Lue keskustelun säännöt.
Voisitko perustaa perheen miehen kanssa joka ei halua olla tekemisissä aiemman lapsensa kanssa?
04.09.2018 |
Tiedän pariskunnan joka on hankkimassa yhteistä lasta (naisella jo ennestään lapsi jolla on isä joka ei ole läsnä), mutta miehen ensimmäinen biologinen lapsi ei merkitse mitään miehelle, vaan lapsi elää äitinsä kanssa eikä isä halua olla tekemisissä lapsen kanssa. Nainen on sanonut että mies ei aio olla läsnä ensimmäisen biologisen lapsensa elämässä, mutta on silti hankkimassa lapsia miehen kanssa, joka käytännössä katsoen sivuuttaa oman lapsensa olemassaolon. Mun mielestä on hullu kuvio heillä. Ite en pystyisi tolleen elämään, en miehen enkä naisen asemassa, kyllä mun alitajunnassa omatunto kolkuttelis koko ajan. Moraalitonta käytöstä.
Kommentit (160)
En varmaankaan. Paitsi jos se on saanut aiemman lapsensa joskus ihan kakarana (yläasteikäisenä tms.) niin on ihan ymmärrettävää jos ei ole ollut valmis sitoutumaan lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. En tiedä voisinko olla edes ystävä ihmisen kanssa, joka on hylännyt lapsensa.
T. Vela
En haluaisi edes kumppaniksi miestä, joka on voinut hylätä lapsensa. Käsittämätön ajatus, ettei välittäisi omasta lapsestaan. Ei todellakaan herättäisi intoa hankkia lasta tyypin kanssa, jota ei aiemminkaan oma jälkikasvu ole kiinnostanut. Huonoa isämatskua kiistatta.
En perustaisi perhettä jo lisääntymään ehtineen miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kaverini perusti. Meni 13 vuotta ja ero tuli. Siihen loppui kiinnostus näihinkin lapsiin. Miettikää vähän kenen kanssa lisäänytte :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)
Miehen ei tarvitse olla sylkykuppi. Ikävää lapsen kannalta, että äiti vei lapselta mahdollisuuden isään ja isältä makdollosuuden olla isä. Isän on erittäin vaikeaa pitää minkäänlaista yhteyttä ilman, että äiti terrorisoi. Isä ei millään tavalla hylännyt lasta, hänelle ei annettu mitään mahdollisuutta edes tavata lasta.
Tämä isä hoitaa isyyttään ja kantaa vastuuta maksamalla elareita. Muuhun hänelle ei annettu mahdollisuutta.
Kaikki vika ja syy ei ole aina miehessä vaikka tää palsta ja katkerat mammat aina niin yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)
Kyllä vahinko eli suunnitelmaton siis miehen puolelta. Äidiltä pillerit "petti". Tosin kertoi jälkikäteen ettei edes niitä syönyt. Äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on sama kun kysyttäisiin mieheltä voisitko perustaa perheen naisen kanssa joka on aiemmin tehnyt abortin tai antanut lapsensa adoptoitavaksi. Moni ei varmaan pystyisi, koska toinen on hyljännyt tai jopa tappanut lapsensa. Toiset taas hyväksyvät sen, että elämässä on erilaisia vaiheita, joissa joutuu joskus tekemään kipeitäkin päätöksiä. Voi myös olla, että elämäntilanne on ollut sellainen, että lapsen "hylkääminen" on ollut lapsen parhaaksi.
Tämä. Naiset on taas tekopyhyydensä huipulla. Abortit ja adoptiot on ok, mutta tämä ei.
Abortti ei verrattavissa,koska koko lasta ei tähän maailmaan synny. Lapsi ei osaa kaivata vanhempiaan,tarvitse heidän tukeaan ja rakkauttaan elämänsä aikana koska lasta ei ole olemassa.
Eikä oikeastaan adoptiotakaan voi verrata,siinähän MOLEMMAT vanhemmat omasta tahdostaan antavat lapsen pois.
Yllänainitussa tilanteessa isällä olisi mahdollisuus pitää yhteyttä mutta ei sitä tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)
Ja sullekin tiedoksi tämä äiti käyttää lapsiaan aseena ja kiristyksen kohteena myös muille sukulaisille. Minä olen edelleen hänen kanssaan väleissä vain siitä syystä että olen sujua näille lapsille ja muuten en saa nähdä heitä. Tuon "lapsi on viaton'' olen kuullut jo niin monta kertaa kiristyksen yhteydessä että alkaa jo kyllästyttää.
Entäs jos nainen on tappanut lapsensa abotoimalla?
Voitteko perustella miksi on ok, et äiti sa tehdä lapselleen mitä vaan, mut isän on rakastettava ehdoitta, vaikka ei olisi tätä halunnut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)Kyllä vahinko eli suunnitelmaton siis miehen puolelta. Äidiltä pillerit "petti". Tosin kertoi jälkikäteen ettei edes niitä syönyt. Äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla.
Seksissä on aina riski raskauteen,ehkäisystä huolimatta. Mies tiesi tämän. Hän olisi voinut käyttää kondomia.
Mun miesserkulla on 11-vuotias lapsi ex tyttöystävänsä kanssa, eikä hän ole vuosiin pitänyt mitään yhteyttä lapseensa, ei edes synttärikorttia eikä joululahjoja., eikä maksa edes elatusmaksua. Silti hän on nykyisen vaimonsa kanssa hankkinut kaksi lasta lisää. En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Tämä. Useimmiten syy siihen miksi etävanhempi ei ole lainkaan lapsen kanssa tekemisissä tai ei ole kovinkaan paljon lapsen kanssa tekemisissä on useimmiten se, että entinen puoliso tai entisen puolison nykyinen kumppani (jonka kanssa hänellä mahdollisesti on (vahinko)lapsia) tekee kaikkien elämästä hankalaa jos tapaamisia on. Asiat sujuvat paremmin kun tapaamisia ei ole tai niitä on vähän. Syinä mm. mustasukkaisuus, kiireinen elämänrytmi, joustamattomuus tms. Monesti lapset alkavat vuorotella vanhemmillaan sitten isompana tai rakentavat isompana suhteen siihenkin vanhempaan, jonka kanssa ovat olleet vähemmän tekemisissä jollei sitten manipulointi ja mustamaalaus ole ollut todella syvää tai etävanhemmassa jotain todella pahasti pielessä. Ihan pienet lapset eivät useinkaan halua vuorotella etenkään yön yli molemmilla vanhemmilla vaan se on ihan sama asia kuin olisi kaverilla yökylässä eli pelottavaa. Yksi koti pienellä lapsella usein parempi kuin jatkuva vuorottelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolikolla on aina kaksi puolta. Sinäkään et varmaan tiedä taustoja miksi mies ei halua olla enää lapsen elämässä. Ihan läpiirissä on saman tyyppinen tapaus. Lapsi oli vahinko ja äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla. Äiti on niin hankala tapaus ihmisenä ja parisuhteessa ettei suhde toiminut. Lopulta äiti kiristi lapsella ja käytti lasta aseena. Lopputuloksena mies lähti lapsen elämästä pysyvästi. Tunnen siis tämän äidin henkilökohtaisesti ja voin itsekkin sanoa ettei ole helppo ihminen. Teki miehen ja lapsen tapaamisesta lähes mahdotonta. Kaikkea ei tarvitse kestää.
Älä tuomitse, jos et tiedä tapauksesta mitään.
Vastaus kysymykseesi olisi kyllä. Voisin harkita suhdetta ja perhettä.
Kuule,tällaisessa tilanteessa pitäisi asettua toisen eli sen viattoman lapsen asemaan. Lapsi on jo olemassa ja haluaisi että hänellä on isä joka pitää yhteyttä. On traumaattista,jos toinen vanhempi hylkää. Se on aivan se ja sama mitä lapsen äiti sekoilee tai mikä vanhempien suhteen tila on ollut,vai että "vahinko" vielä oletko tosissasi? Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä! Ainoa mikä merkitsee on se,että lapsella ei ole isää koska isä käyttäytyy itsekin kuin lapsi ja on hylännyt hänet.
Ja ei,en voisi seurustella saati perhettä perustaa tuollaisen miehen kanssa. Näkeehän sen jo,miten hän hoitaa isyyttään(ei mitenkään.)Kyllä vahinko eli suunnitelmaton siis miehen puolelta. Äidiltä pillerit "petti". Tosin kertoi jälkikäteen ettei edes niitä syönyt. Äiti luuli voivansa pitää miehen lapsen avulla.
Mun mielestä ei pitäisi antaa sille naiselle vääriä toiveita jos ei kerran ole tarkoitus suhdetta haluta. Mies oli täysin vapaa pidättäytymään panemasta tuota naista tai jopa käyttämään kondomia. Epätoivoiset ihmiset tekee mielettömiä tekoja. Kyllä minun sympatiani on naisen ja varsinkin sen lapsen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on sama kun kysyttäisiin mieheltä voisitko perustaa perheen naisen kanssa joka on aiemmin tehnyt abortin tai antanut lapsensa adoptoitavaksi. Moni ei varmaan pystyisi, koska toinen on hyljännyt tai jopa tappanut lapsensa. Toiset taas hyväksyvät sen, että elämässä on erilaisia vaiheita, joissa joutuu joskus tekemään kipeitäkin päätöksiä. Voi myös olla, että elämäntilanne on ollut sellainen, että lapsen "hylkääminen" on ollut lapsen parhaaksi.
Tämä. Naiset on taas tekopyhyydensä huipulla. Abortit ja adoptiot on ok, mutta tämä ei.
Abortti ei verrattavissa,koska koko lasta ei tähän maailmaan synny. Lapsi ei osaa kaivata vanhempiaan,tarvitse heidän tukeaan ja rakkauttaan elämänsä aikana koska lasta ei ole olemassa.
Eikä oikeastaan adoptiotakaan voi verrata,siinähän MOLEMMAT vanhemmat omasta tahdostaan antavat lapsen pois.
Yllänainitussa tilanteessa isällä olisi mahdollisuus pitää yhteyttä mutta ei sitä tee.
Kaikki isät eivät edes tiedä, että heillä on lapsia niin vaikea kysyä MOLEMMILTA mikä on homman nimi. Naivia ajatella että kaikki naiset kertovat tuleville isille lapsesta varsinkin jos ollut yhden yön juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on sama kun kysyttäisiin mieheltä voisitko perustaa perheen naisen kanssa joka on aiemmin tehnyt abortin tai antanut lapsensa adoptoitavaksi. Moni ei varmaan pystyisi, koska toinen on hyljännyt tai jopa tappanut lapsensa. Toiset taas hyväksyvät sen, että elämässä on erilaisia vaiheita, joissa joutuu joskus tekemään kipeitäkin päätöksiä. Voi myös olla, että elämäntilanne on ollut sellainen, että lapsen "hylkääminen" on ollut lapsen parhaaksi.
Jep. Naisella on se lopullinen valta päättää lapsensa elämästäkin. Isällä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tähän.
En tietenkään.