Voisitko perustaa perheen miehen kanssa joka ei halua olla tekemisissä aiemman lapsensa kanssa?
Tiedän pariskunnan joka on hankkimassa yhteistä lasta (naisella jo ennestään lapsi jolla on isä joka ei ole läsnä), mutta miehen ensimmäinen biologinen lapsi ei merkitse mitään miehelle, vaan lapsi elää äitinsä kanssa eikä isä halua olla tekemisissä lapsen kanssa. Nainen on sanonut että mies ei aio olla läsnä ensimmäisen biologisen lapsensa elämässä, mutta on silti hankkimassa lapsia miehen kanssa, joka käytännössä katsoen sivuuttaa oman lapsensa olemassaolon. Mun mielestä on hullu kuvio heillä. Ite en pystyisi tolleen elämään, en miehen enkä naisen asemassa, kyllä mun alitajunnassa omatunto kolkuttelis koko ajan. Moraalitonta käytöstä.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)Ja sullekin tiedoksi tämä äiti käyttää lapsiaan aseena ja kiristyksen kohteena myös muille sukulaisille. Minä olen edelleen hänen kanssaan väleissä vain siitä syystä että olen sujua näille lapsille ja muuten en saa nähdä heitä. Tuon "lapsi on viaton'' olen kuullut jo niin monta kertaa kiristyksen yhteydessä että alkaa jo kyllästyttää.
Niin? Ei ollut kyse äidistä vaan lapsesta. Sama vaikka tanssisi päällään se äiti. Lapsihan ON viaton.
Eikä ole mitenkään automaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)Miten niin hylännyt? Jos isä ei alkuunkaan mitään lasta halunnut, miksi hänen pitäisi alkaa leikkiä isää, jos äiti on halunnut lapsen itselleen?
Ei hän mitään leiki,vaikka hän vaam hengittäisi niin hän ON isä. Halusi tai ei,teki tai jätti tekemättä mitä tahansa hän ON jo isä. Hän voi ainoastaan päättää millainen isä on.
Minä haluan kertoa ex- mieheni kolmannesta vaimosta, joka teki kaksi lasta miehen kanssa, joka ei tapaa kolmea aiempaa lasta. Ex oli lapsi asiassa se aloitteen tekijä. Eka lapsi syntyi vaimo ei pystynyt seksii mies toi toisen naisen kotiin. Tuli vielä toinenkin lapsi ennen eroa ja nyt on ex anoppi pahassa välikädessä kun mies ei tapaa lapsiaan ja suostu myymään yhteistä taloa. Ja miehelle on nyt tulossa kuudes lapsi neljännen kanssa. Mikä teitä naisia oikein vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.
Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)Miten niin hylännyt? Jos isä ei alkuunkaan mitään lasta halunnut, miksi hänen pitäisi alkaa leikkiä isää, jos äiti on halunnut lapsen itselleen?
Ei hän mitään leiki,vaikka hän vaam hengittäisi niin hän ON isä. Halusi tai ei,teki tai jätti tekemättä mitä tahansa hän ON jo isä. Hän voi ainoastaan päättää millainen isä on.
Ja on päättänyt olla osallistumatta lapsen elämään. Silti täällä huudetaan, ettei se kelpaa, vaan pitäisi alkaa leikkiä läsnäolevaa ja välittävää isää.
Vain jos lapset ovat jo aikusia ja omillaan. Tällöinkin isä tietysti hoitaisi tapaamiset, mutta minä en katsoisi olemaan velvoitettu tekemään välttämättä edes tuttavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)Miten niin hylännyt? Jos isä ei alkuunkaan mitään lasta halunnut, miksi hänen pitäisi alkaa leikkiä isää, jos äiti on halunnut lapsen itselleen?
Ei hän mitään leiki,vaikka hän vaam hengittäisi niin hän ON isä. Halusi tai ei,teki tai jätti tekemättä mitä tahansa hän ON jo isä. Hän voi ainoastaan päättää millainen isä on.
Joten nyt myönnetään se fakta, että tilanteen uhri on mies, joka ei isäksi halunnut, silti siihen rooliin joutui.
Nyt mies maksaa useamman vuoden elareita ja ei tapaa lasta.
Toinen uhri tilanteessa on lapsi, joka on syntynyt itsekkäästä yhdestä omaa etua tavoittelevasta äidistä.
Kaikki kolme maksaa nyt yhden ihmisen päätöksen teosta.
Mut täähän on av-mammojen mielestä ihan ok, ku voidaan syyttää miestä.
"Miehet seipäisiin! Hurraa!"
Jos mun pillerit maagisesti pettäis samalla kun mun miehen kortsu ois menny rikki, niin me keskusteltais asiasta.
Mun oma mielipide on se, että lasta en juuri nyt halua, koska opinnot kesken vaikka vakityö onkin.
Mies taas haluais lapsen.
En tekis päätöstä yksin aborttiin tietenkään, koska tiedän miehen kannan asiaan.
Mutta jos asia olisi toisinpäin (minä haluaisin, mies ei).
Niin edelleen asiasta keskusteltaisiin.
En aio pakottaa puolisoani isäksi, eikä hän halua minun tulevan äidiksi vastentahtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Mielestäni lapsen etua ajatellen, lapselle pitää kertoa biologisesti isästä. Ja on reilua että biologinen isäkin tietää. Turha mitään salailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)Miten niin hylännyt? Jos isä ei alkuunkaan mitään lasta halunnut, miksi hänen pitäisi alkaa leikkiä isää, jos äiti on halunnut lapsen itselleen?
Ei hän mitään leiki,vaikka hän vaam hengittäisi niin hän ON isä. Halusi tai ei,teki tai jätti tekemättä mitä tahansa hän ON jo isä. Hän voi ainoastaan päättää millainen isä on.
Ja on päättänyt olla osallistumatta lapsen elämään. Silti täällä huudetaan, ettei se kelpaa, vaan pitäisi alkaa leikkiä läsnäolevaa ja välittävää isää.
Tämä.
Ei kukaan ala vasten tahtoa kissan omistajaksi niin miksi alkaisi isäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Mielestäni lapsen etua ajatellen, lapselle pitää kertoa biologisesti isästä. Ja on reilua että biologinen isäkin tietää. Turha mitään salailla.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Yritetään nyt pakottaa mies isäksi olemassa olevalle lapselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Yritetään nyt pakottaa mies isäksi olemassa olevalle lapselle?
Tai lapsi voi vanhempana ottaa yhteyttä isäänsä ja tuhota tämän uuden perheen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Yritetään nyt pakottaa mies isäksi olemassa olevalle lapselle?
Tai lapsi voi vanhempana ottaa yhteyttä isäänsä ja tuhota tämän uuden perheen?
Onneksi ei oo mun soppa mitä pitäs hämmentää.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pariskunnan joka on hankkimassa yhteistä lasta (naisella jo ennestään lapsi jolla on isä joka ei ole läsnä), mutta miehen ensimmäinen biologinen lapsi ei merkitse mitään miehelle, vaan lapsi elää äitinsä kanssa eikä isä halua olla tekemisissä lapsen kanssa. Nainen on sanonut että mies ei aio olla läsnä ensimmäisen biologisen lapsensa elämässä, mutta on silti hankkimassa lapsia miehen kanssa, joka käytännössä katsoen sivuuttaa oman lapsensa olemassaolon. Mun mielestä on hullu kuvio heillä. Ite en pystyisi tolleen elämään, en miehen enkä naisen asemassa, kyllä mun alitajunnassa omatunto kolkuttelis koko ajan. Moraalitonta käytöstä.
Tiedän muutamankin tuollaisen miehen. Ex-nainen on tehnyt tapaamisista eron jälkeen niin mahdottomia, että joko miehet lopulta luovuttivat tai ex-naiset olivat saaneet lasten mielet niin myrkytettyä, etteivät enää suostuneet tapaamaan isäänsä.
Sairaita naisia. Lapset usein hylkäävät heidät aikuisina, kun tajuavat totuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Olen lapselleni mahdollisimman avoin, en salaa häneltä biologisen isän tietoja jos hän haluaa tietää hänestä. Nyt lapsi on yhdeksän, ei ole juurikaan kysellyt isän perään niin asia on nyt tauolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Olen lapselleni mahdollisimman avoin, en salaa häneltä biologisen isän tietoja jos hän haluaa tietää hänestä. Nyt lapsi on yhdeksän, ei ole juurikaan kysellyt isän perään niin asia on nyt tauolla.
Kai kerroit lapsellesi myös, ettei isä tiennyt tämän olemassaoloa?
Ja kai kerrot, että lapsi oli yhden yön jutun seuraus, kun ei muistettu ehkäisyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Yritetään nyt pakottaa mies isäksi olemassa olevalle lapselle?
Tai lapsi voi vanhempana ottaa yhteyttä isäänsä ja tuhota tämän uuden perheen?
Hah. Eiköhän tuolla miehellä olisi kannattanut olla rehellinen puolisolleen, ettei tule yllätyksiä. Kyllähän tuo nyt kertoo jotain miehestä jos salaa tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tilanne että nuoruudessa tulin yhden illan jutussa raskaaksi. Ilmoitin miehelle vasta kun lapsi oli 3 vuotta (jälkeenpäin ajatellen todella typerää minulta). Sanoin etten aio vaatia mitään elatusmaksuja mutta haluaisiko nähdä lasta. Sanoi vain ettei halua olla missään tekemisissä. Sitten taas 2 vuoden päästä ilmoittelin että olen kertonut hänestä lapselleni, ei mitään vastausta. En ole sitten ukkoa kiusannut, koska ei näköjään selvästikään kiinnosta.
Nyt seurusteee ja ilmeisesti puoliso paksuna. Raukka parka, ei varmasti tiedä tämän miehen pienestä salaisuudesta.Tarkoitat sinun "pieni salaisuus". Miksi edes alunperin kerroit? Onneksi tuo miehen isyys ei edes tule ilmi jos isyyttään ei ole virallisesti missään tunnustettu. Kerroit vielä lapselle että isä on ja nimi. Mitä luulit sillä olevan vaikutusta?
Yritetään nyt pakottaa mies isäksi olemassa olevalle lapselle?
Tai lapsi voi vanhempana ottaa yhteyttä isäänsä ja tuhota tämän uuden perheen?
Hah. Eiköhän tuolla miehellä olisi kannattanut olla rehellinen puolisolleen, ettei tule yllätyksiä. Kyllähän tuo nyt kertoo jotain miehestä jos salaa tuollaista.
Mulle ainaki tulis aika shokkina, jos joku nyt ilmottas mulle, et mulla on usean vuoden vanha lapsi, josta en ole tiennyt.
Enkä varmaa sanois omille vanhemmillekkaan siitä lapsesta halaistua sanaa.
Entä jos sitten vasta selviäisi että miehellä on toinen lapsi, johon ei olepitänyt yhteyttä, kun olette jo saaneet yhteisen lapsen?