Lue keskustelun säännöt.
Toisenlaiset teiniäidit OFFICIAL
03.09.2018 |
Ohjelma alkaa tänään livillä klo 20. Tein jo nyt hyvissä ajoin official ketjun, toivottavasti kukaan ei ollut vielä ehtinyt tekemään. Ei osunut silmään ainakaan.
Joko odotatte innolla uutta kautta? Tänään sarjassa nainen jolla neljä lasta (tai siis neljäs tuloillaan sarjassa) ja ilmeisesti kaikilla eri isät? Ja naisella ikää 24v. Mielenkiinnolla odotan!
Kommentit (699)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 28-vuotias. Minulla on pian kolmas ammatti (AMK-tasoinen) opiskeltu ja olen lisäksi opiskellut avoimessa yliopistossa kolme eri perusopintokokonaisuutta (25 op/kokonaisuus).
Olen saanut ensimmäisen lapseni 20-vuotiaana.
Minulla on lapsia kahdelle eri miehelle, toisen kanssa olen ollut pian 6-vuotta yhdessä. Esikoiseni isä sairastui ja jäin silloin odotuksen aikana yksin. Elämä riepottelee, muttei kannata yleistää, että ”nuori äiti polttaa raskauden aikana, panee kaikkia, on mt-ongelmia”.Lopetin itsekin heti testiin tupakoinnin, enkä koskaan edes aloittanut uudestaan kun esikoinen syntyi. Imetin 10 kk, OMG!!!!! Kävin muskarissa lapsien kanssa ja perhepuistoissa, OMG!!!! Olen käynyt viimeisten 8 vuoden aikana ehkä 5-8 kertaa juhlimassa, eli n. kerran vuodessa, jos sitäkään.
Ainiin, ja voitteko muuten uskoa, että minulla, joka aikanaan leimattiin liian nuoreksi äidiksi ja kylillä kiersi vaikka mitä huhuja minusta ”sossupummi ja lapset huostaanotettu”, niin minulla on keskivertoisesti enemmän rahaa, säästöjä ja sijoituksia kuin ikäisilläni. Itseasiassa tilastojen mukaan säästötilanteeni on sama kuin 35-40-vuotiailla, jotka ehkä jo säästävät eläkkeelle, tai johonkin rahastoon.
Niin, että sellainen sossupummi täällä MOI!Et taisa ymmärtää, että olet poikkeus nuorten äitien joukossa. Sinähän et ollut edes teini enää, vaan 30v kun sait lapsesi. Eihän tuota voi millään verrata 14-vuotiaaseen äitiin.
Sitä paitsi suurin osa teiniäideistä oikeasti elää sossurahoilla ja vanhempien tuella.Onko 20-vuotias nykyään 30-vuotias? :D
Ei varmaan voi verrata 14-vuotiaaseen, mutta kyllä neuvolassa vaan kohdellaan 20-vuotiasta äitiä eri tavalla kuin 30-vuotiasta, kysymykset ovat sitä luokkaa jne.
Minultakin kysyttiin suoraan ”oletko päättänyt mitä teet?”, jolla siis viitattiin aborttiin. Kysytäänkö kaikilta 30-vuotiailta tuollaista?
Jos olisit lukenut seuraavankin viestini, ymmärtäisit että tarkoitin 20- vuotiaana, en 30. Pahoittelen tapahtunutta näppäilyvirhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On muuten huvittavaa, kun olen kertonut työpaikallani, että ”minulla on 3 lasta”, niin kaikki yli 30-vuotiaat äidit ovat olleet ihan kauhuissaan, kun ”olet niin nuori”. Tätä tapahtuu vieläkin, nyt 28-vuotiaana, kun kerron, että esikoiseni on ala-asteella.
Yksi päivä näin yhtä vanhaa kollegaa kirpparilla paimentamassa omia lapsiaan, jotka ovat siis tasan saman ikäisiä kuin minun lapseni.
Tämä äiti oli vanhentunut kahdessa vuodessa selvästi, oli erittäin hermostunut ja mulkaisi jopa minua vihaisesti.
Meissä on se ero, että olen tätä äitiä 16 vuotta nuorempi.
No, anyway, kun katselin sitä toimintaa, niin tajusin miksi minulle oltiin niin katkeria, jopa kateellisen oloisia ja kommentit olivat välillä erittäin outoja: vanhoilla äideillä voi alkaa jossakin vaiheessa loppumaan energia tietyissä tilanteissa, toisin kuin nuorilla ja muutenkin jaksaminen on ihan eri tasoa.
Olen tyytyväinen, että olen tehnyt lapseni nuorena!
Toki nuorena jaksaa parhaiten, mutta tässä keskustellaan ohjelmasta, jossa esiintyvät tytöt ovat saaneet lapsensa alaikäisinä, nuorin 14-vuotiaana. Sinä olit ilmeisesti jo parikymppinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä, mikä OFFICIAL?
Saanko kysyä, kuka katsoo tätäkin sosiaalipornoa?
Itsehän tulit vain paheksumaan, et suinkaan seuraamaan sosiaalipornon seuraamista.
Totta kirjoitat, kuka lienetkin.
Tulin vain ilmoittamaan kantani siihen, että ihmiset tuhlaavat kallista valveaikaansa katsomalla moista.
En aio lainkaan seurata, kuinka te seuraatte.
Ihan rauhassa seuratkaa.
Minä nukun mieluummin, koska huomenna on työpäivä.
Ja silti tulit vielä takaisin :D
Pitihän mun nähdä, kommentoiko joku kirjoitustani. :)
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmea kohta se, missä se teiniäiti istui psykologin kanssa. Olis luullu, että puhuttais arjen hallinnasta ja mistä sais apua, kun pyykkivuoret ja seinät kaatuu päälle. Ja tyttö vielä siinä kertoo masennusoireistaan ja äidin kuolemasta ja psykologi vastaa lasittunein silmin, että kivasti oot alkanu työstämään asioita ( jotenkin näin). Mitä ihmettä ???!!
Ja ne Kurosen säälittävät marketat... eikö nyt pelkällä otsaluulla nähty, että eiköhän sille äidille ja äidin jaksamiselle olis ollu enemmän apua pihan siivoomisesta kuin siitä, että sinne tungetaan vielä KUKKAPENKKI. Mitä luulette, kuinkahan ne kukat tuli hoidettua? Lisää vaan työtä kaatumaan niskaan..
Oikeesti mua niin säälitti se tyttö. Koko homma oli kaaos. Käytännön apua siellä tarvittais eikä puolta tuntia julkisuuden valokeilassa.
t. keski-ikäinen äiti, jolla syntyi aikanaan 4 lasta vuoden välein ja yksinhuoltajana
Mä todella toivon, että tämä psykologin ja teiniäidin keskustelu on vaan leikattu huonosti. Kamalaa, jos keskustelu on oikeasti mennyt kokonaisuudessaan noin.
En olisi kovin yllättynyt, vaikka olisikin mennyt suunnilleen noin. Ehkä jotkut vain haluavat väkisin nähdä asiat positiivisuuden kautta ja keskittyä siihen, kuinka hyvin asiat ovat, vaikka ihminen olisi todellisuudessa ihan rikki. Minä sain kuulla psykologi/yet-psykoterapeutilta, miten minulla on kuitenkin asiat aika hyvin ja minun pitäisi keskittyä siihen, että pidän ne sellaisena. On omistusasunto, opiskelupaikka ja hyviä ystäviä, pitää osata olla kiitollinen ja onnellinen. Makasin sängyssä koko päivän, itkin, suunnittelin itsemurhaani, yritinkin ja jäin eloon vain tuurilla. Selvisin päivästä oksentamalla kaiken syömäni ja viiltelemällä, yöt meni PTSD-unien kanssa. Mutta kaikkihan on kuitenkin hyvin ja näytän hyvinvoivalta! Itsemurhayrityksen jälkeisellä käynnillä suhtautuminen oli luokkaa ”älähän nyt höpötä”.
Toivoisin oman historian takia sitä, että tällä äidillä olisi hyvä tukiverkosto joka auttaa siinä käytännössä. Sitä minäkin olisin tarvinnut, jonkun joka tulee kylään ja vaikka pitää seuraa kun yritän siivota. Koko elämä on kaaos, tuntee itsensä täysin riittämättömäksi, ei tiedä miten jaksaa ja sitten kerrotaan, kuinka asiat on kivasti ja hiphei vähän ihania kukkia ja ihkua – todella auttavaa. Ei tämän ohjelman tarkoitus ole auttaa tai tukea, ainoastaan tuottaa sosiaalipornoa. Asioista ei voi puhua rehellisesti ja auttaa elämässä, pitää tehdä viihdettä kukkineen, leikkauksineen ja hyvinvointia hehkuttavine psykologeineen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon huostasnottoja. Onko ne näiden erilaisten äitien lapsia?
Ei, vaan nimenomaan niiden keski-iän kriisissä vellovien alkoholistien
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei Jennin miestä näytetty ollenkaan??? Todella outoa. Ovatkohan enää yhdessä ja mies halunnu pois tv-sarjasta, ei halua näkyä telkkarissa.
Tupakointi järkyttävää. Yököttävää lapsiperheessä.
Samin shoppailuyllätys, 3 pientä ja vaatimatonta kasvia. Häh, herranjumala miten tökerö ylläri.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin saanut lapset nuorena, olin 19 kun esikoinen syntyi ja 20 kun toinen lapseni syntyi. Kyllä oon sitä mieltä, että vaikka en ole omaa elämääni katunut yhtään, niin kyllä lapset ehtii myöhemminkin. Olen itse tehnyt pelkkiä "hanttihommia" lapsien syntymän jälkeen, koska kouluni jäivät kesken. (Toisaalta, olen viihtynyt hanttihommissani hyvin, enkä muutenkaan ole ikinä haaveillut uran luomisesta..) Mutta kyllä helpommalla pääsee kun odottaa lasten hankkimista siihen, että on vakituinen suhde, työtä ja koulutus jne.. Itse olen onnellisessa asemassa, koska lapset on saman miehen ja ollaan oltu yhdessäkin jo pitkään, kohta 10 vuotta!
Multa ei riitä ymmärrys näille jotka tekee lapsia tosi monen eri miehen kanssa. Kaksi eri isää perheessäkin alkaa olla jo "liikaa"
Pata katilaa soimaa.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On muuten huvittavaa, kun olen kertonut työpaikallani, että ”minulla on 3 lasta”, niin kaikki yli 30-vuotiaat äidit ovat olleet ihan kauhuissaan, kun ”olet niin nuori”. Tätä tapahtuu vieläkin, nyt 28-vuotiaana, kun kerron, että esikoiseni on ala-asteella.
Yksi päivä näin yhtä vanhaa kollegaa kirpparilla paimentamassa omia lapsiaan, jotka ovat siis tasan saman ikäisiä kuin minun lapseni.
Tämä äiti oli vanhentunut kahdessa vuodessa selvästi, oli erittäin hermostunut ja mulkaisi jopa minua vihaisesti.
Meissä on se ero, että olen tätä äitiä 16 vuotta nuorempi.
No, anyway, kun katselin sitä toimintaa, niin tajusin miksi minulle oltiin niin katkeria, jopa kateellisen oloisia ja kommentit olivat välillä erittäin outoja: vanhoilla äideillä voi alkaa jossakin vaiheessa loppumaan energia tietyissä tilanteissa, toisin kuin nuorilla ja muutenkin jaksaminen on ihan eri tasoa.
Olen tyytyväinen, että olen tehnyt lapseni nuorena!
Sama juttu ja nyt vielä keski-ikäisenä ja terveenä jaksaa myös touhuta lastenlapsien kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Joku täällä mietti, millainen mies oikein huolii näitä teiniäitejä...
Totuushan on, että kyllä sellainen nainen on monen miehen mieleen, joka on nuori, hoivaviettinen, vauvakuumeinen, luottavainen, luottaa siihen että elämä kantaa ja hänestä huolehditaan, haluaa lapsen sinun kanssasi, on hedelmällinen ja huoleton, elämäniloinen jne.
Uskon, että hieman naiivi, suloinen ja lapsekkaan hoivaviettinen, huoleton pää vähän pilvissä elävä nuori tyttö saa miehiä helpommin kuin laskelmoiva uranainen. Toisekseen, se laskelmoiva viileä uranainen on niin nirsokin, ettei sille juuri kukaan kelpaa. Se nuori yh taas voi nähdä aarteen ja piilevän sisäisen kauneuden luuserissakin.
Mutta miksi ovat sitten yksinhuoltajia kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei Jennin miestä näytetty ollenkaan??? Todella outoa. Ovatkohan enää yhdessä ja mies halunnu pois tv-sarjasta, ei halua näkyä telkkarissa.
Tupakointi järkyttävää. Yököttävää lapsiperheessä.
Samin shoppailuyllätys, 3 pientä ja vaatimatonta kasvia. Häh, herranjumala miten tökerö ylläri.
Mies ei halunnut mukaan ohjelmaan.
Ketjupolttaja. Pienten lasten perheessä tupakointi on ajatuksenakin vastenmielistä.
Juuri tuo tupakointi ärsytti eniten. Onhan tupakka(kin) nautintoaine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli pakko lopettaa katsominen kesken, rupesi oksettamaan niin paljon. Ekaksi vedetään posket lommessa tupakkaa, sen jälkeen kuvataan kun imettää lasta. Polttikohan raskausaikanakin?
Eipä niitä kuvia oltu kuvattu välttämättä edes samana päivänä.
Niin, että polttaa tupakkaa joka toinen päivä ja jokatoinen taas imettää?
Ymmärrän, että masennuksen vuoksi oli sotkuja jne, mutta tupakointia en vain hyväksy lasten lähellä/imetettäessä/raskaana ja nuo natsat pihalla. Eikö nuo pienimmät ne saa helposti ja laita vaikka suuhunsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 28-vuotias. Minulla on pian kolmas ammatti (AMK-tasoinen) opiskeltu ja olen lisäksi opiskellut avoimessa yliopistossa kolme eri perusopintokokonaisuutta (25 op/kokonaisuus).
Olen saanut ensimmäisen lapseni 20-vuotiaana.
Minulla on lapsia kahdelle eri miehelle, toisen kanssa olen ollut pian 6-vuotta yhdessä. Esikoiseni isä sairastui ja jäin silloin odotuksen aikana yksin. Elämä riepottelee, muttei kannata yleistää, että ”nuori äiti polttaa raskauden aikana, panee kaikkia, on mt-ongelmia”.Lopetin itsekin heti testiin tupakoinnin, enkä koskaan edes aloittanut uudestaan kun esikoinen syntyi. Imetin 10 kk, OMG!!!!! Kävin muskarissa lapsien kanssa ja perhepuistoissa, OMG!!!! Olen käynyt viimeisten 8 vuoden aikana ehkä 5-8 kertaa juhlimassa, eli n. kerran vuodessa, jos sitäkään.
Ainiin, ja voitteko muuten uskoa, että minulla, joka aikanaan leimattiin liian nuoreksi äidiksi ja kylillä kiersi vaikka mitä huhuja minusta ”sossupummi ja lapset huostaanotettu”, niin minulla on keskivertoisesti enemmän rahaa, säästöjä ja sijoituksia kuin ikäisilläni. Itseasiassa tilastojen mukaan säästötilanteeni on sama kuin 35-40-vuotiailla, jotka ehkä jo säästävät eläkkeelle, tai johonkin rahastoon.
Niin, että sellainen sossupummi täällä MOI!Et taisa ymmärtää, että olet poikkeus nuorten äitien joukossa. Sinähän et ollut edes teini enää, vaan 30v kun sait lapsesi. Eihän tuota voi millään verrata 14-vuotiaaseen äitiin.
Sitä paitsi suurin osa teiniäideistä oikeasti elää sossurahoilla ja vanhempien tuella.Onko 20-vuotias nykyään 30-vuotias? :D
Ei varmaan voi verrata 14-vuotiaaseen, mutta kyllä neuvolassa vaan kohdellaan 20-vuotiasta äitiä eri tavalla kuin 30-vuotiasta, kysymykset ovat sitä luokkaa jne.
Minultakin kysyttiin suoraan ”oletko päättänyt mitä teet?”, jolla siis viitattiin aborttiin. Kysytäänkö kaikilta 30-vuotiailta tuollaista?
Itse odotin ekaani 26-vuotiaana, mies samanikäinen. Yleensä mies pyrki olemaan mukana neuvolakäynneillä, mutta sen pari kertaa kun ei töiltään päässyt, niin terkka kysyi pokkana "mites isä, onko vielä mukana kuvioissa?".
Moneltakohan kolmekymppiseltä mahdetaan tuollaista kysellä 👍
Muutakin kommenttia tuli, kuten juuri tuota "kai tiedätte mihin ootte ryhtymässä" jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis ollut todella kiinnostavaa kuulla Jennin parisuhteista lasten isiin tarkemmin. Esim. miksi erosi kahdesta lapsensa isästä ja ottiko ero koville. Tirkistelyä, joo, tavallaan, mutta niinhän tämä ohjelma muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 28-vuotias. Minulla on pian kolmas ammatti (AMK-tasoinen) opiskeltu ja olen lisäksi opiskellut avoimessa yliopistossa kolme eri perusopintokokonaisuutta (25 op/kokonaisuus).
Olen saanut ensimmäisen lapseni 20-vuotiaana.
Minulla on lapsia kahdelle eri miehelle, toisen kanssa olen ollut pian 6-vuotta yhdessä. Esikoiseni isä sairastui ja jäin silloin odotuksen aikana yksin. Elämä riepottelee, muttei kannata yleistää, että ”nuori äiti polttaa raskauden aikana, panee kaikkia, on mt-ongelmia”.Lopetin itsekin heti testiin tupakoinnin, enkä koskaan edes aloittanut uudestaan kun esikoinen syntyi. Imetin 10 kk, OMG!!!!! Kävin muskarissa lapsien kanssa ja perhepuistoissa, OMG!!!! Olen käynyt viimeisten 8 vuoden aikana ehkä 5-8 kertaa juhlimassa, eli n. kerran vuodessa, jos sitäkään.
Ainiin, ja voitteko muuten uskoa, että minulla, joka aikanaan leimattiin liian nuoreksi äidiksi ja kylillä kiersi vaikka mitä huhuja minusta ”sossupummi ja lapset huostaanotettu”, niin minulla on keskivertoisesti enemmän rahaa, säästöjä ja sijoituksia kuin ikäisilläni. Itseasiassa tilastojen mukaan säästötilanteeni on sama kuin 35-40-vuotiailla, jotka ehkä jo säästävät eläkkeelle, tai johonkin rahastoon.
Niin, että sellainen sossupummi täällä MOI!Et taisa ymmärtää, että olet poikkeus nuorten äitien joukossa. Sinähän et ollut edes teini enää, vaan 30v kun sait lapsesi. Eihän tuota voi millään verrata 14-vuotiaaseen äitiin.
Sitä paitsi suurin osa teiniäideistä oikeasti elää sossurahoilla ja vanhempien tuella.Onko 20-vuotias nykyään 30-vuotias? :D
Ei varmaan voi verrata 14-vuotiaaseen, mutta kyllä neuvolassa vaan kohdellaan 20-vuotiasta äitiä eri tavalla kuin 30-vuotiasta, kysymykset ovat sitä luokkaa jne.
Minultakin kysyttiin suoraan ”oletko päättänyt mitä teet?”, jolla siis viitattiin aborttiin. Kysytäänkö kaikilta 30-vuotiailta tuollaista?Itse odotin ekaani 26-vuotiaana, mies samanikäinen. Yleensä mies pyrki olemaan mukana neuvolakäynneillä, mutta sen pari kertaa kun ei töiltään päässyt, niin terkka kysyi pokkana "mites isä, onko vielä mukana kuvioissa?".
Moneltakohan kolmekymppiseltä mahdetaan tuollaista kysellä 👍
Muutakin kommenttia tuli, kuten juuri tuota "kai tiedätte mihin ootte ryhtymässä" jne.
Tuo asenne on todella järkyttävä. Sain toivotun esikoisen 23-vuotiaana, mies myös samanikäinen, ja tuntui että alkuun joka käynnillä varmisteltiin, että olenhan nyt ihan vakavissani pitämässä lasta. Jossain vaiheessa otettiin puheeksi raskauden jälkeinen ehkäisy siihen malliin, että oltaisiin jotenkin laiminlyöty ehkäisy ennen raskautta. Ja kun vertaa mummooni, joka sai esikoisensa 20-vuotiaana vuosi häiden jälkeen ja se oli normaalia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapset on saavutus siinä missä biletys, matkustelu tai opiskelukin.
Itse olen kokenut raskauden, synnytyksen, lapsen hoidon ja kasvatuksen vaativammaksi kuin opiskeluni. Tohtori en ole mutta mm. amk on koettu.
Kyllä ne aamupahoinvoinnit ja supistelut, närästykset, huoli vatsassa kasvavassa lapsesta siinä työnteon ja arjen pyörittämisen ohella oli aika rankkaa. Samoin pitkä ja komplikaatioinen synnytys, alkuvaiheessa takkuinen imetys, yöheräilyt, uhmaiät, potalle, pyöräilemään, puhumaan opettelut, lapsen kasvattaminen empaattiseksi yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi. Kyllä siinä on sellaisia hommia, että matkustelun tai opiskelun vaativuus on niihin nähden pientä.
t. nelikymppinen kahden teinin äiti
No amk on yhtä tyhjän kanssa, täyttä käsienheiluttelua. Ei ihme, että opinnot tuntuivat helpoilta, sillä ne olivat sitä - varsinkin lastenhoitoon verrattuna.
No tähän on pakko sanoa että amk-tutkinto ei todellakaan tullut suoritetuksi pelkällä käsien heiluttelulla. Helpompaa se toki olisi varmasti ollut lapsettomana.
Kun hakee koulupäivän jälkeen kaksi lasta päiväkodista, on kotona klo 16.30, tekee päivällisen ja touhuaa illan lasten kanssa, lapset nukkumaan klo 20 ja sit alkaa itellä koulutehtävien teko, niin kyllä siinä useampana iltana meinasi itku päästä.
Mutta oma valinta, onneksi se on nyt suoritettu.
Facebookissa alkoi ärsyttää ihmisten tyhmyys. Ensin luultiin että lapsi laitetaan auton takakonttiin ilman turvavöitä. Ja kun Jenni sanoi että siellä on istuimet ja turvavyöt niin sitä ei meinattu millään uskoa ennen kuin Jenni sanoi että voi laittaa kuvan.
Vierailija kirjoitti:
Miten nää on toisenlaisia, jos oikein pönkitetään stereotyyppistä kuvaa teiniäideistä? Voisko kerrankin tehdä ohjelmaa nuorista äideistä, jotka ovat a) kouluttautuneet b) ei lastenkotitaustaa tai muita sossujuttuja c) ei päihdeongelmaa tai mt-ongelmia d) jotka pärjäävät elämässä normaalisti, kuten vanhemmatkin äidit.
Mä täyttäisin omalta osaltani nuo kaikki ehdotetut kriteerit, mutta en todella keksi, ketä kiinnostaisi mun elämää käsittelevä tv-ohjelma. Ei sillä, että olisin kovin kiinnostunut esittelemään perhettäni tai elämääni telkkarissa noin muutenkaan 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 28-vuotias. Minulla on pian kolmas ammatti (AMK-tasoinen) opiskeltu ja olen lisäksi opiskellut avoimessa yliopistossa kolme eri perusopintokokonaisuutta (25 op/kokonaisuus).
Olen saanut ensimmäisen lapseni 20-vuotiaana.
Minulla on lapsia kahdelle eri miehelle, toisen kanssa olen ollut pian 6-vuotta yhdessä. Esikoiseni isä sairastui ja jäin silloin odotuksen aikana yksin. Elämä riepottelee, muttei kannata yleistää, että ”nuori äiti polttaa raskauden aikana, panee kaikkia, on mt-ongelmia”.Lopetin itsekin heti testiin tupakoinnin, enkä koskaan edes aloittanut uudestaan kun esikoinen syntyi. Imetin 10 kk, OMG!!!!! Kävin muskarissa lapsien kanssa ja perhepuistoissa, OMG!!!! Olen käynyt viimeisten 8 vuoden aikana ehkä 5-8 kertaa juhlimassa, eli n. kerran vuodessa, jos sitäkään.
Ainiin, ja voitteko muuten uskoa, että minulla, joka aikanaan leimattiin liian nuoreksi äidiksi ja kylillä kiersi vaikka mitä huhuja minusta ”sossupummi ja lapset huostaanotettu”, niin minulla on keskivertoisesti enemmän rahaa, säästöjä ja sijoituksia kuin ikäisilläni. Itseasiassa tilastojen mukaan säästötilanteeni on sama kuin 35-40-vuotiailla, jotka ehkä jo säästävät eläkkeelle, tai johonkin rahastoon.
Niin, että sellainen sossupummi täällä MOI!Et taisa ymmärtää, että olet poikkeus nuorten äitien joukossa. Sinähän et ollut edes teini enää, vaan 30v kun sait lapsesi. Eihän tuota voi millään verrata 14-vuotiaaseen äitiin.
Sitä paitsi suurin osa teiniäideistä oikeasti elää sossurahoilla ja vanhempien tuella.Onko 20-vuotias nykyään 30-vuotias? :D
Ei varmaan voi verrata 14-vuotiaaseen, mutta kyllä neuvolassa vaan kohdellaan 20-vuotiasta äitiä eri tavalla kuin 30-vuotiasta, kysymykset ovat sitä luokkaa jne.
Minultakin kysyttiin suoraan ”oletko päättänyt mitä teet?”, jolla siis viitattiin aborttiin. Kysytäänkö kaikilta 30-vuotiailta tuollaista?Itse odotin ekaani 26-vuotiaana, mies samanikäinen. Yleensä mies pyrki olemaan mukana neuvolakäynneillä, mutta sen pari kertaa kun ei töiltään päässyt, niin terkka kysyi pokkana "mites isä, onko vielä mukana kuvioissa?".
Moneltakohan kolmekymppiseltä mahdetaan tuollaista kysellä 👍
Muutakin kommenttia tuli, kuten juuri tuota "kai tiedätte mihin ootte ryhtymässä" jne.
Kyllä nuo ovat niin terkkakohtaisia juttuja. Meitä kohdeltiin kuin jotain pieniä lapsia kun esikoiseesta aloimme käymään neuvolassa. Ikää minulla 20v silloin. Muutimme toiselle alueelle ja eri terkka ja kohteli meitä ihan tasavertaisena aikuisena.
Oli ihana käydä hänellä myös toisen raskauden aikana.
Kolmannen kohdalla oli eri terkka, sillä tämä edellinen vaihtoi neuvolaa. Ja tämän kolmannen kohdalla terkka piti meitä ihan ensikertalaisina, puhui kuin emme tietäisi mistään mitään vielä, mitään ei kuunnellut mitä sanoin vaan kaiken piti mennä niinkuin oppikirjassa sanottiin jne.
No amk on yhtä tyhjän kanssa, täyttä käsienheiluttelua. Ei ihme, että opinnot tuntuivat helpoilta, sillä ne olivat sitä - varsinkin lastenhoitoon verrattuna.