Teini raivoaa kun ei pääse matkalle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hiljattain alkanut seurustelemaan uuden miehen kanssa, ja olemme nyt yhdessä lähdössä kreikkaan viikon lomamatkalle.

Suunnitelmana oli, että 14-vuotias tyttäreni menee täksi ajaksi äidilleni, mutta tämä ei tunnu lainkaan sopivan neidille. Hän vaatii päästä matkalle mukaan, ja yrittää saada tahtoaan läpi kaikin mahdollisin keinoin mykkäkoulusta raivoamiseen ja tavaroiden paiskomiseen. Tämä alkaa olla todella rasittavaa.

Kellään muulla ollut samanlaista tilannetta? Miten menettelitte?

Sepä ei ole teinin asia sanella, miten aikuinen vanhempi haluaa omat henkilökohtaiset aikansa järjestää. Olen kurkkuani myöten täynnä nykypäivän teinien hännystelemistä. Rajat niille ja tervetuloa todelliseen maailmaan, jossa omat oikeudet ja toisten kunnioitus pitää ansaita.

Jep ja sun raja-vinkeillä saadaan aikaiseksi se, että teini ei koskaan hyväksy isäpuoltaan, jos äiti hylkää lapsensa heti, kun uusi mies löytyy.

Sinulla on aikamoiset määritelmät hylkäämiselle. Hylkääminenhän on sitä, että heitän sinut kadulle tai en ole missään yhteyksissä enää ikinä ja niin edelleen. Mieti vähän, mitä puhut.

Kyllä, minä aikuisena tiedän, mitä se "oikea" hylkääminen on.

Kuitenkin suomessa on lukuisia mielenterveysongelmaisia, joita hoidetaan niiden traumojen takia, jotka aiheutuvat lapsen itsetunnon menettämisestä juuri siitä syystä, että lapsi ei saa huomiota vanhemmaltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina ei pääse matkalle kun muut menee, voivoi. Hirveä tragedia.

Sittenhän ap voi vaihtaa teinin kanssa osia ja sitten se on voi voi, koska se on ok.

Totta kai teini voi lähteä matkalle, kun maksaa sen itse.

Raivoaminenhan on se paras tapa saada haluamansa.

Vierailija kirjoitti:

Raivoaminenhan on se paras tapa saada haluamansa.

Raivoaminen on oire jostakin,

Apn teinin tapauksessa selvä huomion haku, joka johtuu siitä, että lapsi tuntee äitinsä unohtaneen hänet uuden miehen takia.

Mä lähdin uuden mieheni kanssa kahdestaan lomalle ja 11-vuotias esiteini meni isälleen siksi aikaa. Ei jäänyt teinille traumoja, vaikka äiti ihan julmasti hylkäsi lapsensa viikoksi;)

Eiköhän 14-vuotias jo kestä sen pettymyksen, että äiti lähtee lomalle uuden miesystävänsä kanssa.

Raivotkoon rauhassa, ei siitä rikki mene.

Vierailija kirjoitti:

Mä lähdin uuden mieheni kanssa kahdestaan lomalle ja 11-vuotias esiteini meni isälleen siksi aikaa. Ei jäänyt teinille traumoja, vaikka äiti ihan julmasti hylkäsi lapsensa viikoksi;)

Apn teinillähän ei ole isää lähimailla, vaan äiti on ainoa tuki ja turva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hiljattain alkanut seurustelemaan uuden miehen kanssa, ja olemme nyt yhdessä lähdössä kreikkaan viikon lomamatkalle.

Suunnitelmana oli, että 14-vuotias tyttäreni menee täksi ajaksi äidilleni, mutta tämä ei tunnu lainkaan sopivan neidille. Hän vaatii päästä matkalle mukaan, ja yrittää saada tahtoaan läpi kaikin mahdollisin keinoin mykkäkoulusta raivoamiseen ja tavaroiden paiskomiseen. Tämä alkaa olla todella rasittavaa.

Kellään muulla ollut samanlaista tilannetta? Miten menettelitte?

Sepä ei ole teinin asia sanella, miten aikuinen vanhempi haluaa omat henkilökohtaiset aikansa järjestää. Olen kurkkuani myöten täynnä nykypäivän teinien hännystelemistä. Rajat niille ja tervetuloa todelliseen maailmaan, jossa omat oikeudet ja toisten kunnioitus pitää ansaita.

Jep ja sun raja-vinkeillä saadaan aikaiseksi se, että teini ei koskaan hyväksy isäpuoltaan, jos äiti hylkää lapsensa heti, kun uusi mies löytyy.

Höpönlöpön. Viimeinen asia, joka teinille kannattaa opettaa, on se, että hänen jokainen tunneimpulssinsa ja itsekkäät reaktionsa menevät aikuisten ihmisten (jotka kustantavat hänen olemisensa) valintojen ja tarpeiden edelle. MUU MAAILMA EI TOIMI NIIN. Et voi oikeasti lähettää lastasi maailmaan sillä ajatuksella, että hän ja tunteensa ovat kaiken keskus. Ellet halua kasvattaa maailmaan jotain mulkvistia, jonka seuraa kukaan ei siedä. Eikä kukaan teini kunnioita mielistelevää aikuista. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Vaikka teinillä pitääkin olla rajat, ei SILTIKÄÄN tarvitse heti alkaa matkustelemaan uuden miehen kanssa. TEINIÄ pitäisi kuunnella, ja ymmärtää, että asia on teinille todella outo: äitillä on uusi mies. Tilannetta ei auta se, että teini tuntee tulevansa hylätyksi, vaan lasta pitäisi tukea sopeutumaan uuteen ihmiseen lähipiirissä.

Mikä tässä on vaikea ymmrätää?

Jos ajattelet teinin olen saman tien rikki menevä lumihiutale, kai se sitten on rankkaa. Minulle ongelma vain on se, että "teinin kuunteleminen" käytännössä tuntuu tässä tarkoittavan, että tehdään niin kuin teini haluaa. Eli teini päättää. Mikä ei minulle käy. Sen sijaan voin selittää teinille, että äiskällä on vähemmän aikaa ja enemmän vastuuta kuin sinulla teinillä, joten äiskä mielellään lähtee matkalle mahdollisimman pian, mikäli mies tuntuu sopivalta. Jos tämä ei uppoa jakeluun, se on vähän voi voi. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että teini kunnioittaa äiskää enemmän, kun äiskä välittää vähän itsestäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän 14-vuotias jo kestä sen pettymyksen, että äiti lähtee lomalle uuden miesystävänsä kanssa.

Raivotkoon rauhassa, ei siitä rikki mene.

Pahimmassa murrosiän vaiheessa, jossa nuori etsii itseään, äiti viis veisaa nuoren ajatuksista.

En uskaltaisi kirjoittaa noin, vai mistä kuvittelet, että nuorten itsemurhatilastot vaan on siellä korkeuksissa...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hiljattain alkanut seurustelemaan uuden miehen kanssa, ja olemme nyt yhdessä lähdössä kreikkaan viikon lomamatkalle.

Suunnitelmana oli, että 14-vuotias tyttäreni menee täksi ajaksi äidilleni, mutta tämä ei tunnu lainkaan sopivan neidille. Hän vaatii päästä matkalle mukaan, ja yrittää saada tahtoaan läpi kaikin mahdollisin keinoin mykkäkoulusta raivoamiseen ja tavaroiden paiskomiseen. Tämä alkaa olla todella rasittavaa.

Kellään muulla ollut samanlaista tilannetta? Miten menettelitte?

Sepä ei ole teinin asia sanella, miten aikuinen vanhempi haluaa omat henkilökohtaiset aikansa järjestää. Olen kurkkuani myöten täynnä nykypäivän teinien hännystelemistä. Rajat niille ja tervetuloa todelliseen maailmaan, jossa omat oikeudet ja toisten kunnioitus pitää ansaita.

Jep ja sun raja-vinkeillä saadaan aikaiseksi se, että teini ei koskaan hyväksy isäpuoltaan, jos äiti hylkää lapsensa heti, kun uusi mies löytyy.

Sinulla on aikamoiset määritelmät hylkäämiselle. Hylkääminenhän on sitä, että heitän sinut kadulle tai en ole missään yhteyksissä enää ikinä ja niin edelleen. Mieti vähän, mitä puhut.

Kyllä, minä aikuisena tiedän, mitä se "oikea" hylkääminen on.

Kuitenkin suomessa on lukuisia mielenterveysongelmaisia, joita hoidetaan niiden traumojen takia, jotka aiheutuvat lapsen itsetunnon menettämisestä juuri siitä syystä, että lapsi ei saa huomiota vanhemmaltaan.

Sinusta lomamatka on hylkääminen? Haloo. Lomamatka on ihan pikkujuttu, jos vanhempi muuten on pitänyt lapsestaan hyvää huolat. Sairasta on se, jos hyvin lapsestaan huolta pitävä aikuinen ei saa ottaa hetkeksi lomaa. Ihan oikeasti. Tiedän, että tähän aiheeseen voivat monet vanhemmat samastua.

Jos ap on aina sanonut teinille ettei ole varaa matkustella mutta löytää kyllä rahat uuden miehen kanssa reissaamiseen, ymmärrän teinin kiukun. Onhan se epäreilua.

Jos taas ap ja teini on matkustelleet myös ennen uutta miestä, teinin pitää ymmärtää ettei aina pääse mukaan.

Jos teini ei ole päässyt reissaamaan, hänelle voisi luvata jonkun äiti-lapsireissun vaikka syyslomalla

Vierailija kirjoitti:

Vaikka teinillä pitääkin olla rajat, ei SILTIKÄÄN tarvitse heti alkaa matkustelemaan uuden miehen kanssa. TEINIÄ pitäisi kuunnella, ja ymmärtää, että asia on teinille todella outo: äitillä on uusi mies. Tilannetta ei auta se, että teini tuntee tulevansa hylätyksi, vaan lasta pitäisi tukea sopeutumaan uuteen ihmiseen lähipiirissä.

Mikä tässä on vaikea ymmrätää?

Vaikea löytää sympatiaa kun itse olin 14-vuotiaana jo muuttanut pois opiskelemaan. Ap:n teini vaikuttaa kasvaneen pumpulissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hiljattain alkanut seurustelemaan uuden miehen kanssa, ja olemme nyt yhdessä lähdössä kreikkaan viikon lomamatkalle.

Suunnitelmana oli, että 14-vuotias tyttäreni menee täksi ajaksi äidilleni, mutta tämä ei tunnu lainkaan sopivan neidille. Hän vaatii päästä matkalle mukaan, ja yrittää saada tahtoaan läpi kaikin mahdollisin keinoin mykkäkoulusta raivoamiseen ja tavaroiden paiskomiseen. Tämä alkaa olla todella rasittavaa.

Kellään muulla ollut samanlaista tilannetta? Miten menettelitte?

Sepä ei ole teinin asia sanella, miten aikuinen vanhempi haluaa omat henkilökohtaiset aikansa järjestää. Olen kurkkuani myöten täynnä nykypäivän teinien hännystelemistä. Rajat niille ja tervetuloa todelliseen maailmaan, jossa omat oikeudet ja toisten kunnioitus pitää ansaita.

Jep ja sun raja-vinkeillä saadaan aikaiseksi se, että teini ei koskaan hyväksy isäpuoltaan, jos äiti hylkää lapsensa heti, kun uusi mies löytyy.

Höpönlöpön. Viimeinen asia, joka teinille kannattaa opettaa, on se, että hänen jokainen tunneimpulssinsa ja itsekkäät reaktionsa menevät aikuisten ihmisten (jotka kustantavat hänen olemisensa) valintojen ja tarpeiden edelle. MUU MAAILMA EI TOIMI NIIN. Et voi oikeasti lähettää lastasi maailmaan sillä ajatuksella, että hän ja tunteensa ovat kaiken keskus. Ellet halua kasvattaa maailmaan jotain mulkvistia, jonka seuraa kukaan ei siedä. Eikä kukaan teini kunnioita mielistelevää aikuista. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Vaikka teinillä pitääkin olla rajat, ei SILTIKÄÄN tarvitse heti alkaa matkustelemaan uuden miehen kanssa. TEINIÄ pitäisi kuunnella, ja ymmärtää, että asia on teinille todella outo: äitillä on uusi mies. Tilannetta ei auta se, että teini tuntee tulevansa hylätyksi, vaan lasta pitäisi tukea sopeutumaan uuteen ihmiseen lähipiirissä.

Mikä tässä on vaikea ymmrätää?

Jos ajattelet teinin olen saman tien rikki menevä lumihiutale, kai se sitten on rankkaa. Minulle ongelma vain on se, että "teinin kuunteleminen" käytännössä tuntuu tässä tarkoittavan, että tehdään niin kuin teini haluaa. Eli teini päättää. Mikä ei minulle käy. Sen sijaan voin selittää teinille, että äiskällä on vähemmän aikaa ja enemmän vastuuta kuin sinulla teinillä, joten äiskä mielellään lähtee matkalle mahdollisimman pian, mikäli mies tuntuu sopivalta. Jos tämä ei uppoa jakeluun, se on vähän voi voi. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että teini kunnioittaa äiskää enemmän, kun äiskä välittää vähän itsestäänkin.

Kuvittelepa itsesi herkässä teini-iässä, ja mieti äitiäsi. Jos olet tottunut olemaan äitisi kanssa kahdestaan, mutta yhtäkkiä tilanteeseen tulee kolmas osapuoli, jonka kanssa lähdetään heti matkoille ja sinut pakotetaan mummolaan. Miltä sinusta tuntuisi?

Näitä hylätyiksi kokeneita teinejä on tuhansia, niin ydin- kuin uusioperheissä. En missään vaiheessa sanonut, että uuden miehen kanssa ei saisi matkustaa, vaan tilanteessa pitäisi edetä rauhallisesti ja tutustuttaa teini uuteen mieheen. Matkustaminen pitäisi ehdottomasti siirtää myöhempään ajankohtaan tai ottaa teini mukaan, jolloin luottamussuhde "isäpuoliehdokkaaseen" saisi rauhassa kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka teinillä pitääkin olla rajat, ei SILTIKÄÄN tarvitse heti alkaa matkustelemaan uuden miehen kanssa. TEINIÄ pitäisi kuunnella, ja ymmärtää, että asia on teinille todella outo: äitillä on uusi mies. Tilannetta ei auta se, että teini tuntee tulevansa hylätyksi, vaan lasta pitäisi tukea sopeutumaan uuteen ihmiseen lähipiirissä.

Mikä tässä on vaikea ymmrätää?

Vaikea löytää sympatiaa kun itse olin 14-vuotiaana jo muuttanut pois opiskelemaan. Ap:n teini vaikuttaa kasvaneen pumpulissa.

Jep ja hiihdit varmaan 100 km joka päivä?

Mun lapset ei ikinä ole hinkuneet reissuun mun uuden miehen kanssa. Miksikö? Koska kun suunnittelin ekaa yhteistä kaupunkilomaa hänen kanssaan, kävin ensin lasten kanssa viikon etelässä. Kun teimme toisen kaupunkiloman, vein lapset risteilylle ja kylpylään. Kolmantena vuonna päätettiin mennä koko porukalla reissuun, lapset sai valita kohteen ja he itse asiassa pyysi, että voidaanko kysyä "Mattiakin" mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Sä laitat aikuisena rajat. Matkalle pääsy ei ole itsestäänselvyys.

Minunkin mieheni idiootti teini kiukutteli kun joutui mummolaan reissumme ajaksi mutta ei sellaisella ole mitään väliä. Teinit kiukkuaa ja jos niille alkaa antaa periksi niin niistä tulee hirveitä ihmisiä.

Tottakai sinä joskus vietät lomaa myös teinisi kanssa. Toisesta korvasta ulos raivoamiset ja jos ei lopeta hyvän sään aikana niin sanktiot.

Aikuisen tehtävä on kasvattaa.

Olet kyllä väärä henkilö puhumaan hirveistä teineistä. Olet itse todella hirvittävä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä laitat aikuisena rajat. Matkalle pääsy ei ole itsestäänselvyys.

Minunkin mieheni idiootti teini kiukutteli kun joutui mummolaan reissumme ajaksi mutta ei sellaisella ole mitään väliä. Teinit kiukkuaa ja jos niille alkaa antaa periksi niin niistä tulee hirveitä ihmisiä.

Tottakai sinä joskus vietät lomaa myös teinisi kanssa. Toisesta korvasta ulos raivoamiset ja jos ei lopeta hyvän sään aikana niin sanktiot.

Aikuisen tehtävä on kasvattaa.

Olet kyllä väärä henkilö puhumaan hirveistä teineistä. Olet itse todella hirvittävä ihminen.

Mullekin tarttui silmään tuo, ja erityisesti tuo "mieheni idiootti teini". Siinä on taas hyvä äitipuoli, joka vauhkoaa täällä rajakasvatuksista....

Ei pysty tosissaan ottamaan sellaisen aikuisen kirjoituksia, joka haukkuu lapsia idiooteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea löytää sympatiaa kun itse olin 14-vuotiaana jo muuttanut pois opiskelemaan. Ap:n teini vaikuttaa kasvaneen pumpulissa.

Jep ja hiihdit varmaan 100 km joka päivä?

En, olin teini 2000-luvun alussa. Meidän perheessä itsenäisyys oli vain korostetumpaa kuin nykyajan pullamössöperheissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea löytää sympatiaa kun itse olin 14-vuotiaana jo muuttanut pois opiskelemaan. Ap:n teini vaikuttaa kasvaneen pumpulissa.

Jep ja hiihdit varmaan 100 km joka päivä?

En, olin teini 2000-luvun alussa. Meidän perheessä itsenäisyys oli vain korostetumpaa kuin nykyajan pullamössöperheissä.

Sinusta juuri nähdään, millainen on huonoa kasvatusta. Älä pliis toista omien vanhempiesi virheitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän 14-vuotias jo kestä sen pettymyksen, että äiti lähtee lomalle uuden miesystävänsä kanssa.

Raivotkoon rauhassa, ei siitä rikki mene.

Pahimmassa murrosiän vaiheessa, jossa nuori etsii itseään, äiti viis veisaa nuoren ajatuksista.

En uskaltaisi kirjoittaa noin, vai mistä kuvittelet, että nuorten itsemurhatilastot vaan on siellä korkeuksissa...?

Voi hellalettat tentään pikkuista.