Köyhä kysyy: miltä tuntuu maata omassa sängyssä omassa talossa

Ainakaan sinun ei tarvitse stressata, onko vakaat tulot tai mikä talon arvo on.

Onnellisuus löytyy ihan muualta kuin omasta talosta.

Samalta kuin vuokra-asunnossa. Koti on koti. Siellä missä sydän on, vaikka kliseiseltä kuulosta :)

Hel vetin hyvältä. Ensimmäinen aamu itse rakentamassa omassa talossa oli kyllä hyvä, sittenmin on päässyt tottumaan.

Rehellisesti voin sanoa ettei tämä tunnu yhtään sen ihmeellisemmältä kuin silloin kun asuin vuokralla. Itse asiassa sänky on sama, asunto vain vaihtui omistusasuntoon. Ja jos ap ajattelet ettet koskaan tule saamaan omaa vaikka haluaisit, niin silloin olet jo päättänyt ettet saa. Ei sillä että omistuasuminen olisi mikään autuaaksi tekevä ihmisyyden mitta.

En minäkään varmaan omista taloa ikinä. Mutta so what? Niin kauan kuin edes sänky on oma; no worries.

Ajattelen usein että olen onnekas. Vaikka on velkaa on myös omaisuutta. Kolme vuotta olen herännyt vanhassa puisessa omakotitalossa joka ei ole millään mittapuulla luksus mutta itselleni maailman paras paikka. Pelkään että olosuhteet muuttuvat joskus ja joudun tästä luopumaan, mutta ei elämää toisaalta voi elää murehtienkaan. Joka tapauksessa tämä on vain talo ja onni tulee muista asioista.

En omista taloa, mutta osakkeen jossa asun. Se on sellainen tunne et tästä ei kukaan heitä pihalle heti vaikka karkais maailmalle tavoittamattomiin esim 12kk ajaksi. 

Muuten aika samanlaista mitä vuokrallakin.

Omaa omakotitaloa en halua ikinä hankkia, kun sittenhän sitä on itse vastuussa kaikesta

Minä asuin omakotitalossa 34v ja möin sen onneksi kolme vuotta sitten pois. Nyt asun vuokralla ja asumiskustannukset putosivat roimasti ja ei tartte stressata remonteista yms. Ennen oli halpaa asua omakotitalossa, mutta joka nykyään sitä väittää puhuu p*skaa

Kyllä minulle tämä oma itse rakennettu talo on Koti, kaikki muut asunnot ovat olleet väliaikaisia kämppiä.

Mutta ei se onni seinistä tule, omat surut ja murheet on jokaisella omassa kodissa asuvallakin.

Epävarmalta. 

Ennemmän vaautuneempi olin asuessani vuokralla elämäni 30 vuotta. Nyt talon omistajana, saan kokoajan murehtia, toimiiko lämmitys, jos ei mitä sen korjaaminen maksaa. Mmikä aiheuttaa yhden sulakkeen laukeamisen aina silloin tällöin ja paljonko sähköasentajan muutaman päivän työ maksaa. Eihän vaan katto vuoda...vuotaa: vaihda uusi katto! Pitäisikö talo kuitenkin salaojittaa? Vanha öljysäiliö pitäisi kaivaa ylös, maksaa aivan saatanasti.

Vuokralla asuessa soitin huoltoyhtiöön, kun ongelmia ilmenee.

Talosta vielä iso osa maksamatta joten ei voi hehkuttaa. Kun aiemman osanneen sain maksettua oli kieltämättä hyvä olo jonkin aikaa ja tuntui turvalliselta. Aika pian kuitenkin aloin haikailla talon perään. Nyt sitten aika ajoin huolehdin velanmaksua.

Ihan mukavalta tuntuu, Unikulman sängyssä makaan jossa jokainen jousi on erikseen laitettu painon mukaan paikalleen. Kokemusta löytyy myös nuorena kaupungin vuokrakasarmeista asumisesta ja niihin ei ole enää paluuta. Ihanaa olla velaton.

Jos on katto pään päällä, on aika sama kuitenkin onko se vuokrattu vai oma. 

Vierailija kirjoitti:

Samalta kuin vuokra-asunnossa. Koti on koti. Siellä missä sydän on, vaikka kliseiseltä kuulosta :)

Ei tunnu samalta. Ei vuokra-asunto ole koti. Se on vaan paikka jossa asutaan.

Rehellisesti, ei eroa juuri vuokralla asumisesta. Koti on siellä missä perheeni on.

Hooooahhhh.

Huomenta.

Vielä mukavampaa on maata työpaikalla la-su yövuorossa tuplapalkalla ja yölisällä.

Tähän keittelis 7h unien päälle kahvit ja lähtis kotiin.

Ammatinvalintakysymys.

Vierailija kirjoitti:

Hooooahhhh.

Huomenta.

Vielä mukavampaa on maata työpaikalla la-su yövuorossa tuplapalkalla ja yölisällä.

Tähän keittelis 7h unien päälle kahvit ja lähtis kotiin.

Ammatinvalintakysymys.

Onneksi en ole valinnut ammattia jossa tehdään la-su yö töitä

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan sinun ei tarvitse stressata, onko vakaat tulot tai mikä talon arvo on.

Talolla on aina arvo, jos ei muuta niin käyttöarvo.

Tämä riippuu varmasti täysin siitä mitä asioita elämässään tärkeiksi arvottaa. Toisilla se on omistusasunto josta herätä, toisilla se on halpa vuokrakämppä joka mahdollistaa heräämisen marraskuiselta Bahamalta.

Omalla kohdalla suurin unelma oli vanhalla omakotitaloalueella rintamamiestalo ja omanapuita kasvava tontti. Kun olin työtön ja köyhä, kävelin usein tuollaisella alueella haaveilemassa. Katselin siellä yhtä ihanaa taloa ja päätin, että asun vielä joskus vastaavassa. Olin sinnikäs, en luovuttanut ja puskin vaikka läpi harman kiven ja nykyään asun tuossa samaisessa talossa. Toki lainaa on, mutta silti tuntuu, että olen saavuttanut jotain suurta :)