"Työläistaustainen opiskelija on yhä yliopistossa kuin vieraalla maalla" - Oikeasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itäopettaaa kirjoitti:

Itse kasvanut duunari perheessä itä helsingissä, aina kannustettu opiskelemaan ja dokkareita kateltu yhdessä kotona.

Yliopistossa huomasin että kaikki muut lähtö kohtaisesti hieman varakkaammista perheistä ja erilaisilta alueilta, siksi huvitti esimerkiksi joidenkin westend natiivien käsitys itä-helsingistä. 

Fuksi vuotena pidättelin naurua kun yksi kurssi kaverini (Nuori nainen) kysyin minulta : Onko oikeasti totta että itä helsingissä on julkisissa paikoissa vessoja, joissa on siniset valot että vaikeampi piikittää? :D repeilen kysymykselle edelleen, vastasin että usko tai älä kyllä niitä vessoja sinisellä valolla löytyy xD hänelle tämä asia oli suuri järkytys, järkytyksen määrä huvitti minua.

Eikö teillä opetettu yliopistossa äidinkieltä? Hirveää luettavaa. 

Tuollakin tavalla ne omat taustat saattaa näkyä. Tai sitten henkilöllä voi olla lukihäiriö. Ystävällistä pilkata kirjoittajaa tuolla tavalla, eikö siellä yliopistossa saanut mitään henkistä antia, viilattiin vain sanamuotoja ja pilkkuja sen kummemmin aivoja rasittamatta? Ohis

Saatan olla väärässä, mutta käsittääkseni yhdyssanavirheet eivät ole lukihäiriölle tyypillisiä.  Jos tuo on yliopistossa opiskelleen tuottamaa tekstiä, niin huhhei.

Ainakin serkullani, jolla on paha lukihäiriö, teksti suorastaan vilisee yhdyssanavirheitä. Luki pitkää matikkaa lukiossa, eli ei ole mikään tollo. Ja mitö muutakin lukihäiriöisiä tiedän, niin kyllä ne yhdyssanat on monille tuottanut päänvaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.

Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut. 

Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.

Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies. 

Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D 

En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.

Vierailija kirjoitti:

Sontaa. Maatilan poika luonnontieteellisellä alalla enkä koskaan tuntenut kuuluvani johonkin "alaluokkaan".

Tässä on hyvö esimerkki mitätöivästä kommentista. Hienoa ettei kirjoittaja ole kokenut luokkaeroja omalla kohdallaan, mutta hän kuittaa muiden kokemukset yksiselitteisesti sanalla ”sontaa”. Eli kieltää, että tällaista voisi olla edes olemassa.

Voi apua, mitä Suomi-filmiä te oikein elätte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.

Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut. 

Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.

Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies. 

Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D 

En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.

Eli kuittaat tuon  esitetyn kysymyksen väittämällä että kun ne nyt ovat yliopistomaailmaa? Mutta kun eri opiskelualoilla on eroja noin niinkuin keskimäärin. Vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin? Niin Hankenillako? Kun ei ole esim. biologeilla ja humanisteilla tai monella muullakaan alalla. 

Tämäkin leimataan varmaan nyt mitätöinniksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sontaa. Maatilan poika luonnontieteellisellä alalla enkä koskaan tuntenut kuuluvani johonkin "alaluokkaan".

Tässä on hyvö esimerkki mitätöivästä kommentista. Hienoa ettei kirjoittaja ole kokenut luokkaeroja omalla kohdallaan, mutta hän kuittaa muiden kokemukset yksiselitteisesti sanalla ”sontaa”. Eli kieltää, että tällaista voisi olla edes olemassa.

Ikään kuin jutun alkujuuri ei tule näkökulmasta, että "korkeakoulutus on läpeensä luokkajaottunut" ja se jos mikä on nykyaikaisen suomalaisen koulutuskulttuurin totaalista mitätöintiä.

Aika erikoista. Minä aloitin opiskelut v 1987 ja silloin oli tiedekunta täynnä työläisten lapsia. Omani oli bussikuski.

Tunnistan tunteen. Sukuni ensimmäinen ylioppilas ja näillä näkymin ainoa maisteri vielä ainakin reilun vuosikymmenen. Pääsin parhain pistein perinteisen "elitistiseen" oppiaineseen. Itse opinnoissa pärjäsin hyvin ja akateemisista perheistä olevat opiskelijatoverini/opetushenkilökunta eivät millään lailla syrjineet tai muuta. Sosiaalisen elämän puolella sen eron huomasi: harrastukset, lomat, vapaa-aika, rahankäyttö. Oma perheeni ei pystynyt juurikaan auttamaan taloudellisesti eikä esim. ostamaan opiskelija-asuntoa tai kustantamaan ulkomaanvaihtoa. Merkittävin työläistaustasta johtuva "puute" mielestäni oli verkostoitumistaitojen puute ja ylipäätään (vanhempien/suvun/tuttavapiirin) "ponnahduslauta" verkostojen puuttuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sontaa. Maatilan poika luonnontieteellisellä alalla enkä koskaan tuntenut kuuluvani johonkin "alaluokkaan".

Tässä on hyvö esimerkki mitätöivästä kommentista. Hienoa ettei kirjoittaja ole kokenut luokkaeroja omalla kohdallaan, mutta hän kuittaa muiden kokemukset yksiselitteisesti sanalla ”sontaa”. Eli kieltää, että tällaista voisi olla edes olemassa.

Ikään kuin jutun alkujuuri ei tule näkökulmasta, että "korkeakoulutus on läpeensä luokkajaottunut" ja se jos mikä on nykyaikaisen suomalaisen koulutuskulttuurin totaalista mitätöintiä.

Ainahan niitä raflaavia otsikoita tehdään. En osaa sanoa onko haastateltava tarkoittanut ja sanonut, että on läpeensä luokkajaottunutta. Moni haastattelun antanut tuttavani on ilmaissut närkästyksensä haastattelun lopputuloksesta, kun haastateltavan sanoja on ”hieman” muokattu. Eräs artisti ei meinannut tunnistaa itseään painetusta tekstistä. Mutta jos haastateltava on noin todella tarkoittanut, niin onhan sekin ihan yhtä mitätöivää, mitä tuo ”sontaa”-kommentti, olet oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään duunariperheiden kasvatit tekee sen eron, akateemisten lapsille se on vähemmän tärkeää. Tämän olen huomannut ennenkin.

Kannattaisi pyrkiä eroon luokka-ajattelusta, jottei jää sen vangiksi.

Minä en enää nykyisin luokkaani huomaa, ellen joudu kasvotusten todella ylimielisten ihmisten kanssa, jotka arvottavat ihmisiä nimenomaan koulutustaustan ja perhetaustan perusteella. Kyllä näitä pinnallisia ihmisiä vain yliopistossa on jonkin verran. Jos et ole törmännyt, niin luultavasti pyörivät eri piireissä tai ovat seurassasi hiljaa. Avaavat suunsa ja kertovat ajatuksistaan vasta siinä vaiheessa, kun pääsevät tylyttämään jotakin ja asettumaan koulutuksensa varjolla toisen yläpuolelle.

Voitko kertoa esimerkkejä miten sinua on tylytetty ja asetuttu yläpuolellesi? Jos sellaista on tapahtunut, niin kyse on rehentelijän alemmuudentunteesta. Tai sitten on kyse omasta alemmuudentunteestasi, jos esimerkiksi olet jossain tilanteessa tuntenut itsesi tietämättömäksi jonkin kysymyksen seurauksena. Esimerkki valaisisi asiaa millaisia tilanteita oikein tarkoitat. Jos joku leveilee isin ferrarilla, niin onhan se melko lapsellista, miksi siitä ottaa itseensä? Mutta jos kyse on siitä, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja tietämättömäksi, niin siinä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen toisen sanomisten kanssa. 

Minulla on hyvä itsetunto, en todellakaan ota itseeni nuista lyttääjistä. Kyllähän se kertoo enemmän lyttääjän älykkyydestä kuin omastani. Esimerkkejä: puhuttu alemmasta koulutuksesta ja viitattu suoraan siihen, että minun täytyy olla tyhmempi, kerta en ole edes yliopistossa. Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun otan osaa keskusteluun johon minulla on oikeasti jotain sanottavaakin. Yleensä tämän jälkeen aletaan viljelemään sivistyssanoja ja naureskellaan, kun kyselen mitä mikäkin mahtaa tarkoittaa. Ja naureskellaan, jos en tiedä jotain filosofia nimeltä tai tunne hänen ajatuksiaan. Nämä vähän kuin esimerkkinä. Ja on ihan suoraan naurahdettu, kun olen kertonut oman koulutukseni. Eikä siinä mitään, yleensä olen omalla sanallisella annillani ja analyysilläni saanut ihmisen tavalla tai toisella lopettamaan naureskelun. Minä nimittäin tiedän olevani ihan kohtuu älykäs, vaikka en omistakaan maisterin papereita tai tohtorin hattua. Otan selvää itse asioista, joista haluan tietää, luen ja katson dokumentteja.

Tuo on sivistymätöntä ja huonoa käytöstä, simply. Akateemisuus ei vaadi korkeaa älykkyyttä, eivät ainakaan kaikki alat, että siinä mielessä ainakin turha kokea alemmuutta. Hyvin harva ajattelee, että akateemisuus olisi jotenkin tae älykkyydestä, ylipäätään akateemisuuden merkitys on vähentynyt, kun niin moni sitä on. Itse en arvosta niin paljon tuota älykkyyttäkään. Ei sekään takaa, että elämä menisi hyvin, sosiaaliset taidot ovat paljon tärkeämpiä työelämässäkin.

Kai se nyt jonkinlaista älykkyyttä vaatii, vaikka pääsykokeet ja koulumenestys ei suinkaan ole tae kaikista älykkyyden lajeista, kuten juuri sosiaalisesta älystä. Vai tyhmimmätkö yliopistoon menevät?  Monissa duunariammateissakin vaaditaan kyllä älyä ja hahmottamiskykyä, esim. koneistaja ja muurari. 

Nyt ei ole viitettä liitteeksi, mutta muistelen että jossain on tehty tutkimus jonka mukana juuri ne vähemmän älykkäimmät arvioivat usein oman älynsä yläkanttiin. Näitä älykköjä löytyy vaikka Iltalehden kommenttiosiosta tai Vauvalta;). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.

Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut. 

Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.

Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies. 

Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D 

En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.

Eli kuittaat tuon  esitetyn kysymyksen väittämällä että kun ne nyt ovat yliopistomaailmaa? Mutta kun eri opiskelualoilla on eroja noin niinkuin keskimäärin. Vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin? Niin Hankenillako? Kun ei ole esim. biologeilla ja humanisteilla tai monella muullakaan alalla. 

Tämäkin leimataan varmaan nyt mitätöinniksi?

Ymmärrät tahallaan väärin ja mustavalkoistat, otat itseesi. Ihan suotta, yritä rauhoittua ja keskustella neutraalimmin. Ohis

Kyllä tätä esiintyy myös teknillisillä aloilla, vaikka joku muuta väittikin. Itselleni tulee tämä siinä vastaan, kun kurssikaverit huonommilla arvosanoilla ovat ensimmäisessä kesätyössään jo DI-tehtävissä tai ainakin sellaisella nimikkeellä. Syynä tähän on yleensä se, että isä tai äiti on diplomi-insinöörinä tuossa firmassa. Sitä ei niin vaan duunariperheestä hypätä samaan. Usein akateemisten lasten syy opiskella tätä alaa on ollutkin juuri tuo, että vanhemmat ovat samalla alalla. Kyselen yleensä uusilta ihmisiltä, mikä sai heidät valitsemaan juuri tämän alan ja se paljastaa aika paljon taustasta, vaikka muuten ei vanhemmista puhuisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään duunariperheiden kasvatit tekee sen eron, akateemisten lapsille se on vähemmän tärkeää. Tämän olen huomannut ennenkin.

Kannattaisi pyrkiä eroon luokka-ajattelusta, jottei jää sen vangiksi.

Minä en enää nykyisin luokkaani huomaa, ellen joudu kasvotusten todella ylimielisten ihmisten kanssa, jotka arvottavat ihmisiä nimenomaan koulutustaustan ja perhetaustan perusteella. Kyllä näitä pinnallisia ihmisiä vain yliopistossa on jonkin verran. Jos et ole törmännyt, niin luultavasti pyörivät eri piireissä tai ovat seurassasi hiljaa. Avaavat suunsa ja kertovat ajatuksistaan vasta siinä vaiheessa, kun pääsevät tylyttämään jotakin ja asettumaan koulutuksensa varjolla toisen yläpuolelle.

Voitko kertoa esimerkkejä miten sinua on tylytetty ja asetuttu yläpuolellesi? Jos sellaista on tapahtunut, niin kyse on rehentelijän alemmuudentunteesta. Tai sitten on kyse omasta alemmuudentunteestasi, jos esimerkiksi olet jossain tilanteessa tuntenut itsesi tietämättömäksi jonkin kysymyksen seurauksena. Esimerkki valaisisi asiaa millaisia tilanteita oikein tarkoitat. Jos joku leveilee isin ferrarilla, niin onhan se melko lapsellista, miksi siitä ottaa itseensä? Mutta jos kyse on siitä, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja tietämättömäksi, niin siinä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen toisen sanomisten kanssa. 

Minulla on hyvä itsetunto, en todellakaan ota itseeni nuista lyttääjistä. Kyllähän se kertoo enemmän lyttääjän älykkyydestä kuin omastani. Esimerkkejä: puhuttu alemmasta koulutuksesta ja viitattu suoraan siihen, että minun täytyy olla tyhmempi, kerta en ole edes yliopistossa. Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun otan osaa keskusteluun johon minulla on oikeasti jotain sanottavaakin. Yleensä tämän jälkeen aletaan viljelemään sivistyssanoja ja naureskellaan, kun kyselen mitä mikäkin mahtaa tarkoittaa. Ja naureskellaan, jos en tiedä jotain filosofia nimeltä tai tunne hänen ajatuksiaan. Nämä vähän kuin esimerkkinä. Ja on ihan suoraan naurahdettu, kun olen kertonut oman koulutukseni. Eikä siinä mitään, yleensä olen omalla sanallisella annillani ja analyysilläni saanut ihmisen tavalla tai toisella lopettamaan naureskelun. Minä nimittäin tiedän olevani ihan kohtuu älykäs, vaikka en omistakaan maisterin papereita tai tohtorin hattua. Otan selvää itse asioista, joista haluan tietää, luen ja katson dokumentteja.

Tuo on sivistymätöntä ja huonoa käytöstä, simply. Akateemisuus ei vaadi korkeaa älykkyyttä, eivät ainakaan kaikki alat, että siinä mielessä ainakin turha kokea alemmuutta. Hyvin harva ajattelee, että akateemisuus olisi jotenkin tae älykkyydestä, ylipäätään akateemisuuden merkitys on vähentynyt, kun niin moni sitä on. Itse en arvosta niin paljon tuota älykkyyttäkään. Ei sekään takaa, että elämä menisi hyvin, sosiaaliset taidot ovat paljon tärkeämpiä työelämässäkin.

Kai se nyt jonkinlaista älykkyyttä vaatii, vaikka pääsykokeet ja koulumenestys ei suinkaan ole tae kaikista älykkyyden lajeista, kuten juuri sosiaalisesta älystä. Vai tyhmimmätkö yliopistoon menevät?  Monissa duunariammateissakin vaaditaan kyllä älyä ja hahmottamiskykyä, esim. koneistaja ja muurari. 

Nyt ei ole viitettä liitteeksi, mutta muistelen että jossain on tehty tutkimus jonka mukana juuri ne vähemmän älykkäimmät arvioivat usein oman älynsä yläkanttiin. Näitä älykköjä löytyy vaikka Iltalehden kommenttiosiosta tai Vauvalta;). 

Vauvallahan sinäkin olet :D. Jotka kuvittelevat ylimielisesti olevan verrattoman älykkäitä, he yleensä ovat vähemmän älykkäitä. Älykkään ihmisen ei tarvitse korostaa omaa älykkyyttään ja älykäs ymmärtää, että älykkyyttä on monenlaista. Moni matemaattisesti älykäs on todella kömpelö tunneälykkyyden ja sosiaalisten taitojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä todistelee että eihän ne vanhempien ammatit tule missään esille. Eihän ne suoraan tulekaan. Erot tulee esim. siinä, että toisille akateemisen maailman käytänteet, juhlat ja esim. mitä promootiossa tapahtuu ja missä järjestyksessä, ovat täysin selvät ja toisille ei. Toisille on selvää miten ja missä välissä pidetään illallisilla puheita, ja jos ei ole, niin lähipiirissä on joku, jolta voi kysyä. Pukeutumiskoodit ovat toisille itsestään selvyyksiä, kun taas toiset joutuvat vaivaamaan päätään pähkäillessään tällaisia asioita.  

Luuletko että kaikkien muiden kuin duunareiden lapsille nämä ovat tuttuja? Koulutustaustasta riippumatta ihmisiä asuu ympäri Suomea, eikä mikkeliläisen luokanopettajan lapselle promootio tai karonkka ole yhtään sen tutumpi asia kuin duunarinkaan lapselle.

Vai onko sulla käsitys, että kaikki yliopistosta valmistuneet hengailee edelleen yliopistomaailmassa tohtoreiden ja proffien kanssa liihotellen promootioista karonkkoihin juhlapuvuissa ja pitää puheita akateemisissa juhlissa?

Luepa tarkemmin, sanoin myös että jos käytännöt eivät ole selviä, heillä on lähipiirissä joku, jolta voi kysyä. Yleensähän yliopistokoulutus kumuloituu suvussa, eli se, että äiti tai isä on luokanopettaja, ei vielä tee sukutaustasta akateemista. Mutta jos isoisä on ollut tutkija, isoäiti lääkäri, isä lääkäri ja äiti opettaja, tädit ja sedät tutkijoita, lääkäreitä, arkkitehtejä ja opettajia, niin taatusti ei ole pulaa taustatuesta suunnistaessa akateemisessa maailmassa. Tässä keskustelussa on nyt ihmeellinen jankkausmieliala. Väkisellä halutaan mitätöidä toisten kokemus. Mikähän siinä on, että ei voida hyväksyä sitä tosiasiaa, että Suomessakin on olemassa eri yhteiskuntaluokkia ja että ihmiset liikkuvat näiden luokkien välillä? Jokin tasa-arvon harha, josta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni? Yksilöllisyyden eetos, joka ei halua nähdä taustan vaikuttavan mihinkään?

Eihän tässä ketjussa ole väitetty, ettei yhteiskuntaluokkia ole olemassa. Monet vain ovat tuoneet esille omia toisenlaisia kokemuksiaan kuin tuossa lehtijutussa. Itsekin tein niin, ei-akateemisesta perhetaustasta tulleena. Moni korosti, että asioita ei pitäisi nähdä niin yksioikoisesti, vaikka totta kai jo tilastotiedotkin osoittavat, että akateeminen tausta tuottaa akateemisuutta väestötasolla. Olisitko sitten tyytyväinen, jos todettaisiin, että köyhän perheen lapsena et tule ikinä pääsemään yliopistoon? Vai mitä ajat kommentillasi takaa?

Miten ihmeessä sait tehtyä tuollaisen päätelmän? Ihmettelen omissa kommenteissani vain sitä, että joillakin tuntuu ottavan koville myöntää, että Suomessakin on yhteiskuntaluokkia, joiden välillä liikkuminen tuntuu joltakin. Ketjussahan aika moni tuo esille (varsinkin tuolla alkupuolella), ettei ikinä ole vanhempien ammattia kysytty yliopistolla, kun eihän tässä siitä ole kyse, vaan kulttuurisesta pääomasta. Aika moni myös väittää, ettei kotitaustalla ole väliä. Epäilen suuresti, etteikö täysin työläistaustaiselle nuorelle olisi koskaan tullut yliopistomaailmassa vastaan tilannetta, että hän olisi yhtäkkiä tullut täysin tietoiseksi omasta taustastaan. Eikä siinä ole (aina) kyse mistään snobbailusta tai työläistaustaisten halveksunnasta tms., vaan siitä kulttuurisen pääoman erilaisuudesta. Miksi tämä on niin vaikea myöntää?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh. Eivät muut arvota työläistaustaista. Ei tuo tarkoita että kenenkään tarvitsee tietääkään että hän on työläidtaustalta. Hänellä on itsellä iso identiteettiongelma. Miten tuota on niin vaikea hahmottaa?

Entä jos teillä kukaan ei olisi lukenut kirjoja eikä osannut yhtään vierasta kieltä? Ollut koskaan käynyt ulkomailla?

Näin juuri. Oma kokemukseni yliopistosta oli, että kurssikaverit olivat kaikki hyvinvoivien akateemisten jälkeläisiä. Useimmilla eliittilukiot takanaan ja kosketuspinta työläistaustaisiin minimaalinen. Eivät he olisi välttämättä duunarin lasta edes tunnistaneet, mutta duunarin lapsi tiesi välittömästi olevansa aivan erilaisessa maailmassa kuin professorin lapsi. Teen näin aikuisena toista tutkintoa ja nyt eroja ei näy, mutta minulla toki on pohjalla itsellänikin jo yksi akateeminen loppututkinto.

Saanko suoraan kysyä mikä oli pääaineesi? Itse opiskelin 90-luvulla luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Meitä oli sellainen 10-12 hengen tiivis remakka opiskelijaporukka jossa oli tasan 2 akateemisten vanhempien lasta, minä olin toinen heistä. Todella moni oli maalta tai työväenluokkaisesta perheestä vaikkakin suvussa saattoi olla monenlaista väkeä. Kyllä, me keskustelimme täysin avoimesti vanhempien ammateista kuten ystävien kuuluu. Tässä muutamia huomioita tähän keskusteluun:

- Toiseuden kokemus: aika harva ihminen ei koe toiseutta jossain porukassa. Ikävä juttu, mutta ei yhteiskunnan vika. Ylempää keskiluokkaa saa haukkua avoimesti: "lääkäreiden kakakat". Puhupa duunareiden kakaroista, olet kamala. Minua on kiusattu vanhempieni ammatin takia (ei lääkäri). 

-Opiskelukaverini vanhemmat olivat olleet ikänsä tehtaassa töissä ja heidän palkkatasonsa oli muuten todella korkea. Muutenkin kunnon väkeä. Oletatteko tämän olleen este tytön opiskelulle? Mistä tiedätte olivatko muut suvun jäsenet tehdastyöläisiä?

-Olen akateemisesta perheestä. Kuvitteletteko te v...u todellakin että meillä puhuttiin illat latinaa ja vietettiin kolmen ruokalajin illallisia? Akateemiset tavat ja etiketti??? Mitä ihmettä? Mitä ne ovat? Harjoitellaako teillä kotona promootioita ja pukeudutaan mustaan iltapukuun? Onko se toisaalta muilta pois jos näin tehdään? Mitään henkistä tukea en ole opiskeluihini saanut. Rahaa sain joskus. Opiskelukavereideni kanssa puhuimme kaikesta maan ja taivaan välillä ja ennenkaikkea siitä missä vedetään keittoa ensi viikonloppuna.

-Työväen ja keskiluokka saa Suomessa palkkaa ja lapsilla on sama peruskoulu. Lukiokirjat maksavat, mutta kituuttava pätkätyöläinen akateeminen versus hyväpalkkainen duunari - mitä eroa? Meillä ei ole korkeita lukukausimaksuja. Moni ammattikouluun mennyt on ansainnut täyttä palkkaa jo 8 vuotta ennen kuin se akateeminen. Työväenluokka tai alempi keskiluokka ei ole mikään sairaus eikä estä opiskelua. Puhuttaisiinko niistä todella syrjäytyneistä ihmisistä jotka elävät rikkinäisen lapsuuden ja joilla ei ole minkäänlaista tukea ja opiskelurauhaa kotona?

- Ja vielä asian vierestä: miksi yliopistokoulutuksella mitataan onnistumista elämässä ja mangutaan kun ammattikoulutuksen saaneen lapsi menee amikseen? Tämähän on halventavaa työläisammatteja kohtaan. Mitä vikaa niissä on? Ei yliopistokoulutus ole avain onneen. Tunnen monia ihmisiä joita ei edes kiinnosta korkeakoulutus eivätkä he vaivaa sillä päätään.

Nuo "akateemisessa perheessä" opetetut "akateeminen etiketti ja tavat" on kyllä paras veto tähän mennessä :D Minäkin tulen akateemisesta perheestä ja ei meidän arkielomme kyllä poikennut mitenkään duunariperheestä, ihan yhtä ihmeissäni olin minäkin yliopistomaailmasta kuin muutkin. Taitaa olla todella harvassa ne elämäntapa-akateemiset jotka lukevat lapsilleen sivistyssanakirjaa iltasaduksi. 

Niinpä niin. Sinä olet siis itse akateemisesta perheestä, eli sokeutunut sille että kaikilla ei ole ne samat lähtökohdat. Kukaan ei oleta vitsikkäästi, että sivistyssanakirjaa luetaan iltasaduksi. Ei tarvitse, kun todennäköisesti se arkikäytössä oleva sanasto on jo rikkaampaa. Sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, millaisia lähtökohtia ihmisillä on. Samat makaronilaatikot on kaikilla, mutta erot onkin siinä onko esimerkiksi kotona käytetty rikasta kieltä, onko ylipäätään luettu mitään, onko se sosiaalinen verkosto muita keskiluokkaisia vaiko kenties peruspersurekkamiehenvakolaisia. Mutta ei sitä tajua jos ei halua. Aina pääsee ylöspäin jos haluaa, mutta kyse onkin siitä että onko se yhtä helppoa vai onko toisille taustansa vuoksi helpompaa.

Akateemisia ovat nykyisin lähes kaikki, pk-seudulla yli puolet väestöstä. Se ei selitä oikein mitään enää vanhempien taustasta puhumattakaan. Itse olen ei-akateemisesta perheestä ja menestynyt huomattavasti paremmin työelmässä kuin muutama opiskelukaveri, jolle siis sinun mukaasi olisi pitänyt olla kaikki helppoa, mutta eivät vain ole saaneet tuulta siipiensä alle. Typeriä tuollaiset yleistykset. 

Jännä juttu, yliopistot käytynä ja silti on epäselvää, mikä on tieteellisen tiedon ja arkikokemuksen/mutun ero. 

Niin minullekin. Kun aineisto kerätään ihmisten omista kokemuksista ja tarinoista niin ihan samaa tietoa se on, vaikka tutkija ei sitä tietoa ole välittänyt ihmiseltä toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.

Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut. 

Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.

Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies. 

Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D 

En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.

Eli kuittaat tuon  esitetyn kysymyksen väittämällä että kun ne nyt ovat yliopistomaailmaa? Mutta kun eri opiskelualoilla on eroja noin niinkuin keskimäärin. Vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin? Niin Hankenillako? Kun ei ole esim. biologeilla ja humanisteilla tai monella muullakaan alalla. 

Tämäkin leimataan varmaan nyt mitätöinniksi?

Ymmärrät tahallaan väärin ja mustavalkoistat, otat itseesi. Ihan suotta, yritä rauhoittua ja keskustella neutraalimmin. Ohis

Pysyisit asiassa ja vastaisit loogisesti esitettyihin kysymyksiin etkä puhuisi alentuvasti kuin lapselle. Kiitos.  Toivottavasti et ole esimiesasemassa työelämässä. En ollut edes tuo alkuperäinen kyselijä. Miten voin ottaa itseeni kysymyksestä, joka koski opiskelijoiden elämäntyyli- ja pukeutumiseroja? Kerro? Pyysin nimenomaan lisätietoja. 

Lähtötilanne: henkilö otti oikisen ja Hankenin esimerkiksi kaikista yliopistoista väittäen että vaatteet ja ulkoasu ovat täten tärkeitä (siis aina). Kuitenkin tiedämme että vaikka kuinka olemme yksilöitä on eri alojen opiskelijoilla keskimäärin hieman eroja näissä pukeutumis- ja muissa koodeissa. Väitän edelleen että monilla aloilla perusvaatetus on kirppisloimi ja farkut. 

Henkilö myös veti tästä vääristyneestä tulkinnastaan johtopäätöksen akateemisten taustaan ja varakkuuteen. Tästä en oikein saanut tolkkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään duunariperheiden kasvatit tekee sen eron, akateemisten lapsille se on vähemmän tärkeää. Tämän olen huomannut ennenkin.

Kannattaisi pyrkiä eroon luokka-ajattelusta, jottei jää sen vangiksi.

Minä en enää nykyisin luokkaani huomaa, ellen joudu kasvotusten todella ylimielisten ihmisten kanssa, jotka arvottavat ihmisiä nimenomaan koulutustaustan ja perhetaustan perusteella. Kyllä näitä pinnallisia ihmisiä vain yliopistossa on jonkin verran. Jos et ole törmännyt, niin luultavasti pyörivät eri piireissä tai ovat seurassasi hiljaa. Avaavat suunsa ja kertovat ajatuksistaan vasta siinä vaiheessa, kun pääsevät tylyttämään jotakin ja asettumaan koulutuksensa varjolla toisen yläpuolelle.

Voitko kertoa esimerkkejä miten sinua on tylytetty ja asetuttu yläpuolellesi? Jos sellaista on tapahtunut, niin kyse on rehentelijän alemmuudentunteesta. Tai sitten on kyse omasta alemmuudentunteestasi, jos esimerkiksi olet jossain tilanteessa tuntenut itsesi tietämättömäksi jonkin kysymyksen seurauksena. Esimerkki valaisisi asiaa millaisia tilanteita oikein tarkoitat. Jos joku leveilee isin ferrarilla, niin onhan se melko lapsellista, miksi siitä ottaa itseensä? Mutta jos kyse on siitä, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja tietämättömäksi, niin siinä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen toisen sanomisten kanssa. 

Minulla on hyvä itsetunto, en todellakaan ota itseeni nuista lyttääjistä. Kyllähän se kertoo enemmän lyttääjän älykkyydestä kuin omastani. Esimerkkejä: puhuttu alemmasta koulutuksesta ja viitattu suoraan siihen, että minun täytyy olla tyhmempi, kerta en ole edes yliopistossa. Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun otan osaa keskusteluun johon minulla on oikeasti jotain sanottavaakin. Yleensä tämän jälkeen aletaan viljelemään sivistyssanoja ja naureskellaan, kun kyselen mitä mikäkin mahtaa tarkoittaa. Ja naureskellaan, jos en tiedä jotain filosofia nimeltä tai tunne hänen ajatuksiaan. Nämä vähän kuin esimerkkinä. Ja on ihan suoraan naurahdettu, kun olen kertonut oman koulutukseni. Eikä siinä mitään, yleensä olen omalla sanallisella annillani ja analyysilläni saanut ihmisen tavalla tai toisella lopettamaan naureskelun. Minä nimittäin tiedän olevani ihan kohtuu älykäs, vaikka en omistakaan maisterin papereita tai tohtorin hattua. Otan selvää itse asioista, joista haluan tietää, luen ja katson dokumentteja.

Tuo on sivistymätöntä ja huonoa käytöstä, simply. Akateemisuus ei vaadi korkeaa älykkyyttä, eivät ainakaan kaikki alat, että siinä mielessä ainakin turha kokea alemmuutta. Hyvin harva ajattelee, että akateemisuus olisi jotenkin tae älykkyydestä, ylipäätään akateemisuuden merkitys on vähentynyt, kun niin moni sitä on. Itse en arvosta niin paljon tuota älykkyyttäkään. Ei sekään takaa, että elämä menisi hyvin, sosiaaliset taidot ovat paljon tärkeämpiä työelämässäkin.

Kai se nyt jonkinlaista älykkyyttä vaatii, vaikka pääsykokeet ja koulumenestys ei suinkaan ole tae kaikista älykkyyden lajeista, kuten juuri sosiaalisesta älystä. Vai tyhmimmätkö yliopistoon menevät?  Monissa duunariammateissakin vaaditaan kyllä älyä ja hahmottamiskykyä, esim. koneistaja ja muurari. 

Nyt ei ole viitettä liitteeksi, mutta muistelen että jossain on tehty tutkimus jonka mukana juuri ne vähemmän älykkäimmät arvioivat usein oman älynsä yläkanttiin. Näitä älykköjä löytyy vaikka Iltalehden kommenttiosiosta tai Vauvalta;). 

Vauvallahan sinäkin olet :D. Jotka kuvittelevat ylimielisesti olevan verrattoman älykkäitä, he yleensä ovat vähemmän älykkäitä. Älykkään ihmisen ei tarvitse korostaa omaa älykkyyttään ja älykäs ymmärtää, että älykkyyttä on monenlaista. Moni matemaattisesti älykäs on todella kömpelö tunneälykkyyden ja sosiaalisten taitojen kanssa.

No niin olenkin, se oli ironiaa:). Vai kuvittetko etten tiedä roikkuvani täällä? Ai vitsi eiks tää ollutkaan Homma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha se on mikä auttaa monessa asiassa: varakkaat vanhemmat kustantavat asunnon ja muutakin pesämunaa, eaimerkiksi sijoitetut lapsilisät jne. On se erilaista opiskella ilman taloudellisia huolia, kun ei tarvitse ottaa opintolainaa eikä kituuttaa hanttitöissä kaikki illat ja viikonloput sekä lomat. Verkostot auttavat saamaan sooivia kesätöitä ja valmistumisen jälkeen työpaikkoja. Tämä kuvio on ollut iän kaiken. Koulutus perityy voimakkaasti ja nepotismi kulkee sukupolvesta toiseen ja suosikkijärjestelmät.

Kuinka moni hyvätuloinen muka oikeasti ostaa tai maksaa asumisen lapselleen opiskeluaikana tai sijoittaa lapsilisiä? Tunne paljon varakkaista perheistä tulevia ja tähän mennessä vain yksi on asunut vanhempien omistamassa asunnossa. Samaten jokainen on joutunut tekemään ne paskaduunit koulun ohella ja marssimaan kesätöihin tienaamaan. Katkerat ihmiset aina kuvittelevat tällä palstalla että hyvätuloisten lapset elävät jotain yltäkylläisyyttä ja vanhemmat maksavat kaikki viulut. 

Omista läheisimmistä opiskelukavereista noin puolella oli käytössä juuri häntä varten ostettu asunto tai suvun omistama asunto. Puolet asui Hoasilla tms.

Olen opiskellut sekä oikiksessa että Hankenilla ja eipä niissä kovin moni kituuttanut missään opiskelija-asunnoissa. Nekin jotka asuivat hoasilla, asuivat yksiöissä. Suurin osa vanhempien ostamissa asunnoissa tai vanhempien heille vuokraamissa yksityisissä vuokra-asunnoissa yliopiston lähiseuduilla. Käytännössä asuivat kaikki kävelymatkan päässä. En todellakaan tuonut köyhää taustaani esiin, mutta kun muut reissasivat, minä en. Muut lähtivät vaihtoon, ostivat autoja jne., minä en. Ihmettelyä herätti, miksen ollut käynyt vaihdossa. Moni oli, useaan kertaan. Käytännössä lomailivat suurimmaksi osaksi, kiertelivät euroopan nähtävyyksiä ja pitivät hauskaa. Hauskanpito oli se suurin ero: siihen minulla ei ollut aikaa eikä varaa. Moni varakas ihmetteli, miksi luen koko ajan. Oli pakko valmistua asap taloudellisen tilanteen takia. Tausta tulee muutenkin esiin, mm. proffat ja työhaastattelijat varsinkin nuorilta kysyvät mitä vanhemmat tekevät työkseen. Kysymys vielä asetellaan että onko isäsikin lakimies, nimi on tuttu... Ehkä asiakas, ei todellakaan lakimies. 

Väitätkö tosissasi että Hanken ja Helsingin (?) Oikis ovat opiskelijamateriaalinsa varakkuudelta jotenkin yleistä tasoa edustavaa? :D 

En, vaan että ei-varakkaasta tai matalasti koulutetusta taustasta tuleva nuori voi kokea itsensä _todella_ ulkopuoliseksi yliopistomaailmassa. Myös opiskelijajuhlat maksavat, toisten tarvitsee tehdä myös töitä jne. Oikis ja Hanken kuitenkin kattavat satoja opiskelijoita ja yliopistomaailmaa ovat. Myös vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin eli allekirjoitan täysin tuon akateemisen ja varakkaan taustan merkityksen.

Eli kuittaat tuon  esitetyn kysymyksen väittämällä että kun ne nyt ovat yliopistomaailmaa? Mutta kun eri opiskelualoilla on eroja noin niinkuin keskimäärin. Vaatteet tärkeät ja ulkoasu yleensäkin? Niin Hankenillako? Kun ei ole esim. biologeilla ja humanisteilla tai monella muullakaan alalla. 

Tämäkin leimataan varmaan nyt mitätöinniksi?

Ymmärrät tahallaan väärin ja mustavalkoistat, otat itseesi. Ihan suotta, yritä rauhoittua ja keskustella neutraalimmin. Ohis

Pysyisit asiassa ja vastaisit loogisesti esitettyihin kysymyksiin etkä puhuisi alentuvasti kuin lapselle. Kiitos.  Toivottavasti et ole esimiesasemassa työelämässä. En ollut edes tuo alkuperäinen kyselijä. Miten voin ottaa itseeni kysymyksestä, joka koski opiskelijoiden elämäntyyli- ja pukeutumiseroja? Kerro? Pyysin nimenomaan lisätietoja. 

Lähtötilanne: henkilö otti oikisen ja Hankenin esimerkiksi kaikista yliopistoista väittäen että vaatteet ja ulkoasu ovat täten tärkeitä (siis aina). Kuitenkin tiedämme että vaikka kuinka olemme yksilöitä on eri alojen opiskelijoilla keskimäärin hieman eroja näissä pukeutumis- ja muissa koodeissa. Väitän edelleen että monilla aloilla perusvaatetus on kirppisloimi ja farkut. 

Henkilö myös veti tästä vääristyneestä tulkinnastaan johtopäätöksen akateemisten taustaan ja varakkuuteen. Tästä en oikein saanut tolkkua.

En edelleenkään ole tuo kirjoittaja, kirjoitin sivusta aivan kuten sinäkin. En osaa vastata tivaamaasi kysymykseen vaatetuksesta, koska en kommenttia kirjoittanut. Rauhoitu sinäkin, sinäkin otat tämän keskustelun aivan liian henkilökohtaisesti etkä kykene enää edes hahmottamaan, kuka on kirjoittanut mitäkin. Ja olen edelleen ohis, eli sivusta kommentoija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään duunariperheiden kasvatit tekee sen eron, akateemisten lapsille se on vähemmän tärkeää. Tämän olen huomannut ennenkin.

Kannattaisi pyrkiä eroon luokka-ajattelusta, jottei jää sen vangiksi.

Minä en enää nykyisin luokkaani huomaa, ellen joudu kasvotusten todella ylimielisten ihmisten kanssa, jotka arvottavat ihmisiä nimenomaan koulutustaustan ja perhetaustan perusteella. Kyllä näitä pinnallisia ihmisiä vain yliopistossa on jonkin verran. Jos et ole törmännyt, niin luultavasti pyörivät eri piireissä tai ovat seurassasi hiljaa. Avaavat suunsa ja kertovat ajatuksistaan vasta siinä vaiheessa, kun pääsevät tylyttämään jotakin ja asettumaan koulutuksensa varjolla toisen yläpuolelle.

Voitko kertoa esimerkkejä miten sinua on tylytetty ja asetuttu yläpuolellesi? Jos sellaista on tapahtunut, niin kyse on rehentelijän alemmuudentunteesta. Tai sitten on kyse omasta alemmuudentunteestasi, jos esimerkiksi olet jossain tilanteessa tuntenut itsesi tietämättömäksi jonkin kysymyksen seurauksena. Esimerkki valaisisi asiaa millaisia tilanteita oikein tarkoitat. Jos joku leveilee isin ferrarilla, niin onhan se melko lapsellista, miksi siitä ottaa itseensä? Mutta jos kyse on siitä, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja tietämättömäksi, niin siinä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen toisen sanomisten kanssa. 

Minulla on hyvä itsetunto, en todellakaan ota itseeni nuista lyttääjistä. Kyllähän se kertoo enemmän lyttääjän älykkyydestä kuin omastani. Esimerkkejä: puhuttu alemmasta koulutuksesta ja viitattu suoraan siihen, että minun täytyy olla tyhmempi, kerta en ole edes yliopistossa. Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun otan osaa keskusteluun johon minulla on oikeasti jotain sanottavaakin. Yleensä tämän jälkeen aletaan viljelemään sivistyssanoja ja naureskellaan, kun kyselen mitä mikäkin mahtaa tarkoittaa. Ja naureskellaan, jos en tiedä jotain filosofia nimeltä tai tunne hänen ajatuksiaan. Nämä vähän kuin esimerkkinä. Ja on ihan suoraan naurahdettu, kun olen kertonut oman koulutukseni. Eikä siinä mitään, yleensä olen omalla sanallisella annillani ja analyysilläni saanut ihmisen tavalla tai toisella lopettamaan naureskelun. Minä nimittäin tiedän olevani ihan kohtuu älykäs, vaikka en omistakaan maisterin papereita tai tohtorin hattua. Otan selvää itse asioista, joista haluan tietää, luen ja katson dokumentteja.

Tuo on sivistymätöntä ja huonoa käytöstä, simply. Akateemisuus ei vaadi korkeaa älykkyyttä, eivät ainakaan kaikki alat, että siinä mielessä ainakin turha kokea alemmuutta. Hyvin harva ajattelee, että akateemisuus olisi jotenkin tae älykkyydestä, ylipäätään akateemisuuden merkitys on vähentynyt, kun niin moni sitä on. Itse en arvosta niin paljon tuota älykkyyttäkään. Ei sekään takaa, että elämä menisi hyvin, sosiaaliset taidot ovat paljon tärkeämpiä työelämässäkin.

Kai se nyt jonkinlaista älykkyyttä vaatii, vaikka pääsykokeet ja koulumenestys ei suinkaan ole tae kaikista älykkyyden lajeista, kuten juuri sosiaalisesta älystä. Vai tyhmimmätkö yliopistoon menevät?  Monissa duunariammateissakin vaaditaan kyllä älyä ja hahmottamiskykyä, esim. koneistaja ja muurari. 

Nyt ei ole viitettä liitteeksi, mutta muistelen että jossain on tehty tutkimus jonka mukana juuri ne vähemmän älykkäimmät arvioivat usein oman älynsä yläkanttiin. Näitä älykköjä löytyy vaikka Iltalehden kommenttiosiosta tai Vauvalta;). 

En kirjoittanut, että tyhmimmät menevät yliopistoon. Itselleni oli yllätys, että monilla oli vaikeuksia selviytyä, en tiedä olivatko millaisista perheistä, mutta eivät saaneet kursseja läpi kovallakaan työllä. Yliopistoon pääsee normaaliälyinen, mutta mitenkään erityisen älykäs ei tarvitse olla. Oman älykkyyteni jos sitä on olen perinyt faijaltani (ei-akateeminen), mutta en pidä älykkyyttä ratkaisevana siinä miten työelämässä sijoittuu. Totta on, että jokainen pitää itseään muita älykkäämpänä, mutta tosiasia on sekin, että on olemassa merkittävästi muita älykkäämpiä ihmisiä. Siitä voi joskus olla haittaakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään duunariperheiden kasvatit tekee sen eron, akateemisten lapsille se on vähemmän tärkeää. Tämän olen huomannut ennenkin.

Kannattaisi pyrkiä eroon luokka-ajattelusta, jottei jää sen vangiksi.

Minä en enää nykyisin luokkaani huomaa, ellen joudu kasvotusten todella ylimielisten ihmisten kanssa, jotka arvottavat ihmisiä nimenomaan koulutustaustan ja perhetaustan perusteella. Kyllä näitä pinnallisia ihmisiä vain yliopistossa on jonkin verran. Jos et ole törmännyt, niin luultavasti pyörivät eri piireissä tai ovat seurassasi hiljaa. Avaavat suunsa ja kertovat ajatuksistaan vasta siinä vaiheessa, kun pääsevät tylyttämään jotakin ja asettumaan koulutuksensa varjolla toisen yläpuolelle.

Voitko kertoa esimerkkejä miten sinua on tylytetty ja asetuttu yläpuolellesi? Jos sellaista on tapahtunut, niin kyse on rehentelijän alemmuudentunteesta. Tai sitten on kyse omasta alemmuudentunteestasi, jos esimerkiksi olet jossain tilanteessa tuntenut itsesi tietämättömäksi jonkin kysymyksen seurauksena. Esimerkki valaisisi asiaa millaisia tilanteita oikein tarkoitat. Jos joku leveilee isin ferrarilla, niin onhan se melko lapsellista, miksi siitä ottaa itseensä? Mutta jos kyse on siitä, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja tietämättömäksi, niin siinä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen toisen sanomisten kanssa. 

Minulla on hyvä itsetunto, en todellakaan ota itseeni nuista lyttääjistä. Kyllähän se kertoo enemmän lyttääjän älykkyydestä kuin omastani. Esimerkkejä: puhuttu alemmasta koulutuksesta ja viitattu suoraan siihen, että minun täytyy olla tyhmempi, kerta en ole edes yliopistossa. Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun otan osaa keskusteluun johon minulla on oikeasti jotain sanottavaakin. Yleensä tämän jälkeen aletaan viljelemään sivistyssanoja ja naureskellaan, kun kyselen mitä mikäkin mahtaa tarkoittaa. Ja naureskellaan, jos en tiedä jotain filosofia nimeltä tai tunne hänen ajatuksiaan. Nämä vähän kuin esimerkkinä. Ja on ihan suoraan naurahdettu, kun olen kertonut oman koulutukseni. Eikä siinä mitään, yleensä olen omalla sanallisella annillani ja analyysilläni saanut ihmisen tavalla tai toisella lopettamaan naureskelun. Minä nimittäin tiedän olevani ihan kohtuu älykäs, vaikka en omistakaan maisterin papereita tai tohtorin hattua. Otan selvää itse asioista, joista haluan tietää, luen ja katson dokumentteja.

Tuo on sivistymätöntä ja huonoa käytöstä, simply. Akateemisuus ei vaadi korkeaa älykkyyttä, eivät ainakaan kaikki alat, että siinä mielessä ainakin turha kokea alemmuutta. Hyvin harva ajattelee, että akateemisuus olisi jotenkin tae älykkyydestä, ylipäätään akateemisuuden merkitys on vähentynyt, kun niin moni sitä on. Itse en arvosta niin paljon tuota älykkyyttäkään. Ei sekään takaa, että elämä menisi hyvin, sosiaaliset taidot ovat paljon tärkeämpiä työelämässäkin.

Kai se nyt jonkinlaista älykkyyttä vaatii, vaikka pääsykokeet ja koulumenestys ei suinkaan ole tae kaikista älykkyyden lajeista, kuten juuri sosiaalisesta älystä. Vai tyhmimmätkö yliopistoon menevät?  Monissa duunariammateissakin vaaditaan kyllä älyä ja hahmottamiskykyä, esim. koneistaja ja muurari. 

Nyt ei ole viitettä liitteeksi, mutta muistelen että jossain on tehty tutkimus jonka mukana juuri ne vähemmän älykkäimmät arvioivat usein oman älynsä yläkanttiin. Näitä älykköjä löytyy vaikka Iltalehden kommenttiosiosta tai Vauvalta;). 

Vauvallahan sinäkin olet :D. Jotka kuvittelevat ylimielisesti olevan verrattoman älykkäitä, he yleensä ovat vähemmän älykkäitä. Älykkään ihmisen ei tarvitse korostaa omaa älykkyyttään ja älykäs ymmärtää, että älykkyyttä on monenlaista. Moni matemaattisesti älykäs on todella kömpelö tunneälykkyyden ja sosiaalisten taitojen kanssa.

No niin olenkin, se oli ironiaa:). Vai kuvittetko etten tiedä roikkuvani täällä? Ai vitsi eiks tää ollutkaan Homma.

Samaan kastiin menee.