuu usein hyvin eikä sillä ole negatiivisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Näillä argumenteilla ei kuitenkaan ole pätevää neuvoa muita valinnassa.

Erityisesti argumentti alapään säilymisestä paremmin kuin alatiesynnyttäjillä on yksilökohtaista ja toisaalta sektiosta palautuminen on usein myös raskaampaa kuin hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestä. Siksi kaikkien pitäisi valita synnytystapansa omien ja lapsensa lähtökohtien, ei tällaisten uskomusten perusteella. Toki virtsankarkailuongelmat ovat yleisempiä alateitse synnyttäneillä. Niitä ei kuitenkaan tule läheskään kaikille eikä sektiota vain voi suositella jokaiselle edes varmana tapana välttää kyseinen ongelma.

Minusta et itse argumentoinut oikein. Alapään pilalle menemisen riski on alatiesynnytyksessä suurempi, kuin sektiossa. Tämä on fakta. Jos sinulle seksuaalisuus ei ole niin tärkeää, ymmärräthän ihmisten olevan erilaisia?

On aivan käsittämätöntä, että naisia vielä 2000-luvullakin syyllistetään halusta seksuaaliseen nautintoon (väheksymättä synnytyksen kipua pelkääviä). Minusta molemmat ovat aivan yhtä hyviä syitä sektioon. Ainoastaan pelko itse synnytystapaa kohtaan ikään kuin hyväksytään. Kun pelko kohdistuu seksuaalisuuden heikentymiseen, naiselle nauretaan ja pahimmillaan luokitellaan sopimattomaksi äitiyteen.

Kyllä tuo sektio seksuaalisuuden menetyksen vuoksi on huono, siinä on yksinkertaistettu itsensä vain seksuaalisuuden ympärille kun ihminen on muutakin kuin seksuaalisuutensa. Se seksi on osa elämää, ei ainoa syy elää. Ne lapset vasta sitä seksiä haittaa, heräävät kokoajan, eivät nukahda tai nuku päiväunia.

En minä pyydä että umpisuoli poistetaan, koska se voi tulehtua.

Ketä saan syyttää, kun minulla ei ole tyydyttävää seksielämää sektion jälkeen?

NO YHYY. Älä tee lapsia, on ratkaisu. Hengissä siitä synnytyksestä usein selviää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Ei minulla ole lakannut? Ehkä toki vähentynyt, mutta tilalle on tullut näitä lasten menoja ja sairasteluja yms, mutta edelleen harrastan, tapaan ystäviäni yms. Puolison kanssa käytiin pitkä ja rakentava keskustelu omien menojen tärkeydestä, ennen kuin lasten hankintaan ryhdyttiin. Samassa keskustelussa ilmaisin haluni synnyttää sektiolla, koska pelkäsin loukkaantuvani alatiesynnytyksessä niin, että tyydyttävä seksielämämme olisi muuttunut/olisin joutunut jotenkin rajoittamaan sosiaalista elämääni vaivojeni vuoksi. Puolisollani ei ollut mielipidettä synnytystapaan liittyen, mutta toki tuki mielipidettäni ja sektiolla syntyi aikanaan 2 (edelleen) täysin tervettä tyttöä. Suosittelen ihmisiä pohtimaan etukäteen millaisen elämän haluaisit ja pyrkimään sitä kohti, se kannattaa.

Uskon ymmärtäneeni pointtisi ja on hyvä neuvo suunnitella lapsiperhe-elämää etukäteen eikä hetken mieliteosta päättää hankkia lapsia niin, että oman ajan väheneminen tuleekin sitten katkerana yllätyksenä. Ja tuo elämänasenne on mielestäni muutenkin oikea. Tässä ketjussa on vaan aika paljon vertailtu synnytystapoja keskenään. Hyvä, että teillä kaikki meni hyvin, niin kai se suurimmassa osassa sektioita sujuukin ja ihana kuulla, että teillä on kaksi tervettä lasta, jotka eivät kärsineet sektiosta.

Kommentissasi vaikutti, että valitsit sektion ensi-istumalla mieluisammalta tuntuvana vaihtoehtona. Et halunnut riskeerata seksuaaliterveyttäsi olettaen, että alatiesynnytyksessä sen säilyminen on arpapeliä. Minulle on oikeastaan yhdentekevää kuinka ihmiset synnyttävät. Kuitenkin harmittaa usein kuulla noin yksinkertaisia perusteluja kun kerran vaivaannutaan valintaansa perustelemaan. Moni lukutaidoton saattaa tyytyä noihin perusteisiin asioihin oikeasti perehtymättä.

Edelleenkään ei ole keltään pois, että äiti synnyttää sektiolla paitsi joltain osalta lapsia, joiden riski terveysongelmiin kasvaa sektion seurauksena. Siksi synnytystapa pitäisi nimenomaan valita lähtökohtien perusteella, ei ainoastaan äidin oletuksen, että hän toipuu sektiosta paremmin ja lapsikin varmaan on terve. Joskus se on lapsenedun mukaista, joskus ei. Toisaalta jos olet täysin terve, voisi olla, että kehosikin olisi selvinnyt vähemmällä alatiesynnytyksessä ja se olisi saattanut olla vielä enemmän lapsen edun mukaista.

Itselläni ei ollut synnytyspelkoa ennen tämän ketjun lukemista. Olen jo kokenyt alatiesynnytyksen ja toipunut hyvin. Ajattelin, että mihin pelottavaan voisin täällä muka törmätä... Mutta perehdyttyäni sektioon olen entistä vakuuttuneempi, että en valitsisi sektiota ilman terveydellisiä perusteita, sen verran hurja ja epämiellyttävä toimenpide kyseessä. Joillekin se on kuitenkin terveydellisestikin parempi vaihtoehto, joillekin taas alatiesynnytys ja joidenkin osalta ei voi tietää.

Päätöksen tekeminen alapäänsäilymisen perusteella kuulostaa niin yksinkertaistetulta, että monelle taisi tulla kuva, että valitsit täysin arpapelillä. Perusteesi olivat vajaat eikä neuvosi sen vuoksi pätevä muille synnyttäjille. Jotkut ehkä haluavatkin valita vaan ensimmäisenä mieluiselta tuntuvan vaihtoehdon perehtymättä syvemmin. Onneksi heilläkin synnytys sujuu usein hyvin eikä sillä ole negatiivisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Näillä argumenteilla ei kuitenkaan ole pätevää neuvoa muita valinnassa.

Erityisesti argumentti alapään säilymisestä paremmin kuin alatiesynnyttäjillä on yksilökohtaista ja toisaalta sektiosta palautuminen on usein myös raskaampaa kuin hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestä. Siksi kaikkien pitäisi valita synnytystapansa omien ja lapsensa lähtökohtien, ei tällaisten uskomusten perusteella. Toki virtsankarkailuongelmat ovat yleisempiä alateitse synnyttäneillä. Niitä ei kuitenkaan tule läheskään kaikille eikä sektiota vain voi suositella jokaiselle edes varmana tapana välttää kyseinen ongelma.

Oli minulla toki PALJON muitakin perusteita valita sektio. Ne kaikki järkiperusteet on vaan niin useita kertoja tässä ketjussa jo esitelty, että pidin viestini lyhyenä. Ihme kyllä viestini olisi silti ilmeisesti pitänyt sisältää kaikki ne faktat, jotka täällä jo useita kertoja esitelty(ilmeisesti eivät uppoa ihan kaikkien ajatuksiin muutamallakaan lukemiskerralla), nyt viestini on aiheuttanut ihmisissä jopa toivoa siitä, että saisin tappavan taudin tai elämäni muuten romuttuisi? Kuulostaa melko katkeralta, jos olisin ilkeä ihminen sanoisin, että kuulostaa siltä, että joku ei ole saanut kunnon seksiä aikoihin alapään tunnottomuuden ja löysyyden vuoksi ja purkaa sitten täällä palstalla patoutumat, mutta niinhän minä en sano. Toivon vaan, että me kaikki saamme elää hyvän, pitkän, onnellisen, terveen ja tyydyttävän elämän.

Vierailija kirjoitti:

En kerta kaikkiaan ymmärrä näitä alatiesynnytyäjiå, joille toisten naisten sektio on ongelma. Mikä teitä toisen valinnassa pohjimmiltaan risoo?

Lääketiede kehittyy ja enää vettä ei haeta saviruukussa lähteeltä. Nykyään tippuneen hampaan tilalle voi hankkia implantin. Miesten erektiohäiriötä hoidetaan hoidetaan hyvinkin epäluonnollisilla tavoilla.

Miksi ihmeessä synnytystapa ei saisi kehittyä?

Siis tämä juuri ihmetyttää. Synnytin itse sektorilla, tottakai. Sen saaminen oli nöyryyttävää ja vaikeaa. Tuntuu, että suurin osa naisista hyväksyy sen, että joutuu tunkemaan lapsen alapäästään ja jos joku on senverran huolissaan itsestään, että vaatii normaalia hoitoa, hänelle ollaan miltei katkeria??!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Ei minulla ole lakannut? Ehkä toki vähentynyt, mutta tilalle on tullut näitä lasten menoja ja sairasteluja yms, mutta edelleen harrastan, tapaan ystäviäni yms. Puolison kanssa käytiin pitkä ja rakentava keskustelu omien menojen tärkeydestä, ennen kuin lasten hankintaan ryhdyttiin. Samassa keskustelussa ilmaisin haluni synnyttää sektiolla, koska pelkäsin loukkaantuvani alatiesynnytyksessä niin, että tyydyttävä seksielämämme olisi muuttunut/olisin joutunut jotenkin rajoittamaan sosiaalista elämääni vaivojeni vuoksi. Puolisollani ei ollut mielipidettä synnytystapaan liittyen, mutta toki tuki mielipidettäni ja sektiolla syntyi aikanaan 2 (edelleen) täysin tervettä tyttöä. Suosittelen ihmisiä pohtimaan etukäteen millaisen elämän haluaisit ja pyrkimään sitä kohti, se kannattaa.

Uskon ymmärtäneeni pointtisi ja on hyvä neuvo suunnitella lapsiperhe-elämää etukäteen eikä hetken mieliteosta päättää hankkia lapsia niin, että oman ajan väheneminen tuleekin sitten katkerana yllätyksenä. Ja tuo elämänasenne on mielestäni muutenkin oikea. Tässä ketjussa on vaan aika paljon vertailtu synnytystapoja keskenään. Hyvä, että teillä kaikki meni hyvin, niin kai se suurimmassa osassa sektioita sujuukin ja ihana kuulla, että teillä on kaksi tervettä lasta, jotka eivät kärsineet sektiosta.

Kommentissasi vaikutti, että valitsit sektion ensi-istumalla mieluisammalta tuntuvana vaihtoehtona. Et halunnut riskeerata seksuaaliterveyttäsi olettaen, että alatiesynnytyksessä sen säilyminen on arpapeliä. Minulle on oikeastaan yhdentekevää kuinka ihmiset synnyttävät. Kuitenkin harmittaa usein kuulla noin yksinkertaisia perusteluja kun kerran vaivaannutaan valintaansa perustelemaan. Moni lukutaidoton saattaa tyytyä noihin perusteisiin asioihin oikeasti perehtymättä.

Edelleenkään ei ole keltään pois, että äiti synnyttää sektiolla paitsi joltain osalta lapsia, joiden riski terveysongelmiin kasvaa sektion seurauksena. Siksi synnytystapa pitäisi nimenomaan valita lähtökohtien perusteella, ei ainoastaan äidin oletuksen, että hän toipuu sektiosta paremmin ja lapsikin varmaan on terve. Joskus se on lapsenedun mukaista, joskus ei. Toisaalta jos olet täysin terve, voisi olla, että kehosikin olisi selvinnyt vähemmällä alatiesynnytyksessä ja se olisi saattanut olla vielä enemmän lapsen edun mukaista.

Itselläni ei ollut synnytyspelkoa ennen tämän ketjun lukemista. Olen jo kokenyt alatiesynnytyksen ja toipunut hyvin. Ajattelin, että mihin pelottavaan voisin täällä muka törmätä... Mutta perehdyttyäni sektioon olen entistä vakuuttuneempi, että en valitsisi sektiota ilman terveydellisiä perusteita, sen verran hurja ja epämiellyttävä toimenpide kyseessä. Joillekin se on kuitenkin terveydellisestikin parempi vaihtoehto, joillekin taas alatiesynnytys ja joidenkin osalta ei voi tietää.

Päätöksen tekeminen alapäänsäilymisen perusteella kuulostaa niin yksinkertaistetulta, että monelle taisi tulla kuva, että valitsit täysin arpapelillä. Perusteesi olivat vajaat eikä neuvosi sen vuoksi pätevä muille synnyttäjille. Jotkut ehkä haluavatkin valita vaan ensimmäisenä mieluiselta tuntuvan vaihtoehdon perehtymättä syvemmin. Onneksi heilläkin synnytys sujuu usein hyvin eikä sillä ole negatiivisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Näillä argumenteilla ei kuitenkaan ole pätevää neuvoa muita valinnassa.

Erityisesti argumentti alapään säilymisestä paremmin kuin alatiesynnyttäjillä on yksilökohtaista ja toisaalta sektiosta palautuminen on usein myös raskaampaa kuin hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestä. Siksi kaikkien pitäisi valita synnytystapansa omien ja lapsensa lähtökohtien, ei tällaisten uskomusten perusteella. Toki virtsankarkailuongelmat ovat yleisempiä alateitse synnyttäneillä. Niitä ei kuitenkaan tule läheskään kaikille eikä sektiota vain voi suositella jokaiselle edes varmana tapana välttää kyseinen ongelma.

Minusta et itse argumentoinut oikein. Alapään pilalle menemisen riski on alatiesynnytyksessä suurempi, kuin sektiossa. Tämä on fakta. Jos sinulle seksuaalisuus ei ole niin tärkeää, ymmärräthän ihmisten olevan erilaisia?

On aivan käsittämätöntä, että naisia vielä 2000-luvullakin syyllistetään halusta seksuaaliseen nautintoon (väheksymättä synnytyksen kipua pelkääviä). Minusta molemmat ovat aivan yhtä hyviä syitä sektioon. Ainoastaan pelko itse synnytystapaa kohtaan ikään kuin hyväksytään. Kun pelko kohdistuu seksuaalisuuden heikentymiseen, naiselle nauretaan ja pahimmillaan luokitellaan sopimattomaksi äitiyteen.

Kyllä tuo sektio seksuaalisuuden menetyksen vuoksi on huono, siinä on yksinkertaistettu itsensä vain seksuaalisuuden ympärille kun ihminen on muutakin kuin seksuaalisuutensa. Se seksi on osa elämää, ei ainoa syy elää. Ne lapset vasta sitä seksiä haittaa, heräävät kokoajan, eivät nukahda tai nuku päiväunia.

En minä pyydä että umpisuoli poistetaan, koska se voi tulehtua.

Niin siis edelleenkin seksi on vain osa elämää, kuten myös pidätyskyky. Seksi, virtsan- ja ulosteenpidäntyskyky ovat kuitenkin kaikki asioita elämässäni, joita haluan suojella ja pitää kunnossa, jos minulla on mitään valtaa siihen. Miten tämä on niin vaikeaa ymmärtää, miten??? Siksi haluan valita synnytystavan, missä on tutkitusti pienemmät riskit saada ongelmia edellämainittujen asioiden kanssa. Valitsemani synnytystapa on myös tutkitusti turvallisin tapa lapselle syntyä maailmaan. Ja koska asia on väännettävä rautalangasta, kyseessä on sektio.

Mies jätti jo raskausaikana. Yh ei kiinnosta ketään :(

Sektio ei auttanut mihinkään kun orgasmini eivät tule kuitenkaan yhdynnässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi pelkuri täällä myös.

Pahin pelkoni koskee kolmannen ja neljännen asteen repeämistä, sillä kärsin muutenkin elämää rajoittavasta suolistossairaudesta. Vessaan ehtiminen on muutenkin kiinni sekunneista, eli voi morjes jos alkaisi ryppynaru prakaamaan. Vaiva aiheuttaa nytkin ahdistuneisuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tiedän, että prosentuaalinen todennäköisyys pysyvään ulosteinkontinenssiin on pieni, mutta ei ne tilastot paljoa lohduta jos osuukin omalle kohdalle.

Ole huoleti, sillä sosiaalinen elämä lakkaa siihen lapsensaantiin.

Ei minulla ole lakannut? Ehkä toki vähentynyt, mutta tilalle on tullut näitä lasten menoja ja sairasteluja yms, mutta edelleen harrastan, tapaan ystäviäni yms. Puolison kanssa käytiin pitkä ja rakentava keskustelu omien menojen tärkeydestä, ennen kuin lasten hankintaan ryhdyttiin. Samassa keskustelussa ilmaisin haluni synnyttää sektiolla, koska pelkäsin loukkaantuvani alatiesynnytyksessä niin, että tyydyttävä seksielämämme olisi muuttunut/olisin joutunut jotenkin rajoittamaan sosiaalista elämääni vaivojeni vuoksi. Puolisollani ei ollut mielipidettä synnytystapaan liittyen, mutta toki tuki mielipidettäni ja sektiolla syntyi aikanaan 2 (edelleen) täysin tervettä tyttöä. Suosittelen ihmisiä pohtimaan etukäteen millaisen elämän haluaisit ja pyrkimään sitä kohti, se kannattaa.

Uskon ymmärtäneeni pointtisi ja on hyvä neuvo suunnitella lapsiperhe-elämää etukäteen eikä hetken mieliteosta päättää hankkia lapsia niin, että oman ajan väheneminen tuleekin sitten katkerana yllätyksenä. Ja tuo elämänasenne on mielestäni muutenkin oikea. Tässä ketjussa on vaan aika paljon vertailtu synnytystapoja keskenään. Hyvä, että teillä kaikki meni hyvin, niin kai se suurimmassa osassa sektioita sujuukin ja ihana kuulla, että teillä on kaksi tervettä lasta, jotka eivät kärsineet sektiosta.

Kommentissasi vaikutti, että valitsit sektion ensi-istumalla mieluisammalta tuntuvana vaihtoehtona. Et halunnut riskeerata seksuaaliterveyttäsi olettaen, että alatiesynnytyksessä sen säilyminen on arpapeliä. Minulle on oikeastaan yhdentekevää kuinka ihmiset synnyttävät. Kuitenkin harmittaa usein kuulla noin yksinkertaisia perusteluja kun kerran vaivaannutaan valintaansa perustelemaan. Moni lukutaidoton saattaa tyytyä noihin perusteisiin asioihin oikeasti perehtymättä.

Edelleenkään ei ole keltään pois, että äiti synnyttää sektiolla paitsi joltain osalta lapsia, joiden riski terveysongelmiin kasvaa sektion seurauksena. Siksi synnytystapa pitäisi nimenomaan valita lähtökohtien perusteella, ei ainoastaan äidin oletuksen, että hän toipuu sektiosta paremmin ja lapsikin varmaan on terve. Joskus se on lapsenedun mukaista, joskus ei. Toisaalta jos olet täysin terve, voisi olla, että kehosikin olisi selvinnyt vähemmällä alatiesynnytyksessä ja se olisi saattanut olla vielä enemmän lapsen edun mukaista.

Itselläni ei ollut synnytyspelkoa ennen tämän ketjun lukemista. Olen jo kokenyt alatiesynnytyksen ja toipunut hyvin. Ajattelin, että mihin pelottavaan voisin täällä muka törmätä... Mutta perehdyttyäni sektioon olen entistä vakuuttuneempi, että en valitsisi sektiota ilman terveydellisiä perusteita, sen verran hurja ja epämiellyttävä toimenpide kyseessä. Joillekin se on kuitenkin terveydellisestikin parempi vaihtoehto, joillekin taas alatiesynnytys ja joidenkin osalta ei voi tietää.

Päätöksen tekeminen alapäänsäilymisen perusteella kuulostaa niin yksinkertaistetulta, että monelle taisi tulla kuva, että valitsit täysin arpapelillä. Perusteesi olivat vajaat eikä neuvosi sen vuoksi pätevä muille synnyttäjille. Jotkut ehkä haluavatkin valita vaan ensimmäisenä mieluiselta tuntuvan vaihtoehdon perehtymättä syvemmin. Onneksi heilläkin synnytys sujuu usein hyvin eikä sillä ole negatiivisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Näillä argumenteilla ei kuitenkaan ole pätevää neuvoa muita valinnassa.

Erityisesti argumentti alapään säilymisestä paremmin kuin alatiesynnyttäjillä on yksilökohtaista ja toisaalta sektiosta palautuminen on usein myös raskaampaa kuin hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestä. Siksi kaikkien pitäisi valita synnytystapansa omien ja lapsensa lähtökohtien, ei tällaisten uskomusten perusteella. Toki virtsankarkailuongelmat ovat yleisempiä alateitse synnyttäneillä. Niitä ei kuitenkaan tule läheskään kaikille eikä sektiota vain voi suositella jokaiselle edes varmana tapana välttää kyseinen ongelma.

Oli minulla toki PALJON muitakin perusteita valita sektio. Ne kaikki järkiperusteet on vaan niin useita kertoja tässä ketjussa jo esitelty, että pidin viestini lyhyenä. Ihme kyllä viestini olisi silti ilmeisesti pitänyt sisältää kaikki ne faktat, jotka täällä jo useita kertoja esitelty(ilmeisesti eivät uppoa ihan kaikkien ajatuksiin muutamallakaan lukemiskerralla), nyt viestini on aiheuttanut ihmisissä jopa toivoa siitä, että saisin tappavan taudin tai elämäni muuten romuttuisi? Kuulostaa melko katkeralta, jos olisin ilkeä ihminen sanoisin, että kuulostaa siltä, että joku ei ole saanut kunnon seksiä aikoihin alapään tunnottomuuden ja löysyyden vuoksi ja purkaa sitten täällä palstalla patoutumat, mutta niinhän minä en sano. Toivon vaan, että me kaikki saamme elää hyvän, pitkän, onnellisen, terveen ja tyydyttävän elämän.

Alapeukkuja satelee, aina kun löysyys mainitaan, alkaa alapeukku myrsky. Synnyttämättömät naiset, kiinnittäkää huomiota tähän, vaikuttaa hätäiseltä, katkeralta peittelyltä minusta. Mutta se on tietysti vain minun mielipiteeni, en osaa sanoa alapään tilanteesta mielipidettä, kuin vain sektiosynnytyksen jälkeen. Tilanne alhaalla itsellä on tismalleen ennallaan, niin sieltähän ei tullut ketään ulos.