En uskalla tehdä lapsia kun pelkään niin h e lvetisti synnytystä!

En minäkään halua naisena lapsia. Jos olisin mies, tilanne olisi eri. Heillehän lapset vain tupsahtavat jostain tekemättä mitään.

Uskon, että jos synnytys lähtee luonnollisesti käyntiin, kaikki on paljon helpompaa ja kivuttomampaa. Itselläni jouduttiin molemmat synnytykset käynnistämään. Ekassa synnytyksessä kivut oli järkyttävät, koska synnytys pitkittyi, sain oksitosiinia jatkuvasti ja minulla oli sängystä poistumiskielto. Eli letkujen vankina sängyssä, kipuja ei pystynyt lievittämään liikkumalla, ammeessa tms...tosi kliinistä ja kiduttavaa. Sain epiduraalin, joka auttoi vaan puoliksi. Kätilö laittoi lämpötyynyn mahani päälle lievitykseksi. Heitin sen tuskissani lattialle....Ponnistusvaihe pitkittyi ja pitkittyi, luulin oikeasti kuolevani. No, lapsi vietiin pois elvytykseen synnyttyään. Ei siis hengittänyt syntyessään ja syy oli pitkittynyt synnytys. En saanut mitään synnytyksen jälkeistä keskustelua vaikka pyysin sitä kahdesti.

Viereisten äitien kanssa kätilöt kävivät juttelemassa vuodeosastolla, vaikka heidän synnytykset olivat olleet ns normaalit. Jouduimme käymään vauvan kanssa pääultrassa heti synnytyksen jälkeen, koska oli epäilys että vauva olisi saanut hapenpuutteesta pysyviä vaurioita. Mitään selityksiä ja keskusteluja en saanut. Onneksi vauva oli kunnossa ja kasvoi normaalisti! Pelko jäi ja pelkäsin jo valmiiksi toista synnytystä. Sekin jouduttiin käynnistämään ja vaikka pääsin ammehuoneeseen, olin taas letkujen vankina sängyssä. Nyt eri sairaalassa kätilöt ja lääkärit ymmärsivät toimia ajoissa ja minut laitettiin hätäsektioon. Vauva sai 9 pistettä ja hänellä oli kaikki hyvin.

Itse kärsin valtavasta verenhukasta leikkauspöydällä ja lääkäreillä oli vaikeuksia kursia kohtuni sisään. Minulla oli synnytyksessä korkea kuume ja kohtutulehdus...Paraneminen oli tuskallista leikkauksen jälkeen, sain monta pussia verta ja antibioottia. Onneksi olin nuori ja paranin yllättävän hyvin kaikesta huolimatta. Ja vauva oli niin ihana, että se kaikki ikävä unohtui ja kätilöt olivat todella ammattitaitoisia, ja sain sen keskustelunkin vihdoin ja viimein!

Mutta juuri näiden kokemusten takia kolmatta ei tullut. Tai jos olisi, niin olisin ehdottomasti pyytänyt suunniteltua sektiota. Onneksi olen poikkeus, suurimmalla osalla menee paljon paremmin. Musta se kipukaan ei haittaa, jos vauva ja minä ollaan vaan turvassa ja saisi kokea, mille ne luonnolliset luomusupistukset tuntuisivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnyttäminen sattuu kyllä, kipu on kuukautiskipumaista mutta monin verroin kovempaa. Kipu ei synnytyksen edetessä kauheasti pahene kun oma keho lähettää lievitystä ja turtuu vähän. Luulen että kauhukokemukset tulee siitä että on otettu eåiduraali (vie usein kivun TÄYSIN pois) ja sen vaikutus on lakannut niin synnytyksen ollessa pitkällä keho hyppää kipuun suoraan ilman turtumista.

Kipu lakkaa sillä sekunnilla kun vauva tulee ulos.

No joo, niinhän sitä sanotaan. Kyllä se mullakin lakkasi vähäksi aikaa kun vauva tuli ulos mutta peräaukkoon saakka repeäminen piti huolen siitä ettei kivutonta aikaa ollut seuraavan vuoden aikana. Ärsyttää kun aina kaunistellaan synnytystä mutta aina se kipu ei todellakaan ole mennyttä kun homma on ohi. Moni sitten järkyttyy kun se olo ei olekaan kovin hyvä, et istu et kävele...

Ja lisään vielä että jos joku komplikaatio tulee kuten sulkijalihaksen repeämä niin jälkihoito on luokattoman huonoa. Asiaa ei erityisemmin huomioitu sairaalassa eikä neuvolassa, seurauksena synnytyksen jälkeinen masennus ja traumaperäinen stressihäiriö.

Olen itse myös käsittänyt sen, että synnytyksen jälkeisiä vaurioita vähätellään ja naisen tuntemuksia siinä samalla. Minusta olisi reilua kertoa avoimesti siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen. Yllättäen näistä ”pieleen menoista” ei kuitenkaan pidetä yllä todellista tilastoa. Omista potilaspapereistani olen lukenut mm. toipuneeni täysin vaikka todellisuudessa ei näin ole ollut. Lääkärin selitys oli se, että ”synnytys nyt vaan muuttaa joitakin asioita”. Minulla kyse on loppuelämän kestävästä haitasta.

Mä edelleen peräänkuulutan sitä taulukkoa alatiesynnytyksen vaurioista ja riskeistä. Sektiosta löytyy vaikka millä mitalla ”sektion vaarat” tutkimuksia mutta alatiesynnytyksestä en ole vastaavia löytänyt. Pelkopolilla kun kysyin niin vastaus oli että ”no onhan siinä riskinsä mutta ei mitään niin pahaa kuin sektiossa”

Itellä kiireellinen sektio takana eikä mitään negatiivista sanottavaa. Kokemuksena erittäin positiivinen vaikka olikin hätä päällä kun vauvan syke katos kokonaan pitkäks aikaa. Sektio oli jo kylläkin varattuna pelkoindikaatiolla vaikka todellinen syy oli alatiesynnytyksen riski mun terveydelle.

Tässä alatiesynnytyksen riskejä ja miten voit niitä yrittää vähentää. https://www.bellybelly.com.au/birth/risks-of-natural-birth/

Tässäkin on vaan osa riskeistä eikä ole mainittu kuinka suuri riski on saada vaurioita.

Mä taas olin niin totaalisen kyllästynyt raskauteen että odotin jokaisessa (3) raskaudessani synnytystä kuin kuuta nousevaa! Raskaus todellakin sai odottamaan synnytystä! 😂

Miksi lääkärit, terveydenhoitajat ja kätilöt suosittelevat alatiesynnytystä ellei se oikeasti ole parempi? Niinpä. Kätilö ja terveydenhoitaja ihan oikeasti ajattelevat naisen parasta eivätkä taatusti suosittelisi alatiesynnytystä niin tosissaan ellei se aidosti oikeasti olisi parempi. Mulla on aina ollut todella ihanat terveydenhoitajat ja ihanat kätilöt raskauksien aikana ja synnytyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi lääkärit, terveydenhoitajat ja kätilöt suosittelevat alatiesynnytystä ellei se oikeasti ole parempi? Niinpä. Kätilö ja terveydenhoitaja ihan oikeasti ajattelevat naisen parasta eivätkä taatusti suosittelisi alatiesynnytystä niin tosissaan ellei se aidosti oikeasti olisi parempi. Mulla on aina ollut todella ihanat terveydenhoitajat ja ihanat kätilöt raskauksien aikana ja synnytyksissä.

Sitten kun nainen valittaa että seksielämä ei tunnu hänestä enää miltään niin samat ihmiset sanoo että mutta onhan sinulla lapsi ja kaikkea ei voi saada.

Kuinkahan moni sanoo samoin miehelle ettå mitä valitat pilalle mennyttä seksielämää kun onhan sinulla nyt lapsi?

Eli alatiesynnytyksessä viimeinen henkilö jonka etua siinä ajatellaan on se synnyttävä nainen.

Olen synnyttänyt nainen ja seksielämäni on vain parantunut synnytyksen myötä. Samaa olen kuullut paljon muiltakin.

No totta hitossa vauva synnytetään ensisijaisesti alateitse? Synnytys tapahtuu luonnon mukaan alateitse niin ihmisillä kuin eläimilläkin, sieltä se jälkeläinen maailmaan putkahtaa! Riskitilanteet on tietenkin asia erikseen ja joissain tilanteissa joudutaan päätymään sektioon, mutta mikään ensisijainen menetelmä se ei ole jos alatiesynnytystä pidetään täysin mahdollisena.

Lapsia EI OLE mikään pakko tehdä. Myöskään ketään ei pakoteta alateitse synnyttämään. Mun mielestä silti alatiesynnytys on maailman luonnollisin asia ajatuksena. Jotenki ihan selvä homma että jos lapsi tehdään ja raskaana ollaan niin alakerrasta se sitten ulos putkahtaa?! 😂

Olen 22v nainen ja aion synnyttää ilman kivunlievitystä. Haluan kokea aidon oikean luomusynnytyksen :)

Vierailija kirjoitti:

Olen 22v nainen ja aion synnyttää ilman kivunlievitystä. Haluan kokea aidon oikean luomusynnytyksen :)

Onnea koitokseen. Olen tahtomattani joutunut synnyttämään luomuna ja toivon ettei kenenkään tarvitsisi kokea sitä rääkkäystä. On varmaan sanomattakin selvää, että lapsiluku jäi yhteen.

Vierailija kirjoitti:

No totta hitossa vauva synnytetään ensisijaisesti alateitse? Synnytys tapahtuu luonnon mukaan alateitse niin ihmisillä kuin eläimilläkin, sieltä se jälkeläinen maailmaan putkahtaa! Riskitilanteet on tietenkin asia erikseen ja joissain tilanteissa joudutaan päätymään sektioon, mutta mikään ensisijainen menetelmä se ei ole jos alatiesynnytystä pidetään täysin mahdollisena.

Lapsia EI OLE mikään pakko tehdä. Myöskään ketään ei pakoteta alateitse synnyttämään. Mun mielestä silti alatiesynnytys on maailman luonnollisin asia ajatuksena. Jotenki ihan selvä homma että jos lapsi tehdään ja raskaana ollaan niin alakerrasta se sitten ulos putkahtaa?! 😂

Miksi se maailman luonnollisin asia on tehty sellaiseksi että se repii ja rikkoo synnyttäjän?

Mikä muu luonnollinen asia tekee samaa?

Vierailija kirjoitti:

Hei, kaikki synnytyskammoiset! Tässä vähän toisenlaista näkökulmaa asioihin...Vanhempana oleminen on mahtavaa! Oman lapsen aikuiseksi kasvattaminen kestää 18-vuotta, ja vanhempana oleminen kestää koko loppu elämän. Ja ne ovat upeita vuosia! Ja itse synnytys taas kestää muutamista tunneista muutamaan vuorokauteen, pahimmillaan. Eli aika on "suhteellista"pahimmillaan muutaman vuorokauden mittainen kärsimys koko loppuelämän kestävästä onnesta on lopulta aika pieni hinta.

Lisäksi nykyisin saa synnyttäjä kaiken mahdollisen kivunlievityksen, mitä ikinä vain voi olla. Toki myös sektion, (mutta aloittaja sanoi, että hän ei haluaisi sitä). Ennen vanhaan ollaan synnytetty ilman mitään kivunlievitystä jossakin saunassa, ja on jääty henkiin! Aika hyvin siis on nykyajan naisilla asiat.

Itselläni on taustalla aivan käsittämättömän vaikea raskausaika. Siihen joku synnytys vielä päälle, niin voin sanoa, että synnytys (niin hirveää kuin se olikin), oli pikkujuttu verrattuna siihen, että vietin 9 kuukautta "pää pöntössä" raskaispahoinvoinnin takia.

Ennen aikaan kyllä synnyttäjiå kuoli paljon.

Omissa raskauksissani oli niin suuria ongelmia, että tämä iänikuinen kinastelu alatiesynnytys vs. sektio tuntuu väsyttävältä ja kaukaiselta. Minulla ei ollut mitään ylelliseltä kuulostavaa valtaa päättää yhtään mistään, vaan pataljoonan verran lääkäreitä pohtivat ja analysoivat vaikeaa tilannettani sairaalasänkyni vieressä. Siinä eivät lempimusiikit soineet ja synnytysammeen poreet kuplinneet, kun taisteltiin elämästä ja kuolemasta.

Vierailija kirjoitti:

Villilo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut aina kauhea sairaalakammo. Melkein pyörryin synnytysvalmennuksessa kun puhuttiin puudutuspiikeistä. Synnytyspäivänä pysyin kotona kiltisti niin kauan kuin supistusten välit olivat tarpeeksi tiheät. Olin etukäteen päättänyt että en ota epiduraalia repeämisvaaran vuoksi. Olisin kuitenkin sairaalassa sen todellakin ottanut mutta oli jo liian myöhäistä. Ilokaasun voimalla sen kuitenkin kestin ja tikkejä ei tarvittu lainkaan. Eli kun ei puuduteta täysin tunnottomaksi naisen vartalo kyllä kertoo miten tehdään

Voi kiitos sinulle tästä ihastuttavasta viestistäsi. Ilmeisesti minun vartaloni on viallinen vai lieko vika jossain korvieni välissä. Ei ehditty lääkityksiä myöskään antaa, repeämät erittäin pahat ja jo kaksi korjausleikkausta takana, vieläkään ei asiat kunnossa ja kipuja päivittäin. Sellaista se, vika lienee sitten ollut kroppani, kun ei ollutkaan täsmälleen samanlainen kuin sinulla.

Onko pakko vetää hernettä tahallaan nenään? 

Yleisesti se menee niin, että mitä vähemmän lääkkeellistä puuttumista tai puuduttamista, sen paremmin luonto hoitaa homman. Ei tietenkään kaikilla, eläintenkin synnytykset menee välillä niin pieleen kun mennä voi ja loppu tulos on, että kukaan ei ole hengissä. 

Syöksysynnytyksen riskeistä en ole lukenut, tai siis tilastoja että miten usein niissä tulee pahoja vaurioita äidille. Sen toivoisin tulevan yleisemmäksi, että aikaisemmin lapsensa nopeasti synnyttäneet otettaisiin paitsi tosissaan (äitejähän ei aina kuunnella), niin myös aikaisin sairaalaan. 

Itse olen synnyttänyt kolme kertaa, joista ensimmäisessä oli epiduraali, toisessa ei kerta kaikkiaan mitään ja kolmannessa ilokaasu hieman auttoi. Ensimmäisen synnytyksen jäljiltä sain pari tikkiä, koska en tiennyt mihin ponnistaa kun mitään en tuntenut. Olin tokkurassa jonkun aikaa ja vauva myös. Kaksi muuta synnytystä oppikirjan mukaan, ja itse toivuin nopeasti ilman vaurioita. Vauvat virkeitä heti. Tälläkään ei ole tarkoitus syyllistää ketään, vaan tuoda ilmi, että menee niitä synnytyksiä hyvinkin, vaikka se sattuu. 

Ei ne tikit lääkkeistä johtunut vaan siitä että lapsi oli ensinmäinen. Toisella ja kolmannella olit jo valmiiksi venynyt. Sitä se synnytys tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No totta hitossa vauva synnytetään ensisijaisesti alateitse? Synnytys tapahtuu luonnon mukaan alateitse niin ihmisillä kuin eläimilläkin, sieltä se jälkeläinen maailmaan putkahtaa! Riskitilanteet on tietenkin asia erikseen ja joissain tilanteissa joudutaan päätymään sektioon, mutta mikään ensisijainen menetelmä se ei ole jos alatiesynnytystä pidetään täysin mahdollisena.

Lapsia EI OLE mikään pakko tehdä. Myöskään ketään ei pakoteta alateitse synnyttämään. Mun mielestä silti alatiesynnytys on maailman luonnollisin asia ajatuksena. Jotenki ihan selvä homma että jos lapsi tehdään ja raskaana ollaan niin alakerrasta se sitten ulos putkahtaa?! 😂

Miksi se maailman luonnollisin asia on tehty sellaiseksi että se repii ja rikkoo synnyttäjän?

Mikä muu luonnollinen asia tekee samaa?

Koska syntiinlankeemuksen yhteydessä Jumala asetti niin, että ”Kivulla pitää sinun lapsesi synnyttämän”. Sen vuoksi täysin kivuton synnytys on utopia.

Olen 36 vuotias ja 8 lasta .

Muistan kyllä sen ensimmäisen lapsen synnytyksen.se avautumis vaihe kestää ensisynnyttäjällä aika,pitkään samoin ponnistus vaihe.Kyllä siinä muutama kirosana tais päästä.kätilökin totes että nyt keskity ponnistamiseen eikä huutamiseen.kolme viimeisintä synnytystä ovat olleet helppoja ja nopeita.ylensä kun olen mennyt sairaalaan olen ollut siellä vaan muutaman tunnin niin vauva on jo syntynyt..mutta kyllä siinä.oli sellanen avuton tunne kun sattu niin hirveesti ja toivoi vaan että se loppuu mahd pian.

Synnytys on oikeasti ihan kamalaa ja tuntuu kuin kestäisi ikuisuuden. Ainoa, mikä antaa voimaa jatkaa on se, että tietää kipujen loppuvan, kun synnytys on ohi. Sektiota ei tarvitse pelätä, on miljoona kertaa armollisempaa. Ensimmäinen lapsi syntyi kiireellisellä sektiolla ja toinen pelkosektiolla. Lapsiluku on nyt täynnä, mutta valitsisin sektion edelleen, jos pitäisi. Synnytyksessä voi tapahtua mitä tahansa, kesto voi olla kymmeniä tunteja, suunnitellussa sektiossa olet hyvissä käsissä ja homma on nopeasti ohi.

Samat ihmiset jotka hakee huiseja elämyksiä benji/laskuvarjohypyillä, kalliokiipeilyillä, riippuliidolla, syvänmerensukelluksilla, reppureissuilla Intiaan ja vääntämällä rautaa riisikakkujen ja munanvalkuaisten voimalla, itkee kun synnytys saattaa ottaa kipeetä.

Älä jännitä, synnytyshän on suorastaan orgastinen ja varsinkin luomuna saat synnytysorgasmin.

Eiku...

Eiköhän ole niin, että nykyään myös synnytykseen sopimattomat naiset selviävät synnytyksestä lääketieteen keinoin ja lisääntyvät. Näin luonnonvalinta ei poista naisia, joiden lantio/kudokset eivät kestä synnytystä. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa naisista

Synnytys, jossa tarvitaan lääkärin varallaoloa on aika kaukana luonnollisesta tapahtumasta ja samasta syystä en itse ikinä ottaisi riskiä vaikeasta vammasta synnytyksen yhteydessä. Sektio Suomessa tai ostettuna ulkomailta on ainoa järkevänä pitämäni vaihtoehto.