Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies tekemään kotitöitä?
05.09.2018 |
Alussa mies teki paljonkin kotitöitä, käytännössä suunnilleen puolet, eikä asiasta tarvinnut koskaan edes keskustella, vaan oma-aloitteisesti hoiti ja hyvin hoitikin (hänellä on korkeammat standardit kuin minulla, minä olen vähemmän vaativa sen suhteen että mikä taso on riittävä). Tämän vuoksi tietenkin kuvittelin, että olen valinnut miehen, joka tulee aina tekemään osan kotitöistä, ehdittiin naimisiinkin ennen kuin toinen totuus paljastui. Nyt mies ei tee enää yhtään mitään kotitöitä, ei suostu edes ruokakaupassa käyntejä hoitamaan tai laittamaan ruokaa (vaikka osaa hyvin). Miten saan hänet tekemään kotitöitä?
Olen kokeillut jo nämä:
-pyytänyt
-antanut tehdä omaan tahtiinsa ilman että olisin edes pyytänyt
-käskenyt
-nalkuttanut
-riidellyt
-itkenyt
-kehunut että on tietyissä kotitöissä minua parempi
-laittanut jääkaapin oveen listan siitä mitä minä olen tehnyt ja mitä hän on tehnyt (ja hänen nimen alla oli sitten vain tyhjää, minun nimen alla pitkä luettelo tekemistäni kotitöistä)
-jättänyt osan kotitöistä kokonaan tekemättä ja odottanut että koska asia alkaa häntä häiritsemään
-avannut keskustelun siitä, että miksi ei tee kotitöitä ja mitä kotitöitä haluaisi tehdä
Mikään näistä ei ole toiminut. Hän ei suostu tekemään.
Kommentit (446)
Vierailija kirjoitti:
Minä en antaisi ottaa mitään jääkaapista, jos ei hän ole mitään kaupasta tuonutkaan. Laitat omat ruokasi laatikkoon, nimi päälle ja kuminauha ympärille. Käy jossain jo kotimatkalla itse syömässä.´, ei tarvitse sitten kokkailla hänelle.
Paitsi kun miehes suukottais suo kaulalle ja antais vähä seksiä, ni sitte se sais ottaa jääkaapista mitä haluis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä saan vaimoni pilkkomaan puita, tekemään lumitöitä, leikkaamaan nurmikkoa, tyhjentämään rännejä tai edes kilpailuttamaan kylpyhuoneremontin? Keittiö remonttiinkaan ei osallistunut. Minun kontolleni jää myös autojen kunnossapito, sekä puolet näistä naisten kotitöistä.
Mikä sinut saa tekemään ne?
Ne on asioita joita ei voi jättää tekemättä, tai keittiöremonttia olisi voinut minun puolestani lykätä muutamalla vuodella, mutta tiedättehän naiset..
"Naisten työtkö" voi jättää tekemättä?
Olenko sanonut näin? Lue uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Mitä teet tuollaisella miehellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Jos haluut helpolla päästä ni anna lapsille vaikka lihapiirakat käteen ja pistä ne ulos leikkimään. Ei tarvi tiskata. Nää on iha omii valintoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Kirjoituksen perusteella on hiukan vaikea uskoa että teette toisistanne parempia ihmisiä, ainakin vähän pitäisi saada toista myös muuttumaan, eikä tästä ainakaan selviä se mitä uhrauksia olette toistenne eteen valmiit tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Mitä teet tuollaisella miehellä?
En mä sillä mitään tee. Yhteinen perhe on ja koti. Ei sitä ole helppo lähteä rikkomaan. Kyllä sitä viimeiseen asti yrittää, että elämä pysyisi raiteillaan. Vaikka se sitten vaatisi sen, että oma elämä on tällaista. Olen tällä hetkellä oikeastaan äiti, työntekijä ja kotityökone. Muuhun ei nyt just voimat riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon on helppo ratksisu.Tilaat viikkosiivojan ja puolet laskusta miehelle.Sanot ettet sinäkään enään jaksa siivota yksin , siksi ostetaan palvelu.Ongelma ratkaistu.
Ei viikkosiivous riitä, koska kotona on tehtäviä, jotka pitää tehdä päivittäin. Mm. kokkaaminen, tiskaaminen, pyykkääminen ja pintojen pyyhkiminen. Wc:n puhdistaminen, koska harva mieskään pitää pissanhajusta. Lakanoiden vaihtaminen onnistuu varmaan siivoojalta, mutta monet miehet vaihtavat kerran päivässä paitaa eli paidat on silitettävä. Ostoksilla käyminen.
ohis
Miksi kukasn silityäisi miehelle paidan?
Joku ehdotti myls sitä että miehen pitäisi mennä takaisin äidin helmoihin? Miksi? Onko miehelle jotenkin ylivoimasta elää ilman huolehtivaa naista? En oikein usko. Ainakin meillä poika silittää kyllä paitansa ihan itse ja ennen kuin hän sitä osasi tehdä isä huolehti siitä.Yllättävän moni nainen silittää koko perheen pyykit. Hyvä, että teillä toimitaan fiksummin.
Meillä mies silittää omat vaatteensa, teinipoika omansa ja minä äitinä ostan itselleni vaatteita, joita ei tarvitse silittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Jos haluut helpolla päästä ni anna lapsille vaikka lihapiirakat käteen ja pistä ne ulos leikkimään. Ei tarvi tiskata. Nää on iha omii valintoi.
Ai joka päivä? No ei, kyllä mä lasten takia ponnistelen vaikka kuinka tekis kipeää. Kyllä ne saa ihan oikeaa tavallista ruokaa useimpina päivinä. Joskus voi tietysti olla roskaruokapäiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Mitä teet tuollaisella miehellä?
En mä sillä mitään tee. Yhteinen perhe on ja koti. Ei sitä ole helppo lähteä rikkomaan. Kyllä sitä viimeiseen asti yrittää, että elämä pysyisi raiteillaan. Vaikka se sitten vaatisi sen, että oma elämä on tällaista. Olen tällä hetkellä oikeastaan äiti, työntekijä ja kotityökone. Muuhun ei nyt just voimat riitä.
Tiedän, olen ollut samassa tilanteessa. Mutta sitten, kun ne kortit on katsottu viimeiseen saakka, ja on saanut sisimmässään hyväksyttyä sen, etteivät asiat enää paremmiksi muutu, ratkaisu on helppo ja suurin osa surutyöstäkin jo tehty ennakkoon. Ja sen jälkeen asiat muuttuvat vain paremmiksi. Prosessihan se on.
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Itse asiassa monessakaan tapauksessa nainen ei nalkuta, mies vain yrittää väittää sitä, kun nainen yrittää keskustella asiasta. Pistää oman vikansa naisen viaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Kirjoituksen perusteella on hiukan vaikea uskoa että teette toisistanne parempia ihmisiä, ainakin vähän pitäisi saada toista myös muuttumaan, eikä tästä ainakaan selviä se mitä uhrauksia olette toistenne eteen valmiit tekemään.
Mä koen, että olen antanut aika paljon perheen eteen. Oikeastaan tällä hetkellä kaiken aikani, paitsi silloin kun olen palkkatöissä. Se oli vähän pettymys, kuinka vähän mies sitten otti vastuuta. Alussa näytti ihan hyvältä, mutta jossain vaiheessa ilmeisesti väsyi. Hän tietysti luottaa siihen, että mä huolehdun jokatapauksessa lapset ja kodin ja kyllähän mä niin teenkin. Kyllä tämä on kestävyyslaji. Ja luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa L&T hakemaan sohva ja möllöttäjä jäteasemalle. Maksaa 50 €
https://www.lt.fi/fi/henkiloasiakkaat/asuminen-ja-muutto/helppo-palvelut
Tai pikemminkin ap soitaa L&T ja tilaa itselleen Bio-Jätteen kuljetuspalvelun riihimäen kompostointi laitokselle, koska sinne tuollaiset naiset kuuluvat jotka eivät länkyttämättä tee naisille kuuluvia kodinhoito ja ruokahuollon töitään.
Mistä päättelit, että kotityöt olisivat naisten töitä? Tekeekö äitisi kaikki kotityöt ja isäsi makaa sohvalla?
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jätin tuollaisen naisen, koska vaikka teinkin kotityöt tein ne väärin. Ja sitten kun tein ne prikulleen ohjeiden mukaan siinä meni liian kauan. Nyt pääsen noin puolet vähemmällä ja lapsetkin tykkää kun jää aikaa heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Kirjoituksen perusteella on hiukan vaikea uskoa että teette toisistanne parempia ihmisiä, ainakin vähän pitäisi saada toista myös muuttumaan, eikä tästä ainakaan selviä se mitä uhrauksia olette toistenne eteen valmiit tekemään.
Mä koen, että olen antanut aika paljon perheen eteen. Oikeastaan tällä hetkellä kaiken aikani, paitsi silloin kun olen palkkatöissä. Se oli vähän pettymys, kuinka vähän mies sitten otti vastuuta. Alussa näytti ihan hyvältä, mutta jossain vaiheessa ilmeisesti väsyi. Hän tietysti luottaa siihen, että mä huolehdun jokatapauksessa lapset ja kodin ja kyllähän mä niin teenkin. Kyllä tämä on kestävyyslaji. Ja luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
"Jos vastaat johonkin kysymykseen "ei", parisuhteenne ei todennäköisesti kestä, koska "vain siksi, että voit löytää siitä jotain hyvää, se ei tarkoita, että se olisi hyvä parisuhde", Lewandowski perustelee...
Jos siis vastasit johonkin listan kysymyksistä kieltävästi, kannattaa pohtia, oliko parisuhteesi alun alkaenkaan erityisen hyvä. Olisiko aika erota?"
On helppo kieltää ongelmat parisuhteessa. Kaikki olisi hyvin jos toinen olisi sitä tai tätä tai tuota. Jos hän vain tekisi näin tai noin. Vai onko sittenkin parisuhteessa myös (muita) ongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Suomessa on kymmeniä tuhansia yh:ita jotka selviävät mukisematta kaikista noista luettelemistasi hommista. Ylityöllistymisesi on vain omassa päässäsi. Toinen asia tietenkin on, jos sinulla on erilaiset (sinänsä ymmärrettävät) olettamukset siitä, mitä puolisosi pitäisi tehdä perheen eteen, eikä hän keskusteluista huolimatta näin tee. Mutta tällöinkään ei ongelmana ole liialliset kotityöt vaan parisuhteenne.
Tätä yh-argumenttia käytän vaimolleni, jos hän harmittelee, kun (taas) jouduin tekemään kotitöitä työpäivän päälle. Joutuisinhan yh:nakin tekemään ainakin välttämättömimmät. Ja hoidin myös kesälomamatkan alusta loppuun itse, vaimo ei jaksanut lähteä, mutta lapset halusivat ulkomaille. En kuitenkaan kokenut, että "jouduin" tekemään kaiken itse, vaan olin ihan tyytyväinen, että pääsin lasten kanssa lähtemään.
Mun mies kanssa aina silloin tällöin jaksaa muistuttaa, että no olisko yh:na helpompaa. No ei varmaan olisi. Mutta miksi miettiä sitä miten voisi olla vielä vaikeampaa? Miksei voi miettiä sitä, miten molemmilla voisi olla helpompaa? Kyllä koko perhe voi paremmin, jos äiti ei pala loppuun.
Joo ja sitäkin kyllä olen miettinyt, että yksinhuoltajana saisi silloin tällöin edes kokonaisen viikonlopun ihan itselle. Rauhallista omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Suomessa on kymmeniä tuhansia yh:ita jotka selviävät mukisematta kaikista noista luettelemistasi hommista. Ylityöllistymisesi on vain omassa päässäsi. Toinen asia tietenkin on, jos sinulla on erilaiset (sinänsä ymmärrettävät) olettamukset siitä, mitä puolisosi pitäisi tehdä perheen eteen, eikä hän keskusteluista huolimatta näin tee. Mutta tällöinkään ei ongelmana ole liialliset kotityöt vaan parisuhteenne.
Tätä yh-argumenttia käytän vaimolleni, jos hän harmittelee, kun (taas) jouduin tekemään kotitöitä työpäivän päälle. Joutuisinhan yh:nakin tekemään ainakin välttämättömimmät. Ja hoidin myös kesälomamatkan alusta loppuun itse, vaimo ei jaksanut lähteä, mutta lapset halusivat ulkomaille. En kuitenkaan kokenut, että "jouduin" tekemään kaiken itse, vaan olin ihan tyytyväinen, että pääsin lasten kanssa lähtemään.
Mun mies kanssa aina silloin tällöin jaksaa muistuttaa, että no olisko yh:na helpompaa. No ei varmaan olisi. Mutta miksi miettiä sitä miten voisi olla vielä vaikeampaa? Miksei voi miettiä sitä, miten molemmilla voisi olla helpompaa? Kyllä koko perhe voi paremmin, jos äiti ei pala loppuun.
Joo ja sitäkin kyllä olen miettinyt, että yksinhuoltajana saisi silloin tällöin edes kokonaisen viikonlopun ihan itselle. Rauhallista omaa aikaa.
Kai itsekin ymmärrät, että jos miehesi käyttää argumenttina kotitöiden jättämistä pelkästään sinun harteillesi, sitä, että yh:na joutuisit kuitenkin tekemään kaiken itse, ei hän sinua voi paljoa arvostaa? Eli teillä on muita ongelmia kuin ylityöllistymisesi.
Mlehenä ainakin koen että yhna on helpompaa. Ei yhtään päähänpistoa. Kukaan ei raivoa ilman syytä. Joku ei kokoajan keskeytä että voisitko antaa esim palan talouspaperia, lusikan,milloin minkäkin. Kotitöillä ei ole ennaltamääruteltyä toteuttamistapaa, vaan voi tehdä nen niin kuin sillä hetkellä parhaalta tuntuu. Jaaa paljon muuta. Se perheen uhriutuva ja mahtava metatyöntekijä aiheuttaa valtaosan ongelmista. Tämä voi tietenkin olla myös mies, itsellä kokemusta vain naisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika järkyttävää, että iso osa naisista näkee nalkuttamisen oikeutetuksi, jos mies ei tee niin kuin nainen sanoo.
Mutku mä väsyneenä ... kakarat sitä kakarat tätä ... paikat on siivottava silloin kun minä sanon ...
Mitä sinä ajattelisit, jos työpäiväsi jälkeen tekisit kaikki pakolliset kotityöt ja hoitaisit lapset?
Vaimosi makaisi sohvalla, katsoisi tv:tä ja joisi kaljaa. Joka päivä. Lupaisi "auttaa" sinua (yhteisissä) kotitöissä, mutta ei koskaan tekisi mitään ja jäisi siivouspäivinä ylitöihin.
ohis, uteliaana
No, jos tuossa kuvitteellisessa tapauksessa rakastaisin vaimoani, niin varmaan katselisin menoa ainakin siihen asti, paitsi jos vaimolla olisi huomautettavaa siisteystasosta tai ruuan laadusta. Silloin olisi kyllä viisi hirttä poikki.
Tosin tuo ylitöihin jääminen kuulostaa siltä, että vaimo ainakin kävisi töissä ja toisi (myös) rahaa perheeseen. Ehkä se toisi vielä hetken "armonaikaa" tuolle nalkuttamiselle, eli saisi ensimmäiset naputukset anteeksi, mutta seuraavasta lentäisi pihalle.
Ainahan sitä voi kuvitella vaikka mitä, kun ei oikeasti ole kokemusta. Mutta jos sulla oikeasti olisi tilanne näin vaikka pari vuotta. Veikkaan, että olisit kireä kuin viulunkieli.
No, on kyllä kokemusta. Tosin vaimo ei ole juonut kaljaa, ei ole myöskään luvannut auttaa, eikä ole ollut yli- (tai ylipäätään) töissä. Ja ei nämä jaksot nyt yhtä perää pari vuotta ole kestäneet, mutta ehkä useamman kuukauden kylläkin. Sitä vaan yritin tässä muuallakin ketjussa sanoa, etteivät kotityöt ketään tai kenenkään suhdetta tapa. Ap:lla ja muillakin tämän ketjun miehistään ulisijoilla on muitakin ongelmia parisuhteessaan kuin ne kotityöt.
Ai niinkuin mitä ongelmia?? Meillä ei ainakaan ole mitään muota ongelmia kuin se, että mä olen ihan ylityöllistetty tämän arjen pyörittämisestä (oman palkkatyön lisäksi). Kesäloma oli ihanaa aikaa. Kyllä mä silloin jaksoin, enkä viitsinyt pilata lomaa riitelemällä vaikka tein silloinkin kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän (ja lomareussujen järjestelyt + matkatavaroiden pakkaamiset jne) yksin. Mutta kun työt taas alkoivat niin meni noin kuukausi kun olen taas ihan hirveän väsynyt. Nyt istun tässä sotkuisessa keittiössä. Lapset söivät juuri päivällisen ja menivät tuonne leikkimään. Kohta siellä ehkä tarvitaan sovittelijaa. Pitäisi käydä pyykkivuoren kimppuun, raivata sekainen olkkari, suunnitella loppuviikon ruoat ja tehdä ostoslista, katsoa vaatteet huomista varten. Mies on kai jossain, en tiedä missä. Kävi syömässä toki ja lähti taas omiin menoihin.
Suomessa on kymmeniä tuhansia yh:ita jotka selviävät mukisematta kaikista noista luettelemistasi hommista. Ylityöllistymisesi on vain omassa päässäsi. Toinen asia tietenkin on, jos sinulla on erilaiset (sinänsä ymmärrettävät) olettamukset siitä, mitä puolisosi pitäisi tehdä perheen eteen, eikä hän keskusteluista huolimatta näin tee. Mutta tällöinkään ei ongelmana ole liialliset kotityöt vaan parisuhteenne.
Tätä yh-argumenttia käytän vaimolleni, jos hän harmittelee, kun (taas) jouduin tekemään kotitöitä työpäivän päälle. Joutuisinhan yh:nakin tekemään ainakin välttämättömimmät. Ja hoidin myös kesälomamatkan alusta loppuun itse, vaimo ei jaksanut lähteä, mutta lapset halusivat ulkomaille. En kuitenkaan kokenut, että "jouduin" tekemään kaiken itse, vaan olin ihan tyytyväinen, että pääsin lasten kanssa lähtemään.
Mun mies kanssa aina silloin tällöin jaksaa muistuttaa, että no olisko yh:na helpompaa. No ei varmaan olisi. Mutta miksi miettiä sitä miten voisi olla vielä vaikeampaa? Miksei voi miettiä sitä, miten molemmilla voisi olla helpompaa? Kyllä koko perhe voi paremmin, jos äiti ei pala loppuun.
Joo ja sitäkin kyllä olen miettinyt, että yksinhuoltajana saisi silloin tällöin edes kokonaisen viikonlopun ihan itselle. Rauhallista omaa aikaa.
Kai itsekin ymmärrät, että jos miehesi käyttää argumenttina kotitöiden jättämistä pelkästään sinun harteillesi, sitä, että yh:na joutuisit kuitenkin tekemään kaiken itse, ei hän sinua voi paljoa arvostaa? Eli teillä on muita ongelmia kuin ylityöllistymisesi.
No ok. Jos onkin sitten muita piiloisia ongelmia, niin ainakin niitä ongelmia olisi vähemmän jos mieskin tekisi täällä jotain yhteisiä kotitöitä.
Nyt en oikein ymmärrä. Tottakai voi tehdä yhdessä. Tai vaihtaa päikseen. Kunhan tulevat tehtyä. Mutta se ei ollut pointti. Tässä keskustelussa on puhuttu jokapäiväisistä kotitöistä. Siis syömiseen, puhtauteen jne liittyviin toimiin, joita tapahtuu joka päivä kodissa. Ne kotityöt kuuluvat niille, jotka kodissa asuvat, tasapuolisesti,