Kotiäidit, mitä OIKEASTI teette päivän aikana kotona? Ei kait se koko päivä kulu siihen lapsen hoitamiseen ja kotitöiden tekemiseen?

Vuosi Koti-isänä Hyvin hauskaa. Oma ratkaisu -  pelataan fudista, jutellaan politiikkaa ja soitetaan kitaraa: ikää.2+vuotta. Snadia syrjintää olen ollut huomaavinani tietyissä paikoissa.

En aktiivisesti hakeudu Äitien seuraan, heillä tuntuu jostain syystä olevan krooninen vihasyndrooma. En ota kantaa asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koti-isänä meni päivä leppoisasti. Aamulla vaunulenkki, sisälle tekeen ruokaa, lapsi päiväunille, kotityöt, kahvia rauhassa, päikkärit ehkä, lapsi herää niin ulos, välipalaa, leikkimistä, ruokaa, kotitöitä, iltatoimet, nukkumaan. Koko ajan tekee vähän niin ei ole koskaan kiire tai stressiä. Lapsen takia siellä kotona ollaan, se on silloin työ. Asiat voi hoitaa hyvin tai huonosti. Tärkeintä on tuntea itsensä ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, loppu meneekin sitten melkein kuin automaattisesti.

Niin. Hetkellisesti. Yks pien liikkumaton vauva.

Ihan koska vain. Olen nykyään yhisä ja en ymmärrä valitusta raskaasta lapsiarjesta. Elämänhallinta ei ole kunnossa jos ei pärjää.

Joo sä olet se yks mulkku joka paasaa täällä aina. Kuka on valittanut ettei pärjää?

En myöskään ole se mulkku vaan ihan tavallinen isä. Jos lapsiarki ottaa koville niin jossain on vikaa. Miksi en saa todeta näin? Onko se väärin että olen mies ja elämäni lasten kanssa sujuu mallikkaasti.

Kyse nyt ei ollutkaan siitä, onko lasten kanssa leppoisaa vai raskasta, vaan aloittaja ihmetteli miten ohessa ei muka ehdi itse harrastaa ja puuhailla. Ja vastaus on koska niitä lapsia pitää vahtia ja huomioida lähes koko ajan. Voisin toki alkaa lukemaan vaikka kirjaa, mutta se että joudun keskeyttämään lukemisen 2min välein ei nyt ihan vastaa sitä mukavaa lukuhetkeä mistä nautin.

Etkö osaa ajatella itse? Lue päiväunien aikaan ja tee jotakin muuta silloin kun lapset ovat hereillä. Hyvin ehtii tekemään kaikenlaista.

Voi hyvä luoja :D alkuperäinen kommenttini juuri oli että päiväuniaikaan eli tunnin päivässä ehdin kyllä tekemään omia juttuja, muuten olen pääasiassa kiinni lapsissa. Toki kotityöt ja ruuat teemme yhdessä, mutta en nyt laske sitä siksi omaksi ajakseni.

Ja sen päiväunien ajan, joka yleensä on 0,5-1,5h menee helposti lapsen pyykinkäsittelyyn, ruuan valmistamiseen tai sen ajan voi ottaa ihan itselle, jotta jaksaa olla vireämpi ja parempi vanhempi, joka lisää lapsen hyvinvointia ja kehitystä.

Uskomaton keskustelu, kun täällä ylpeillään mitä itse kukin ehtii päivän aikana tehdä, eikä ne liity lapsen hoitoon millään tavalla.

Tämä ketju on oiva viesti poliittisille päättäjille, kuinka tarpeellisia perhevapaat ovat ja mihin niitä käytetään ja edistetäänkö niillä lapsen hyvinvointia ja kehitystä, kun ne maksavat yhteiskunnalle maltaita.

Päivähoito maksaa noin kolme kertaa enemmän yhteiskunnalle.

Totta, mutta sekin on pieni hinta, jos lapsen kehitystä ja perustarpeita tuetaan, joka näkyy myöhemmin opiskelussa, työelämässä ja lapsen tasapainoisessa elämässä.

Kannatan lapsen kotihoitoa 2-3v asti, mutta vain silloin, kun jompi kumpi vanhempi on sitoutunut lapsen hoitoon ja kehitykseen 100%, eikä lisätääksen vanhempien vapaa-aikaa ja hyvinvointia, jota nurmikon ajaminen ja kotitöiden tekeminen lapsen valveilla olosta on.

Jos ajattelee lapsen parasta ja hoitaa lapsensa hyvin, siinä ei päivällä alle 3v lapsen kanssa jää aikaa kotitöille ja nurmikon ajolle vaan päivät menevät lapsen kanssa.

Silti se kotivanhempi antaa päivän mittaan jakamatonta huomiota sille lapselle sata kertaa enemmän kuin vaihtuva hoitaja jolla on ryhmässä 30 lasta.

Vierailija kirjoitti:

On se jännä että kotiäiti saa (jos lapset koulussa) tuhrattua koko päivän kotihommiin. Me töissäkäyvät äidit kyllä saamme tehtyä ne työpäivän lisäksikin. Ja laitettua ruuat. Kertonee jotain ihmistyypistä joka jää kotiin. 

Kukas "teidän työssäkäyvien äitien" kodissa niiden työpäivien aikaan on sotkua tekemässä? 😂😂😂 Lapsen hoitokin ulkoistettu niin eihän siihen silloin aikaa kulu.

Vierailija kirjoitti:

Toki voi mennäkin jos on useampi lapsi ja paikat jatkuvasti hujan hajan.

Mutta onko se oikeasti kotiäideillä pelkkää lastenhoitoa ja kotitöiden tekemistä vai kerkeättekö tekemään ja puuhastelemaan muutakin sen aikana kun puoliso on töissä ja te lasten kanssa kotona?

Silloin kun olin esikoisen kanssa kahden kotona oli RUNSAASTI vapaa-aikaa. Ehdin katsoa päivän aikana jonkun leffan ja selailla rauhassa päivän lehden. Roikkua somessa. Sitten kun oli 2 niin sain myös keskellä päivää parin tunnin tauon, kun nukkuivat päikkärit. Sama jatkui kolmen kanssa, sillä silloin esikoinen oli jo iso koululainen ja oli joko koulussa tai kavereilla, kun pienemmät nukkuivat. Esikoinen myös tykkäsi leikkiä pienten kanssa ja sekin oli aina minulle lepotauko.

Eli oli minulla aina kunnon lepohetkiä päivällä plus hetkiä jolloin katselivat vaikka lastenohjelmia ja minä join rauhassa kahvin.

Oli rennompaa, kuin töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännä että kotiäiti saa (jos lapset koulussa) tuhrattua koko päivän kotihommiin. Me töissäkäyvät äidit kyllä saamme tehtyä ne työpäivän lisäksikin. Ja laitettua ruuat. Kertonee jotain ihmistyypistä joka jää kotiin. 

Kukas "teidän työssäkäyvien äitien" kodissa niiden työpäivien aikaan on sotkua tekemässä? 😂😂😂 Lapsen hoitokin ulkoistettu niin eihän siihen silloin aikaa kulu.

Kyllä niistä työpäivistä ja päiväkotipäivistä pyykkiä tulee. Oletko vähän hidasälyinen. Lisäksi tulee tehtyä aamupala, yksi lämmin ruoka ja iltapala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännä että kotiäiti saa (jos lapset koulussa) tuhrattua koko päivän kotihommiin. Me töissäkäyvät äidit kyllä saamme tehtyä ne työpäivän lisäksikin. Ja laitettua ruuat. Kertonee jotain ihmistyypistä joka jää kotiin. 

Kukas "teidän työssäkäyvien äitien" kodissa niiden työpäivien aikaan on sotkua tekemässä? 😂😂😂 Lapsen hoitokin ulkoistettu niin eihän siihen silloin aikaa kulu.

Kyllä niistä työpäivistä ja päiväkotipäivistä pyykkiä tulee. Oletko vähän hidasälyinen. Lisäksi tulee tehtyä aamupala, yksi lämmin ruoka ja iltapala.

Koti ei silti todellakaan sotkeudu samalla tavoin.

T. Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koti-isänä meni päivä leppoisasti. Aamulla vaunulenkki, sisälle tekeen ruokaa, lapsi päiväunille, kotityöt, kahvia rauhassa, päikkärit ehkä, lapsi herää niin ulos, välipalaa, leikkimistä, ruokaa, kotitöitä, iltatoimet, nukkumaan. Koko ajan tekee vähän niin ei ole koskaan kiire tai stressiä. Lapsen takia siellä kotona ollaan, se on silloin työ. Asiat voi hoitaa hyvin tai huonosti. Tärkeintä on tuntea itsensä ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, loppu meneekin sitten melkein kuin automaattisesti.

Niin. Hetkellisesti. Yks pien liikkumaton vauva.

Ihan koska vain. Olen nykyään yhisä ja en ymmärrä valitusta raskaasta lapsiarjesta. Elämänhallinta ei ole kunnossa jos ei pärjää.

Joo sä olet se yks mulkku joka paasaa täällä aina. Kuka on valittanut ettei pärjää?

En myöskään ole se mulkku vaan ihan tavallinen isä. Jos lapsiarki ottaa koville niin jossain on vikaa. Miksi en saa todeta näin? Onko se väärin että olen mies ja elämäni lasten kanssa sujuu mallikkaasti.

Kyse nyt ei ollutkaan siitä, onko lasten kanssa leppoisaa vai raskasta, vaan aloittaja ihmetteli miten ohessa ei muka ehdi itse harrastaa ja puuhailla. Ja vastaus on koska niitä lapsia pitää vahtia ja huomioida lähes koko ajan. Voisin toki alkaa lukemaan vaikka kirjaa, mutta se että joudun keskeyttämään lukemisen 2min välein ei nyt ihan vastaa sitä mukavaa lukuhetkeä mistä nautin.

Etkö osaa ajatella itse? Lue päiväunien aikaan ja tee jotakin muuta silloin kun lapset ovat hereillä. Hyvin ehtii tekemään kaikenlaista.

Voi hyvä luoja :D alkuperäinen kommenttini juuri oli että päiväuniaikaan eli tunnin päivässä ehdin kyllä tekemään omia juttuja, muuten olen pääasiassa kiinni lapsissa. Toki kotityöt ja ruuat teemme yhdessä, mutta en nyt laske sitä siksi omaksi ajakseni.

Ja sen päiväunien ajan, joka yleensä on 0,5-1,5h menee helposti lapsen pyykinkäsittelyyn, ruuan valmistamiseen tai sen ajan voi ottaa ihan itselle, jotta jaksaa olla vireämpi ja parempi vanhempi, joka lisää lapsen hyvinvointia ja kehitystä.

Uskomaton keskustelu, kun täällä ylpeillään mitä itse kukin ehtii päivän aikana tehdä, eikä ne liity lapsen hoitoon millään tavalla.

Tämä ketju on oiva viesti poliittisille päättäjille, kuinka tarpeellisia perhevapaat ovat ja mihin niitä käytetään ja edistetäänkö niillä lapsen hyvinvointia ja kehitystä, kun ne maksavat yhteiskunnalle maltaita.

Päivähoito maksaa noin kolme kertaa enemmän yhteiskunnalle.

Totta, mutta sekin on pieni hinta, jos lapsen kehitystä ja perustarpeita tuetaan, joka näkyy myöhemmin opiskelussa, työelämässä ja lapsen tasapainoisessa elämässä.

Kannatan lapsen kotihoitoa 2-3v asti, mutta vain silloin, kun jompi kumpi vanhempi on sitoutunut lapsen hoitoon ja kehitykseen 100%, eikä lisätääksen vanhempien vapaa-aikaa ja hyvinvointia, jota nurmikon ajaminen ja kotitöiden tekeminen lapsen valveilla olosta on.

Jos ajattelee lapsen parasta ja hoitaa lapsensa hyvin, siinä ei päivällä alle 3v lapsen kanssa jää aikaa kotitöille ja nurmikon ajolle vaan päivät menevät lapsen kanssa.

Silti se kotivanhempi antaa päivän mittaan jakamatonta huomiota sille lapselle sata kertaa enemmän kuin vaihtuva hoitaja jolla on ryhmässä 30 lasta.

Onko sinusta moraalisesti ok. kun perhevapaita käytetään vanhempien vapaa-ajan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, kun lapsen valveilla oloajasta osa käytetään ruohon leikkaamiseen, kotitöiden tekemiseen jne. ja se aika on tietenkin lapselta pois?

Kun senkin ajan voisi käyttää lapsen sylittelyyn, hellittylyyn, leikkimiseen, lukemiseen, siisteyskasvatukseen ja muihin virikkeisiin. Ja ulkoilua ei ole koskaan liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännä että kotiäiti saa (jos lapset koulussa) tuhrattua koko päivän kotihommiin. Me töissäkäyvät äidit kyllä saamme tehtyä ne työpäivän lisäksikin. Ja laitettua ruuat. Kertonee jotain ihmistyypistä joka jää kotiin. 

Kukas "teidän työssäkäyvien äitien" kodissa niiden työpäivien aikaan on sotkua tekemässä? 😂😂😂 Lapsen hoitokin ulkoistettu niin eihän siihen silloin aikaa kulu.

Kyllä niistä työpäivistä ja päiväkotipäivistä pyykkiä tulee. Oletko vähän hidasälyinen. Lisäksi tulee tehtyä aamupala, yksi lämmin ruoka ja iltapala.

Ja vahdittua niitä leikkiviä sotkevia lapsia? Oletko vähän hidasälyinen kun vertaat päiväkodissa olevia lapsia kotona oleviin vanhemmille koituvan työn määrässä? Jos kotona tehtävät on aamu- ja iltapalat+ se lämmin ruoka ja pyykit+tiskit mitä tulee päivän aikana, se on mielestäsi yhtä paljon kotona tehtävää työtä kuin koko päivä lasten hoitoa+aamupala+iltapala+lounas+päivällinen+tiskit+lastenhoito+pukemiset+ulkoilut+siivouksrt+pyykit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännä että kotiäiti saa (jos lapset koulussa) tuhrattua koko päivän kotihommiin. Me töissäkäyvät äidit kyllä saamme tehtyä ne työpäivän lisäksikin. Ja laitettua ruuat. Kertonee jotain ihmistyypistä joka jää kotiin. 

Kukas "teidän työssäkäyvien äitien" kodissa niiden työpäivien aikaan on sotkua tekemässä? 😂😂😂 Lapsen hoitokin ulkoistettu niin eihän siihen silloin aikaa kulu.

Kyllä niistä työpäivistä ja päiväkotipäivistä pyykkiä tulee. Oletko vähän hidasälyinen. Lisäksi tulee tehtyä aamupala, yksi lämmin ruoka ja iltapala.

Koti ei silti todellakaan sotkeudu samalla tavoin.

T. Ohis

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koti-isänä meni päivä leppoisasti. Aamulla vaunulenkki, sisälle tekeen ruokaa, lapsi päiväunille, kotityöt, kahvia rauhassa, päikkärit ehkä, lapsi herää niin ulos, välipalaa, leikkimistä, ruokaa, kotitöitä, iltatoimet, nukkumaan. Koko ajan tekee vähän niin ei ole koskaan kiire tai stressiä. Lapsen takia siellä kotona ollaan, se on silloin työ. Asiat voi hoitaa hyvin tai huonosti. Tärkeintä on tuntea itsensä ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, loppu meneekin sitten melkein kuin automaattisesti.

Niin. Hetkellisesti. Yks pien liikkumaton vauva.

Ihan koska vain. Olen nykyään yhisä ja en ymmärrä valitusta raskaasta lapsiarjesta. Elämänhallinta ei ole kunnossa jos ei pärjää.

Joo sä olet se yks mulkku joka paasaa täällä aina. Kuka on valittanut ettei pärjää?

En myöskään ole se mulkku vaan ihan tavallinen isä. Jos lapsiarki ottaa koville niin jossain on vikaa. Miksi en saa todeta näin? Onko se väärin että olen mies ja elämäni lasten kanssa sujuu mallikkaasti.

Kyse nyt ei ollutkaan siitä, onko lasten kanssa leppoisaa vai raskasta, vaan aloittaja ihmetteli miten ohessa ei muka ehdi itse harrastaa ja puuhailla. Ja vastaus on koska niitä lapsia pitää vahtia ja huomioida lähes koko ajan. Voisin toki alkaa lukemaan vaikka kirjaa, mutta se että joudun keskeyttämään lukemisen 2min välein ei nyt ihan vastaa sitä mukavaa lukuhetkeä mistä nautin.

Etkö osaa ajatella itse? Lue päiväunien aikaan ja tee jotakin muuta silloin kun lapset ovat hereillä. Hyvin ehtii tekemään kaikenlaista.

Voi hyvä luoja :D alkuperäinen kommenttini juuri oli että päiväuniaikaan eli tunnin päivässä ehdin kyllä tekemään omia juttuja, muuten olen pääasiassa kiinni lapsissa. Toki kotityöt ja ruuat teemme yhdessä, mutta en nyt laske sitä siksi omaksi ajakseni.

Ja sen päiväunien ajan, joka yleensä on 0,5-1,5h menee helposti lapsen pyykinkäsittelyyn, ruuan valmistamiseen tai sen ajan voi ottaa ihan itselle, jotta jaksaa olla vireämpi ja parempi vanhempi, joka lisää lapsen hyvinvointia ja kehitystä.

Uskomaton keskustelu, kun täällä ylpeillään mitä itse kukin ehtii päivän aikana tehdä, eikä ne liity lapsen hoitoon millään tavalla.

Tämä ketju on oiva viesti poliittisille päättäjille, kuinka tarpeellisia perhevapaat ovat ja mihin niitä käytetään ja edistetäänkö niillä lapsen hyvinvointia ja kehitystä, kun ne maksavat yhteiskunnalle maltaita.

Päivähoito maksaa noin kolme kertaa enemmän yhteiskunnalle.

Totta, mutta sekin on pieni hinta, jos lapsen kehitystä ja perustarpeita tuetaan, joka näkyy myöhemmin opiskelussa, työelämässä ja lapsen tasapainoisessa elämässä.

Kannatan lapsen kotihoitoa 2-3v asti, mutta vain silloin, kun jompi kumpi vanhempi on sitoutunut lapsen hoitoon ja kehitykseen 100%, eikä lisätääksen vanhempien vapaa-aikaa ja hyvinvointia, jota nurmikon ajaminen ja kotitöiden tekeminen lapsen valveilla olosta on.

Jos ajattelee lapsen parasta ja hoitaa lapsensa hyvin, siinä ei päivällä alle 3v lapsen kanssa jää aikaa kotitöille ja nurmikon ajolle vaan päivät menevät lapsen kanssa.

Silti se kotivanhempi antaa päivän mittaan jakamatonta huomiota sille lapselle sata kertaa enemmän kuin vaihtuva hoitaja jolla on ryhmässä 30 lasta.

Onko sinusta moraalisesti ok. kun perhevapaita käytetään vanhempien vapaa-ajan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, kun lapsen valveilla oloajasta osa käytetään ruohon leikkaamiseen, kotitöiden tekemiseen jne. ja se aika on tietenkin lapselta pois?

Kun senkin ajan voisi käyttää lapsen sylittelyyn, hellittylyyn, leikkimiseen, lukemiseen, siisteyskasvatukseen ja muihin virikkeisiin. Ja ulkoilua ei ole koskaan liikaa.

No eikö se lapsi ole ulkona kun on hiekkalaatikolla. Siinä sivussa voi tehdä vähän pihatöitä.

Kyllä siellä päivähoidossakin tehdään kotitöitä. Siivotaan eteistä, huuhdellaan haalareita, katetaan pöytää, pph laittaakin ruokaa.

Kuvittelitko sinä että päivähoidossa on joka lapsella henk koht hoitaja 24/7?

Provohan sinä olet.a

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännä että kotiäiti saa (jos lapset koulussa) tuhrattua koko päivän kotihommiin. Me töissäkäyvät äidit kyllä saamme tehtyä ne työpäivän lisäksikin. Ja laitettua ruuat. Kertonee jotain ihmistyypistä joka jää kotiin. 

Kukas "teidän työssäkäyvien äitien" kodissa niiden työpäivien aikaan on sotkua tekemässä? 😂😂😂 Lapsen hoitokin ulkoistettu niin eihän siihen silloin aikaa kulu.

Kyllä niistä työpäivistä ja päiväkotipäivistä pyykkiä tulee. Oletko vähän hidasälyinen. Lisäksi tulee tehtyä aamupala, yksi lämmin ruoka ja iltapala.

Ja vahdittua niitä leikkiviä sotkevia lapsia? Oletko vähän hidasälyinen kun vertaat päiväkodissa olevia lapsia kotona oleviin vanhemmille koituvan työn määrässä? Jos kotona tehtävät on aamu- ja iltapalat+ se lämmin ruoka ja pyykit+tiskit mitä tulee päivän aikana, se on mielestäsi yhtä paljon kotona tehtävää työtä kuin koko päivä lasten hoitoa+aamupala+iltapala+lounas+päivällinen+tiskit+lastenhoito+pukemiset+ulkoilut+siivouksrt+pyykit?

Eron huomaa hyvin koululaisten kanssa kesällä. Sitä kokkaamisen, siivoamisen ja hulinan määrää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koti-isänä meni päivä leppoisasti. Aamulla vaunulenkki, sisälle tekeen ruokaa, lapsi päiväunille, kotityöt, kahvia rauhassa, päikkärit ehkä, lapsi herää niin ulos, välipalaa, leikkimistä, ruokaa, kotitöitä, iltatoimet, nukkumaan. Koko ajan tekee vähän niin ei ole koskaan kiire tai stressiä. Lapsen takia siellä kotona ollaan, se on silloin työ. Asiat voi hoitaa hyvin tai huonosti. Tärkeintä on tuntea itsensä ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, loppu meneekin sitten melkein kuin automaattisesti.

Niin. Hetkellisesti. Yks pien liikkumaton vauva.

Ihan koska vain. Olen nykyään yhisä ja en ymmärrä valitusta raskaasta lapsiarjesta. Elämänhallinta ei ole kunnossa jos ei pärjää.

Joo sä olet se yks mulkku joka paasaa täällä aina. Kuka on valittanut ettei pärjää?

En myöskään ole se mulkku vaan ihan tavallinen isä. Jos lapsiarki ottaa koville niin jossain on vikaa. Miksi en saa todeta näin? Onko se väärin että olen mies ja elämäni lasten kanssa sujuu mallikkaasti.

Kyse nyt ei ollutkaan siitä, onko lasten kanssa leppoisaa vai raskasta, vaan aloittaja ihmetteli miten ohessa ei muka ehdi itse harrastaa ja puuhailla. Ja vastaus on koska niitä lapsia pitää vahtia ja huomioida lähes koko ajan. Voisin toki alkaa lukemaan vaikka kirjaa, mutta se että joudun keskeyttämään lukemisen 2min välein ei nyt ihan vastaa sitä mukavaa lukuhetkeä mistä nautin.

Etkö osaa ajatella itse? Lue päiväunien aikaan ja tee jotakin muuta silloin kun lapset ovat hereillä. Hyvin ehtii tekemään kaikenlaista.

Voi hyvä luoja :D alkuperäinen kommenttini juuri oli että päiväuniaikaan eli tunnin päivässä ehdin kyllä tekemään omia juttuja, muuten olen pääasiassa kiinni lapsissa. Toki kotityöt ja ruuat teemme yhdessä, mutta en nyt laske sitä siksi omaksi ajakseni.

Ja sen päiväunien ajan, joka yleensä on 0,5-1,5h menee helposti lapsen pyykinkäsittelyyn, ruuan valmistamiseen tai sen ajan voi ottaa ihan itselle, jotta jaksaa olla vireämpi ja parempi vanhempi, joka lisää lapsen hyvinvointia ja kehitystä.

Uskomaton keskustelu, kun täällä ylpeillään mitä itse kukin ehtii päivän aikana tehdä, eikä ne liity lapsen hoitoon millään tavalla.

Tämä ketju on oiva viesti poliittisille päättäjille, kuinka tarpeellisia perhevapaat ovat ja mihin niitä käytetään ja edistetäänkö niillä lapsen hyvinvointia ja kehitystä, kun ne maksavat yhteiskunnalle maltaita.

Päivähoito maksaa noin kolme kertaa enemmän yhteiskunnalle.

Totta, mutta sekin on pieni hinta, jos lapsen kehitystä ja perustarpeita tuetaan, joka näkyy myöhemmin opiskelussa, työelämässä ja lapsen tasapainoisessa elämässä.

Kannatan lapsen kotihoitoa 2-3v asti, mutta vain silloin, kun jompi kumpi vanhempi on sitoutunut lapsen hoitoon ja kehitykseen 100%, eikä lisätääksen vanhempien vapaa-aikaa ja hyvinvointia, jota nurmikon ajaminen ja kotitöiden tekeminen lapsen valveilla olosta on.

Jos ajattelee lapsen parasta ja hoitaa lapsensa hyvin, siinä ei päivällä alle 3v lapsen kanssa jää aikaa kotitöille ja nurmikon ajolle vaan päivät menevät lapsen kanssa.

Silti se kotivanhempi antaa päivän mittaan jakamatonta huomiota sille lapselle sata kertaa enemmän kuin vaihtuva hoitaja jolla on ryhmässä 30 lasta.

Onko sinusta moraalisesti ok. kun perhevapaita käytetään vanhempien vapaa-ajan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, kun lapsen valveilla oloajasta osa käytetään ruohon leikkaamiseen, kotitöiden tekemiseen jne. ja se aika on tietenkin lapselta pois?

Kun senkin ajan voisi käyttää lapsen sylittelyyn, hellittylyyn, leikkimiseen, lukemiseen, siisteyskasvatukseen ja muihin virikkeisiin. Ja ulkoilua ei ole koskaan liikaa.

Tästä keskustelusta tulee tosiaan välillä sellainen vaikutelma, että lapsen kanssa pitäisi olla vain joku pakollinen minimimäärä ja käyttää sitten kaikki yli jäävä aika johonkin muuhun touhuamiseen. Minusta lapsen kanssa kannattaa suorastaan tuhlata hellyyttä ja syliä. Jos omat resurssit ei riitä sen lisäksi kiiltävän puhtaaseen kotiin, niin sen aika tulee sitten myöhemmin, kun lapsi on isompi. Lapsi on pikkuinen vain hetken. Kumpaakohan useimmat katuisivat enemmän, vähäistä siivoamista ja muita askareita vai vähäistä kiireetöntä olemista lapsen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koti-isänä meni päivä leppoisasti. Aamulla vaunulenkki, sisälle tekeen ruokaa, lapsi päiväunille, kotityöt, kahvia rauhassa, päikkärit ehkä, lapsi herää niin ulos, välipalaa, leikkimistä, ruokaa, kotitöitä, iltatoimet, nukkumaan. Koko ajan tekee vähän niin ei ole koskaan kiire tai stressiä. Lapsen takia siellä kotona ollaan, se on silloin työ. Asiat voi hoitaa hyvin tai huonosti. Tärkeintä on tuntea itsensä ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, loppu meneekin sitten melkein kuin automaattisesti.

Niin. Hetkellisesti. Yks pien liikkumaton vauva.

Ihan koska vain. Olen nykyään yhisä ja en ymmärrä valitusta raskaasta lapsiarjesta. Elämänhallinta ei ole kunnossa jos ei pärjää.

Joo sä olet se yks mulkku joka paasaa täällä aina. Kuka on valittanut ettei pärjää?

En myöskään ole se mulkku vaan ihan tavallinen isä. Jos lapsiarki ottaa koville niin jossain on vikaa. Miksi en saa todeta näin? Onko se väärin että olen mies ja elämäni lasten kanssa sujuu mallikkaasti.

Kyse nyt ei ollutkaan siitä, onko lasten kanssa leppoisaa vai raskasta, vaan aloittaja ihmetteli miten ohessa ei muka ehdi itse harrastaa ja puuhailla. Ja vastaus on koska niitä lapsia pitää vahtia ja huomioida lähes koko ajan. Voisin toki alkaa lukemaan vaikka kirjaa, mutta se että joudun keskeyttämään lukemisen 2min välein ei nyt ihan vastaa sitä mukavaa lukuhetkeä mistä nautin.

Etkö osaa ajatella itse? Lue päiväunien aikaan ja tee jotakin muuta silloin kun lapset ovat hereillä. Hyvin ehtii tekemään kaikenlaista.

Voi hyvä luoja :D alkuperäinen kommenttini juuri oli että päiväuniaikaan eli tunnin päivässä ehdin kyllä tekemään omia juttuja, muuten olen pääasiassa kiinni lapsissa. Toki kotityöt ja ruuat teemme yhdessä, mutta en nyt laske sitä siksi omaksi ajakseni.

Minä ainakin lekkasin nurmikkoa ja tein pihatöitä, korjasin polkupyöriä, pesin autoa, istutin pihalle pensaita ja puita ym.

Kiva, meillä ei ole pihaa jossa hommia pitäisi tehdä ja pyörätkin on ihan kunnossa.

Eli kyse on että ei ole tekemistä, sehän on ihan eri asia.

Jos ei olisi lapsia hoidettavana, kävisin juoksulenkillä musiikkia kuunnellen, ottaisin pitkän kuuman suihkun tämän jälkeen, voisin katsoa leffaa ja juoda vaikka viiniä, lähteä kahville johonkin keskustaan, käydä ikkunashoppailemassa, lukea.. olisihan minulla mieluista tekemistä vaikka kuinka paljon.

Et sitten keksi sopivaa tekemistä. Marmatus alkaa täyttämään tekemisen kriteerit.

Mitä sinä nyt jankkaat?? Lasten kanssa teen eri juttuja kuin ilman lapsia, sinä voit leikata päivästä toiseen nurmikkoa lapsilla tai ilman, meillä ei mitään nurmikkoa edes ole.

Voin myös lähteä lasten kanssa pyörälenkille, tai vaikka sienestämään. Joku voi päivitellä ja kirjoittaa blogia. Tarkoitan vain että sellaisia tekemisiä on pilvinpimein mitä voi sivussa tehdä kun lapset leikkii. Lasten kanssa voi myös tehdä yhdessä paljon hyödyllisiäkin asioita ja se on lastenleikkiä.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ei lapsi viihdy sekuntiakaan leikkien yksin, niinpä laitoin päiväkotiin ja näin tuli aikaa itsellekin, kun olen työtön. Kotihommia teen ja nukun päivällä, koska yöt ovat erittäin katkonaisia lapsen heräilyn vuoksi. Tarhapäivän jälkeen vietetään sitten laatuaikaa yhdessä lapsen kanssa. Hoitaminen ei sinällään ole raskasta, mutta se leikittäminen, sitä en jaksa. Tarha on hyvä paikka, saa kavereita ja tekemistä mielinmäärin ja tärkein, että lapsi viihtyy päiväkodissa erinomaisesti.

Viihtyy erinomaisesti äidin käskystä. Jotta äiti saa rauhassa loikoilla kotona koko päivän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koti-isänä meni päivä leppoisasti. Aamulla vaunulenkki, sisälle tekeen ruokaa, lapsi päiväunille, kotityöt, kahvia rauhassa, päikkärit ehkä, lapsi herää niin ulos, välipalaa, leikkimistä, ruokaa, kotitöitä, iltatoimet, nukkumaan. Koko ajan tekee vähän niin ei ole koskaan kiire tai stressiä. Lapsen takia siellä kotona ollaan, se on silloin työ. Asiat voi hoitaa hyvin tai huonosti. Tärkeintä on tuntea itsensä ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, loppu meneekin sitten melkein kuin automaattisesti.

Niin. Hetkellisesti. Yks pien liikkumaton vauva.

Ihan koska vain. Olen nykyään yhisä ja en ymmärrä valitusta raskaasta lapsiarjesta. Elämänhallinta ei ole kunnossa jos ei pärjää.

Joo sä olet se yks mulkku joka paasaa täällä aina. Kuka on valittanut ettei pärjää?

En myöskään ole se mulkku vaan ihan tavallinen isä. Jos lapsiarki ottaa koville niin jossain on vikaa. Miksi en saa todeta näin? Onko se väärin että olen mies ja elämäni lasten kanssa sujuu mallikkaasti.

Kyse nyt ei ollutkaan siitä, onko lasten kanssa leppoisaa vai raskasta, vaan aloittaja ihmetteli miten ohessa ei muka ehdi itse harrastaa ja puuhailla. Ja vastaus on koska niitä lapsia pitää vahtia ja huomioida lähes koko ajan. Voisin toki alkaa lukemaan vaikka kirjaa, mutta se että joudun keskeyttämään lukemisen 2min välein ei nyt ihan vastaa sitä mukavaa lukuhetkeä mistä nautin.

Etkö osaa ajatella itse? Lue päiväunien aikaan ja tee jotakin muuta silloin kun lapset ovat hereillä. Hyvin ehtii tekemään kaikenlaista.

Voi hyvä luoja :D alkuperäinen kommenttini juuri oli että päiväuniaikaan eli tunnin päivässä ehdin kyllä tekemään omia juttuja, muuten olen pääasiassa kiinni lapsissa. Toki kotityöt ja ruuat teemme yhdessä, mutta en nyt laske sitä siksi omaksi ajakseni.

Ja sen päiväunien ajan, joka yleensä on 0,5-1,5h menee helposti lapsen pyykinkäsittelyyn, ruuan valmistamiseen tai sen ajan voi ottaa ihan itselle, jotta jaksaa olla vireämpi ja parempi vanhempi, joka lisää lapsen hyvinvointia ja kehitystä.

Uskomaton keskustelu, kun täällä ylpeillään mitä itse kukin ehtii päivän aikana tehdä, eikä ne liity lapsen hoitoon millään tavalla.

Tämä ketju on oiva viesti poliittisille päättäjille, kuinka tarpeellisia perhevapaat ovat ja mihin niitä käytetään ja edistetäänkö niillä lapsen hyvinvointia ja kehitystä, kun ne maksavat yhteiskunnalle maltaita.

Päivähoito maksaa noin kolme kertaa enemmän yhteiskunnalle.

Totta, mutta sekin on pieni hinta, jos lapsen kehitystä ja perustarpeita tuetaan, joka näkyy myöhemmin opiskelussa, työelämässä ja lapsen tasapainoisessa elämässä.

Kannatan lapsen kotihoitoa 2-3v asti, mutta vain silloin, kun jompi kumpi vanhempi on sitoutunut lapsen hoitoon ja kehitykseen 100%, eikä lisätääksen vanhempien vapaa-aikaa ja hyvinvointia, jota nurmikon ajaminen ja kotitöiden tekeminen lapsen valveilla olosta on.

Jos ajattelee lapsen parasta ja hoitaa lapsensa hyvin, siinä ei päivällä alle 3v lapsen kanssa jää aikaa kotitöille ja nurmikon ajolle vaan päivät menevät lapsen kanssa.

Silti se kotivanhempi antaa päivän mittaan jakamatonta huomiota sille lapselle sata kertaa enemmän kuin vaihtuva hoitaja jolla on ryhmässä 30 lasta.

Onko sinusta moraalisesti ok. kun perhevapaita käytetään vanhempien vapaa-ajan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, kun lapsen valveilla oloajasta osa käytetään ruohon leikkaamiseen, kotitöiden tekemiseen jne. ja se aika on tietenkin lapselta pois?

Kun senkin ajan voisi käyttää lapsen sylittelyyn, hellittylyyn, leikkimiseen, lukemiseen, siisteyskasvatukseen ja muihin virikkeisiin. Ja ulkoilua ei ole koskaan liikaa.

Tästä keskustelusta tulee tosiaan välillä sellainen vaikutelma, että lapsen kanssa pitäisi olla vain joku pakollinen minimimäärä ja käyttää sitten kaikki yli jäävä aika johonkin muuhun touhuamiseen. Minusta lapsen kanssa kannattaa suorastaan tuhlata hellyyttä ja syliä. Jos omat resurssit ei riitä sen lisäksi kiiltävän puhtaaseen kotiin, niin sen aika tulee sitten myöhemmin, kun lapsi on isompi. Lapsi on pikkuinen vain hetken. Kumpaakohan useimmat katuisivat enemmän, vähäistä siivoamista ja muita askareita vai vähäistä kiireetöntä olemista lapsen kanssa?

Lasten kanssa ollaan niin paljon kuin lapsi tarvitsee, mutta se ei tarkoita sitä ettei mitään muuta pysty tekemään. Tämä kun ei ole mikään on off tilanne. Esimerkiksi jos teen lumitöitä ja samalla lapsellu käytäviä ja kasoja, ja lapsella on oma kola ja lapiot, onko tämä väärin. Tai esimerkiksi lapsi saa päättää järjestyksen mistä ruoho ajetaan ja tuleeko siihen kenties jokin kuvio? Kaikessa tekemisessä voi ottaa lapsen mukaan. Omaa mielikuvitusta saa käyttää.

Miten kauan lapsettomilla voi elää se visio siitä, että kotiäidin elämä on halutessaan opiskelua ja työntekoa sillä aikaa kun lapsi/ lapset leikkii vieressä koko päivän keskenään legoilla?

Palasin juuri opiskelujen pariin ja 2v lapsi osa-aikaisena päiväkotiin. Tähän asti lapsi ollut kotihoidossa ja kaksin asutaan. Kyllä mulla vapaa-aikaakin jäi lapsen päikkäriaikana, mutta muuten päivät kuluivat aika lailla lapsen ehdoilla. En mä kotona ollut siksi, että saan lorvia ja itselle "omaa aikaa", vaan siksi, että saan lapselle parhaan mahdollisen alun elämälle.

Meidän päivärytmi meni suunnilleen näin: aamupala, aamutoimet, (hetki leikkiä/askartelua/piirtämistä tms joko yhdessä tai sitten lapsi yksin niin, että mä tein jonkun nopean kotityön), sitten ulkoilemaan, avoimeen päiväkotiin, jumppaan, uimaan, kavereille tms., lounaalle joko kotiin tai sitten syötiin jossain muualla. Lapsi päiväunille, nukkui n. 1,5h-2h, sillä aikaa tein ruuan, siivosin, hoidin asioita, rentouduin, pesin pyykkiä, leivoin jne. Pari kertaa viikossa lenkillä kun lapsi nukkuu rattaissa. Lapsi heräs päikyiltä, välipala ja sen jälkeen yhdessä leikkimistä. Fiiliksen mukaan joko ulos, mummolaan, kauppaan, lenkille, kyläilemään tai joku meille kylään, joskus vaan kotona rauhassa olemista ja puuhailua. Klo 16:30-17 päivällinen, joskus päivällisen jälkeen hetki lastenohjelmia ja sen aikaa sain istuskella rauhassa. Usein myös (varsinkin kesällä) ulkoilua myös päivällisen jälkeen. 19 jälkeen iltapala, suihku, iltatoimet, iltasatu ja sänkyyn. Lapsi unessa n. 20:30 jonka jälkeen joskus joku kotihomma vielä, vaatteet, eväät yms valmiiksi seuraavaksi päiväksi. Sitten suihku ja itselle iltapala ja pari tuntia sohvalla rötväilyä ja nukkumaan.

Aktiivista elämää ollaan eletty aina ja eletään vieläkin vaikka päiväkoti/opiskelut jatkunut. Paljon käyty eri paikoissa ja tehty kaikkea yhdessä ja ei kyllä kaduta yhtään että 2v keskittynyt pelkästään lapseen. Lapsen kanssa olisin saanut opiskeltua, mutta se olisi ollut pois jostain muusta. Nyt on motivaatiota ja intoa keskittyä taas täysillä opiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Miten kauan lapsettomilla voi elää se visio siitä, että kotiäidin elämä on halutessaan opiskelua ja työntekoa sillä aikaa kun lapsi/ lapset leikkii vieressä koko päivän keskenään legoilla?

No siis, kyllähän se voi olla sellaistakin toisilla ainakin jonkin aikaa. Ja sehän on mahtavaa. Itseäni korpeaa se, ettei ymmärretä muunlaisia arkia olevan vaan syytellään laiskoiksi niitä, jotka jaksavat tai ehtivät olla vain lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kauan lapsettomilla voi elää se visio siitä, että kotiäidin elämä on halutessaan opiskelua ja työntekoa sillä aikaa kun lapsi/ lapset leikkii vieressä koko päivän keskenään legoilla?

No siis, kyllähän se voi olla sellaistakin toisilla ainakin jonkin aikaa. Ja sehän on mahtavaa. Itseäni korpeaa se, ettei ymmärretä muunlaisia arkia olevan vaan syytellään laiskoiksi niitä, jotka jaksavat tai ehtivät olla vain lapsen kanssa.

Tilannehan on jo lähtökohtaisesti eri kun lapsia on enemmän kuin yksi. Silloin se suurin anti on juurikin se keskinäinen vapaa leikki, eikä äidin ohjauksessa oleminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kauan lapsettomilla voi elää se visio siitä, että kotiäidin elämä on halutessaan opiskelua ja työntekoa sillä aikaa kun lapsi/ lapset leikkii vieressä koko päivän keskenään legoilla?

No siis, kyllähän se voi olla sellaistakin toisilla ainakin jonkin aikaa. Ja sehän on mahtavaa. Itseäni korpeaa se, ettei ymmärretä muunlaisia arkia olevan vaan syytellään laiskoiksi niitä, jotka jaksavat tai ehtivät olla vain lapsen kanssa.

Tilannehan on jo lähtökohtaisesti eri kun lapsia on enemmän kuin yksi. Silloin se suurin anti on juurikin se keskinäinen vapaa leikki, eikä äidin ohjauksessa oleminen.

Tästä lapseton siskoni jaksoi minua syyllistää! Että ”panen lapset leikkimään keskenään” enkä ”ole lasten kanssa”. Hänen mielestään aikuisen pitäisi ohjata koko ajan. En tajua tällaista ajatusmallia ollenkaan.