Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Päivähoitoala kriisiytyy kriisiytymistään

umpisolmussaollaanpian
01.09.2018 |

https://yle.fi/uutiset/3-10381340

Pian ollaan niin solmussa että kukahan sen avaa.

Kommentit (156)

Vierailija
141/156 |
01.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta vanhemmat ja heidän työpaikkansa eivät ole niitä tahoja, joiden kanssa lastentarhanopettajat käyvät palkkaneuvottelujaan. Tässä juuri on se syy, miksi lakkoase ei toimi.

Kun kaikki työt seisoo koko kunnassa sen yhden asian takia niin eiköhän se ole hyvinkin tehokas lakkoase.

Missä mahdat olla töissä, kun kuvittelet kaiken seisahtuvan päiväkotien lakkoon?

Ensinnäkin: valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä ei ole päiväkoti-ikäisten vanhempia. Ja toisekseen: päiväkotiä-ikäisten vanhemmat ovat tottuneet laatimaan erilaisia järjestelyjä esimerkiksi lasten äkillisen sairastumisen varalle.

Eli kyllähän päiväkotien lakko tekisi monesta ihmisestä kiireisen, väsyneen ja vihaisen. Ikävä kyllä suurelta osin niistä vääristä ihmisistä, eli ei työnantajaliiton edustajista, kuntapäättäjistä tai kansanedustajista.

En minä vaivautuisi mitään erityisjärjestelyjä tekemään vaan kuten vaikka bussilakon kohdalla ilmoitan työnantajalle etten pääse tulemaan. Työnantaja sen järjestelyn maksaa ja hoitaa jos haluaa ihmiset töihin.

Jos sinut kloonattaisiin jokaisen suomalaisen työntekijän paikalle, tämä maa pysähtyisi sillä sekunnilla. Mutta usko tai älä, aika moni meistä keksii keinot. Esimerkiksi ottaa taksin sen sijaan että jäisi kotiin itkemään.

En näe mitään syytä miksi maksaisin sata euroa päivässä työmatkoista. Ei hätää, en minä sitä asiaa itke kotona.

Mulle tulee mieleen ihan sellainen syy, että saadaan hommat hoidettua, ja muutkin pääsevät hoitamaan omat hommansa. Mutta uskon kyllä, ettei sulle sellainen vaihtoehto tule mieleen.

Upeaa muiden hyväksi uhrautumista sinulla. Kai olet jo päiväkodissa töissä jotta se homma jatkaisi rullaamista?

Vierailija
142/156 |
01.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta ei pysty ylläpitämään tällaista lastenhoitoa kun jompikumpi vanhemmista (tai molemmat) on kotona ja lapsi/lapset hoidossa. Monilla hoitopäätös, jotta lapset saisi edes jotain virikettä ja ruokaa. Vanhempia ei lastenhoito kiinnosta tai "on niin rankkaa" esim uuden vauvan kanssa. Ja tää porukka jatkaa lisääntymistään.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on oikea suunta. Tuentarpeiset lapset ovat oikeutettuja varhaiskasvatukseen mutta muutoin pärjää hyvin kotona ja kerhoissa yms.käymällä. Samat sanat myös viisivuotiaiden maksutomasta varhaiskasvatuksesta. Miten yhteiskunnalla voi olla vara tarjota tällaisia maksuttomia palveluita, samalla kun päiväkodit tekevät persnettoa ja siitä johtuen lapsiryhmät kasvaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/156 |
01.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan alalle paras "uudistus" se, että palattaisiin vanhaan, eli päivähoito olisi huolenpitoa lapsista vanhempien työpäivän ajan.

Nythän on virikehoitoa niille, joilla vanhempi kotona, suuret varhaiskasvatussuunnitelmat jne jne. Ja pakka hajoamassa täysillä käteen. Eli jos ensisijaisesti poistaisi subjektiivisen päivähoito-oikeuden, eli hoitopaikka irtoaa vain työn tai opintojen takia.

Kyllä. Ja toinen suuri ja järkevä uudistus olisi että hoidosta maksetaan vain sen verran kuin sitä käytetään. Tosin tämä vähentäisi kunnan tuloja paljonkin eli tod.näk.lapsiryhmiä kasvatettaisiin entisestään.

Eikö siitä jo nyt makseta sen mukaan mitä käytetään eli hoitosopimuksen mukaan.

Ei ihan. Meidän oli esim. pakko ottaa eskarilaiselle eskarin lisäksi vielä 80% hoitoaika, vaikka 20h viikosta oli sitä ilmaista hoitoa. Koska ne tuntirajat on vedetty niin typerän alas, että normaalityöaikaa tekevä ei millään ehdi niihin raameihin edes lyhyellä työmatkalla. Seuraavaksi alemman hinta- ja tuntiluokan maksimituntimäärä oli jotain 118h/kk ja meillä olisi ollut tarve n. 119-120h/kk sen eskarin päälle. Jos yhtenäkin kuukautena se maksimimäärä olisi ylittynyt, niin oltaisiin joka tapauksessa jouduttu seuraavaan tuntiluokkaan samantien. Maksettiin sitten jostain 119-149h/kk määrästä jatkuvasti, vaikka 30h kuukaudessa jäi aina käyttämättä. Miten vaikeeta voi olla laskuttaa toteutuneesta tuntimäärästä jälkikäteen, kun ne lapset kuitenkin logataan sisään ja ulos siellä päiväkodissa ja hoitoajan tarve varataan vähintään 1vko + 1 päivä etukäteen? Tai laskuttaisivat edes tuon varatun mukaan, ei minkään typerien minimi-maksimirajojen.

Vierailija
144/156 |
01.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos ja kumarrus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tanttatäti kirjoitti:

Tulikin juuri sopivasti tämmöinen sähköposti... Työnilon ja jaksamisen toivotuksillahan sitä porskuttaa hyvinkin pitkälle ja unohtaa uupumuksen ja ammatillisen riittämättömyyden tunteen ylisuuressa, tuentarpeisia lapsia pullistelevassa ryhmässä.

OAJ — 1.9.2018

PUHEENJOHTAJAN KIRJE

Hyvä OAJ:n ja LTOL:n jäsen,

varhaiskasvatuksen opettaja!

Syyskuun 1. päivä 2018 on historiallisen merkityksellinen kahdesta syystä: uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan ja samaan aikaan juhlistamme suomalaisen lastentarhatyön 130:tä vuotta. Uuden lain mukaan ammattinimikkeet ovat nyt varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja tai päiväkodin johtaja. Onnittelut uusien nimikkeiden vuoksi!

Lämmin kiitos jokaiselle, joka on ollut vaikuttamassa lainsäädännön uudistamiseen.

Varhaiskasvatuslain sisältö on suurelta osin Opetusalan Ammattijärjestön ja Lastentarhanopettajaliiton pitkäaikaisten tavoitteiden mukainen. Laki korostaa entistä vahvemmin lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatusta järjestettäessä. Myös kiusaamisen ehkäisy on ensimmäistä kertaa kirjattu lakiin.

Uusi laki selkiyttää varhaiskasvatuksen tehtäväkuvia ja vastuita sekä henkilöstön nimikkeitä. Laissa on nyt varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan nimikkeet. Ensimmäiset varhaiskasvatuksen sosionomit valmistuvat vuoden 2023 jälkeen.

Lain tullessa voimaan nykyisten opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai jotka on hyväksytty opiskelemaan alaa. OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien nykyisten ja tulevien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Nyt on tehtävä työtä sen puolesta, että uudet nimikkeet otetaan käyttöön sekä kunnissa että yksityisellä sektorilla mahdollisimman pian. Kunnat voivat reagoida muutokseen jo hyvissä ajoin ennen siirtymäkauden päättymistä. Kun vakinainen tehtävä avautuu tai määräaikainen tehtävä päättyy, uusi toimi kannattaa perustaa uuden henkilöstörakenteen mukaisesti.

Uusi laki lisää varhaiskasvatuksen opettajien määrää päiväkodeissa merkittävästi. Päiväkotien henkilöstörakenne muuttuu siten, että tulevaisuudessa päiväkotien henkilöstöstä 2/3 on korkeakoulutettuja. Näistä vähintään puolella pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Tähän henkilöstörakenteen muutokseen on varattu siirtymäaikaa vuoteen 2030 saakka. Varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuden varmistamiseksi yliopistot ovat jo lisänneet aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen kandidaatin ja maisterin tutkintojen koulutusohjelmaan.

Kun tehtäväkuvat selkiytyvät, erilaisen koulutuksen tuottama osaaminen kohdentuu tarkoituksenmukaisella tavalla lain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisesti.

Työ varhaiskasvatuslain kehittämiseksi jatkuu. Tarkennuksia ja selkiyttämistä kaipaavat muun muassa pedagogisen varhaiskasvatuksen määritelmä, lapsiryhmien koko ja henkilöstön ja opettajien määrän mitoitus sekä lapsen tukeminen. Päätöksiä tarvitaan lapsen subjektiivisesta oikeudesta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ja täsmennyksiä esimerkiksi vuorohoidon järjestämiseen.

OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Jaksamista tärkeään työhönne ja työniloa uuden lain myötä!

Olli Luukkainen Anitta Pakanen

OAJ:n puheenjohtaja LTOL puheenjohtaja,

OAJ:n kolmas varapuheenjohtaja

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ

PL 20, KELLOSILTA 7

00521 HELSINKI

OAJ@OAJ.FI WWW.OAJ.FI

FACEBOOK TWITTER

Niin siis sillä että kirjoitetaan uusi laki ilmestyy yhtäkkiä uusia halukkaita tekemään sen työn mitä nyt ei haluta tehdä? :D

Ja juu älkää vaan vakinaistako niitä joita nyt pidetään sijaisuuspätkillä töissä. Kyllä niitä uusia ihan varmana ilmaantuu kun laki niin sanoo.

Jumalattoman osuvia havaintoja, olet niiiiiiin oikeassa! Pitäisiköhän sinun käydä vähän selventämässä Ollille ja Anittalle realiteetteja?

Luulen että minulle kettuillaan itsestäänselvyyksien kirjoittamisesta.

No mutta luulen myös että Olli ja Anita elävät jossain omassa kuplassa tai sitten tieten tahtoen ummistavat silmänsä ongelmilta jotta saavat leikkiä nimikkeillä, onhan se paljon helpompaa kuin yrittää ratkaista niitä ongelmia.

Vierailija
145/156 |
01.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ikääntyneet työttömät voisivat hoitaa lapsia, joko omassa kodissaan tai hoitolasten kodeissa.

Hallituksen mielestä tähän hommaan tarvitsee korkeakoulutuksen ja sinun mukaasi kuka tahansa kelpaa.

Veisitkö itse lapsesi hoitoon jollekin 50 vuotiaalla Armi-Kyllikille jonka lastenhoito kokemus rajoittuu serkun lapsen vaipanvaihtoon vuonna 95?

Kuule. Yli 50-vuotiaat kuten minä, todella hoidamme työksemme lapsia. Mistä sait päähäsi, että se ei olisi sopiva ikä hoitaa lapsia?? Tästä työstä jäädään ihan eläkkeellekin, sekä ltot että lht. 

Todellisena ongelmana pidän juuri tuota, että vaaditaan yliopistokoulutusta näinkin käytännönläheiseen työhön (lto), ja vielä niin, että pitäisi olla 2 opettajaa ja vain 1 hoitaja ryhmässä. Opettajalla on suunnitteluaikaa 5 tuntia viikossa, kaksi opettajaa on siis poissa ryhmästä suunnittelujen takia yhteensä 10 tuntia viikossa! Lastenhoitajalla ei mitään suunniteluaikoja ole, vaikka hänkin vetää aamu- tai päiväpiirejä, sekä ohjaa pienryhmiä. Ryhmien kokoa on kasvatettu. toisin sanoen, lastenhoitaja viettää opettajia enemmän aikaa ryhmässä, saa pienempää palkkaa eikä tee enää vasuja. 

Ongelmallista on myös se, ettei päteviä opettajia löydy, vaan usein toinen lastenhoitaja nostetaan opettajaksi, mikä ei ole omiaan pitämään tiimin henkeä hyvänä. (Aiemmin ollut 1 opettaja ja 2 hoitajaa)

¨

Kyllä se viiden tunnin sak-aika on ihan mahdotonta pitää joka viikko työpaikalla. Suunnittelen kotonakin, välillä stressin ollessa oikein paha, jopa yön tunteina... ei kaikissa päiväkodeissa ole edes kunnon rauhallisia tiloja suunnitteluun, saati tietokoneita joilla tehdä lukuisia arviointeja, kuvauksia ja suunnitelmia. On mennyt ihan hulluksi tämä työ 26.ssa työvuodessa päiväkodissa!

Vierailija
146/156 |
01.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiitos ja kumarrus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tanttatäti kirjoitti:

Tulikin juuri sopivasti tämmöinen sähköposti... Työnilon ja jaksamisen toivotuksillahan sitä porskuttaa hyvinkin pitkälle ja unohtaa uupumuksen ja ammatillisen riittämättömyyden tunteen ylisuuressa, tuentarpeisia lapsia pullistelevassa ryhmässä.

OAJ — 1.9.2018

PUHEENJOHTAJAN KIRJE

Hyvä OAJ:n ja LTOL:n jäsen,

varhaiskasvatuksen opettaja!

Syyskuun 1. päivä 2018 on historiallisen merkityksellinen kahdesta syystä: uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan ja samaan aikaan juhlistamme suomalaisen lastentarhatyön 130:tä vuotta. Uuden lain mukaan ammattinimikkeet ovat nyt varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja tai päiväkodin johtaja. Onnittelut uusien nimikkeiden vuoksi!

Lämmin kiitos jokaiselle, joka on ollut vaikuttamassa lainsäädännön uudistamiseen.

Varhaiskasvatuslain sisältö on suurelta osin Opetusalan Ammattijärjestön ja Lastentarhanopettajaliiton pitkäaikaisten tavoitteiden mukainen. Laki korostaa entistä vahvemmin lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatusta järjestettäessä. Myös kiusaamisen ehkäisy on ensimmäistä kertaa kirjattu lakiin.

Uusi laki selkiyttää varhaiskasvatuksen tehtäväkuvia ja vastuita sekä henkilöstön nimikkeitä. Laissa on nyt varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan nimikkeet. Ensimmäiset varhaiskasvatuksen sosionomit valmistuvat vuoden 2023 jälkeen.

Lain tullessa voimaan nykyisten opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai jotka on hyväksytty opiskelemaan alaa. OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien nykyisten ja tulevien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Nyt on tehtävä työtä sen puolesta, että uudet nimikkeet otetaan käyttöön sekä kunnissa että yksityisellä sektorilla mahdollisimman pian. Kunnat voivat reagoida muutokseen jo hyvissä ajoin ennen siirtymäkauden päättymistä. Kun vakinainen tehtävä avautuu tai määräaikainen tehtävä päättyy, uusi toimi kannattaa perustaa uuden henkilöstörakenteen mukaisesti.

Uusi laki lisää varhaiskasvatuksen opettajien määrää päiväkodeissa merkittävästi. Päiväkotien henkilöstörakenne muuttuu siten, että tulevaisuudessa päiväkotien henkilöstöstä 2/3 on korkeakoulutettuja. Näistä vähintään puolella pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Tähän henkilöstörakenteen muutokseen on varattu siirtymäaikaa vuoteen 2030 saakka. Varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuden varmistamiseksi yliopistot ovat jo lisänneet aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen kandidaatin ja maisterin tutkintojen koulutusohjelmaan.

Kun tehtäväkuvat selkiytyvät, erilaisen koulutuksen tuottama osaaminen kohdentuu tarkoituksenmukaisella tavalla lain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisesti.

Työ varhaiskasvatuslain kehittämiseksi jatkuu. Tarkennuksia ja selkiyttämistä kaipaavat muun muassa pedagogisen varhaiskasvatuksen määritelmä, lapsiryhmien koko ja henkilöstön ja opettajien määrän mitoitus sekä lapsen tukeminen. Päätöksiä tarvitaan lapsen subjektiivisesta oikeudesta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ja täsmennyksiä esimerkiksi vuorohoidon järjestämiseen.

OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Jaksamista tärkeään työhönne ja työniloa uuden lain myötä!

Olli Luukkainen Anitta Pakanen

OAJ:n puheenjohtaja LTOL puheenjohtaja,

OAJ:n kolmas varapuheenjohtaja

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ

PL 20, KELLOSILTA 7

00521 HELSINKI

OAJ@OAJ.FI WWW.OAJ.FI

FACEBOOK TWITTER

Niin siis sillä että kirjoitetaan uusi laki ilmestyy yhtäkkiä uusia halukkaita tekemään sen työn mitä nyt ei haluta tehdä? :D

Ja juu älkää vaan vakinaistako niitä joita nyt pidetään sijaisuuspätkillä töissä. Kyllä niitä uusia ihan varmana ilmaantuu kun laki niin sanoo.

Jumalattoman osuvia havaintoja, olet niiiiiiin oikeassa! Pitäisiköhän sinun käydä vähän selventämässä Ollille ja Anittalle realiteetteja?

Luulen että minulle kettuillaan itsestäänselvyyksien kirjoittamisesta.

No mutta luulen myös että Olli ja Anita elävät jossain omassa kuplassa tai sitten tieten tahtoen ummistavat silmänsä ongelmilta jotta saavat leikkiä nimikkeillä, onhan se paljon helpompaa kuin yrittää ratkaista niitä ongelmia.

Voi ei, en kettuile! Omissa kuplissaan nämä puheenjohtajat porskuttavat, uusimpana esimerkkina 2 tunnin lisäys opettajan suunnitteluaikaan (olen ope). 2 tuntia lisää aikaa pois lapsiryhmästä, kyllä se jo kertoo siitä kuinka kaukana ollaan kentän arjesta. Meidän talossa ainakin joka ikinen lto on kironnut tämän mahtavan ja suitsutetun "voiton" moneen kertaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/156 |
01.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ikääntyneet työttömät voisivat hoitaa lapsia, joko omassa kodissaan tai hoitolasten kodeissa.

Hallituksen mielestä tähän hommaan tarvitsee korkeakoulutuksen ja sinun mukaasi kuka tahansa kelpaa.

Veisitkö itse lapsesi hoitoon jollekin 50 vuotiaalla Armi-Kyllikille jonka lastenhoito kokemus rajoittuu serkun lapsen vaipanvaihtoon vuonna 95?

Kuule. Yli 50-vuotiaat kuten minä, todella hoidamme työksemme lapsia. Mistä sait päähäsi, että se ei olisi sopiva ikä hoitaa lapsia?? Tästä työstä jäädään ihan eläkkeellekin, sekä ltot että lht. 

Todellisena ongelmana pidän juuri tuota, että vaaditaan yliopistokoulutusta näinkin käytännönläheiseen työhön (lto), ja vielä niin, että pitäisi olla 2 opettajaa ja vain 1 hoitaja ryhmässä. Opettajalla on suunnitteluaikaa 5 tuntia viikossa, kaksi opettajaa on siis poissa ryhmästä suunnittelujen takia yhteensä 10 tuntia viikossa! Lastenhoitajalla ei mitään suunniteluaikoja ole, vaikka hänkin vetää aamu- tai päiväpiirejä, sekä ohjaa pienryhmiä. Ryhmien kokoa on kasvatettu. toisin sanoen, lastenhoitaja viettää opettajia enemmän aikaa ryhmässä, saa pienempää palkkaa eikä tee enää vasuja. 

Ongelmallista on myös se, ettei päteviä opettajia löydy, vaan usein toinen lastenhoitaja nostetaan opettajaksi, mikä ei ole omiaan pitämään tiimin henkeä hyvänä. (Aiemmin ollut 1 opettaja ja 2 hoitajaa)

¨

Jep. Ja juuri perjantaina palaverissa kuunneltua "pedagogiikka kuuluu kaikille" paasausta vaan mietin, että milläköhän ajalla hoitajan sitten pitää sitä toimintaansa suunnitella ja valmistella, että se olisi edes jokseenkin hyvän pedagogiikan mukaista, kun aikaa siihen on hoitajalla varattu 0 min viikossa ja se 8h lapsiryhmässä on täyttä tukka putkella menemistä. Itse en ainakaan suunnittele tai edes ajattele työjuttuja sekunttiakaan. Ihan tarpeeksi saa töissä painaa surkealla palkalla. Etenkin nyt kun opettajia on se 2/ ryhmä niin me hoitajat saadaan ihan jatkuvasti hoitaa oman ryhmän lasten lisäksi muiden ryhmien lapsia!! Mene sinne mene tänne ole tuolla ja paikkaa tota.

Meillä opettajien suunnitteluaika on sijoitettu keskelle päivää. No parempi se on ryhmän kannalta kuin se ennen vanhaan tyyli, jolloin ope lähti tunnin aiemmin aina vuorosta; teki sitten kotona jotain tai ei (kaikki ei selvästi tehneet, tosin vaatimuksetkin oli silloin pienemmät). Toisaalta jos sulla on tunti suunnitteluaikaa keskellä päivää niin harvoin siinäkään nyt ihmeitä saa aikaan että eipä tässä tartte kummankaan osaa kadehtia; yhtä p*skaa olit sitten ope tai hoitaja.

Ja äitinä minua ärsyttää että aamulla ekana ollaan päikyssä kännykkä ojossa kun vien lapsia (päikky sun muut tekniset systeemit jotka vie vaan hoitajien aikaa eikä ne koskaan toimi, sen sijaan että merkattaisiin vaan paperille joka ei vienyt huomiota lapsilta juuri yhtään). Ja aina kun menee hakemaan niin toinen opeista istuu koneella, kun kaks muuta juoksee hulluna ympäriinsä 21 lapsen perässä. Niin, mikä olikaan tärkeää?

Vierailija
148/156 |
01.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta vanhemmat ja heidän työpaikkansa eivät ole niitä tahoja, joiden kanssa lastentarhanopettajat käyvät palkkaneuvottelujaan. Tässä juuri on se syy, miksi lakkoase ei toimi.

Kun kaikki työt seisoo koko kunnassa sen yhden asian takia niin eiköhän se ole hyvinkin tehokas lakkoase.

Missä mahdat olla töissä, kun kuvittelet kaiken seisahtuvan päiväkotien lakkoon?

Ensinnäkin: valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä ei ole päiväkoti-ikäisten vanhempia. Ja toisekseen: päiväkotiä-ikäisten vanhemmat ovat tottuneet laatimaan erilaisia järjestelyjä esimerkiksi lasten äkillisen sairastumisen varalle.

Eli kyllähän päiväkotien lakko tekisi monesta ihmisestä kiireisen, väsyneen ja vihaisen. Ikävä kyllä suurelta osin niistä vääristä ihmisistä, eli ei työnantajaliiton edustajista, kuntapäättäjistä tai kansanedustajista.

En minä vaivautuisi mitään erityisjärjestelyjä tekemään vaan kuten vaikka bussilakon kohdalla ilmoitan työnantajalle etten pääse tulemaan. Työnantaja sen järjestelyn maksaa ja hoitaa jos haluaa ihmiset töihin.

Jos sinut kloonattaisiin jokaisen suomalaisen työntekijän paikalle, tämä maa pysähtyisi sillä sekunnilla. Mutta usko tai älä, aika moni meistä keksii keinot. Esimerkiksi ottaa taksin sen sijaan että jäisi kotiin itkemään.

En näe mitään syytä miksi maksaisin sata euroa päivässä työmatkoista. Ei hätää, en minä sitä asiaa itke kotona.

Mulle tulee mieleen ihan sellainen syy, että saadaan hommat hoidettua, ja muutkin pääsevät hoitamaan omat hommansa. Mutta uskon kyllä, ettei sulle sellainen vaihtoehto tule mieleen.

Upeaa muiden hyväksi uhrautumista sinulla. Kai olet jo päiväkodissa töissä jotta se homma jatkaisi rullaamista?

Ehkä parempi, että teen niitä hommia, joihin minut on yhteisillä varoilla koulutettu. Enkä uhraudu: suorastaan tykkään työstäni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/156 |
01.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos ja kumarrus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos ja kumarrus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tanttatäti kirjoitti:

Tulikin juuri sopivasti tämmöinen sähköposti... Työnilon ja jaksamisen toivotuksillahan sitä porskuttaa hyvinkin pitkälle ja unohtaa uupumuksen ja ammatillisen riittämättömyyden tunteen ylisuuressa, tuentarpeisia lapsia pullistelevassa ryhmässä.

OAJ — 1.9.2018

PUHEENJOHTAJAN KIRJE

Hyvä OAJ:n ja LTOL:n jäsen,

varhaiskasvatuksen opettaja!

Syyskuun 1. päivä 2018 on historiallisen merkityksellinen kahdesta syystä: uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan ja samaan aikaan juhlistamme suomalaisen lastentarhatyön 130:tä vuotta. Uuden lain mukaan ammattinimikkeet ovat nyt varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja tai päiväkodin johtaja. Onnittelut uusien nimikkeiden vuoksi!

Lämmin kiitos jokaiselle, joka on ollut vaikuttamassa lainsäädännön uudistamiseen.

Varhaiskasvatuslain sisältö on suurelta osin Opetusalan Ammattijärjestön ja Lastentarhanopettajaliiton pitkäaikaisten tavoitteiden mukainen. Laki korostaa entistä vahvemmin lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatusta järjestettäessä. Myös kiusaamisen ehkäisy on ensimmäistä kertaa kirjattu lakiin.

Uusi laki selkiyttää varhaiskasvatuksen tehtäväkuvia ja vastuita sekä henkilöstön nimikkeitä. Laissa on nyt varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan nimikkeet. Ensimmäiset varhaiskasvatuksen sosionomit valmistuvat vuoden 2023 jälkeen.

Lain tullessa voimaan nykyisten opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai jotka on hyväksytty opiskelemaan alaa. OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien nykyisten ja tulevien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Nyt on tehtävä työtä sen puolesta, että uudet nimikkeet otetaan käyttöön sekä kunnissa että yksityisellä sektorilla mahdollisimman pian. Kunnat voivat reagoida muutokseen jo hyvissä ajoin ennen siirtymäkauden päättymistä. Kun vakinainen tehtävä avautuu tai määräaikainen tehtävä päättyy, uusi toimi kannattaa perustaa uuden henkilöstörakenteen mukaisesti.

Uusi laki lisää varhaiskasvatuksen opettajien määrää päiväkodeissa merkittävästi. Päiväkotien henkilöstörakenne muuttuu siten, että tulevaisuudessa päiväkotien henkilöstöstä 2/3 on korkeakoulutettuja. Näistä vähintään puolella pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Tähän henkilöstörakenteen muutokseen on varattu siirtymäaikaa vuoteen 2030 saakka. Varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuden varmistamiseksi yliopistot ovat jo lisänneet aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen kandidaatin ja maisterin tutkintojen koulutusohjelmaan.

Kun tehtäväkuvat selkiytyvät, erilaisen koulutuksen tuottama osaaminen kohdentuu tarkoituksenmukaisella tavalla lain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisesti.

Työ varhaiskasvatuslain kehittämiseksi jatkuu. Tarkennuksia ja selkiyttämistä kaipaavat muun muassa pedagogisen varhaiskasvatuksen määritelmä, lapsiryhmien koko ja henkilöstön ja opettajien määrän mitoitus sekä lapsen tukeminen. Päätöksiä tarvitaan lapsen subjektiivisesta oikeudesta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ja täsmennyksiä esimerkiksi vuorohoidon järjestämiseen.

OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Jaksamista tärkeään työhönne ja työniloa uuden lain myötä!

Olli Luukkainen Anitta Pakanen

OAJ:n puheenjohtaja LTOL puheenjohtaja,

OAJ:n kolmas varapuheenjohtaja

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ

PL 20, KELLOSILTA 7

00521 HELSINKI

OAJ@OAJ.FI WWW.OAJ.FI

FACEBOOK TWITTER

Niin siis sillä että kirjoitetaan uusi laki ilmestyy yhtäkkiä uusia halukkaita tekemään sen työn mitä nyt ei haluta tehdä? :D

Ja juu älkää vaan vakinaistako niitä joita nyt pidetään sijaisuuspätkillä töissä. Kyllä niitä uusia ihan varmana ilmaantuu kun laki niin sanoo.

Jumalattoman osuvia havaintoja, olet niiiiiiin oikeassa! Pitäisiköhän sinun käydä vähän selventämässä Ollille ja Anittalle realiteetteja?

Luulen että minulle kettuillaan itsestäänselvyyksien kirjoittamisesta.

No mutta luulen myös että Olli ja Anita elävät jossain omassa kuplassa tai sitten tieten tahtoen ummistavat silmänsä ongelmilta jotta saavat leikkiä nimikkeillä, onhan se paljon helpompaa kuin yrittää ratkaista niitä ongelmia.

Voi ei, en kettuile! Omissa kuplissaan nämä puheenjohtajat porskuttavat, uusimpana esimerkkina 2 tunnin lisäys opettajan suunnitteluaikaan (olen ope). 2 tuntia lisää aikaa pois lapsiryhmästä, kyllä se jo kertoo siitä kuinka kaukana ollaan kentän arjesta. Meidän talossa ainakin joka ikinen lto on kironnut tämän mahtavan ja suitsutetun "voiton" moneen kertaan.

Minä en edes ole alalla tai siellä päinkään mutta silti ymmärrän miten kaukana todellisesta päikyn arjesta nuo puheenjohtajat sun muut tuossa valheellisessa onnenkuplassaan ovat. Alkaa tuntua tavalliselta alan alasajolta.

(Toki siis tunnen ihmisiä jotka ovat/ovat olleet alalla ja omakin lapsi on päiväkodissa jossa juttelen henkilökunnan kanssa mutta niin luulisi noidenkin juttelevat muidenkin kuin toistensa kanssa kun päätöksiä tekevät)

Vierailija
150/156 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ikääntyneet työttömät voisivat hoitaa lapsia, joko omassa kodissaan tai hoitolasten kodeissa.

Hallituksen mielestä tähän hommaan tarvitsee korkeakoulutuksen ja sinun mukaasi kuka tahansa kelpaa.

Veisitkö itse lapsesi hoitoon jollekin 50 vuotiaalla Armi-Kyllikille jonka lastenhoito kokemus rajoittuu serkun lapsen vaipanvaihtoon vuonna 95?

Kuule. Yli 50-vuotiaat kuten minä, todella hoidamme työksemme lapsia. Mistä sait päähäsi, että se ei olisi sopiva ikä hoitaa lapsia?? Tästä työstä jäädään ihan eläkkeellekin, sekä ltot että lht. 

Todellisena ongelmana pidän juuri tuota, että vaaditaan yliopistokoulutusta näinkin käytännönläheiseen työhön (lto), ja vielä niin, että pitäisi olla 2 opettajaa ja vain 1 hoitaja ryhmässä. Opettajalla on suunnitteluaikaa 5 tuntia viikossa, kaksi opettajaa on siis poissa ryhmästä suunnittelujen takia yhteensä 10 tuntia viikossa! Lastenhoitajalla ei mitään suunniteluaikoja ole, vaikka hänkin vetää aamu- tai päiväpiirejä, sekä ohjaa pienryhmiä. Ryhmien kokoa on kasvatettu. toisin sanoen, lastenhoitaja viettää opettajia enemmän aikaa ryhmässä, saa pienempää palkkaa eikä tee enää vasuja. 

Ongelmallista on myös se, ettei päteviä opettajia löydy, vaan usein toinen lastenhoitaja nostetaan opettajaksi, mikä ei ole omiaan pitämään tiimin henkeä hyvänä. (Aiemmin ollut 1 opettaja ja 2 hoitajaa)

¨

Luetun ymmärtäminen?

Tässä oli kyse kokemuksen puutteesta ja siitä ettei kuka tahansa iäkäs työtön sovi lastenhoitajaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/156 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakennuksille pääsee apupojaksi ilman päivänkään koulutusta kirjoitti:

Mää en ymmärrä miksi kunnat pyörittää tuota päivän sijaissysteemiä jossa työntekijöille aamulla ilmoitetaan mihin pitää mennä vai ollaanko tänään työttömiä. Tekisivät pidempiä oppisopimuksia lasten hoitajille koulutuspäivineen. Sillä saisi työntekijän sitoutumaan pidemmäksi aikaa, jopa vuodeksi tai pariksi ja ohessa henkilö oppisi ammatin.

Turha itkeä ettei sijaisia saa, koulutettu henkilöstö menee mieluummin vakihommiin kuin odottaa päivän keikkoja. Miksi oletetaan, että työntekijät haluavat roikkua löyhässä hirressä, ilman varmuutta tulevasta?

Kunnon varahenkilöstö vakituisiin työsuhteisiin, niin jo helpottaa tilanne.

Vierailija
152/156 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onkohan tarkoitus yksityistää hoiva ja hoitoala, kun sitä näköjään ajetaan alas? Vai pedataanko paikkoja halpa työvoimalle, koska ammatti henkilöitä "ei saada" alalle enää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/156 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Rakennuksille pääsee apupojaksi ilman päivänkään koulutusta kirjoitti:

Mää en ymmärrä miksi kunnat pyörittää tuota päivän sijaissysteemiä jossa työntekijöille aamulla ilmoitetaan mihin pitää mennä vai ollaanko tänään työttömiä. Tekisivät pidempiä oppisopimuksia lasten hoitajille koulutuspäivineen. Sillä saisi työntekijän sitoutumaan pidemmäksi aikaa, jopa vuodeksi tai pariksi ja ohessa henkilö oppisi ammatin.

Turha itkeä ettei sijaisia saa, koulutettu henkilöstö menee mieluummin vakihommiin kuin odottaa päivän keikkoja. Miksi oletetaan, että työntekijät haluavat roikkua löyhässä hirressä, ilman varmuutta tulevasta?

Kunnon varahenkilöstö vakituisiin työsuhteisiin, niin jo helpottaa tilanne.

Varahenkilöstö olisi kyllä oikea ratkaisu.

Vierailija
154/156 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ikääntyneet työttömät voisivat hoitaa lapsia, joko omassa kodissaan tai hoitolasten kodeissa.

Hallituksen mielestä tähän hommaan tarvitsee korkeakoulutuksen ja sinun mukaasi kuka tahansa kelpaa.

Veisitkö itse lapsesi hoitoon jollekin 50 vuotiaalla Armi-Kyllikille jonka lastenhoito kokemus rajoittuu serkun lapsen vaipanvaihtoon vuonna 95?

Kuule. Yli 50-vuotiaat kuten minä, todella hoidamme työksemme lapsia. Mistä sait päähäsi, että se ei olisi sopiva ikä hoitaa lapsia?? Tästä työstä jäädään ihan eläkkeellekin, sekä ltot että lht. 

Todellisena ongelmana pidän juuri tuota, että vaaditaan yliopistokoulutusta näinkin käytännönläheiseen työhön (lto), ja vielä niin, että pitäisi olla 2 opettajaa ja vain 1 hoitaja ryhmässä. Opettajalla on suunnitteluaikaa 5 tuntia viikossa, kaksi opettajaa on siis poissa ryhmästä suunnittelujen takia yhteensä 10 tuntia viikossa! Lastenhoitajalla ei mitään suunniteluaikoja ole, vaikka hänkin vetää aamu- tai päiväpiirejä, sekä ohjaa pienryhmiä. Ryhmien kokoa on kasvatettu. toisin sanoen, lastenhoitaja viettää opettajia enemmän aikaa ryhmässä, saa pienempää palkkaa eikä tee enää vasuja. 

Ongelmallista on myös se, ettei päteviä opettajia löydy, vaan usein toinen lastenhoitaja nostetaan opettajaksi, mikä ei ole omiaan pitämään tiimin henkeä hyvänä. (Aiemmin ollut 1 opettaja ja 2 hoitajaa)

¨

Luetun ymmärtäminen?

Tässä oli kyse kokemuksen puutteesta ja siitä ettei kuka tahansa iäkäs työtön sovi lastenhoitajaksi.

Käytit esimerkkinä yli 50-vuotiasta pejoratiivisessa merkityksessä ja halventavassa asiayhteydessä. Epäilen että vastaaja osasi kyllä lukea tekstisi, mutta suivaantui tuosta ikärasismista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/156 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päätä pakottaa järki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta ei pysty ylläpitämään tällaista lastenhoitoa kun jompikumpi vanhemmista (tai molemmat) on kotona ja lapsi/lapset hoidossa. Monilla hoitopäätös, jotta lapset saisi edes jotain virikettä ja ruokaa. Vanhempia ei lastenhoito kiinnosta tai "on niin rankkaa" esim uuden vauvan kanssa. Ja tää porukka jatkaa lisääntymistään.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on oikea suunta. Tuentarpeiset lapset ovat oikeutettuja varhaiskasvatukseen mutta muutoin pärjää hyvin kotona ja kerhoissa yms.käymällä. Samat sanat myös viisivuotiaiden maksutomasta varhaiskasvatuksesta. Miten yhteiskunnalla voi olla vara tarjota tällaisia maksuttomia palveluita, samalla kun päiväkodit tekevät persnettoa ja siitä johtuen lapsiryhmät kasvaa...

Sepä se. Kuinkahan monessa muussa maassa voi kotona ollessaan laittaa lapsensa päivähoitoon, maksaen siitä vain pienen nimellishinnan?

Rajaus oli hyvä alku, seuraava voisi olla subjektiivisen päivähoito-oikeuden poisto, eli jatkossa paikka vain jos vanhemmat ovat molemmat töissä/opiskelevat. Tuentarpeiset lapset sitten eritysluvalla.

Vierailija
156/156 |
06.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oulussa otettiin käyttöön ilmainen varhaiskasvatus 5vuotiaille suit sait. Tämähän siis tapahtui niin, että jo entisestään ylisuurin ryhmiin laitetettiin vain lisää näitä lapsia. Eli hlökuntaa ei lisätty ryhmiin vaan lapsia vain lisää ryhmään klo8-12 välille. Ei tarvi kummoinen einstein olla että ymmärtää että tämä huonontaa entisestään "laadukasta" varhaiskasvatusta. Maksavien asiakkaiden saaman palvelun taso tietenkin laskee entisestään, mikä on mielestäni todella väärin. Ja Sanni Grahn-Laasosen mielestä tämä maksuttomuus on mahtava idea! Kuten myös lastentarhanopettajaliiton... Tämäpä kertonee kuinka kujalla nämä päättäjät ovat. Ja kuinka lapasia ltot ja lht ovat kun eivät nosta tästä metakkaa ja vaadi lisää resursseja, eihän lapsia voi noin vain lisätä ryhmään. No, minäkinhän ltona tyydyn vain purnaamaan vauva-palstalla! Voimia ja jaksamista kaikille alan ihmisille, joskus en tiedä itkeäkö vai nauraa näille uusimmille "tuulille" joissa ei ole järjen häivääkään. Ihan jänskättää että mitäköhän sitä seuraavaksi keksivät...