Kotiäidit, mitä OIKEASTI teette päivän aikana kotona? Ei kait se koko päivä kulu siihen lapsen hoitamiseen ja kotitöiden tekemiseen?
Toki voi mennäkin jos on useampi lapsi ja paikat jatkuvasti hujan hajan.
Mutta onko se oikeasti kotiäideillä pelkkää lastenhoitoa ja kotitöiden tekemistä vai kerkeättekö tekemään ja puuhastelemaan muutakin sen aikana kun puoliso on töissä ja te lasten kanssa kotona?
Kommentit (288)
Jos on useampi niin kyllä se siinä päivä menee. Itdellä tänään vapaapäivä ja sain koko päivän menemään kotitöihin vaikka lapset on koululaisia😂
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?
Ihan samaa oon miettinyt! Sama pätee päiväkotien työntekijöihin, kun heillä ei ole niitä kotitöitäkään, vain lasten vahtimista – miksi he eivät tee verkko-opintoja työnsä ohessa?
Aamupäivällä avoimeen päiväkotiin.
Lounas kirkolla.
Pienimmät päikkäreille.
Ulkoilua siihen asti kunnes mies tulee kotiin.
Laitan illallisen ja siivoilen. Kun lapset nukkuu luen tai hengailen mieheni kanssa, välillä lenkkeilen.
Kolme lasta. Akateeminen koulutus. Vuosi vielä äitiyslomaa. Olen kotona lapsia varten, miksi tekisin muuta?
Katson netflixiä, teen töitä, opiskelen.. :D vauva nukkuu aika paljon..
Vastaan ex-koti-isänä: Luin/opiskelin, urheilin, nukuin, katselin leffoja, kuuntelin musaa jne. Tietysti peruskotityöt, mutta ei mitään raatamista tai neuroottisen pikkutarkkaa puunaamista. Hyvin jää aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan ex-koti-isänä: Luin/opiskelin, urheilin, nukuin, katselin leffoja, kuuntelin musaa jne. Tietysti peruskotityöt, mutta ei mitään raatamista tai neuroottisen pikkutarkkaa puunaamista. Hyvin jää aikaa.
Mitä se sun lapsi silloin teki?
Eikö kotihoidon idea ole viettää aikaa lapsen kanssa? Luulisin, että siihen se aika lähinnä menee.
Mietis vähän. Jos lapsi/lapset nukkuvat vaikka yhden päikkärit 1-2 h, niin muu aikahan menee lapsen kanssa. Oli se sitten ulkoilua, syömistä, lukemista, leikkimistä, kaupassa käyntiä, siivousta tms. Ei päivässä ole kuin se tunti pari, kun olet ehkä itseksesi. Voihan sitä ottaa niinkin, että lapsi on itsekseen tai laittaa sen telkkarin ääreen mutta silloin ei hoida kotiäidin hommaa oikein mallikkaasti. Toisaalta tuntuu moni työssäkäyväkin ottavan työaikana toisinaan aika rennosti ja kirjoittelevan esim. tänne vauvapalstalle :D
Itsellä on 2 lasta (1 ja 3) ja olen 21-vuotias. Mies opiskelee yliopistossa ja itse luen lukiota ja ammatillista samaan aikaan etänä. Välillä hieman hankalaa kun kaksi pikkuista pyörii ympärillä, mutta todellakin sen arvoista. Yleensä aamuisin käydään yhdessä lenkillä ja sen jälkeen puistoon, missä syödään aamupala (kesällä). Loppu päivät on aina erilaisia,joten hankala kuvailla. Siivousta, leikkiä ja ruuanlaittoa on päivittäin.
No siis mihin ne lapset voi pistää muka siksi aikaa että itse tekee jotain muuta? Toki päiväuni aikaan ”olen vapaalla” eli tunnin päivässä. Muuten lasten kanssa on kyllä oltava koko ajan, vaikkei mitään ihmeellistä tekisikään.
Aamulla nousin seiskalta, siivoiln, järjestrlin, aamuainen lapsille, jälkien siivous, isompi kerhoon ysiksi, pienemmän kanssa puistoon/kauppaan tms, isompi kerhosta klo 12, kotiin, lounas, pienempu nukkumaan, siivousta, pari tuntia esikoisen ekaa aikaa, pienempi herää, välipala kolmelta, pihalle, sisään puoli viiden maissa, ruoanlaittoa, ruoka viideltä. Ladtenohjelmien aikaan ekaa kertaa itse hetken rauhassa.
Illalla pyykkäystä ja kokkausta.
Tolleen se meni. Kummasti.
Kaks lasta, 1v7kk ja 2vko:a. Ja kyllä, koko päivä menee lasten kanssa. Nukkuvat eriaikaan jne. Yhden kanssa nukuin päiväunet itsekin ja muuten olin lapsen kanssa. Leikin, luen, laulan, olen läsnä.
Vierailija kirjoitti:
No siis mihin ne lapset voi pistää muka siksi aikaa että itse tekee jotain muuta? Toki päiväuni aikaan ”olen vapaalla” eli tunnin päivässä. Muuten lasten kanssa on kyllä oltava koko ajan, vaikkei mitään ihmeellistä tekisikään.
Niin, tuntuu, että moni unohtaa niiden lasten olemassaolon... Kun esikoinen oli pieni, aika meni (vauva-ajan jälkeen) siihen, että oli leikkiä, syömistä ja nukkumista. Ja paljon piti olla sylissä. Esikoinen leikki pienenä itsekseen, eikä hän esim. tunkenut tielle tai kiipeillyt joka paikkaan, mutta hän halusi sitten olla sylissä paljon. Kuopus taas oli liikkeelle lähdettyään sellainen täystuho, että häntä piti vahtia koko ajan. Muistan _kerran_, kun yritin imuroida samaan aikaan, kun vahdin häntä – lopputulos oli se, että lapsi kauhaisi tulisijan tulipesästä tuhkaa, kun silmä vältti, ja työnsi sitä suun täyteen. Että jonkin aikaa meni siinä, kun oikeasti pystyi tekemään mitään samalla, kun täystuho hommaili omiaan (hänkin leikki jo pienestä asti ihan sujuvasti itsekseen, mutta oli vain sellainen hyvin vahdittava ja impulsiivinen tapaus).
Esikoisella oli kaksi kerhoa viikossa kaksi kertaa kumpaakin, joten jo niihin meni kolme tuntia matkoineen. Muuten ulkoilua oli kolmisen tuntia päivässä, en nyt sitä vapaa-ajaksi laskenut, kun koko ajan piti istua hiekkalaatikon reunalla kommentoimassa jokaista hiekkakakkua tai lykkiä kiikussa vauhtia. Mies kävi ruokatunnilla kotona syömässä, joten ruoka piti olla valmiina klo 11 ja toisen kerran klo 16. Lasten päiväuniaikaan ompelin vaatteita, mutta koska ompelupaikkana oli keittiön pöytä, se oli yhtä tavaroiden esiin ottamista ja pois laittamista yhtenään.
Joka paikkaan lähtemiseen meni aikaa, kun puettavana oli kaksi lasta. En muista, että kertaakaan oltaisiin selvitty ulos alle puolen tunnin muulloin kuin kesällä.
Minun tehtävänä oli ihan kaikki kotityöt mattojen pesusta leipomiseen. Säästämisen vuoksi kaikki ruoka tehtiin kotona alusta alkaen, tai siis minä tein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan ex-koti-isänä: Luin/opiskelin, urheilin, nukuin, katselin leffoja, kuuntelin musaa jne. Tietysti peruskotityöt, mutta ei mitään raatamista tai neuroottisen pikkutarkkaa puunaamista. Hyvin jää aikaa.
Mitä se sun lapsi silloin teki?
Niin, eihän noista mitään voi tehdä sen lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No siis mihin ne lapset voi pistää muka siksi aikaa että itse tekee jotain muuta? Toki päiväuni aikaan ”olen vapaalla” eli tunnin päivässä. Muuten lasten kanssa on kyllä oltava koko ajan, vaikkei mitään ihmeellistä tekisikään.
Eikö ne lapset viihdy yhtään yksin tai keskenään esim lastenhuoneen lattialla legoilla tai poneilla leikkien? Eihän heidän kanssaan joka sekunti tarvitse olla.
Riippuu tietysti lapsen iästä ja persoonallisuudesta. Toiset viihtyy enemmän itsekseen toiset taas riippuu enemmän äidissä ja isässä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan ex-koti-isänä: Luin/opiskelin, urheilin, nukuin, katselin leffoja, kuuntelin musaa jne. Tietysti peruskotityöt, mutta ei mitään raatamista tai neuroottisen pikkutarkkaa puunaamista. Hyvin jää aikaa.
Mitä se sun lapsi silloin teki?
Niin, eihän noista mitään voi tehdä sen lapsen kanssa.
No jos ei mainittu ollenkaan lapsen kanssa olemista ja leikkimistä, niin ainakin minulle herää tuollainen kysymys. En mä ainakaan ihan hirveästi pystynyt pikkulasten kanssa ollessa vaikka katsomaan leffoja, lukemaan kirjaa tai urheilemaan, nyt kun ovat isompia, on asia toki eri.
Minä olen kotirouva pikemmin kuin kotiäiti, kun lapsi on jo lukiossa.
Herään klo 8, lähden koiran kanssa lenkille ja yleensä käyn aamiaisella siinä samassa.
Aamupäivällä saatan pestä pyykkiä jos sitä nyt on tai viedä lakanat pesulaan yms.
Aamupäivä on muutenkin paras aika kodin asioiden hoitamiselle.
Keskipäivällä käyn joogassa tai uimassa tai kuntosalilla.
Sitten kotiin ja teen salaatin, ellemme ole menossa ulos syömään. Kolmelle ei kannata niin hirveästi kokkailla.
Aika usein tapaan iltapäivällä ystäviäni kahvin merkeissä ja ostoksilla. Hyvin jää omaa aikaa, kun tilaan ruuat kerran viikossa kotiin toimitettuna, siivooja käy kerran viikossa ja eipä kolme nyt sotke kovasti.
Mielekästä puuhaa on vanhan tätini auttaminen, juoksen hänelle asioita, lähden seuraksi lääkääriin ja ostoksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan ex-koti-isänä: Luin/opiskelin, urheilin, nukuin, katselin leffoja, kuuntelin musaa jne. Tietysti peruskotityöt, mutta ei mitään raatamista tai neuroottisen pikkutarkkaa puunaamista. Hyvin jää aikaa.
Mitä se sun lapsi silloin teki?
Niin, eihän noista mitään voi tehdä sen lapsen kanssa.
Ainakin voi lukea kirjoja lapselle, kun lapsi istuu sylissä, lapsen kanssa voi juosta ja telmiä pihalla ja katsoa Muumi-elokuvia. Fröbelin Palikoiden lauluissa oli paljon sellaisia, joissa jumpattiin jotain.
Samaa miettinyt. Eikö siinä voi jotain verkko-opintoja suorittaa samalla, avointa yliopistoa tms.?