Lue keskustelun säännöt.
Kotiäidit, mitä OIKEASTI teette päivän aikana kotona? Ei kait se koko päivä kulu siihen lapsen hoitamiseen ja kotitöiden tekemiseen?
10.09.2018 |
Toki voi mennäkin jos on useampi lapsi ja paikat jatkuvasti hujan hajan.
Mutta onko se oikeasti kotiäideillä pelkkää lastenhoitoa ja kotitöiden tekemistä vai kerkeättekö tekemään ja puuhastelemaan muutakin sen aikana kun puoliso on töissä ja te lasten kanssa kotona?
Kommentit (288)
Kyllä minä aika lahjakkaasti saan ajan kulumaan "pelkästään" lasten hoitoon, heidän kanssana olemiseen ja kotitöihin. Välillä tulee toki joku väli että juon vaikka kahvit rauhassa ja käväsrn somessa tms.
Lapset siis 4v 3v ja 10kk. Isommat lapset leikkivät toki paljon keskenään, mutta kyllä he tarvitsevat paljon vanhempien huomiota ja apua vielä. Pienimmän päikkäriaikaan tehdään usein yhdessä jotain sellasta mikä on hankalaa 10kk kiipeilijän kanssa. Isommat lapset eivät siis pääsääntöisesti nuku päiväunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koti-isänä meni päivä leppoisasti. Aamulla vaunulenkki, sisälle tekeen ruokaa, lapsi päiväunille, kotityöt, kahvia rauhassa, päikkärit ehkä, lapsi herää niin ulos, välipalaa, leikkimistä, ruokaa, kotitöitä, iltatoimet, nukkumaan. Koko ajan tekee vähän niin ei ole koskaan kiire tai stressiä. Lapsen takia siellä kotona ollaan, se on silloin työ. Asiat voi hoitaa hyvin tai huonosti. Tärkeintä on tuntea itsensä ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, loppu meneekin sitten melkein kuin automaattisesti.
Niin. Hetkellisesti. Yks pien liikkumaton vauva.
Ihan koska vain. Olen nykyään yhisä ja en ymmärrä valitusta raskaasta lapsiarjesta. Elämänhallinta ei ole kunnossa jos ei pärjää.
Joo sä olet se yks mulkku joka paasaa täällä aina. Kuka on valittanut ettei pärjää?
En myöskään ole se mulkku vaan ihan tavallinen isä. Jos lapsiarki ottaa koville niin jossain on vikaa. Miksi en saa todeta näin? Onko se väärin että olen mies ja elämäni lasten kanssa sujuu mallikkaasti.
Kyse nyt ei ollutkaan siitä, onko lasten kanssa leppoisaa vai raskasta, vaan aloittaja ihmetteli miten ohessa ei muka ehdi itse harrastaa ja puuhailla. Ja vastaus on koska niitä lapsia pitää vahtia ja huomioida lähes koko ajan. Voisin toki alkaa lukemaan vaikka kirjaa, mutta se että joudun keskeyttämään lukemisen 2min välein ei nyt ihan vastaa sitä mukavaa lukuhetkeä mistä nautin.
Etkö osaa ajatella itse? Lue päiväunien aikaan ja tee jotakin muuta silloin kun lapset ovat hereillä. Hyvin ehtii tekemään kaikenlaista.
Voi hyvä luoja :D alkuperäinen kommenttini juuri oli että päiväuniaikaan eli tunnin päivässä ehdin kyllä tekemään omia juttuja, muuten olen pääasiassa kiinni lapsissa. Toki kotityöt ja ruuat teemme yhdessä, mutta en nyt laske sitä siksi omaksi ajakseni.
Ja sen päiväunien ajan, joka yleensä on 0,5-1,5h menee helposti lapsen pyykinkäsittelyyn, ruuan valmistamiseen tai sen ajan voi ottaa ihan itselle, jotta jaksaa olla vireämpi ja parempi vanhempi, joka lisää lapsen hyvinvointia ja kehitystä.
Uskomaton keskustelu, kun täällä ylpeillään mitä itse kukin ehtii päivän aikana tehdä, eikä ne liity lapsen hoitoon millään tavalla.
Tämä ketju on oiva viesti poliittisille päättäjille, kuinka tarpeellisia perhevapaat ovat ja mihin niitä käytetään ja edistetäänkö niillä lapsen hyvinvointia ja kehitystä, kun ne maksavat yhteiskunnalle maltaita.
Päivähoito maksaa noin kolme kertaa enemmän yhteiskunnalle.
Totta, mutta sekin on pieni hinta, jos lapsen kehitystä ja perustarpeita tuetaan, joka näkyy myöhemmin opiskelussa, työelämässä ja lapsen tasapainoisessa elämässä.
Kannatan lapsen kotihoitoa 2-3v asti, mutta vain silloin, kun jompi kumpi vanhempi on sitoutunut lapsen hoitoon ja kehitykseen 100%, eikä lisätääksen vanhempien vapaa-aikaa ja hyvinvointia, jota nurmikon ajaminen ja kotitöiden tekeminen lapsen valveilla olosta on.
Jos ajattelee lapsen parasta ja hoitaa lapsensa hyvin, siinä ei päivällä alle 3v lapsen kanssa jää aikaa kotitöille ja nurmikon ajolle vaan päivät menevät lapsen kanssa.
Silti se kotivanhempi antaa päivän mittaan jakamatonta huomiota sille lapselle sata kertaa enemmän kuin vaihtuva hoitaja jolla on ryhmässä 30 lasta.
Onko sinusta moraalisesti ok. kun perhevapaita käytetään vanhempien vapaa-ajan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, kun lapsen valveilla oloajasta osa käytetään ruohon leikkaamiseen, kotitöiden tekemiseen jne. ja se aika on tietenkin lapselta pois?
Kun senkin ajan voisi käyttää lapsen sylittelyyn, hellittylyyn, leikkimiseen, lukemiseen, siisteyskasvatukseen ja muihin virikkeisiin. Ja ulkoilua ei ole koskaan liikaa.
Tästä keskustelusta tulee tosiaan välillä sellainen vaikutelma, että lapsen kanssa pitäisi olla vain joku pakollinen minimimäärä ja käyttää sitten kaikki yli jäävä aika johonkin muuhun touhuamiseen. Minusta lapsen kanssa kannattaa suorastaan tuhlata hellyyttä ja syliä. Jos omat resurssit ei riitä sen lisäksi kiiltävän puhtaaseen kotiin, niin sen aika tulee sitten myöhemmin, kun lapsi on isompi. Lapsi on pikkuinen vain hetken. Kumpaakohan useimmat katuisivat enemmän, vähäistä siivoamista ja muita askareita vai vähäistä kiireetöntä olemista lapsen kanssa?
Tuo on niin totta ja tiedän sen kokemuksesta.
Lapsi tarvitsee vanhempiaan vain muutaman vuoden, jolloin kotitöistä ja siisteydestä tarvittaisiin joustoa.
Ja kun lapset menevät kouluun tulee kavereita lisää ja harrastuksia ja muita tekemistä. Ja pian ne ovat jo aikuisia ja pärjäävät jo itse.
Ja kun muistelemme omaa lapsuutta, harvat muistavat, kuinka siisti koti oli tai oliko keittiössä tiskivuoret, vaan muistamme ne yhdessä vanhempien kanssa vietetyt hetket, metsäretket, lukuhetket, leikit, sylittelyt jne. ja ne säilyvät lapsen muistissa läpi eliniän ja niihin palataan yhä uudestaan ja uudestaan eri elämäntilanteissa ja antavat voimaa ja eväitä elämässä.
Parasta mitä vanhemmat voivat antaa lapselle on aika ja yhdessä koetut asiat ja se aika on nyt ja siinä, eikä sitten kun vanhemmilla olisi siihen aikaa. Se on jo silloin myöhäistä.
On hyvä muistaa sekin, että toinen pitää kotia 52 neliön kerrostalossa ja toinen 300 neliön omakotitalossa eli toinen siivoaa ison alan ja tekee kesällä pihatöitä, talvella lumitöitä ja hoitaa siinä samalla lapset.
Usein on myös puulämmitystä lisänä ja sekin vie aikaa.
Usein myös ne lasten kaverit sieltä kerrostalossa viihtyvät siellä isommissa tiloissa.
Vaikea on verrata ja ei pitäisi syyllistää ketään mitä kukakin tekee.
Kyllä asenteet on syvällä ja yhä edelleen vähätellään lapsen asemaa ja pidetään hyväksyttävä, ettei ole tärkeää antaa aikaansa ja hoivaa lapselle, ihan samalla tavalla kuin vanhuksille, vaan tärkeämmäksi tulevat kotityöt, kodin siisteys jne.
Ja ap. vielä ihmettelee, eikö kuvioon mahtuisi vielä jotakin muuta, ehkä perhevapailla opiskelua, uusia harrastuksia tai mahdollisesti jopa osa-aikatyötä, jotta kotona oleva vanhempi saisi päivänsä kulumaan.
Kun eihän pienen lapsen hoito voi viedä paljon aikaa, kun lapsi nukkuu päiväunet ja harvoin nousee barrikadeille.
Yhden lapsen kanssa ehdin hyvin. Kahden kanssa en.
Se mikä oli tosi rasittavaa oli se että narsistinen äitini ja kolme lapsetonta siskoani kyttäsivät kaikkea. Maustehyllystä ulkomaanmatkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On hyvä muistaa sekin, että toinen pitää kotia 52 neliön kerrostalossa ja toinen 300 neliön omakotitalossa eli toinen siivoaa ison alan ja tekee kesällä pihatöitä, talvella lumitöitä ja hoitaa siinä samalla lapset.
Usein on myös puulämmitystä lisänä ja sekin vie aikaa.
Usein myös ne lasten kaverit sieltä kerrostalossa viihtyvät siellä isommissa tiloissa.
Vaikea on verrata ja ei pitäisi syyllistää ketään mitä kukakin tekee.
Minä ihmettelen niitä ketä valittaa ettei pysty mihinkään kun on lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvä muistaa sekin, että toinen pitää kotia 52 neliön kerrostalossa ja toinen 300 neliön omakotitalossa eli toinen siivoaa ison alan ja tekee kesällä pihatöitä, talvella lumitöitä ja hoitaa siinä samalla lapset.
Usein on myös puulämmitystä lisänä ja sekin vie aikaa.
Usein myös ne lasten kaverit sieltä kerrostalossa viihtyvät siellä isommissa tiloissa.
Vaikea on verrata ja ei pitäisi syyllistää ketään mitä kukakin tekee.Minä ihmettelen niitä ketä valittaa ettei pysty mihinkään kun on lapsi.
Jaa, en ole ketjussa nähnyt kyllä yhtäkään joka kertoisi ettei mihinkään pysty kun on lapsi. Se on jo kummallista, ei pysty edes huolehtimaan siis siitä lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
On se jännä että kotiäiti saa (jos lapset koulussa) tuhrattua koko päivän kotihommiin. Me töissäkäyvät äidit kyllä saamme tehtyä ne työpäivän lisäksikin. Ja laitettua ruuat. Kertonee jotain ihmistyypistä joka jää kotiin.
Tunnetko montakin naista, jotka ovat kotiäiteinä vaikka lapset ovat jo koulussa? Aika harvan mies tienaa niin paljon, että vaimolla on varaa jäädä tulottomana kotiin. Enemmän tuo kertoo perheen tulotasosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?
Ihan samaa oon miettinyt! Sama pätee päiväkotien työntekijöihin, kun heillä ei ole niitä kotitöitäkään, vain lasten vahtimista – miksi he eivät tee verkko-opintoja työnsä ohessa?
Itse en ehkä uskaltaisi viedä lastani hoitoon päiväkotiin/perhepivähoitajalle, joka kuluttaa päivänsä johonkin muuhun kuin lasten vahtimiseen.
Itse muistan omasta lapsuudesta äidin lähinnä tekemässä kotitöitä. Äidillä oli kyllä paljon tekemistä, mutta kodin siistinä pitäminen oli silloin muutenkin naisten tärkein tehtävä. Muistan, kun ruinasin äitiä lukemaan minulle, äiti ei ehtinyt, joten lukutaidoton isoveljeni "luki" minulle ääneen. Kerran saatiin äiti hiihtämään meidän kanssa ja äiti marmatti koko ajan, miten pitäisi olla tekemässä jotain muuta. Omien lasten kanssa toimin ihan toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?
Ihan samaa oon miettinyt! Sama pätee päiväkotien työntekijöihin, kun heillä ei ole niitä kotitöitäkään, vain lasten vahtimista – miksi he eivät tee verkko-opintoja työnsä ohessa?
Itse en ehkä uskaltaisi viedä lastani hoitoon päiväkotiin/perhepivähoitajalle, joka kuluttaa päivänsä johonkin muuhun kuin lasten vahtimiseen.
Päiväkodissa yhdellä hoitajalla on noin kymmenen lasta, usein jopa 20, ja perhepäivähoitajahan huolehtii myös mm kauppaostokset, ruoanlaitot ja kokkaukset...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?
Ihan samaa oon miettinyt! Sama pätee päiväkotien työntekijöihin, kun heillä ei ole niitä kotitöitäkään, vain lasten vahtimista – miksi he eivät tee verkko-opintoja työnsä ohessa?
Itse en ehkä uskaltaisi viedä lastani hoitoon päiväkotiin/perhepivähoitajalle, joka kuluttaa päivänsä johonkin muuhun kuin lasten vahtimiseen.
Päiväkodissa yhdellä hoitajalla on noin kymmenen lasta, usein jopa 20, ja perhepäivähoitajahan huolehtii myös mm kauppaostokset, ruoanlaitot ja kokkaukset...
Missähän päiväkodissa yhdellä hoitajalla on kymmenen-kaksikymmentä lasta vastuullaan? Enkä ole yhdenkään perhepäivähoitajan nähnyt käyneen kaupassa hoitolasten kanssa, satunnaisia pikkuostoksia lukuunottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?
Ihan samaa oon miettinyt! Sama pätee päiväkotien työntekijöihin, kun heillä ei ole niitä kotitöitäkään, vain lasten vahtimista – miksi he eivät tee verkko-opintoja työnsä ohessa?
Itse en ehkä uskaltaisi viedä lastani hoitoon päiväkotiin/perhepivähoitajalle, joka kuluttaa päivänsä johonkin muuhun kuin lasten vahtimiseen.
Päiväkodissa yhdellä hoitajalla on noin kymmenen lasta, usein jopa 20, ja perhepäivähoitajahan huolehtii myös mm kauppaostokset, ruoanlaitot ja kokkaukset...
Missähän päiväkodissa yhdellä hoitajalla on kymmenen-kaksikymmentä lasta vastuullaan? Enkä ole yhdenkään perhepäivähoitajan nähnyt käyneen kaupassa hoitolasten kanssa, satunnaisia pikkuostoksia lukuunottamatta.
Voivoi. Kaikissa. Ja laki sallii senkin että hetkellisesti se koko 30 lapsen ryhmä on yhden kontolla.
Perhepäivähoitajilla on ihan lupa käydä kaupassa hoitopäivän aikana. Meidän leikkipuistosta kaikki menivät kotiin ruokakaupan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?
Ihan samaa oon miettinyt! Sama pätee päiväkotien työntekijöihin, kun heillä ei ole niitä kotitöitäkään, vain lasten vahtimista – miksi he eivät tee verkko-opintoja työnsä ohessa?
Itse en ehkä uskaltaisi viedä lastani hoitoon päiväkotiin/perhepivähoitajalle, joka kuluttaa päivänsä johonkin muuhun kuin lasten vahtimiseen.
Päiväkodissa yhdellä hoitajalla on noin kymmenen lasta, usein jopa 20, ja perhepäivähoitajahan huolehtii myös mm kauppaostokset, ruoanlaitot ja kokkaukset...
Missähän päiväkodissa yhdellä hoitajalla on kymmenen-kaksikymmentä lasta vastuullaan? Enkä ole yhdenkään perhepäivähoitajan nähnyt käyneen kaupassa hoitolasten kanssa, satunnaisia pikkuostoksia lukuunottamatta.
Voivoi. Kaikissa. Ja laki sallii senkin että hetkellisesti se koko 30 lapsen ryhmä on yhden kontolla.
Perhepäivähoitajilla on ihan lupa käydä kaupassa hoitopäivän aikana. Meidän leikkipuistosta kaikki menivät kotiin ruokakaupan kautta.
On varmasti lupa, mutta aika harva lähtee ostamaan viikon ruokaostoksia lähikaupasta neljän lapsen kanssa. En itsekään lähtisi omieni. Lisäksi oman lapsen pph kertoi aikoinaan, että eivät saa kuljettaa hoitolasta autossa.
Perhepäivähoitajalla on maksimissaan hoitalapsia saman verran kuin itselläni ja kyllä veikkaan että teen enemmän niitä kotitöitä lasteni kanssa, kuin hoitajat. Perhepäivähoitajan työ loppuu kun lapset haetaan, lisäksi moni heistä nukkuu lasten nukkariaikaan. Tämän olen ihan hoitajalta kuullut.
Minulla on kaksi alle kolmevuotiasta kotona. Jos niitä olisi kymmenen, ehtisin vain katsomaan perään ja pelastamaan suurimmilta kolhuilta. Kahdestakymmenestä tulisi jo ruumiita. On hieman eri asia katsoa eskarilaisten perään (hoitajalle myös osoitetaan vähemmän mieltä kuin omalle vanhemmalle), kuin kahdenkymmenen vaippaikäisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?
Ihan samaa oon miettinyt! Sama pätee päiväkotien työntekijöihin, kun heillä ei ole niitä kotitöitäkään, vain lasten vahtimista – miksi he eivät tee verkko-opintoja työnsä ohessa?
Itse en ehkä uskaltaisi viedä lastani hoitoon päiväkotiin/perhepivähoitajalle, joka kuluttaa päivänsä johonkin muuhun kuin lasten vahtimiseen.
Päiväkodissa yhdellä hoitajalla on noin kymmenen lasta, usein jopa 20, ja perhepäivähoitajahan huolehtii myös mm kauppaostokset, ruoanlaitot ja kokkaukset...
Missähän päiväkodissa yhdellä hoitajalla on kymmenen-kaksikymmentä lasta vastuullaan? Enkä ole yhdenkään perhepäivähoitajan nähnyt käyneen kaupassa hoitolasten kanssa, satunnaisia pikkuostoksia lukuunottamatta.
Voivoi. Kaikissa. Ja laki sallii senkin että hetkellisesti se koko 30 lapsen ryhmä on yhden kontolla.
Perhepäivähoitajilla on ihan lupa käydä kaupassa hoitopäivän aikana. Meidän leikkipuistosta kaikki menivät kotiin ruokakaupan kautta.
On varmasti lupa, mutta aika harva lähtee ostamaan viikon ruokaostoksia lähikaupasta neljän lapsen kanssa. En itsekään lähtisi omieni. Lisäksi oman lapsen pph kertoi aikoinaan, että eivät saa kuljettaa hoitolasta autossa.
Perhepäivähoitajalla on maksimissaan hoitalapsia saman verran kuin itselläni ja kyllä veikkaan että teen enemmän niitä kotitöitä lasteni kanssa, kuin hoitajat. Perhepäivähoitajan työ loppuu kun lapset haetaan, lisäksi moni heistä nukkuu lasten nukkariaikaan. Tämän olen ihan hoitajalta kuullut.
Minulla on kaksi alle kolmevuotiasta kotona. Jos niitä olisi kymmenen, ehtisin vain katsomaan perään ja pelastamaan suurimmilta kolhuilta. Kahdestakymmenestä tulisi jo ruumiita. On hieman eri asia katsoa eskarilaisten perään (hoitajalle myös osoitetaan vähemmän mieltä kuin omalle vanhemmalle), kuin kahdenkymmenen vaippaikäisen.
No väitinkö että ostaa ”viikon ruokaostokset”? En väittänyt.
Tuo hoitajapula on todellisuutta. Osa hoitajista on myös täysin epäpäteviä, lapsettomia sijaisia vieraassa työympäristössä.
Että siinä mielessä kitinä siitä, että kahden lapsen kotiäiti hetkellisesti esim laittaa ruokaa on aika kohtuuton
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?
Ihan samaa oon miettinyt! Sama pätee päiväkotien työntekijöihin, kun heillä ei ole niitä kotitöitäkään, vain lasten vahtimista – miksi he eivät tee verkko-opintoja työnsä ohessa?
Kokeile! Tee omia lapsia muutama kappale ja tule sitten pätemään.
Paljon riippuu lapsesta ja lapsen iästä. Mielestäni pienen vauvan kanssa oli helppo tehdä vaikka mitä, koska oma vauvana lapsi nukkui paljon ja oli muutenkin "vähään" tyytyväinen. Silloin tuntui että oli paljon aikaa ja usein leivoin, näin kavereita kaupungilla, jumppasin, kävin kävelyllä ja koti oli helppo pitää järjestyksessä ja siistinä.
Oikeastaan sen jälkeen kun lapsi lähti ryömimään, niin lapsen vahtimiseen menee enemmän aikaa. Oma lapseni on ollut erittäin energinen täystuho siitä lähtien kun on oppinut liikkumaan. Nyt hän on 1 v 10 kk ja en todellakaan voi tai halua jättää häntä yksin touhuilemaan ja uppoutua vaikka verkko-opintojen tms pariin. Lapsi nukkuu päiväunet 1-2 h ja sinä aikana usein teen kotitöitä, ruokaa ja rentoudun. Tällä hetkellä odotan toista lasta, joten kotona olen vielä jonkin aikaa. Taloudellisista syistä kuopus ei saa varmaan viettää ihan yhtä kauan kotona äidin helmoissa kuin esikoinen, mutta toivon että häntäkään ei tarvitsisi ihan heti 10 kk ikäisenä äitiysloman loputtua hoitoon viedä.
Toisaalta kauhisteellaan sitä, että lapsi viedään jo vauvana hoitoon ja toisaalta taas sinua pidetään laiskana jos haluat että lapsi voi olla ensimmäiset vuodet kotona. Ennen äitiyslomaa olen nauttinut työstäni ja tulen varmasti nauttimaan äitiysloman jälkeenkin. Tällä hetkellä elämäntilanteeni vain on tämä ja loppupeleissä tämä kotiäiti vaihe on aika lyhyt pätkä elämästäni ja varmasti ehdin kyllä vielä paiskia töitä ennen eläkeikää.
En usko että ihminen mitenkään oleellisesti muuttuu lapsia saatuaan. Uskon että energiset työntekijät on usein myös energisiä koti-äitejä ja peruslaiskat ihmiset on laiskoja kotona ja töissä. En siis usko kotiäitiyden mitenkään oleellisesti laiskistavan ihmistä. En ymmärrä miksi elämän ylipäätään pitäisi olla aina jotenkin rankkaa. Tekeekö se ihmisestä jotenkin paremman, että on jotenkin raskasta ja rankkaa. Tuntuu että hoitovapaalla oleva isä on oikea sankari, mutta äiti on kotona vain laiskuuttaa. Ei tämä kotiäitiys mitään rankkaa ole, mutta toisaalta en ole koskaan työtänikään kovin rankaksi kokenut. Toisille taas ihan mikä tahansa tuntuu olevan rankkaa ja vaivalloista.
¨
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?
Ihan samaa oon miettinyt! Sama pätee päiväkotien työntekijöihin, kun heillä ei ole niitä kotitöitäkään, vain lasten vahtimista – miksi he eivät tee verkko-opintoja työnsä ohessa?
Itse en ehkä uskaltaisi viedä lastani hoitoon päiväkotiin/perhepivähoitajalle, joka kuluttaa päivänsä johonkin muuhun kuin lasten vahtimiseen.
Päiväkodissa yhdellä hoitajalla on noin kymmenen lasta, usein jopa 20, ja perhepäivähoitajahan huolehtii myös mm kauppaostokset, ruoanlaitot ja kokkaukset...
Missähän päiväkodissa yhdellä hoitajalla on kymmenen-kaksikymmentä lasta vastuullaan? Enkä ole yhdenkään perhepäivähoitajan nähnyt käyneen kaupassa hoitolasten kanssa, satunnaisia pikkuostoksia lukuunottamatta.
Voivoi. Kaikissa. Ja laki sallii senkin että hetkellisesti se koko 30 lapsen ryhmä on yhden kontolla.
Perhepäivähoitajilla on ihan lupa käydä kaupassa hoitopäivän aikana. Meidän leikkipuistosta kaikki menivät kotiin ruokakaupan kautta.
On varmasti lupa, mutta aika harva lähtee ostamaan viikon ruokaostoksia lähikaupasta neljän lapsen kanssa. En itsekään lähtisi omieni. Lisäksi oman lapsen pph kertoi aikoinaan, että eivät saa kuljettaa hoitolasta autossa.
Perhepäivähoitajalla on maksimissaan hoitalapsia saman verran kuin itselläni ja kyllä veikkaan että teen enemmän niitä kotitöitä lasteni kanssa, kuin hoitajat. Perhepäivähoitajan työ loppuu kun lapset haetaan, lisäksi moni heistä nukkuu lasten nukkariaikaan. Tämän olen ihan hoitajalta kuullut.
Minulla on kaksi alle kolmevuotiasta kotona. Jos niitä olisi kymmenen, ehtisin vain katsomaan perään ja pelastamaan suurimmilta kolhuilta. Kahdestakymmenestä tulisi jo ruumiita. On hieman eri asia katsoa eskarilaisten perään (hoitajalle myös osoitetaan vähemmän mieltä kuin omalle vanhemmalle), kuin kahdenkymmenen vaippaikäisen.
No väitinkö että ostaa ”viikon ruokaostokset”? En väittänyt.
Tuo hoitajapula on todellisuutta. Osa hoitajista on myös täysin epäpäteviä, lapsettomia sijaisia vieraassa työympäristössä.
Että siinä mielessä kitinä siitä, että kahden lapsen kotiäiti hetkellisesti esim laittaa ruokaa on aika kohtuuton
Kuka täällä on kitissyt ruoanlaitosta? Enemmänkin täällä tuntuu joitakin kyrsivän, kun kotiäidit panostavat lapsiinsa ja tekevät myös niitä kotitöitä, eivätkä jätä lapsia yksinään rakentelemaan palikoilla ja itse opiskele sillä aikaa.
Ja olen kyllä kiitollinen siitä, että saan tällä hetkellä olla kotona. Hoitoon ehtii sitten kun osaavat puhua ja kertoa esim. että miksi selässä on puremajäljet tai nyrkinkokoinen mustelma. Hoitotädeillä kun ei ole asiasta yleensä mitään hajua.
Toki. Itse ajattelin tässä enemmänkin sellaista ~1-vuotiasta. Ei vielä osaa varsinaisesti olla mukana tekemässä askareita, vaan aikuisen pitää askareen tekemisen ohella jatkuvasti vahtia lasta. Mulla on kymmenenkuinen napero, ja koen vähemmän stressaavaksi tehdä kotitöitä illalla rauhassa kuin yrittää päivällä siivota vessaa samalla, kun pitää estää lasta maistamasta vessaharjaa.