Anoppi tyrkyttää leipomuksia juhliini
Onko muilla kokemuksia sellaisesta, että jonkun tutun naishenkilön on aina pakko tarjoutua leipomaan sinun juhliisi, vaikket sitä edes haluaisi?
Olen niin kyllästynyt siihen, että anopin pitäisi aina saada osallistua kaikkiin perhejuhliemme järjestelyihin ja tehdä sinne erilaisia leipomuksia jne... Pidän tietyntyyppisistä leivonnaisista ja tykkään leipomisesta, teen siis sen mielelläni itse enkä koe siitä mitään vaivaa. Anopin taas on aina pakko päästävä mukaan leipomaan, ja hänen on pakko tuoda edes muutama kuivakakku, kun leipomisesta on muka minulle niin kovaa vaivaa.
Nyt on tulossa pojan syntymäpäivät ja anoppi on jo etukäteen ilmoittanut, että hän mielellään hoitaa leipomisen, kun juhlien järjestämisestä on minulle muka liian kovaa vaivaa. Sanoin, etten tarvitse apua ja siitä hän loukkaantui. eivätkö minun kakkuni kelpaa. Sinä varmaan teet paljon parempia.
Olen alkanut miettiä, että onko anoppi jotenkin kateellinen siitä, että saan järjestettyä juhlat ja ihmiset pitävät leipomuksistani (eikä hän saa kehuja)... Joka juhlia ennen saa käydä tappelun siitä, miksi häntä ei huolita juhlia järjestämään.
Kommentit (1602)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oispa mullakin ollut anoppi auttamassa juhlissa mutta ei joten älä valita.
Miksi? Etkö sinä aikuinen ihminen saanut miehesi kanssa juhlia järjestettyä?
Jospa joku toinen tykkää, kun yhdessä tehdään. Onko pakko yksin tehdä osoittaakseen, että saa jotain aikaan ja tehtyä. Ei, mielestäni. Monet juhlat on oman anopin kanssa järkätty ja hauskaa on ollut. Oman äitinikin olisin niin toivonut mukaan, mutta hän kuoli ollessani 20v. Kiitollinen olen anopilleni, että jaksaa vielä auttaa ja hössöttää. Lapset oppivat arvostamaan vanhempia, kun yhdessä ollaan.
Kerran anoppini osti minulle synttärilahjaksi laukun, joka ei mitenkään ollut tyyliäni. Kiitin lahjasta hymyssä suin. Myöhemmin anoppini epäili, että ei taida olla kassi mieleinen kun en sitä pidä. Kerroin, että se on erinoma
Kertoisitteko Miksi tästä kommentista on annettu alapeukutusta? Mikä tässä alapeukuttajia hiertää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rouva kun ei ITSE tykkää ihanasta kinuskikakusta eikä pienistä piirakoista ja mansikkakakkukin on liikaa. Nyt olisi syytä ajatella vieraita, joilla voi olla ihan vastakkainen maku kuin lastenkutsujen äidillä, joka raataa itsensä näännyksiin eikä annan edes anopin auttaa klassisilla leivonnaisilla. Ei ole lapsille hyväksi joutua kokemaan samaa yökötystä ruokien suhteen mitä äiti tekee eikä vaivaudu tarjoamaan monipuolisesti lapsille.
Ap nimenomaan ajattelee vieraita eli lapsia lastenkutsuilla. Hän ajattelee myös sitä synttärisankaria. Se että ne ap:n lapset syö kahden tunnin kaverisynttäreillä lasten suosimia tarjoiluja ei pilaa heidän makupalettiaan.
Minä en usko, että asia on noin vakava, että vieraat ja lapsetkin anopin tarjoiluja kauhistelevat ja pilaavat makupaletin. Rauhoitu nyt, onhan tuo jo omituista kommentointia ap:n puolesta, kun et ilmeisesti edes tiedä onko kyse vain äidin ongelmasta, ei muiden. Äiti voi kyllä anopille sanoa, että ei kiitos ja kieltää tulemasta juhliin, jos noin pilaa juhlat, jos pilaa. Kai se ukkokin oman äidin toimintaan puuttuu, jos on noin vakavaa.
Vierailija kirjoitti:
Suuremoinen anoppi jos jaksaa leipoa, ottaisin ilomielin aina!
Kerrotteko miksi alapeukutatte? Oishan se ihanaa jos noin apua saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi että, kuinka kateellinen olen teille, joilla on on anoppeja, äitejä ja mummeja, jotka tarjoutuvat auttamaan! Ette oikeasti ymmärrä, kuinka arvokasta tuo on.
Itse vauvan kastejuhlia järjestäessä olisin todella kaivannut apua, mutta eipä sitä mistään suunnalta tarjottu eikä kertaakaan kysytty, että kuinka saan kaiken pienen vauvan kanssa järjestettyä. Äitini on hyvin läheinen siskoni kanssa, mutta minä tunnen itseni usein ulkopuoliseksi, suhteemme on etäinen. Anoppi ei tekokynsineen ja kuohkeine tukkineen keittiöön astu muuta kuin lämmittääkseen mikrossa Atrian aterian.
Sukuakin on aika paljon, joten eivät olleet mikään viiden hengen juhla. Mutta selvisin. Yksin tein käytännössä aivan kaiken.
Miten se ylikävelevä anoppi (tai muu sukulainen) on arvokas? Ei noista ole apua, vaan haittaa. Ja pohjat
Mä aluksi olin hyvin ulalla tilanteesta, kun en tajunnut noin kauhean ihmisen olevan totta. Ja kun vielä kyseessä rakkaan puolisoni äiti, niin yritin kaikkeni tulla toimeen. Jossain vaiheessa tuli se viimeinen pisara. Sen jälkeen en ole suostunut jäämään sekunniksikaan anopin kanssa kahdestaan. En puhu hänelle, en ota yhteyttä. Jos vielä tuo meille jotain ylimääräistä, vien suoraan roskikseen. Lapsiani suojelen häneltä. Mies pitää yllä velvollisuudesta jonkinlaista suhdetta äitiinsä, vaikka ei hänkään äidistään tykkää. Ihan reipasta hajurakoa hänkin äitiinsä pitää.
Kyllä mulle kelpaisi jos olisivat herkullisia. Miksi pitää naisten riidellä tollasesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oispa mullakin ollut anoppi auttamassa juhlissa mutta ei joten älä valita.
Miksi? Etkö sinä aikuinen ihminen saanut miehesi kanssa juhlia järjestettyä?
Jospa joku toinen tykkää, kun yhdessä tehdään. Onko pakko yksin tehdä osoittaakseen, että saa jotain aikaan ja tehtyä. Ei, mielestäni. Monet juhlat on oman anopin kanssa järkätty ja hauskaa on ollut. Oman äitinikin olisin niin toivonut mukaan, mutta hän kuoli ollessani 20v. Kiitollinen olen anopilleni, että jaksaa vielä auttaa ja hössöttää. Lapset oppivat arvostamaan vanhempia, kun yhdessä ollaan.
Kerran anoppini osti minulle synttärilahjaksi laukun, joka ei mitenkään ollut tyyliäni. Kiitin lahjasta hymyssä suin. Myöhemmin anoppini epäili, että ei taida olla kassi mielei
EI liity mitenkään keskustelun aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rouva kun ei ITSE tykkää ihanasta kinuskikakusta eikä pienistä piirakoista ja mansikkakakkukin on liikaa. Nyt olisi syytä ajatella vieraita, joilla voi olla ihan vastakkainen maku kuin lastenkutsujen äidillä, joka raataa itsensä näännyksiin eikä annan edes anopin auttaa klassisilla leivonnaisilla. Ei ole lapsille hyväksi joutua kokemaan samaa yökötystä ruokien suhteen mitä äiti tekee eikä vaivaudu tarjoamaan monipuolisesti lapsille.
Ap nimenomaan ajattelee vieraita eli lapsia lastenkutsuilla. Hän ajattelee myös sitä synttärisankaria. Se että ne ap:n lapset syö kahden tunnin kaverisynttäreillä lasten suosimia tarjoiluja ei pilaa heidän makupalettiaan.
Minä en usko, että asia on noin vakava, että vieraat ja lapsetkin anopin tarjoiluja kauhistelevat ja pilaavat makupalet
Ei se puutu, kun on jo ensimmäisestä henkäyksestään opetettu siihen, että tärkeintä maailmassa on pitää äiti tyytyväisenä. Tuosta pois oppiminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hyvä kulla milaisia anopin kakut ovat. Onko anopin leipomukset ja kakut maukkaita? Tämä on tärkeä asia puntaroitaessa sitä, kuka tekee parhaimmat kakut.
Ap jo kertoi, että mauttomia. Kannattaa lukea ketjua enemmän.
No laita niihin vaikka sokerikuorrute päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hyvä kulla milaisia anopin kakut ovat. Onko anopin leipomukset ja kakut maukkaita? Tämä on tärkeä asia puntaroitaessa sitä, kuka tekee parhaimmat kakut.
Ap jo kertoi, että mauttomia. Kannattaa lukea ketjua enemmän.
No laita niihin vaikka sokerikuorrute päälle.
Tai kermavaahtua! Nimenomaan vaahtUa. Tämä on mun anopin salainen vinkki korjata kauneusvirheet kakuista.
Lasten synttärit ei ole yhdyssana.
Vierailija kirjoitti:
Lasten synttärit ei ole yhdyssana.
Lastensynttärit on synonyymi sanalle lastenjuhlat. Kun täällä ei millään ymmärretä, mitä ne on: Kaverisynttärit, siis ei sukulaisten kuivakakkukestit.
Älä vie toisten juhliin mitään leipomuksia, jos niitä ei sinulta ole erikseen pyydetty tekemään. Varsinkaan jos on ehdottomasti sanottu ei kiitos.
Ihmeellistä miten vaikea sana Ei on joillekin ihmisille sisäistää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mulle kelpaisi jos olisivat herkullisia. Miksi pitää naisten riidellä tollasesta.
Koska ihmiset ovat erilaisia. Joku tykkää olla kynnysmatto ja joku taas ei.
Elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Älä vie toisten juhliin mitään leipomuksia, jos niitä ei sinulta ole erikseen pyydetty tekemään. Varsinkaan jos on ehdottomasti sanottu ei kiitos.
Ihmeellistä miten vaikea sana Ei on joillekin ihmisille sisäistää.
En sanoisi vaikea, vaan mahdoton.
Miten jaksat vaivata päätäsi tuollaisella asialla? Itse antaisin anopin tuoda, mitä tahtoo. Ja miten sinulla on edes aikaa tarkkailla ja analysoida hänen käytöstään juhlissa? Jätä anoppi rauhaan ja keskity siihen, miten itse toimit vieraidesi kanssa. Huomioitko heitä kunnioittavasti, ymmärtäväisesti ja ystävällisesti, vai arvosteletko kaikkia muitakin heidän selkänsä takana.
Sinä itse taidat olla tässä se ongelma...
Vierailija kirjoitti:
Miten jaksat vaivata päätäsi tuollaisella asialla? Itse antaisin anopin tuoda, mitä tahtoo. Ja miten sinulla on edes aikaa tarkkailla ja analysoida hänen käytöstään juhlissa? Jätä anoppi rauhaan ja keskity siihen, miten itse toimit vieraidesi kanssa. Huomioitko heitä kunnioittavasti, ymmärtäväisesti ja ystävällisesti, vai arvosteletko kaikkia muitakin heidän selkänsä takana.
Sinä itse taidat olla tässä se ongelma...
Edelleen kyse lastenjuhlista. Ei sinne oke edes kutsuttu anoppia.
Vie Ap anopin kakut työpaikan kahvipöytään. Varmasti katoavat työkavereiden suihin.
Vierailija kirjoitti:
Vie Ap anopin kakut työpaikan kahvipöytään. Varmasti katoavat työkavereiden suihin.
Ei, kun se ongelman juurisyy on hoidettava. Anopin ei tule leipoa ylimääräisiä kakkuja, vaan keksittävä muuta ajanvietettä. Tai vaihtoehtoisesti etsiä joku harrastus, jossa voi kakuttaa ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vie Ap anopin kakut työpaikan kahvipöytään. Varmasti katoavat työkavereiden suihin.
Miksei anoppi vie omalle työpaikalleen???
Miksi et kykene puolustamaan itseäsi? Miksi kärsit? Onko pakko? Miksi et sano suoraan ettet halua heitä elämääsi? Kai nyt aikuinen ihminen voi kertoa miten jatkossa toimitte ja suoraan mistä kiikastaa. Vai tarvitsetko anoppia ja sukulaisia kun sinulle se itselle sopii?