Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Työläistaustainen opiskelija on yhä yliopistossa kuin vieraalla maalla" - Oikeasti?
02.09.2018 |
Vieläkö muka tehdään jakoa työläisiin ja ei-työläisiin? Eikö tuo jäänyt ummehtuneelle 1900-luvulle? Itse en tiennyt kenenkään opiskelukaverin perheen "työläisstatusta" eikä olisi voinut vähempää edes kiinnostaa. Eihän ne vanhemmat siellä kanssani opiskelleet.
https://yle.fi/uutiset/3-10352417
.
Kommentit (455)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itäopettaaa kirjoitti:
Itse kasvanut duunari perheessä itä helsingissä, aina kannustettu opiskelemaan ja dokkareita kateltu yhdessä kotona.
Yliopistossa huomasin että kaikki muut lähtö kohtaisesti hieman varakkaammista perheistä ja erilaisilta alueilta, siksi huvitti esimerkiksi joidenkin westend natiivien käsitys itä-helsingistä.
Fuksi vuotena pidättelin naurua kun yksi kurssi kaverini (Nuori nainen) kysyin minulta : Onko oikeasti totta että itä helsingissä on julkisissa paikoissa vessoja, joissa on siniset valot että vaikeampi piikittää? :D repeilen kysymykselle edelleen, vastasin että usko tai älä kyllä niitä vessoja sinisellä valolla löytyy xD hänelle tämä asia oli suuri järkytys, järkytyksen määrä huvitti minua.
Eikö teillä opetettu yliopistossa äidinkieltä? Hirveää luettavaa.
Tuollakin tavalla ne omat taustat saattaa näkyä. Tai sitten henkilöllä voi olla lukihäiriö. Ystävällistä pilkata kirjoittajaa tuolla tavalla, eikö siellä yliopistossa saanut mitään henkistä antia, viilattiin vain sanamuotoja ja pilkkuja sen kummemmin aivoja rasittamatta? Ohis
No nyt kyllä sanon aivan suoraan, että on järkyttävää että edes alemmasta korkeakoulusta pääsisi läpi tuollaisella ulosannilla. Taso on kuin 13-vuotiaalla koulukotipojalla. Tässä näkyy koulutusjärjestelmän kriisi. Sisäänpääsy helpottuu ja pääsykoekirjat poistuvat, Nääräkkäniemen kansanopistot muutettiin ammattikorkeakouluksi, lähiopetus poistuu joka tasolta ja nykyinen opetusministeri haluaa vielä viedä akateemiselta koulutukselta viimeisenkin arvostuksen yhdistämällä oppilaitoksia ja opetusta. Kaikki vaan läpi että ollaan yttävällitiä ja kaikista voi tulla korkeakoulutettuja.
Meillä pilkunviilaajilla ei toki täällä ole väliä. Työhönottajana kyllä katsoisin kaksi kertaa mihin työhön tuon laittaisi.
En ota takaisin.
Jos työhön kuuluu paljon kirjoittamista ja se vaatii nimenomaan hyvää äidinkielen taitoa, niin ymmärrän tuon, mutta ellei, niin mitä hitin merkitystä sillä on, kirjoittaako ihminen hyvää äidinkieltä vai ei? Vai oletko niin yksinkertainen, että vedät yhtäläisyysmerkin älykkyyden ja virheettömän kirjoitustaidon välille? Voiko joku vielä 2018 vuonna olla noin näköalaton? Älä ihmeessä vedä takaisin, itsestäsihän sinä tässä kerrot tahtomattasi vähemmät mairittelevia asioita.
Lyhyt vastaus. Vedän yhtäläisyyden, ja niin vetää moni muukin. On todellakin merkitystä, eikö sinusta ole? Hahmottamis- ja lukihäiriö on täysin eri asia minkä huomasi jo tekstiä lukiessaan. Kirjoittamisella ei tietenkään saa olla vaikutusta ihmisen kohteluun ja ihmisarvoon. On monia ammatteja joissa voi pärjätä mainiosti vähäisellä kirjoitustaidolla mutta tuo heppu tai pirkko oli yliopistossa, huolestuttavaa. Ehkä tässä onkin jokin luokkajuttu jota en ymmärrä. Jouuuuu!
Ei se tutkimuksen arvoa laske, jos kirjoittaa virheineen niin, ettei sisältö muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä todistelee että eihän ne vanhempien ammatit tule missään esille. Eihän ne suoraan tulekaan. Erot tulee esim. siinä, että toisille akateemisen maailman käytänteet, juhlat ja esim. mitä promootiossa tapahtuu ja missä järjestyksessä, ovat täysin selvät ja toisille ei. Toisille on selvää miten ja missä välissä pidetään illallisilla puheita, ja jos ei ole, niin lähipiirissä on joku, jolta voi kysyä. Pukeutumiskoodit ovat toisille itsestään selvyyksiä, kun taas toiset joutuvat vaivaamaan päätään pähkäillessään tällaisia asioita.
Luuletko että kaikkien muiden kuin duunareiden lapsille nämä ovat tuttuja? Koulutustaustasta riippumatta ihmisiä asuu ympäri Suomea, eikä mikkeliläisen luokanopettajan lapselle promootio tai karonkka ole yhtään sen tutumpi asia kuin duunarinkaan lapselle.
Vai onko sulla käsitys, että kaikki yliopistosta valmistuneet hengailee edelleen yliopistomaailmassa tohtoreiden ja proffien kanssa liihotellen promootioista karonkkoihin juhlapuvuissa ja pitää puheita akateemisissa juhlissa?
Luepa tarkemmin, sanoin myös että jos käytännöt eivät ole selviä, heillä on lähipiirissä joku, jolta voi kysyä. Yleensähän yliopistokoulutus kumuloituu suvussa, eli se, että äiti tai isä on luokanopettaja, ei vielä tee sukutaustasta akateemista. Mutta jos isoisä on ollut tutkija, isoäiti lääkäri, isä lääkäri ja äiti opettaja, tädit ja sedät tutkijoita, lääkäreitä, arkkitehtejä ja opettajia, niin taatusti ei ole pulaa taustatuesta suunnistaessa akateemisessa maailmassa. Tässä keskustelussa on nyt ihmeellinen jankkausmieliala. Väkisellä halutaan mitätöidä toisten kokemus. Mikähän siinä on, että ei voida hyväksyä sitä tosiasiaa, että Suomessakin on olemassa eri yhteiskuntaluokkia ja että ihmiset liikkuvat näiden luokkien välillä? Jokin tasa-arvon harha, josta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni? Yksilöllisyyden eetos, joka ei halua nähdä taustan vaikuttavan mihinkään?
Täällä on jankkausmieliala juuri siksi, kun asia ei näy menevän perille vaikka useampi akateemisesta perheestä tuleva kertoo kokemuksensa.
Mennäänpä eteenpäin ratkaisukeskeisesti. Mielestäni keskustelunaiheeksi ei riitä se, että jankutetaan että tunnen toiseutta, tunnen toiseutta. Joku tuntee huonommuutta, se on tullut selväksi. Ikävä juttu, luonnollinen tunne kaikille jossain vaiheessa elämää. Tuossa piehtarointi vaan tuntuu hieman itse- ja yksilökeskeiseltä kun voitaisiin vaikka puhua siitä onko kehitys menossa vaikka siihen että peruskoulu- ja lukio-opetus on eriytymässä siten että kaikkein heikoimmin pärjäävät eivät saa tukea? Onko se? Onko lastensuojelu riittävää, tarpeeksi opettajia?
Kaikkialla on yhteiskuntaluokkia mutta meillä erot ovat todella vähäisiä kun vertaa moneen maahan. Lisäksi luokkarajat ovat häilyvät.
Jollakulla on isosetä jolta kysyä karonkoista tai promootioista. Kuinka tärkeä asia tämä on yhteiskunnallisesti opintojen suorittamisen ja uralla etenemisen kanssa? Antaa sedän olla. Onko se sulta pois jos toisella on enemmän taustatukea jossain asiassa? Eivät kaikki akateemiset suinkaan väittele, onpa iso asia yhdet bileet ja hattu päässä kekkalointi.
Meillä riitti kun osti karonkkaan viinaa ja ruokaa.
Anteeksi vain, mutta yllä olevassa logiikka hieman ontuu.
1) Miten akateemisestä perheestä tuleva voi omaan kokemukseensa perustuen kumota työläisperheestä tulevan kokemuksen vääräksi, kun se kokemus nimenomaan perustuu siihen perhetaustaan?
2) Ap:n keskustelun avaus nyt kuitenkin on se, että toiseuden kokemus ei ole tosi. Sekö sitten riittää keskustelun aiheeksi, mutta ei tosin päin?
Hyväosaiset haluavat todistaa, että kyse on yksilön ominaisuuksista. Älystä ja ahkeruudesta ja kieltävät ettei se silti anna yhtäläisiä mshdollisuuksia tai kokemuksia. Siitähän tässä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä todistelee että eihän ne vanhempien ammatit tule missään esille. Eihän ne suoraan tulekaan. Erot tulee esim. siinä, että toisille akateemisen maailman käytänteet, juhlat ja esim. mitä promootiossa tapahtuu ja missä järjestyksessä, ovat täysin selvät ja toisille ei. Toisille on selvää miten ja missä välissä pidetään illallisilla puheita, ja jos ei ole, niin lähipiirissä on joku, jolta voi kysyä. Pukeutumiskoodit ovat toisille itsestään selvyyksiä, kun taas toiset joutuvat vaivaamaan päätään pähkäillessään tällaisia asioita.
Luuletko että kaikkien muiden kuin duunareiden lapsille nämä ovat tuttuja? Koulutustaustasta riippumatta ihmisiä asuu ympäri Suomea, eikä mikkeliläisen luokanopettajan lapselle promootio tai karonkka ole yhtään sen tutumpi asia kuin duunarinkaan lapselle.
Vai onko sulla käsitys, että kaikki yliopistosta valmistuneet hengailee edelleen yliopistomaailmassa tohtoreiden ja proffien kanssa liihotellen promootioista karonkkoihin juhlapuvuissa ja pitää puheita akateemisissa juhlissa?
Luepa tarkemmin, sanoin myös että jos käytännöt eivät ole selviä, heillä on lähipiirissä joku, jolta voi kysyä. Yleensähän yliopistokoulutus kumuloituu suvussa, eli se, että äiti tai isä on luokanopettaja, ei vielä tee sukutaustasta akateemista. Mutta jos isoisä on ollut tutkija, isoäiti lääkäri, isä lääkäri ja äiti opettaja, tädit ja sedät tutkijoita, lääkäreitä, arkkitehtejä ja opettajia, niin taatusti ei ole pulaa taustatuesta suunnistaessa akateemisessa maailmassa. Tässä keskustelussa on nyt ihmeellinen jankkausmieliala. Väkisellä halutaan mitätöidä toisten kokemus. Mikähän siinä on, että ei voida hyväksyä sitä tosiasiaa, että Suomessakin on olemassa eri yhteiskuntaluokkia ja että ihmiset liikkuvat näiden luokkien välillä? Jokin tasa-arvon harha, josta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni? Yksilöllisyyden eetos, joka ei halua nähdä taustan vaikuttavan mihinkään?
Eihän tässä ketjussa ole väitetty, ettei yhteiskuntaluokkia ole olemassa. Monet vain ovat tuoneet esille omia toisenlaisia kokemuksiaan kuin tuossa lehtijutussa. Itsekin tein niin, ei-akateemisesta perhetaustasta tulleena. Moni korosti, että asioita ei pitäisi nähdä niin yksioikoisesti, vaikka totta kai jo tilastotiedotkin osoittavat, että akateeminen tausta tuottaa akateemisuutta väestötasolla. Olisitko sitten tyytyväinen, jos todettaisiin, että köyhän perheen lapsena et tule ikinä pääsemään yliopistoon? Vai mitä ajat kommentillasi takaa?
Miten ihmeessä sait tehtyä tuollaisen päätelmän? Ihmettelen omissa kommenteissani vain sitä, että joillakin tuntuu ottavan koville myöntää, että Suomessakin on yhteiskuntaluokkia, joiden välillä liikkuminen tuntuu joltakin. Ketjussahan aika moni tuo esille (varsinkin tuolla alkupuolella), ettei ikinä ole vanhempien ammattia kysytty yliopistolla, kun eihän tässä siitä ole kyse, vaan kulttuurisesta pääomasta. Aika moni myös väittää, ettei kotitaustalla ole väliä. Epäilen suuresti, etteikö täysin työläistaustaiselle nuorelle olisi koskaan tullut yliopistomaailmassa vastaan tilannetta, että hän olisi yhtäkkiä tullut täysin tietoiseksi omasta taustastaan. Eikä siinä ole (aina) kyse mistään snobbailusta tai työläistaustaisten halveksunnasta tms., vaan siitä kulttuurisen pääoman erilaisuudesta. Miksi tämä on niin vaikea myöntää?
Aina samat argumentit kehäpäätelmineen ja tulkintavirheineen.
- Kukaan ei ole ensinnäkään väittänyt että ei ole yhteiskuntaluokkia tai ollut myöntämättä että on erilaisia kulttuurisia pääomia. Joojoo, pitää tuoda julkiseen keskusteluun, tiedetään. Se, mikä väli yhteiskuntaluokalla nykysuomessa oikeasti on ja mikä yhteiskuntaluokka kun luokkarajat sekoittuvat= ei kunnon keskustelua. Niiden, varakkuuden ja kulttuuripääoman yhteyden - esim. sossuperheet, hyvätuloiset duunarit ja akateeminen prekariaatti sekä ns. keskiluokka, sen määritelmä ja tuominen keskusteluun kuten aikaisemmin tein = hiljaisuus.
-Kukaan ei väitä että kotitaustalla ei ole mitään väliä. Se, miten paljon sillä on väliä ja mitä sitten jos on tietoinen taustastaan - ei ole selvinnyt tämän relevanttius. Riittääkö että joku tuntee näitä tunteita ja se myönnetään?
-Perhetaustassa akateeminen = liian mutkat suoriksi, automaattisesti muka kulttuuripääomaa vaikka 20 ihmistä kertoo että eipä erityisesti ollut yliopisto tai latina entuudestaan tuttu tahi karonkan koukerot tai muuta pääomaa ollunna kuin lukurauha ja että yliopistoon menoa ei katsottu pahalla silmällä.
Tuntuu joltain ja tietoinen taustastaan? No joo. Kukapa ei tuntisi tai olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.
Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut.
Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.
Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies.
Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D
En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.
Eli kuittaat tuon esitetyn kysymyksen väittämällä että kun ne nyt ovat yliopistomaailmaa? Mutta kun eri opiskelualoilla on eroja noin niinkuin keskimäärin. Vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin? Niin Hankenillako? Kun ei ole esim. biologeilla ja humanisteilla tai monella muullakaan alalla.
Tämäkin leimataan varmaan nyt mitätöinniksi?
Ymmärrät tahallaan väärin ja mustavalkoistat, otat itseesi. Ihan suotta, yritä rauhoittua ja keskustella neutraalimmin. Ohis
Pysyisit asiassa ja vastaisit loogisesti esitettyihin kysymyksiin etkä puhuisi alentuvasti kuin lapselle. Kiitos. Toivottavasti et ole esimiesasemassa työelämässä. En ollut edes tuo alkuperäinen kyselijä. Miten voin ottaa itseeni kysymyksestä, joka koski opiskelijoiden elämäntyyli- ja pukeutumiseroja? Kerro? Pyysin nimenomaan lisätietoja.
Lähtötilanne: henkilö otti oikisen ja Hankenin esimerkiksi kaikista yliopistoista väittäen että vaatteet ja ulkoasu ovat täten tärkeitä (siis aina). Kuitenkin tiedämme että vaikka kuinka olemme yksilöitä on eri alojen opiskelijoilla keskimäärin hieman eroja näissä pukeutumis- ja muissa koodeissa. Väitän edelleen että monilla aloilla perusvaatetus on kirppisloimi ja farkut.
Henkilö myös veti tästä vääristyneestä tulkinnastaan johtopäätöksen akateemisten taustaan ja varakkuuteen. Tästä en oikein saanut tolkkua.
En edelleenkään ole tuo kirjoittaja, kirjoitin sivusta aivan kuten sinäkin. En osaa vastata tivaamaasi kysymykseen vaatetuksesta, koska en kommenttia kirjoittanut. Rauhoitu sinäkin, sinäkin otat tämän keskustelun aivan liian henkilökohtaisesti etkä kykene enää edes hahmottamaan, kuka on kirjoittanut mitäkin. Ja olen edelleen ohis, eli sivusta kommentoija.
Tulemme aivan hyvin ilman ystävällisiä neuvojasi rauhoittumisesta. Tämä on nettipalsta, ja jos tämä on sinulle liian rajua niin kestokyky on melko heikko. Toisekseen jos sinulla ei ole varsinaiseen asiaan mitään sanomista on myös vaihtoehto olla kommentoimatta, eikö niin?
Minua ei haittaa pätkääkään jos et pidä kirjoitustyylistäni mutta älä tule väittämään että en kykene hahmottamaan kuka on kirjottanut mitäkin. Kysymykseni olivat kirjoittajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä todistelee että eihän ne vanhempien ammatit tule missään esille. Eihän ne suoraan tulekaan. Erot tulee esim. siinä, että toisille akateemisen maailman käytänteet, juhlat ja esim. mitä promootiossa tapahtuu ja missä järjestyksessä, ovat täysin selvät ja toisille ei. Toisille on selvää miten ja missä välissä pidetään illallisilla puheita, ja jos ei ole, niin lähipiirissä on joku, jolta voi kysyä. Pukeutumiskoodit ovat toisille itsestään selvyyksiä, kun taas toiset joutuvat vaivaamaan päätään pähkäillessään tällaisia asioita.
Luuletko että kaikkien muiden kuin duunareiden lapsille nämä ovat tuttuja? Koulutustaustasta riippumatta ihmisiä asuu ympäri Suomea, eikä mikkeliläisen luokanopettajan lapselle promootio tai karonkka ole yhtään sen tutumpi asia kuin duunarinkaan lapselle.
Vai onko sulla käsitys, että kaikki yliopistosta valmistuneet hengailee edelleen yliopistomaailmassa tohtoreiden ja proffien kanssa liihotellen promootioista karonkkoihin juhlapuvuissa ja pitää puheita akateemisissa juhlissa?
Luepa tarkemmin, sanoin myös että jos käytännöt eivät ole selviä, heillä on lähipiirissä joku, jolta voi kysyä. Yleensähän yliopistokoulutus kumuloituu suvussa, eli se, että äiti tai isä on luokanopettaja, ei vielä tee sukutaustasta akateemista. Mutta jos isoisä on ollut tutkija, isoäiti lääkäri, isä lääkäri ja äiti opettaja, tädit ja sedät tutkijoita, lääkäreitä, arkkitehtejä ja opettajia, niin taatusti ei ole pulaa taustatuesta suunnistaessa akateemisessa maailmassa. Tässä keskustelussa on nyt ihmeellinen jankkausmieliala. Väkisellä halutaan mitätöidä toisten kokemus. Mikähän siinä on, että ei voida hyväksyä sitä tosiasiaa, että Suomessakin on olemassa eri yhteiskuntaluokkia ja että ihmiset liikkuvat näiden luokkien välillä? Jokin tasa-arvon harha, josta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni? Yksilöllisyyden eetos, joka ei halua nähdä taustan vaikuttavan mihinkään?
Eihän tässä ketjussa ole väitetty, ettei yhteiskuntaluokkia ole olemassa. Monet vain ovat tuoneet esille omia toisenlaisia kokemuksiaan kuin tuossa lehtijutussa. Itsekin tein niin, ei-akateemisesta perhetaustasta tulleena. Moni korosti, että asioita ei pitäisi nähdä niin yksioikoisesti, vaikka totta kai jo tilastotiedotkin osoittavat, että akateeminen tausta tuottaa akateemisuutta väestötasolla. Olisitko sitten tyytyväinen, jos todettaisiin, että köyhän perheen lapsena et tule ikinä pääsemään yliopistoon? Vai mitä ajat kommentillasi takaa?
Miten ihmeessä sait tehtyä tuollaisen päätelmän? Ihmettelen omissa kommenteissani vain sitä, että joillakin tuntuu ottavan koville myöntää, että Suomessakin on yhteiskuntaluokkia, joiden välillä liikkuminen tuntuu joltakin. Ketjussahan aika moni tuo esille (varsinkin tuolla alkupuolella), ettei ikinä ole vanhempien ammattia kysytty yliopistolla, kun eihän tässä siitä ole kyse, vaan kulttuurisesta pääomasta. Aika moni myös väittää, ettei kotitaustalla ole väliä. Epäilen suuresti, etteikö täysin työläistaustaiselle nuorelle olisi koskaan tullut yliopistomaailmassa vastaan tilannetta, että hän olisi yhtäkkiä tullut täysin tietoiseksi omasta taustastaan. Eikä siinä ole (aina) kyse mistään snobbailusta tai työläistaustaisten halveksunnasta tms., vaan siitä kulttuurisen pääoman erilaisuudesta. Miksi tämä on niin vaikea myöntää?
Täällä kun kirjoitellaan nimettömänä, niin on vaikea hahmottaa millä kannalla kukakin on, osin siitäkin johtunee jankkaaminen. Saan keskustelusta vaikutelman, että kokemustani siitä, että ei-akateemisen perheen akateemisena jälkeläisenä ei oteta tosissaan, kun kerron, että en ole kokenut mitään kulttuurisen pääoman puutetta omalla kohdallani liikkuessani yliopistolla, työelämässä tai nykyisessä tuttavapiirissäni. Sen sijaan koen todella voimakkaasti eron sukuloidessani. Meillä ei ole oikein mitään yhteistä, tunnen vaivautuneisuutta, mutta en nyt tässä halua sitä enempää ruotia.
Jos puhutaan suomalaisesta keskituloisesta ei-akateemisesta perheestä, niin en nyt näe siinä valtaisaa eroa johonkin akateemiseen perheeseen nähden. Siksi nämä jotkut luokkaeroa korostavat näkemykset tuntuvat kärjistetyiltä. En huomannut yhtäkään kommenttia, jossa olisi väitetty, ettei kotitaustalla on minkäänlaista merkitystä, niin kuin väität.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään duunariperheiden kasvatit tekee sen eron, akateemisten lapsille se on vähemmän tärkeää. Tämän olen huomannut ennenkin.
Kannattaisi pyrkiä eroon luokka-ajattelusta, jottei jää sen vangiksi.
Minä en enää nykyisin luokkaani huomaa, ellen joudu kasvotusten todella ylimielisten ihmisten kanssa, jotka arvottavat ihmisiä nimenomaan koulutustaustan ja perhetaustan perusteella. Kyllä näitä pinnallisia ihmisiä vain yliopistossa on jonkin verran. Jos et ole törmännyt, niin luultavasti pyörivät eri piireissä tai ovat seurassasi hiljaa. Avaavat suunsa ja kertovat ajatuksistaan vasta siinä vaiheessa, kun pääsevät tylyttämään jotakin ja asettumaan koulutuksensa varjolla toisen yläpuolelle.
Voitko kertoa esimerkkejä miten sinua on tylytetty ja asetuttu yläpuolellesi? Jos sellaista on tapahtunut, niin kyse on rehentelijän alemmuudentunteesta. Tai sitten on kyse omasta alemmuudentunteestasi, jos esimerkiksi olet jossain tilanteessa tuntenut itsesi tietämättömäksi jonkin kysymyksen seurauksena. Esimerkki valaisisi asiaa millaisia tilanteita oikein tarkoitat. Jos joku leveilee isin ferrarilla, niin onhan se melko lapsellista, miksi siitä ottaa itseensä? Mutta jos kyse on siitä, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja tietämättömäksi, niin siinä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen toisen sanomisten kanssa.
Minulla on hyvä itsetunto, en todellakaan ota itseeni nuista lyttääjistä. Kyllähän se kertoo enemmän lyttääjän älykkyydestä kuin omastani. Esimerkkejä: puhuttu alemmasta koulutuksesta ja viitattu suoraan siihen, että minun täytyy olla tyhmempi, kerta en ole edes yliopistossa. Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun otan osaa keskusteluun johon minulla on oikeasti jotain sanottavaakin. Yleensä tämän jälkeen aletaan viljelemään sivistyssanoja ja naureskellaan, kun kyselen mitä mikäkin mahtaa tarkoittaa. Ja naureskellaan, jos en tiedä jotain filosofia nimeltä tai tunne hänen ajatuksiaan. Nämä vähän kuin esimerkkinä. Ja on ihan suoraan naurahdettu, kun olen kertonut oman koulutukseni. Eikä siinä mitään, yleensä olen omalla sanallisella annillani ja analyysilläni saanut ihmisen tavalla tai toisella lopettamaan naureskelun. Minä nimittäin tiedän olevani ihan kohtuu älykäs, vaikka en omistakaan maisterin papereita tai tohtorin hattua. Otan selvää itse asioista, joista haluan tietää, luen ja katson dokumentteja.
Tuo on sivistymätöntä ja huonoa käytöstä, simply. Akateemisuus ei vaadi korkeaa älykkyyttä, eivät ainakaan kaikki alat, että siinä mielessä ainakin turha kokea alemmuutta. Hyvin harva ajattelee, että akateemisuus olisi jotenkin tae älykkyydestä, ylipäätään akateemisuuden merkitys on vähentynyt, kun niin moni sitä on. Itse en arvosta niin paljon tuota älykkyyttäkään. Ei sekään takaa, että elämä menisi hyvin, sosiaaliset taidot ovat paljon tärkeämpiä työelämässäkin.
Kai se nyt jonkinlaista älykkyyttä vaatii, vaikka pääsykokeet ja koulumenestys ei suinkaan ole tae kaikista älykkyyden lajeista, kuten juuri sosiaalisesta älystä. Vai tyhmimmätkö yliopistoon menevät? Monissa duunariammateissakin vaaditaan kyllä älyä ja hahmottamiskykyä, esim. koneistaja ja muurari.
Nyt ei ole viitettä liitteeksi, mutta muistelen että jossain on tehty tutkimus jonka mukana juuri ne vähemmän älykkäimmät arvioivat usein oman älynsä yläkanttiin. Näitä älykköjä löytyy vaikka Iltalehden kommenttiosiosta tai Vauvalta;).
En kirjoittanut, että tyhmimmät menevät yliopistoon. Itselleni oli yllätys, että monilla oli vaikeuksia selviytyä, en tiedä olivatko millaisista perheistä, mutta eivät saaneet kursseja läpi kovallakaan työllä. Yliopistoon pääsee normaaliälyinen, mutta mitenkään erityisen älykäs ei tarvitse olla. Oman älykkyyteni jos sitä on olen perinyt faijaltani (ei-akateeminen), mutta en pidä älykkyyttä ratkaisevana siinä miten työelämässä sijoittuu. Totta on, että jokainen pitää itseään muita älykkäämpänä, mutta tosiasia on sekin, että on olemassa merkittävästi muita älykkäämpiä ihmisiä. Siitä voi joskus olla haittaakin.
En alkuun seurannut tuloslistoja, mutta kun aloin seuraamaan niin hämmästyin. En halua alaa toitottaa, mutta pienin osa läpäisee kurssit. Jako on yleensä 1-2 vitosta ja kurssista riippuen toiseksi eniten on 3-4 tai 1-2. Yleensä enemmistöllä on 1-2. Suurin osa kurssille ilmoittautuneista ei edes osallistu tentteihin, koska kun vertaa osallistujamäärää tuloslistoihin, niin sieltä voi olla vaikka 50 osallistujaa kateissa.
Alkuun ajattelin, että olen se ainoa, joka ei uskalla heti tenttiin, mutta alkaessani tehdä hyvää tulosta ja katsoessani listoja läpi, huomasin, että en ole ainoa. En voi tietää mistä muilla kiikastaa, mutta en tosiaan liittäisi sitä ensimmäisenä älykkyyteen, vaan muihin syihin, esimerkiksi uuden opiskelutekniikan haltuunottoon jne. Se mikä tepsi lukiossa, ammattikoulussa tai ammattikorkeassa ei välttämättä toimi yliopistossa. Kun 2 viikon kurssilla lyödään 1000 sivua eteen ja se pitäisi hallita tentissä, niin yksi jos toinenkin voi yllättyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä todistelee että eihän ne vanhempien ammatit tule missään esille. Eihän ne suoraan tulekaan. Erot tulee esim. siinä, että toisille akateemisen maailman käytänteet, juhlat ja esim. mitä promootiossa tapahtuu ja missä järjestyksessä, ovat täysin selvät ja toisille ei. Toisille on selvää miten ja missä välissä pidetään illallisilla puheita, ja jos ei ole, niin lähipiirissä on joku, jolta voi kysyä. Pukeutumiskoodit ovat toisille itsestään selvyyksiä, kun taas toiset joutuvat vaivaamaan päätään pähkäillessään tällaisia asioita.
Luuletko että kaikkien muiden kuin duunareiden lapsille nämä ovat tuttuja? Koulutustaustasta riippumatta ihmisiä asuu ympäri Suomea, eikä mikkeliläisen luokanopettajan lapselle promootio tai karonkka ole yhtään sen tutumpi asia kuin duunarinkaan lapselle.
Vai onko sulla käsitys, että kaikki yliopistosta valmistuneet hengailee edelleen yliopistomaailmassa tohtoreiden ja proffien kanssa liihotellen promootioista karonkkoihin juhlapuvuissa ja pitää puheita akateemisissa juhlissa?
Luepa tarkemmin, sanoin myös että jos käytännöt eivät ole selviä, heillä on lähipiirissä joku, jolta voi kysyä. Yleensähän yliopistokoulutus kumuloituu suvussa, eli se, että äiti tai isä on luokanopettaja, ei vielä tee sukutaustasta akateemista. Mutta jos isoisä on ollut tutkija, isoäiti lääkäri, isä lääkäri ja äiti opettaja, tädit ja sedät tutkijoita, lääkäreitä, arkkitehtejä ja opettajia, niin taatusti ei ole pulaa taustatuesta suunnistaessa akateemisessa maailmassa. Tässä keskustelussa on nyt ihmeellinen jankkausmieliala. Väkisellä halutaan mitätöidä toisten kokemus. Mikähän siinä on, että ei voida hyväksyä sitä tosiasiaa, että Suomessakin on olemassa eri yhteiskuntaluokkia ja että ihmiset liikkuvat näiden luokkien välillä? Jokin tasa-arvon harha, josta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni? Yksilöllisyyden eetos, joka ei halua nähdä taustan vaikuttavan mihinkään?
Eihän tässä ketjussa ole väitetty, ettei yhteiskuntaluokkia ole olemassa. Monet vain ovat tuoneet esille omia toisenlaisia kokemuksiaan kuin tuossa lehtijutussa. Itsekin tein niin, ei-akateemisesta perhetaustasta tulleena. Moni korosti, että asioita ei pitäisi nähdä niin yksioikoisesti, vaikka totta kai jo tilastotiedotkin osoittavat, että akateeminen tausta tuottaa akateemisuutta väestötasolla. Olisitko sitten tyytyväinen, jos todettaisiin, että köyhän perheen lapsena et tule ikinä pääsemään yliopistoon? Vai mitä ajat kommentillasi takaa?
Osa kommenteista on kyllä todella hyökkääviä ja jopa pilkkaavia tuota artikkelissa esiintyvää naista kohtaan. On mielenkiintoista kuulla ihmisten tarinoita, mutta kyllä se ihan totta on, että monet on kirjoitettu vähättelevään ja mitätöivään tyyliin, että ”ei voi pitää paikkaansa, mitä tuo naikkonen nyt vikisee”. Eli on mitätöity tämä henkilökohtainen kokemus ja väitetty jopa, että ei voi pitää paikkaansa. Miksi näin tehdään, jos tarkoitus on vain rikastuttaa keskustelua omalla yksilöllisellä tarinallaan? Kyllä niitä luokkaeroja ihan tutkimustenkin mukaan vain on, työskentelen lastensuojelussa ja täällä se näkyy. Huono-osaisuus periytyy. On täällä lapsia myös hyvistä perheistä, mutta on myös niitä perheitä, joissa huono-osaisuus on sukupolvien jatkumo järjestään. Eikä tästä tarvitse vetää herneitä nenään ja väittää, että kaikista huono-osaisten lapsistako sitten muka tulee huono-osaisia. Ihmeellisen hyökkäävää tämä keskustelu täällä on, täytyy myöntää.
Kyseinen nainen sattui esittämään asian niin, että tyyli ei miellyttänyt. Valtamedian kautta annetut käsitykset kun tuppaavat jäämään ihmisten mieliin "täytenä totena".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.
Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut.
Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.
Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies.
Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D
En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.
Eli kuittaat tuon esitetyn kysymyksen väittämällä että kun ne nyt ovat yliopistomaailmaa? Mutta kun eri opiskelualoilla on eroja noin niinkuin keskimäärin. Vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin? Niin Hankenillako? Kun ei ole esim. biologeilla ja humanisteilla tai monella muullakaan alalla.
Tämäkin leimataan varmaan nyt mitätöinniksi?
Ymmärrät tahallaan väärin ja mustavalkoistat, otat itseesi. Ihan suotta, yritä rauhoittua ja keskustella neutraalimmin. Ohis
Pysyisit asiassa ja vastaisit loogisesti esitettyihin kysymyksiin etkä puhuisi alentuvasti kuin lapselle. Kiitos. Toivottavasti et ole esimiesasemassa työelämässä. En ollut edes tuo alkuperäinen kyselijä. Miten voin ottaa itseeni kysymyksestä, joka koski opiskelijoiden elämäntyyli- ja pukeutumiseroja? Kerro? Pyysin nimenomaan lisätietoja.
Lähtötilanne: henkilö otti oikisen ja Hankenin esimerkiksi kaikista yliopistoista väittäen että vaatteet ja ulkoasu ovat täten tärkeitä (siis aina). Kuitenkin tiedämme että vaikka kuinka olemme yksilöitä on eri alojen opiskelijoilla keskimäärin hieman eroja näissä pukeutumis- ja muissa koodeissa. Väitän edelleen että monilla aloilla perusvaatetus on kirppisloimi ja farkut.
Henkilö myös veti tästä vääristyneestä tulkinnastaan johtopäätöksen akateemisten taustaan ja varakkuuteen. Tästä en oikein saanut tolkkua.
En edelleenkään ole tuo kirjoittaja, kirjoitin sivusta aivan kuten sinäkin. En osaa vastata tivaamaasi kysymykseen vaatetuksesta, koska en kommenttia kirjoittanut. Rauhoitu sinäkin, sinäkin otat tämän keskustelun aivan liian henkilökohtaisesti etkä kykene enää edes hahmottamaan, kuka on kirjoittanut mitäkin. Ja olen edelleen ohis, eli sivusta kommentoija.
Tulemme aivan hyvin ilman ystävällisiä neuvojasi rauhoittumisesta. Tämä on nettipalsta, ja jos tämä on sinulle liian rajua niin kestokyky on melko heikko. Toisekseen jos sinulla ei ole varsinaiseen asiaan mitään sanomista on myös vaihtoehto olla kommentoimatta, eikö niin?
Minua ei haittaa pätkääkään jos et pidä kirjoitustyylistäni mutta älä tule väittämään että en kykene hahmottamaan kuka on kirjottanut mitäkin. Kysymykseni olivat kirjoittajalle.
Tämä on keskustelupalsta, mutta sinä et keskustele, vaan haastat riitaa. Ei keskustelu synny tivaamalla ja tuolla sinun ”tyylilläsi”. Avaa lainausketju auki niin hahmotat paremmin, mitä vastaat kenellekin. On ihan ok myöntää, että huti tuli. Varsinaiseen aiheeseen olen kirjoittanut jo monta kommenttia ja tulen jatkamaan kommentointia. En pysty vastaamaan vaateasiaan, koska se en edelleenkään ollut minä. Kommentoin sivusta ja eri ihmiselle, en alunperinkään sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä todistelee että eihän ne vanhempien ammatit tule missään esille. Eihän ne suoraan tulekaan. Erot tulee esim. siinä, että toisille akateemisen maailman käytänteet, juhlat ja esim. mitä promootiossa tapahtuu ja missä järjestyksessä, ovat täysin selvät ja toisille ei. Toisille on selvää miten ja missä välissä pidetään illallisilla puheita, ja jos ei ole, niin lähipiirissä on joku, jolta voi kysyä. Pukeutumiskoodit ovat toisille itsestään selvyyksiä, kun taas toiset joutuvat vaivaamaan päätään pähkäillessään tällaisia asioita.
Luuletko että kaikkien muiden kuin duunareiden lapsille nämä ovat tuttuja? Koulutustaustasta riippumatta ihmisiä asuu ympäri Suomea, eikä mikkeliläisen luokanopettajan lapselle promootio tai karonkka ole yhtään sen tutumpi asia kuin duunarinkaan lapselle.
Vai onko sulla käsitys, että kaikki yliopistosta valmistuneet hengailee edelleen yliopistomaailmassa tohtoreiden ja proffien kanssa liihotellen promootioista karonkkoihin juhlapuvuissa ja pitää puheita akateemisissa juhlissa?
Luepa tarkemmin, sanoin myös että jos käytännöt eivät ole selviä, heillä on lähipiirissä joku, jolta voi kysyä. Yleensähän yliopistokoulutus kumuloituu suvussa, eli se, että äiti tai isä on luokanopettaja, ei vielä tee sukutaustasta akateemista. Mutta jos isoisä on ollut tutkija, isoäiti lääkäri, isä lääkäri ja äiti opettaja, tädit ja sedät tutkijoita, lääkäreitä, arkkitehtejä ja opettajia, niin taatusti ei ole pulaa taustatuesta suunnistaessa akateemisessa maailmassa. Tässä keskustelussa on nyt ihmeellinen jankkausmieliala. Väkisellä halutaan mitätöidä toisten kokemus. Mikähän siinä on, että ei voida hyväksyä sitä tosiasiaa, että Suomessakin on olemassa eri yhteiskuntaluokkia ja että ihmiset liikkuvat näiden luokkien välillä? Jokin tasa-arvon harha, josta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni? Yksilöllisyyden eetos, joka ei halua nähdä taustan vaikuttavan mihinkään?
Täällä on jankkausmieliala juuri siksi, kun asia ei näy menevän perille vaikka useampi akateemisesta perheestä tuleva kertoo kokemuksensa.
Mennäänpä eteenpäin ratkaisukeskeisesti. Mielestäni keskustelunaiheeksi ei riitä se, että jankutetaan että tunnen toiseutta, tunnen toiseutta. Joku tuntee huonommuutta, se on tullut selväksi. Ikävä juttu, luonnollinen tunne kaikille jossain vaiheessa elämää. Tuossa piehtarointi vaan tuntuu hieman itse- ja yksilökeskeiseltä kun voitaisiin vaikka puhua siitä onko kehitys menossa vaikka siihen että peruskoulu- ja lukio-opetus on eriytymässä siten että kaikkein heikoimmin pärjäävät eivät saa tukea? Onko se? Onko lastensuojelu riittävää, tarpeeksi opettajia?
Kaikkialla on yhteiskuntaluokkia mutta meillä erot ovat todella vähäisiä kun vertaa moneen maahan. Lisäksi luokkarajat ovat häilyvät.
Jollakulla on isosetä jolta kysyä karonkoista tai promootioista. Kuinka tärkeä asia tämä on yhteiskunnallisesti opintojen suorittamisen ja uralla etenemisen kanssa? Antaa sedän olla. Onko se sulta pois jos toisella on enemmän taustatukea jossain asiassa? Eivät kaikki akateemiset suinkaan väittele, onpa iso asia yhdet bileet ja hattu päässä kekkalointi.
Meillä riitti kun osti karonkkaan viinaa ja ruokaa.
Anteeksi vain, mutta yllä olevassa logiikka hieman ontuu.
1) Miten akateemisestä perheestä tuleva voi omaan kokemukseensa perustuen kumota työläisperheestä tulevan kokemuksen vääräksi, kun se kokemus nimenomaan perustuu siihen perhetaustaan?
2) Ap:n keskustelun avaus nyt kuitenkin on se, että toiseuden kokemus ei ole tosi. Sekö sitten riittää keskustelun aiheeksi, mutta ei tosin päin?
1) Kuka on väittänyt työläisperheestä tulevan kokemuksen vääräksi? Miksi yhdellä väittämällä pitää kumota toinen? Eikö asiaan voi tuoda akateemisen näkökulmaa ja samalla myöntää että toisen kokemus voi olla ihan ok? Eivätkö akateemisesta perheestä tuleva saa kertoa omasta kokemuksestaan, siitä miksi heistä tuntuu ahdistavalta se oletus, että jokaisella on muka takanaan takanaan akateemista, kulttuurista ja rahallista pääomaa joka helpottaa heidän opiskeluaan. Tähän viittasin.
Tämäkin kirjoittaja jolle vastasin kertoi miten akateemisissa perheissä toimitaan, vaikka hän ei ehkä ole akateeminen. Mitätöikö hän minut? Vierastan muuten edelleen tätä akateemis-duunari-jakoa, mutta ihmismieli nyt on sellainen että on kiva polarisoida.
2) Luin aloittajan kysymyksen uudelleen. Hänkään ei esittänyt toiseuden kokemuksen olevan epätosi aina ja kaikkialla. Hän esitti kysymyksen ja ihmetteli onko asia näin.
Pahoittelen yritystäni laajentaa keskustella. Keskustellaan nyt ehkä sitten pelkästä toiseudesta seuraavat 207 sivua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä todistelee että eihän ne vanhempien ammatit tule missään esille. Eihän ne suoraan tulekaan. Erot tulee esim. siinä, että toisille akateemisen maailman käytänteet, juhlat ja esim. mitä promootiossa tapahtuu ja missä järjestyksessä, ovat täysin selvät ja toisille ei. Toisille on selvää miten ja missä välissä pidetään illallisilla puheita, ja jos ei ole, niin lähipiirissä on joku, jolta voi kysyä. Pukeutumiskoodit ovat toisille itsestään selvyyksiä, kun taas toiset joutuvat vaivaamaan päätään pähkäillessään tällaisia asioita.
Luuletko että kaikkien muiden kuin duunareiden lapsille nämä ovat tuttuja? Koulutustaustasta riippumatta ihmisiä asuu ympäri Suomea, eikä mikkeliläisen luokanopettajan lapselle promootio tai karonkka ole yhtään sen tutumpi asia kuin duunarinkaan lapselle.
Vai onko sulla käsitys, että kaikki yliopistosta valmistuneet hengailee edelleen yliopistomaailmassa tohtoreiden ja proffien kanssa liihotellen promootioista karonkkoihin juhlapuvuissa ja pitää puheita akateemisissa juhlissa?
Luepa tarkemmin, sanoin myös että jos käytännöt eivät ole selviä, heillä on lähipiirissä joku, jolta voi kysyä. Yleensähän yliopistokoulutus kumuloituu suvussa, eli se, että äiti tai isä on luokanopettaja, ei vielä tee sukutaustasta akateemista. Mutta jos isoisä on ollut tutkija, isoäiti lääkäri, isä lääkäri ja äiti opettaja, tädit ja sedät tutkijoita, lääkäreitä, arkkitehtejä ja opettajia, niin taatusti ei ole pulaa taustatuesta suunnistaessa akateemisessa maailmassa. Tässä keskustelussa on nyt ihmeellinen jankkausmieliala. Väkisellä halutaan mitätöidä toisten kokemus. Mikähän siinä on, että ei voida hyväksyä sitä tosiasiaa, että Suomessakin on olemassa eri yhteiskuntaluokkia ja että ihmiset liikkuvat näiden luokkien välillä? Jokin tasa-arvon harha, josta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni? Yksilöllisyyden eetos, joka ei halua nähdä taustan vaikuttavan mihinkään?
Eihän tässä ketjussa ole väitetty, ettei yhteiskuntaluokkia ole olemassa. Monet vain ovat tuoneet esille omia toisenlaisia kokemuksiaan kuin tuossa lehtijutussa. Itsekin tein niin, ei-akateemisesta perhetaustasta tulleena. Moni korosti, että asioita ei pitäisi nähdä niin yksioikoisesti, vaikka totta kai jo tilastotiedotkin osoittavat, että akateeminen tausta tuottaa akateemisuutta väestötasolla. Olisitko sitten tyytyväinen, jos todettaisiin, että köyhän perheen lapsena et tule ikinä pääsemään yliopistoon? Vai mitä ajat kommentillasi takaa?
Osa kommenteista on kyllä todella hyökkääviä ja jopa pilkkaavia tuota artikkelissa esiintyvää naista kohtaan. On mielenkiintoista kuulla ihmisten tarinoita, mutta kyllä se ihan totta on, että monet on kirjoitettu vähättelevään ja mitätöivään tyyliin, että ”ei voi pitää paikkaansa, mitä tuo naikkonen nyt vikisee”. Eli on mitätöity tämä henkilökohtainen kokemus ja väitetty jopa, että ei voi pitää paikkaansa. Miksi näin tehdään, jos tarkoitus on vain rikastuttaa keskustelua omalla yksilöllisellä tarinallaan? Kyllä niitä luokkaeroja ihan tutkimustenkin mukaan vain on, työskentelen lastensuojelussa ja täällä se näkyy. Huono-osaisuus periytyy. On täällä lapsia myös hyvistä perheistä, mutta on myös niitä perheitä, joissa huono-osaisuus on sukupolvien jatkumo järjestään. Eikä tästä tarvitse vetää herneitä nenään ja väittää, että kaikista huono-osaisten lapsistako sitten muka tulee huono-osaisia. Ihmeellisen hyökkäävää tämä keskustelu täällä on, täytyy myöntää.
Kyseinen nainen sattui esittämään asian niin, että tyyli ei miellyttänyt. Valtamedian kautta annetut käsitykset kun tuppaavat jäämään ihmisten mieliin "täytenä totena".
Niin siis tarkoitat tuota haastateltavaa? Kirjoitin siitä kommentin jo aikaisemmin: artikkelien ja lehtijuttujen kirjoittavat kärjistävät tahallaan haastateltavien kommentteja. En tiedä, onko näin päässyt käymään kyseisen jutun kohdalla, mutta mahdollisuus on hyvin suuri. Hesarikin nykyisin kärjistää juttuja klikkien toivossa, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.
Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut.
Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.
Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies.
Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D
En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.
Eli kuittaat tuon esitetyn kysymyksen väittämällä että kun ne nyt ovat yliopistomaailmaa? Mutta kun eri opiskelualoilla on eroja noin niinkuin keskimäärin. Vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin? Niin Hankenillako? Kun ei ole esim. biologeilla ja humanisteilla tai monella muullakaan alalla.
Tämäkin leimataan varmaan nyt mitätöinniksi?
Ymmärrät tahallaan väärin ja mustavalkoistat, otat itseesi. Ihan suotta, yritä rauhoittua ja keskustella neutraalimmin. Ohis
Pysyisit asiassa ja vastaisit loogisesti esitettyihin kysymyksiin etkä puhuisi alentuvasti kuin lapselle. Kiitos. Toivottavasti et ole esimiesasemassa työelämässä. En ollut edes tuo alkuperäinen kyselijä. Miten voin ottaa itseeni kysymyksestä, joka koski opiskelijoiden elämäntyyli- ja pukeutumiseroja? Kerro? Pyysin nimenomaan lisätietoja.
Lähtötilanne: henkilö otti oikisen ja Hankenin esimerkiksi kaikista yliopistoista väittäen että vaatteet ja ulkoasu ovat täten tärkeitä (siis aina). Kuitenkin tiedämme että vaikka kuinka olemme yksilöitä on eri alojen opiskelijoilla keskimäärin hieman eroja näissä pukeutumis- ja muissa koodeissa. Väitän edelleen että monilla aloilla perusvaatetus on kirppisloimi ja farkut.
Henkilö myös veti tästä vääristyneestä tulkinnastaan johtopäätöksen akateemisten taustaan ja varakkuuteen. Tästä en oikein saanut tolkkua.
En edelleenkään ole tuo kirjoittaja, kirjoitin sivusta aivan kuten sinäkin. En osaa vastata tivaamaasi kysymykseen vaatetuksesta, koska en kommenttia kirjoittanut. Rauhoitu sinäkin, sinäkin otat tämän keskustelun aivan liian henkilökohtaisesti etkä kykene enää edes hahmottamaan, kuka on kirjoittanut mitäkin. Ja olen edelleen ohis, eli sivusta kommentoija.
Tulemme aivan hyvin ilman ystävällisiä neuvojasi rauhoittumisesta. Tämä on nettipalsta, ja jos tämä on sinulle liian rajua niin kestokyky on melko heikko. Toisekseen jos sinulla ei ole varsinaiseen asiaan mitään sanomista on myös vaihtoehto olla kommentoimatta, eikö niin?
Minua ei haittaa pätkääkään jos et pidä kirjoitustyylistäni mutta älä tule väittämään että en kykene hahmottamaan kuka on kirjottanut mitäkin. Kysymykseni olivat kirjoittajalle.
Tämä on keskustelupalsta, mutta sinä et keskustele, vaan haastat riitaa. Ei keskustelu synny tivaamalla ja tuolla sinun ”tyylilläsi”. Avaa lainausketju auki niin hahmotat paremmin, mitä vastaat kenellekin. On ihan ok myöntää, että huti tuli. Varsinaiseen aiheeseen olen kirjoittanut jo monta kommenttia ja tulen jatkamaan kommentointia. En pysty vastaamaan vaateasiaan, koska se en edelleenkään ollut minä. Kommentoin sivusta ja eri ihmiselle, en alunperinkään sinulle.
Voitko jo olla hiljaa? Älä vastaa vaateasiaan, tuli selville. Ei tarvitse kertoa kahta kertaa.
Kenelle tuli huti ja missä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.
Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut.
Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.
Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies.
Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D
En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.
Eli kuittaat tuon esitetyn kysymyksen väittämällä että kun ne nyt ovat yliopistomaailmaa? Mutta kun eri opiskelualoilla on eroja noin niinkuin keskimäärin. Vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin? Niin Hankenillako? Kun ei ole esim. biologeilla ja humanisteilla tai monella muullakaan alalla.
Tämäkin leimataan varmaan nyt mitätöinniksi?
Ymmärrät tahallaan väärin ja mustavalkoistat, otat itseesi. Ihan suotta, yritä rauhoittua ja keskustella neutraalimmin. Ohis
Pysyisit asiassa ja vastaisit loogisesti esitettyihin kysymyksiin etkä puhuisi alentuvasti kuin lapselle. Kiitos. Toivottavasti et ole esimiesasemassa työelämässä. En ollut edes tuo alkuperäinen kyselijä. Miten voin ottaa itseeni kysymyksestä, joka koski opiskelijoiden elämäntyyli- ja pukeutumiseroja? Kerro? Pyysin nimenomaan lisätietoja.
Lähtötilanne: henkilö otti oikisen ja Hankenin esimerkiksi kaikista yliopistoista väittäen että vaatteet ja ulkoasu ovat täten tärkeitä (siis aina). Kuitenkin tiedämme että vaikka kuinka olemme yksilöitä on eri alojen opiskelijoilla keskimäärin hieman eroja näissä pukeutumis- ja muissa koodeissa. Väitän edelleen että monilla aloilla perusvaatetus on kirppisloimi ja farkut.
Henkilö myös veti tästä vääristyneestä tulkinnastaan johtopäätöksen akateemisten taustaan ja varakkuuteen. Tästä en oikein saanut tolkkua.
Ihmeellistä kommentointia aiemmin kirjoittamaani! Kirjoitin siis: "Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa.". En siis ottanut kantaa jokaikisen opiskelualan tilanteeseen, mutta kaupallinen ala, oikeustiede ja lääketiede ovat opiskelijamääriltään melko suuri kokonaisuus. Jo tältä pohjalta väitän että näillä aloilla opiskeleva köyhäilijä voi hyvinkin tuntea ulkopuolisuutta. Minä tunsin. Väitettä ei kuitenkaan voi kääntää toisinpäin koskemaan koko opiskelumaailmaa, luulisi sen nyt olevan jokaiselle täysjärkiselle selvää muutenkin.... Tai ainakin lukutaitoiselle. Ja kyllä, olen esimiesasemassa enkä paljoa jaksaisi arvostaa alaista joka ei osaisi lukea. Onneksi sellaista ei ole (enää).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.
Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut.
Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.
Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies.
Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D
En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.
Eli kuittaat tuon esitetyn kysymyksen väittämällä että kun ne nyt ovat yliopistomaailmaa? Mutta kun eri opiskelualoilla on eroja noin niinkuin keskimäärin. Vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin? Niin Hankenillako? Kun ei ole esim. biologeilla ja humanisteilla tai monella muullakaan alalla.
Tämäkin leimataan varmaan nyt mitätöinniksi?
Ymmärrät tahallaan väärin ja mustavalkoistat, otat itseesi. Ihan suotta, yritä rauhoittua ja keskustella neutraalimmin. Ohis
Pysyisit asiassa ja vastaisit loogisesti esitettyihin kysymyksiin etkä puhuisi alentuvasti kuin lapselle. Kiitos. Toivottavasti et ole esimiesasemassa työelämässä. En ollut edes tuo alkuperäinen kyselijä. Miten voin ottaa itseeni kysymyksestä, joka koski opiskelijoiden elämäntyyli- ja pukeutumiseroja? Kerro? Pyysin nimenomaan lisätietoja.
Lähtötilanne: henkilö otti oikisen ja Hankenin esimerkiksi kaikista yliopistoista väittäen että vaatteet ja ulkoasu ovat täten tärkeitä (siis aina). Kuitenkin tiedämme että vaikka kuinka olemme yksilöitä on eri alojen opiskelijoilla keskimäärin hieman eroja näissä pukeutumis- ja muissa koodeissa. Väitän edelleen että monilla aloilla perusvaatetus on kirppisloimi ja farkut.
Henkilö myös veti tästä vääristyneestä tulkinnastaan johtopäätöksen akateemisten taustaan ja varakkuuteen. Tästä en oikein saanut tolkkua.
En edelleenkään ole tuo kirjoittaja, kirjoitin sivusta aivan kuten sinäkin. En osaa vastata tivaamaasi kysymykseen vaatetuksesta, koska en kommenttia kirjoittanut. Rauhoitu sinäkin, sinäkin otat tämän keskustelun aivan liian henkilökohtaisesti etkä kykene enää edes hahmottamaan, kuka on kirjoittanut mitäkin. Ja olen edelleen ohis, eli sivusta kommentoija.
Tulemme aivan hyvin ilman ystävällisiä neuvojasi rauhoittumisesta. Tämä on nettipalsta, ja jos tämä on sinulle liian rajua niin kestokyky on melko heikko. Toisekseen jos sinulla ei ole varsinaiseen asiaan mitään sanomista on myös vaihtoehto olla kommentoimatta, eikö niin?
Minua ei haittaa pätkääkään jos et pidä kirjoitustyylistäni mutta älä tule väittämään että en kykene hahmottamaan kuka on kirjottanut mitäkin. Kysymykseni olivat kirjoittajalle.
Tämä on keskustelupalsta, mutta sinä et keskustele, vaan haastat riitaa. Ei keskustelu synny tivaamalla ja tuolla sinun ”tyylilläsi”. Avaa lainausketju auki niin hahmotat paremmin, mitä vastaat kenellekin. On ihan ok myöntää, että huti tuli. Varsinaiseen aiheeseen olen kirjoittanut jo monta kommenttia ja tulen jatkamaan kommentointia. En pysty vastaamaan vaateasiaan, koska se en edelleenkään ollut minä. Kommentoin sivusta ja eri ihmiselle, en alunperinkään sinulle.
Voitko jo olla hiljaa? Älä vastaa vaateasiaan, tuli selville. Ei tarvitse kertoa kahta kertaa.
Kenelle tuli huti ja missä?
Haastat edelleen vain riitaa. Riitely ei ole keskustelua. Kunnioitan toivettasi, en jatka tästä kanssasi enempää, koska et selvästi kykene keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään duunariperheiden kasvatit tekee sen eron, akateemisten lapsille se on vähemmän tärkeää. Tämän olen huomannut ennenkin.
Kannattaisi pyrkiä eroon luokka-ajattelusta, jottei jää sen vangiksi.
Minä en enää nykyisin luokkaani huomaa, ellen joudu kasvotusten todella ylimielisten ihmisten kanssa, jotka arvottavat ihmisiä nimenomaan koulutustaustan ja perhetaustan perusteella. Kyllä näitä pinnallisia ihmisiä vain yliopistossa on jonkin verran. Jos et ole törmännyt, niin luultavasti pyörivät eri piireissä tai ovat seurassasi hiljaa. Avaavat suunsa ja kertovat ajatuksistaan vasta siinä vaiheessa, kun pääsevät tylyttämään jotakin ja asettumaan koulutuksensa varjolla toisen yläpuolelle.
Voitko kertoa esimerkkejä miten sinua on tylytetty ja asetuttu yläpuolellesi? Jos sellaista on tapahtunut, niin kyse on rehentelijän alemmuudentunteesta. Tai sitten on kyse omasta alemmuudentunteestasi, jos esimerkiksi olet jossain tilanteessa tuntenut itsesi tietämättömäksi jonkin kysymyksen seurauksena. Esimerkki valaisisi asiaa millaisia tilanteita oikein tarkoitat. Jos joku leveilee isin ferrarilla, niin onhan se melko lapsellista, miksi siitä ottaa itseensä? Mutta jos kyse on siitä, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja tietämättömäksi, niin siinä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen toisen sanomisten kanssa.
Minulla on hyvä itsetunto, en todellakaan ota itseeni nuista lyttääjistä. Kyllähän se kertoo enemmän lyttääjän älykkyydestä kuin omastani. Esimerkkejä: puhuttu alemmasta koulutuksesta ja viitattu suoraan siihen, että minun täytyy olla tyhmempi, kerta en ole edes yliopistossa. Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun otan osaa keskusteluun johon minulla on oikeasti jotain sanottavaakin. Yleensä tämän jälkeen aletaan viljelemään sivistyssanoja ja naureskellaan, kun kyselen mitä mikäkin mahtaa tarkoittaa. Ja naureskellaan, jos en tiedä jotain filosofia nimeltä tai tunne hänen ajatuksiaan. Nämä vähän kuin esimerkkinä. Ja on ihan suoraan naurahdettu, kun olen kertonut oman koulutukseni. Eikä siinä mitään, yleensä olen omalla sanallisella annillani ja analyysilläni saanut ihmisen tavalla tai toisella lopettamaan naureskelun. Minä nimittäin tiedän olevani ihan kohtuu älykäs, vaikka en omistakaan maisterin papereita tai tohtorin hattua. Otan selvää itse asioista, joista haluan tietää, luen ja katson dokumentteja.
Tuo on sivistymätöntä ja huonoa käytöstä, simply. Akateemisuus ei vaadi korkeaa älykkyyttä, eivät ainakaan kaikki alat, että siinä mielessä ainakin turha kokea alemmuutta. Hyvin harva ajattelee, että akateemisuus olisi jotenkin tae älykkyydestä, ylipäätään akateemisuuden merkitys on vähentynyt, kun niin moni sitä on. Itse en arvosta niin paljon tuota älykkyyttäkään. Ei sekään takaa, että elämä menisi hyvin, sosiaaliset taidot ovat paljon tärkeämpiä työelämässäkin.
Kai se nyt jonkinlaista älykkyyttä vaatii, vaikka pääsykokeet ja koulumenestys ei suinkaan ole tae kaikista älykkyyden lajeista, kuten juuri sosiaalisesta älystä. Vai tyhmimmätkö yliopistoon menevät? Monissa duunariammateissakin vaaditaan kyllä älyä ja hahmottamiskykyä, esim. koneistaja ja muurari.
Nyt ei ole viitettä liitteeksi, mutta muistelen että jossain on tehty tutkimus jonka mukana juuri ne vähemmän älykkäimmät arvioivat usein oman älynsä yläkanttiin. Näitä älykköjä löytyy vaikka Iltalehden kommenttiosiosta tai Vauvalta;).
En kirjoittanut, että tyhmimmät menevät yliopistoon. Itselleni oli yllätys, että monilla oli vaikeuksia selviytyä, en tiedä olivatko millaisista perheistä, mutta eivät saaneet kursseja läpi kovallakaan työllä. Yliopistoon pääsee normaaliälyinen, mutta mitenkään erityisen älykäs ei tarvitse olla. Oman älykkyyteni jos sitä on olen perinyt faijaltani (ei-akateeminen), mutta en pidä älykkyyttä ratkaisevana siinä miten työelämässä sijoittuu. Totta on, että jokainen pitää itseään muita älykkäämpänä, mutta tosiasia on sekin, että on olemassa merkittävästi muita älykkäämpiä ihmisiä. Siitä voi joskus olla haittaakin.
En alkuun seurannut tuloslistoja, mutta kun aloin seuraamaan niin hämmästyin. En halua alaa toitottaa, mutta pienin osa läpäisee kurssit. Jako on yleensä 1-2 vitosta ja kurssista riippuen toiseksi eniten on 3-4 tai 1-2. Yleensä enemmistöllä on 1-2. Suurin osa kurssille ilmoittautuneista ei edes osallistu tentteihin, koska kun vertaa osallistujamäärää tuloslistoihin, niin sieltä voi olla vaikka 50 osallistujaa kateissa.
Alkuun ajattelin, että olen se ainoa, joka ei uskalla heti tenttiin, mutta alkaessani tehdä hyvää tulosta ja katsoessani listoja läpi, huomasin, että en ole ainoa. En voi tietää mistä muilla kiikastaa, mutta en tosiaan liittäisi sitä ensimmäisenä älykkyyteen, vaan muihin syihin, esimerkiksi uuden opiskelutekniikan haltuunottoon jne. Se mikä tepsi lukiossa, ammattikoulussa tai ammattikorkeassa ei välttämättä toimi yliopistossa. Kun 2 viikon kurssilla lyödään 1000 sivua eteen ja se pitäisi hallita tentissä, niin yksi jos toinenkin voi yllättyä.
En seurannut niin tarkasti muiden numeroita, mutta oikeastaan siihen mennessä en ollut käsittänyt, että älykkyyseroja on. Kuulostaa hölmöltä, mutta kuvittelin, että muut eivät vain keskity tarpeeksi, sillä olen voimakkaasti arvomaailmaltani tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattaja. Totta kai opiskelijoilla on paljon mt-ongelmia sun muuta mikä vaikuttaa opintomenestykseen, mutta matemaattisella alalla erot älykkyydessä tulevat esille ehkä selkeämmin. Toiset käsittävät asian sekunnissa, osa ei käsitä vielä kahden tunninkaan kuluttua. Mutta se ei ole osoitus huonoudesta, liiasta älystä voi olla haittaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä todistelee että eihän ne vanhempien ammatit tule missään esille. Eihän ne suoraan tulekaan. Erot tulee esim. siinä, että toisille akateemisen maailman käytänteet, juhlat ja esim. mitä promootiossa tapahtuu ja missä järjestyksessä, ovat täysin selvät ja toisille ei. Toisille on selvää miten ja missä välissä pidetään illallisilla puheita, ja jos ei ole, niin lähipiirissä on joku, jolta voi kysyä. Pukeutumiskoodit ovat toisille itsestään selvyyksiä, kun taas toiset joutuvat vaivaamaan päätään pähkäillessään tällaisia asioita.
Luuletko että kaikkien muiden kuin duunareiden lapsille nämä ovat tuttuja? Koulutustaustasta riippumatta ihmisiä asuu ympäri Suomea, eikä mikkeliläisen luokanopettajan lapselle promootio tai karonkka ole yhtään sen tutumpi asia kuin duunarinkaan lapselle.
Vai onko sulla käsitys, että kaikki yliopistosta valmistuneet hengailee edelleen yliopistomaailmassa tohtoreiden ja proffien kanssa liihotellen promootioista karonkkoihin juhlapuvuissa ja pitää puheita akateemisissa juhlissa?
Luepa tarkemmin, sanoin myös että jos käytännöt eivät ole selviä, heillä on lähipiirissä joku, jolta voi kysyä. Yleensähän yliopistokoulutus kumuloituu suvussa, eli se, että äiti tai isä on luokanopettaja, ei vielä tee sukutaustasta akateemista. Mutta jos isoisä on ollut tutkija, isoäiti lääkäri, isä lääkäri ja äiti opettaja, tädit ja sedät tutkijoita, lääkäreitä, arkkitehtejä ja opettajia, niin taatusti ei ole pulaa taustatuesta suunnistaessa akateemisessa maailmassa. Tässä keskustelussa on nyt ihmeellinen jankkausmieliala. Väkisellä halutaan mitätöidä toisten kokemus. Mikähän siinä on, että ei voida hyväksyä sitä tosiasiaa, että Suomessakin on olemassa eri yhteiskuntaluokkia ja että ihmiset liikkuvat näiden luokkien välillä? Jokin tasa-arvon harha, josta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni? Yksilöllisyyden eetos, joka ei halua nähdä taustan vaikuttavan mihinkään?
Täällä on jankkausmieliala juuri siksi, kun asia ei näy menevän perille vaikka useampi akateemisesta perheestä tuleva kertoo kokemuksensa.
Mennäänpä eteenpäin ratkaisukeskeisesti. Mielestäni keskustelunaiheeksi ei riitä se, että jankutetaan että tunnen toiseutta, tunnen toiseutta. Joku tuntee huonommuutta, se on tullut selväksi. Ikävä juttu, luonnollinen tunne kaikille jossain vaiheessa elämää. Tuossa piehtarointi vaan tuntuu hieman itse- ja yksilökeskeiseltä kun voitaisiin vaikka puhua siitä onko kehitys menossa vaikka siihen että peruskoulu- ja lukio-opetus on eriytymässä siten että kaikkein heikoimmin pärjäävät eivät saa tukea? Onko se? Onko lastensuojelu riittävää, tarpeeksi opettajia?
Kaikkialla on yhteiskuntaluokkia mutta meillä erot ovat todella vähäisiä kun vertaa moneen maahan. Lisäksi luokkarajat ovat häilyvät.
Jollakulla on isosetä jolta kysyä karonkoista tai promootioista. Kuinka tärkeä asia tämä on yhteiskunnallisesti opintojen suorittamisen ja uralla etenemisen kanssa? Antaa sedän olla. Onko se sulta pois jos toisella on enemmän taustatukea jossain asiassa? Eivät kaikki akateemiset suinkaan väittele, onpa iso asia yhdet bileet ja hattu päässä kekkalointi.
Meillä riitti kun osti karonkkaan viinaa ja ruokaa.
Anteeksi vain, mutta yllä olevassa logiikka hieman ontuu.
1) Miten akateemisestä perheestä tuleva voi omaan kokemukseensa perustuen kumota työläisperheestä tulevan kokemuksen vääräksi, kun se kokemus nimenomaan perustuu siihen perhetaustaan?
2) Ap:n keskustelun avaus nyt kuitenkin on se, että toiseuden kokemus ei ole tosi. Sekö sitten riittää keskustelun aiheeksi, mutta ei tosin päin?
Hyväosaiset haluavat todistaa, että kyse on yksilön ominaisuuksista. Älystä ja ahkeruudesta ja kieltävät ettei se silti anna yhtäläisiä mshdollisuuksia tai kokemuksia. Siitähän tässä on kyse.
Ketkä ihmeen hyväosaiset?
Voit opiskella yliopistossa vuosia, eikä kukaan koskaan saa tietää, mitä vanhempasi tekevät/tekivät työkseen, vai tekivätkö mitään. Myöskään vanhempien koulutus ei tule yleensä missään sen kummemmin esille. Ylipistossa ollaan kiinnostuneita siitä kuka SINÄ olet, eikä sinun vanhemmistasi. Ainoastaan silloin, jos kaksi yliopistossa opiskelevaa nuorta alkaa seurustelemaan tosissaan, ja menee vaikka kihloihin, niin silloin voi tulla ristiriita, jos toisen vanhemmat ovat akateemisesti koulutettuja, mutta toisen eivät. Silloin kihlaparin vanhemmat eivät välttämättä tule toimeen keskenään. Mutta se on heidän oma ongelma, ei nuoren parin.
Kyllä mä uskon, että "työläisyys" on jäänyt menneisyyteen. Eihän auton korjaaja enää väännä kampea, vaan lähinnä katsoo läppäriltä missä vika on. Ei huoltomies enää kolaa lunta käsin, vaan ajaa pihan bobcatilla. Ehkä ainoa duunari nykyään on portsari. Se edelleen käsin vääntää kakkakikkeli-ihmisiä pois juomasta kaljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itäopettaaa kirjoitti:
Itse kasvanut duunari perheessä itä helsingissä, aina kannustettu opiskelemaan ja dokkareita kateltu yhdessä kotona.
Yliopistossa huomasin että kaikki muut lähtö kohtaisesti hieman varakkaammista perheistä ja erilaisilta alueilta, siksi huvitti esimerkiksi joidenkin westend natiivien käsitys itä-helsingistä.
Fuksi vuotena pidättelin naurua kun yksi kurssi kaverini (Nuori nainen) kysyin minulta : Onko oikeasti totta että itä helsingissä on julkisissa paikoissa vessoja, joissa on siniset valot että vaikeampi piikittää? :D repeilen kysymykselle edelleen, vastasin että usko tai älä kyllä niitä vessoja sinisellä valolla löytyy xD hänelle tämä asia oli suuri järkytys, järkytyksen määrä huvitti minua.
Eikö teillä opetettu yliopistossa äidinkieltä? Hirveää luettavaa.
Tuollakin tavalla ne omat taustat saattaa näkyä. Tai sitten henkilöllä voi olla lukihäiriö. Ystävällistä pilkata kirjoittajaa tuolla tavalla, eikö siellä yliopistossa saanut mitään henkistä antia, viilattiin vain sanamuotoja ja pilkkuja sen kummemmin aivoja rasittamatta? Ohis
No nyt kyllä sanon aivan suoraan, että on järkyttävää että edes alemmasta korkeakoulusta pääsisi läpi tuollaisella ulosannilla. Taso on kuin 13-vuotiaalla koulukotipojalla. Tässä näkyy koulutusjärjestelmän kriisi. Sisäänpääsy helpottuu ja pääsykoekirjat poistuvat, Nääräkkäniemen kansanopistot muutettiin ammattikorkeakouluksi, lähiopetus poistuu joka tasolta ja nykyinen opetusministeri haluaa vielä viedä akateemiselta koulutukselta viimeisenkin arvostuksen yhdistämällä oppilaitoksia ja opetusta. Kaikki vaan läpi että ollaan yttävällitiä ja kaikista voi tulla korkeakoulutettuja.
Meillä pilkunviilaajilla ei toki täällä ole väliä. Työhönottajana kyllä katsoisin kaksi kertaa mihin työhön tuon laittaisi.
En ota takaisin.
Jos työhön kuuluu paljon kirjoittamista ja se vaatii nimenomaan hyvää äidinkielen taitoa, niin ymmärrän tuon, mutta ellei, niin mitä hitin merkitystä sillä on, kirjoittaako ihminen hyvää äidinkieltä vai ei? Vai oletko niin yksinkertainen, että vedät yhtäläisyysmerkin älykkyyden ja virheettömän kirjoitustaidon välille? Voiko joku vielä 2018 vuonna olla noin näköalaton? Älä ihmeessä vedä takaisin, itsestäsihän sinä tässä kerrot tahtomattasi vähemmät mairittelevia asioita.
Lyhyt vastaus. Vedän yhtäläisyyden, ja niin vetää moni muukin. On todellakin merkitystä, eikö sinusta ole? Hahmottamis- ja lukihäiriö on täysin eri asia minkä huomasi jo tekstiä lukiessaan. Kirjoittamisella ei tietenkään saa olla vaikutusta ihmisen kohteluun ja ihmisarvoon. On monia ammatteja joissa voi pärjätä mainiosti vähäisellä kirjoitustaidolla mutta tuo heppu tai pirkko oli yliopistossa, huolestuttavaa. Ehkä tässä onkin jokin luokkajuttu jota en ymmärrä. Jouuuuu!
Ei se tutkimuksen arvoa laske, jos kirjoittaa virheineen niin, ettei sisältö muutu.
Pyytäisin avaamaan tätä hieman. Millä alalla saa tutkimuksen läpi julkaisuun niin ettei jo varhaisvaiheessa korjata räikeitä kirjoitusvirheitä?
Fhhfbfvdv kirjoitti:
Voit opiskella yliopistossa vuosia, eikä kukaan koskaan saa tietää, mitä vanhempasi tekevät/tekivät työkseen, vai tekivätkö mitään. Myöskään vanhempien koulutus ei tule yleensä missään sen kummemmin esille. Ylipistossa ollaan kiinnostuneita siitä kuka SINÄ olet, eikä sinun vanhemmistasi. Ainoastaan silloin, jos kaksi yliopistossa opiskelevaa nuorta alkaa seurustelemaan tosissaan, ja menee vaikka kihloihin, niin silloin voi tulla ristiriita, jos toisen vanhemmat ovat akateemisesti koulutettuja, mutta toisen eivät. Silloin kihlaparin vanhemmat eivät välttämättä tule toimeen keskenään. Mutta se on heidän oma ongelma, ei nuoren parin.
Meillä kyllä oli niin tiivis ystäväporukka että kaikki tiesivät perhetaustat tarkkaan. Tässä on eroa riippuen mistäpäin tulee. Länsi-Suomessa ollaan pidättyvämpiä, maalaiset ja pohjoisesta tulleet avoimempia. Pääkaupunkiseudulta tulleilla suu käy, mutta syvemmin ei ehkä tutustuta. Perhetaustoja ei toki vierailta kysellä.
Alue: Aihe vapaa
Anteeksi vain, mutta yllä olevassa logiikka hieman ontuu.
1) Miten akateemisestä perheestä tuleva voi omaan kokemukseensa perustuen kumota työläisperheestä tulevan kokemuksen vääräksi, kun se kokemus nimenomaan perustuu siihen perhetaustaan?
2) Ap:n keskustelun avaus nyt kuitenkin on se, että toiseuden kokemus ei ole tosi. Sekö sitten riittää keskustelun aiheeksi, mutta ei tosin päin?