Päivähoitoala kriisiytyy kriisiytymistään

Kyllä s*atana on ilo olla yhteiskunnan sylkykuppi ja heittopussi, Suomen vähiten arvostettu ammatti eli lähihoitaja. Sentään vanhuksia kelvataan hoitamaan(toistaiseksi).

Vierailija kirjoitti:

Kyllä s*atana on ilo olla yhteiskunnan sylkykuppi ja heittopussi, Suomen vähiten arvostettu ammatti eli lähihoitaja. Sentään vanhuksia kelvataan hoitamaan(toistaiseksi).

Totta.

Toivottavasti tulee niin tiukka talvi että päiväkoteja joudutaan sulkemaan. Aletaanko sairaslomatalkoisiin. Jokainen vuorollaan aina sen kolme päivää. Ja taas uudestaan.

Tanttatäti kirjoitti:

Tulikin juuri sopivasti tämmöinen sähköposti... Työnilon ja jaksamisen toivotuksillahan sitä porskuttaa hyvinkin pitkälle ja unohtaa uupumuksen ja ammatillisen riittämättömyyden tunteen ylisuuressa, tuentarpeisia lapsia pullistelevassa ryhmässä.

OAJ — 1.9.2018

PUHEENJOHTAJAN KIRJE

Hyvä OAJ:n ja LTOL:n jäsen,

varhaiskasvatuksen opettaja!

Syyskuun 1. päivä 2018 on historiallisen merkityksellinen kahdesta syystä: uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan ja samaan aikaan juhlistamme suomalaisen lastentarhatyön 130:tä vuotta. Uuden lain mukaan ammattinimikkeet ovat nyt varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja tai päiväkodin johtaja. Onnittelut uusien nimikkeiden vuoksi!

Lämmin kiitos jokaiselle, joka on ollut vaikuttamassa lainsäädännön uudistamiseen.

Varhaiskasvatuslain sisältö on suurelta osin Opetusalan Ammattijärjestön ja Lastentarhanopettajaliiton pitkäaikaisten tavoitteiden mukainen. Laki korostaa entistä vahvemmin lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatusta järjestettäessä. Myös kiusaamisen ehkäisy on ensimmäistä kertaa kirjattu lakiin.

Uusi laki selkiyttää varhaiskasvatuksen tehtäväkuvia ja vastuita sekä henkilöstön nimikkeitä. Laissa on nyt varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan nimikkeet. Ensimmäiset varhaiskasvatuksen sosionomit valmistuvat vuoden 2023 jälkeen.

Lain tullessa voimaan nykyisten opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai jotka on hyväksytty opiskelemaan alaa. OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien nykyisten ja tulevien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Nyt on tehtävä työtä sen puolesta, että uudet nimikkeet otetaan käyttöön sekä kunnissa että yksityisellä sektorilla mahdollisimman pian. Kunnat voivat reagoida muutokseen jo hyvissä ajoin ennen siirtymäkauden päättymistä. Kun vakinainen tehtävä avautuu tai määräaikainen tehtävä päättyy, uusi toimi kannattaa perustaa uuden henkilöstörakenteen mukaisesti.

Uusi laki lisää varhaiskasvatuksen opettajien määrää päiväkodeissa merkittävästi. Päiväkotien henkilöstörakenne muuttuu siten, että tulevaisuudessa päiväkotien henkilöstöstä 2/3 on korkeakoulutettuja. Näistä vähintään puolella pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Tähän henkilöstörakenteen muutokseen on varattu siirtymäaikaa vuoteen 2030 saakka. Varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuden varmistamiseksi yliopistot ovat jo lisänneet aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen kandidaatin ja maisterin tutkintojen koulutusohjelmaan.

Kun tehtäväkuvat selkiytyvät, erilaisen koulutuksen tuottama osaaminen kohdentuu tarkoituksenmukaisella tavalla lain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisesti.

Työ varhaiskasvatuslain kehittämiseksi jatkuu. Tarkennuksia ja selkiyttämistä kaipaavat muun muassa pedagogisen varhaiskasvatuksen määritelmä, lapsiryhmien koko ja henkilöstön ja opettajien määrän mitoitus sekä lapsen tukeminen. Päätöksiä tarvitaan lapsen subjektiivisesta oikeudesta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ja täsmennyksiä esimerkiksi vuorohoidon järjestämiseen.

OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Jaksamista tärkeään työhönne ja työniloa uuden lain myötä!

Olli Luukkainen Anitta Pakanen

OAJ:n puheenjohtaja LTOL puheenjohtaja,

OAJ:n kolmas varapuheenjohtaja

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ

PL 20, KELLOSILTA 7

00521 HELSINKI

OAJ@OAJ.FI WWW.OAJ.FI

FACEBOOK TWITTER

Tuolla aikaisemmin joku mainitsikin että lastentarhanopettajaliitto keskittyy viisaudessaan titteleillä näpertelyyn ja näinhän tämä totta tosiaan onkin!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä s*atana on ilo olla yhteiskunnan sylkykuppi ja heittopussi, Suomen vähiten arvostettu ammatti eli lähihoitaja. Sentään vanhuksia kelvataan hoitamaan(toistaiseksi).

Teillä on vähän sellainen maine, että nainen hakee lähihoitajaksi kun ei todistus yhtikäs muuhun riitä. Vähän kuin miehillä varastomiehen tai raksa-apumiehen homma. Se arvostuksen puute tulee sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Tanttatäti kirjoitti:

Tulikin juuri sopivasti tämmöinen sähköposti... Työnilon ja jaksamisen toivotuksillahan sitä porskuttaa hyvinkin pitkälle ja unohtaa uupumuksen ja ammatillisen riittämättömyyden tunteen ylisuuressa, tuentarpeisia lapsia pullistelevassa ryhmässä.

OAJ — 1.9.2018

PUHEENJOHTAJAN KIRJE

Hyvä OAJ:n ja LTOL:n jäsen,

varhaiskasvatuksen opettaja!

Syyskuun 1. päivä 2018 on historiallisen merkityksellinen kahdesta syystä: uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan ja samaan aikaan juhlistamme suomalaisen lastentarhatyön 130:tä vuotta. Uuden lain mukaan ammattinimikkeet ovat nyt varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja tai päiväkodin johtaja. Onnittelut uusien nimikkeiden vuoksi!

Lämmin kiitos jokaiselle, joka on ollut vaikuttamassa lainsäädännön uudistamiseen.

Varhaiskasvatuslain sisältö on suurelta osin Opetusalan Ammattijärjestön ja Lastentarhanopettajaliiton pitkäaikaisten tavoitteiden mukainen. Laki korostaa entistä vahvemmin lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatusta järjestettäessä. Myös kiusaamisen ehkäisy on ensimmäistä kertaa kirjattu lakiin.

Uusi laki selkiyttää varhaiskasvatuksen tehtäväkuvia ja vastuita sekä henkilöstön nimikkeitä. Laissa on nyt varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan nimikkeet. Ensimmäiset varhaiskasvatuksen sosionomit valmistuvat vuoden 2023 jälkeen.

Lain tullessa voimaan nykyisten opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai jotka on hyväksytty opiskelemaan alaa. OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien nykyisten ja tulevien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Nyt on tehtävä työtä sen puolesta, että uudet nimikkeet otetaan käyttöön sekä kunnissa että yksityisellä sektorilla mahdollisimman pian. Kunnat voivat reagoida muutokseen jo hyvissä ajoin ennen siirtymäkauden päättymistä. Kun vakinainen tehtävä avautuu tai määräaikainen tehtävä päättyy, uusi toimi kannattaa perustaa uuden henkilöstörakenteen mukaisesti.

Uusi laki lisää varhaiskasvatuksen opettajien määrää päiväkodeissa merkittävästi. Päiväkotien henkilöstörakenne muuttuu siten, että tulevaisuudessa päiväkotien henkilöstöstä 2/3 on korkeakoulutettuja. Näistä vähintään puolella pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Tähän henkilöstörakenteen muutokseen on varattu siirtymäaikaa vuoteen 2030 saakka. Varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuden varmistamiseksi yliopistot ovat jo lisänneet aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen kandidaatin ja maisterin tutkintojen koulutusohjelmaan.

Kun tehtäväkuvat selkiytyvät, erilaisen koulutuksen tuottama osaaminen kohdentuu tarkoituksenmukaisella tavalla lain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisesti.

Työ varhaiskasvatuslain kehittämiseksi jatkuu. Tarkennuksia ja selkiyttämistä kaipaavat muun muassa pedagogisen varhaiskasvatuksen määritelmä, lapsiryhmien koko ja henkilöstön ja opettajien määrän mitoitus sekä lapsen tukeminen. Päätöksiä tarvitaan lapsen subjektiivisesta oikeudesta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ja täsmennyksiä esimerkiksi vuorohoidon järjestämiseen.

OAJ ja LTOL hoitavat kaikkien varhaiskasvatuksen opettajien edunvalvontaa tutkinnosta riippumatta.

Jaksamista tärkeään työhönne ja työniloa uuden lain myötä!

Olli Luukkainen Anitta Pakanen

OAJ:n puheenjohtaja LTOL puheenjohtaja,

OAJ:n kolmas varapuheenjohtaja

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ

PL 20, KELLOSILTA 7

00521 HELSINKI

OAJ@OAJ.FI WWW.OAJ.FI

FACEBOOK TWITTER

Niin siis sillä että kirjoitetaan uusi laki ilmestyy yhtäkkiä uusia halukkaita tekemään sen työn mitä nyt ei haluta tehdä? :D

Ja juu älkää vaan vakinaistako niitä joita nyt pidetään sijaisuuspätkillä töissä. Kyllä niitä uusia ihan varmana ilmaantuu kun laki niin sanoo.

Jumalattoman osuvia havaintoja, olet niiiiiiin oikeassa! Pitäisiköhän sinun käydä vähän selventämässä Ollille ja Anittalle realiteetteja?

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tulee niin tiukka talvi että päiväkoteja joudutaan sulkemaan. Aletaanko sairaslomatalkoisiin. Jokainen vuorollaan aina sen kolme päivää. Ja taas uudestaan.

Vaan eläpä hättäile, meilä Oulusa saapi olla kokonaista seittemän päivää omalla ilimotuksella sairaana, joten aletaan kunnolla talakoisiin! Kertaheitolla ei tuo seittemän päivää irtua, pittää johtajalle ilimottautua parin päivän vällein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä s*atana on ilo olla yhteiskunnan sylkykuppi ja heittopussi, Suomen vähiten arvostettu ammatti eli lähihoitaja. Sentään vanhuksia kelvataan hoitamaan(toistaiseksi).

Teillä on vähän sellainen maine, että nainen hakee lähihoitajaksi kun ei todistus yhtikäs muuhun riitä. Vähän kuin miehillä varastomiehen tai raksa-apumiehen homma. Se arvostuksen puute tulee sieltä.

Mitä sitten? Ei se työn arvoa vähennä. Tällä alalla ei tosiaan lukupää ole tärkein, mutta ihmisen hoitaminen vaatii kasan muita vahvuuksia.

Kummasti ne omat vanhukset ja lapset jne uskalletaan tyhmien lähihoitajien hoidettavaksi kuitenkin kärrätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta vanhemmat ja heidän työpaikkansa eivät ole niitä tahoja, joiden kanssa lastentarhanopettajat käyvät palkkaneuvottelujaan. Tässä juuri on se syy, miksi lakkoase ei toimi.

Kun kaikki työt seisoo koko kunnassa sen yhden asian takia niin eiköhän se ole hyvinkin tehokas lakkoase.

Missä mahdat olla töissä, kun kuvittelet kaiken seisahtuvan päiväkotien lakkoon?

Ensinnäkin: valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä ei ole päiväkoti-ikäisten vanhempia. Ja toisekseen: päiväkotiä-ikäisten vanhemmat ovat tottuneet laatimaan erilaisia järjestelyjä esimerkiksi lasten äkillisen sairastumisen varalle.

Eli kyllähän päiväkotien lakko tekisi monesta ihmisestä kiireisen, väsyneen ja vihaisen. Ikävä kyllä suurelta osin niistä vääristä ihmisistä, eli ei työnantajaliiton edustajista, kuntapäättäjistä tai kansanedustajista.

En minä vaivautuisi mitään erityisjärjestelyjä tekemään vaan kuten vaikka bussilakon kohdalla ilmoitan työnantajalle etten pääse tulemaan. Työnantaja sen järjestelyn maksaa ja hoitaa jos haluaa ihmiset töihin.

Jos sinut kloonattaisiin jokaisen suomalaisen työntekijän paikalle, tämä maa pysähtyisi sillä sekunnilla. Mutta usko tai älä, aika moni meistä keksii keinot. Esimerkiksi ottaa taksin sen sijaan että jäisi kotiin itkemään.

Rössypottu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tulee niin tiukka talvi että päiväkoteja joudutaan sulkemaan. Aletaanko sairaslomatalkoisiin. Jokainen vuorollaan aina sen kolme päivää. Ja taas uudestaan.

Vaan eläpä hättäile, meilä Oulusa saapi olla kokonaista seittemän päivää omalla ilimotuksella sairaana, joten aletaan kunnolla talakoisiin! Kertaheitolla ei tuo seittemän päivää irtua, pittää johtajalle ilimottautua parin päivän vällein.

Tässä on yksi syy, miksi hallitus ajaa sote-uudistusta kuin käärmettä pyssyyn. Jostakin syystä yksityisellä puolella "talakoot" ovat toisenlaisia.

Olen itse julkisten palveluiden suuri kannattaja, mutta välillä tätä palstaa lukiessa tulee sellainen olo, että aika kallis kansanhuvi tuo saikutus.

Minusta ikääntyneet työttömät voisivat hoitaa lapsia, joko omassa kodissaan tai hoitolasten kodeissa.

Vierailija kirjoitti:

Rössypottu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tulee niin tiukka talvi että päiväkoteja joudutaan sulkemaan. Aletaanko sairaslomatalkoisiin. Jokainen vuorollaan aina sen kolme päivää. Ja taas uudestaan.

Vaan eläpä hättäile, meilä Oulusa saapi olla kokonaista seittemän päivää omalla ilimotuksella sairaana, joten aletaan kunnolla talakoisiin! Kertaheitolla ei tuo seittemän päivää irtua, pittää johtajalle ilimottautua parin päivän vällein.

Tässä on yksi syy, miksi hallitus ajaa sote-uudistusta kuin käärmettä pyssyyn. Jostakin syystä yksityisellä puolella "talakoot" ovat toisenlaisia.

Olen itse julkisten palveluiden suuri kannattaja, mutta välillä tätä palstaa lukiessa tulee sellainen olo, että aika kallis kansanhuvi tuo saikutus.

Omassa työpaikassani kunnallisessa päiväkodissa töihin raahaudutaan pää kainalossa vaikka ei todellakaan olla työkuntoisia.

Ohessa aiheesta lisää:

Paperiteollisuudessa oikeus pitää sairauslomaa korkeintaan kolme päivää ilman lääkärintodistusta vähensi sairauspoissaoloja.

LYHYT SAIRAUSLOMA OMALLA ILMOITUKSELLA VÄHENTÄÄ POISSAOLOJA

KANSAN UUTISET19.10.2015 10.01

KOTIMAA

Luottamus onkin parempi kuin kontrolli.

Työntekijän mahdollisuus jäädä lyhyelle sairauslomalle oman ilmoituksen perusteella vähentää sairauspoissaoloja, kertoo SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen.

– Monilla työpaikoilla on huomattu, että lääkäri saattaa kirjoittaa saman tien vaikkapa flunssaan kolmen päivän sairausloman. Siirtyminen työntekijän oma ilmoitus -käytäntöön lyhentää näitä poissaoloja.

Esimerkiksi paperiteollisuudessa työntekijät ovat vuodesta 2008 lähtien voineet pitää sairauslomaa korkeintaan kolme päivää ilman lääkärintodistusta. Tutkimukset osoittavat alan sairauspoissaolojen laskeneen sen jälkeen huomattavasti.

Hallitus muuttaa palkattomaksi

Hallitus vähentäisi sairauspoissaoloja muuttamalla ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi ja alentamalla sitä seuraavista sairauspäivistä maksettavaa palkkaa. Siekkinen ihmettelee hallituksen ehdotukseen sisäänkirjoitettua ajatusta, että ihmiset olisivat pois töistä ilman todellista syytä. Ongelma on päinvastoin se, että esimerkiksi SAK:laisista työntekijöistä yli 40 prosenttia kertoo työskennelleensä sairaana.

– Oma ilmoitus -käytäntö perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen ja siihen, että valtaenemmistö työntekijöistä toimii asiallisesti. Työpaikoilla aikaan saadut tulokset kertovat kiistattomasti, kumpaa tietä kannattaa edetä, pakon vai luottamuksen.

Lisäisi tuottavuutta

Sairauspoissalojen vähentäminen on yksi niistä asioista, joista Siekkisen mukaan voitaisiin työpaikoilla yhteisesti sopia. Sitä kautta saataisiin myös sisältöä hallituksen esittämään viiden prosentin tuottavuuskoriin, joka on jäänyt pakkolakien sekä työlainsäädännön ja työttömyysturvan heikennysesitysten varjoon.

– Sairauspoissaoloista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan noin 3,4 miljardia euroa vuodessa. Työoloja kehittämällä ja muilla työntekijöiden ja työnantajien yhteisillä työhyvinvointia parantavilla toimilla summaa voidaan merkittävästi pienentää.

Työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen puhui lauantaina SAK:n työympäristöseminaarissa Nurmijärven Kiljavan opistolla. Seminaariin osallistuu noin sata työpaikkojen työsuojeluvaltuutettua.

Rössypottu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rössypottu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tulee niin tiukka talvi että päiväkoteja joudutaan sulkemaan. Aletaanko sairaslomatalkoisiin. Jokainen vuorollaan aina sen kolme päivää. Ja taas uudestaan.

Vaan eläpä hättäile, meilä Oulusa saapi olla kokonaista seittemän päivää omalla ilimotuksella sairaana, joten aletaan kunnolla talakoisiin! Kertaheitolla ei tuo seittemän päivää irtua, pittää johtajalle ilimottautua parin päivän vällein.

Tässä on yksi syy, miksi hallitus ajaa sote-uudistusta kuin käärmettä pyssyyn. Jostakin syystä yksityisellä puolella "talakoot" ovat toisenlaisia.

Olen itse julkisten palveluiden suuri kannattaja, mutta välillä tätä palstaa lukiessa tulee sellainen olo, että aika kallis kansanhuvi tuo saikutus.

Omassa työpaikassani kunnallisessa päiväkodissa töihin raahaudutaan pää kainalossa vaikka ei todellakaan olla työkuntoisia.

Ohessa aiheesta lisää:

Paperiteollisuudessa oikeus pitää sairauslomaa korkeintaan kolme päivää ilman lääkärintodistusta vähensi sairauspoissaoloja.

LYHYT SAIRAUSLOMA OMALLA ILMOITUKSELLA VÄHENTÄÄ POISSAOLOJA

KANSAN UUTISET19.10.2015 10.01

KOTIMAA

Luottamus onkin parempi kuin kontrolli.

Työntekijän mahdollisuus jäädä lyhyelle sairauslomalle oman ilmoituksen perusteella vähentää sairauspoissaoloja, kertoo SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen.

– Monilla työpaikoilla on huomattu, että lääkäri saattaa kirjoittaa saman tien vaikkapa flunssaan kolmen päivän sairausloman. Siirtyminen työntekijän oma ilmoitus -käytäntöön lyhentää näitä poissaoloja.

Esimerkiksi paperiteollisuudessa työntekijät ovat vuodesta 2008 lähtien voineet pitää sairauslomaa korkeintaan kolme päivää ilman lääkärintodistusta. Tutkimukset osoittavat alan sairauspoissaolojen laskeneen sen jälkeen huomattavasti.

Hallitus muuttaa palkattomaksi

Hallitus vähentäisi sairauspoissaoloja muuttamalla ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi ja alentamalla sitä seuraavista sairauspäivistä maksettavaa palkkaa. Siekkinen ihmettelee hallituksen ehdotukseen sisäänkirjoitettua ajatusta, että ihmiset olisivat pois töistä ilman todellista syytä. Ongelma on päinvastoin se, että esimerkiksi SAK:laisista työntekijöistä yli 40 prosenttia kertoo työskennelleensä sairaana.

– Oma ilmoitus -käytäntö perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen ja siihen, että valtaenemmistö työntekijöistä toimii asiallisesti. Työpaikoilla aikaan saadut tulokset kertovat kiistattomasti, kumpaa tietä kannattaa edetä, pakon vai luottamuksen.

Lisäisi tuottavuutta

Sairauspoissalojen vähentäminen on yksi niistä asioista, joista Siekkisen mukaan voitaisiin työpaikoilla yhteisesti sopia. Sitä kautta saataisiin myös sisältöä hallituksen esittämään viiden prosentin tuottavuuskoriin, joka on jäänyt pakkolakien sekä työlainsäädännön ja työttömyysturvan heikennysesitysten varjoon.

– Sairauspoissaoloista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan noin 3,4 miljardia euroa vuodessa. Työoloja kehittämällä ja muilla työntekijöiden ja työnantajien yhteisillä työhyvinvointia parantavilla toimilla summaa voidaan merkittävästi pienentää.

Työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen puhui lauantaina SAK:n työympäristöseminaarissa Nurmijärven Kiljavan opistolla. Seminaariin osallistuu noin sata työpaikkojen työsuojeluvaltuutettua.

Tuttua huttua. Meille yksityisellä sektorilla henkilöstöpäällikkö suorastaan kielsi menemästä työterveyteen, kun siellä kuulemma kirjoitetaan aina niin pitkiä sairaslomia. Ei sen pitäisi ihan noinkaan mennä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ikääntyneet työttömät voisivat hoitaa lapsia, joko omassa kodissaan tai hoitolasten kodeissa.

Hallituksen mielestä tähän hommaan tarvitsee korkeakoulutuksen ja sinun mukaasi kuka tahansa kelpaa.

Veisitkö itse lapsesi hoitoon jollekin 50 vuotiaalla Armi-Kyllikille jonka lastenhoito kokemus rajoittuu serkun lapsen vaipanvaihtoon vuonna 95?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta vanhemmat ja heidän työpaikkansa eivät ole niitä tahoja, joiden kanssa lastentarhanopettajat käyvät palkkaneuvottelujaan. Tässä juuri on se syy, miksi lakkoase ei toimi.

Kun kaikki työt seisoo koko kunnassa sen yhden asian takia niin eiköhän se ole hyvinkin tehokas lakkoase.

Missä mahdat olla töissä, kun kuvittelet kaiken seisahtuvan päiväkotien lakkoon?

Ensinnäkin: valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä ei ole päiväkoti-ikäisten vanhempia. Ja toisekseen: päiväkotiä-ikäisten vanhemmat ovat tottuneet laatimaan erilaisia järjestelyjä esimerkiksi lasten äkillisen sairastumisen varalle.

Eli kyllähän päiväkotien lakko tekisi monesta ihmisestä kiireisen, väsyneen ja vihaisen. Ikävä kyllä suurelta osin niistä vääristä ihmisistä, eli ei työnantajaliiton edustajista, kuntapäättäjistä tai kansanedustajista.

En minä vaivautuisi mitään erityisjärjestelyjä tekemään vaan kuten vaikka bussilakon kohdalla ilmoitan työnantajalle etten pääse tulemaan. Työnantaja sen järjestelyn maksaa ja hoitaa jos haluaa ihmiset töihin.

Jos sinut kloonattaisiin jokaisen suomalaisen työntekijän paikalle, tämä maa pysähtyisi sillä sekunnilla. Mutta usko tai älä, aika moni meistä keksii keinot. Esimerkiksi ottaa taksin sen sijaan että jäisi kotiin itkemään.

En näe mitään syytä miksi maksaisin sata euroa päivässä työmatkoista. Ei hätää, en minä sitä asiaa itke kotona.

Vierailija kirjoitti:

Rössypottu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rössypottu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tulee niin tiukka talvi että päiväkoteja joudutaan sulkemaan. Aletaanko sairaslomatalkoisiin. Jokainen vuorollaan aina sen kolme päivää. Ja taas uudestaan.

Vaan eläpä hättäile, meilä Oulusa saapi olla kokonaista seittemän päivää omalla ilimotuksella sairaana, joten aletaan kunnolla talakoisiin! Kertaheitolla ei tuo seittemän päivää irtua, pittää johtajalle ilimottautua parin päivän vällein.

Tässä on yksi syy, miksi hallitus ajaa sote-uudistusta kuin käärmettä pyssyyn. Jostakin syystä yksityisellä puolella "talakoot" ovat toisenlaisia.

Olen itse julkisten palveluiden suuri kannattaja, mutta välillä tätä palstaa lukiessa tulee sellainen olo, että aika kallis kansanhuvi tuo saikutus.

Omassa työpaikassani kunnallisessa päiväkodissa töihin raahaudutaan pää kainalossa vaikka ei todellakaan olla työkuntoisia.

Ohessa aiheesta lisää:

Paperiteollisuudessa oikeus pitää sairauslomaa korkeintaan kolme päivää ilman lääkärintodistusta vähensi sairauspoissaoloja.

LYHYT SAIRAUSLOMA OMALLA ILMOITUKSELLA VÄHENTÄÄ POISSAOLOJA

KANSAN UUTISET19.10.2015 10.01

KOTIMAA

Luottamus onkin parempi kuin kontrolli.

Työntekijän mahdollisuus jäädä lyhyelle sairauslomalle oman ilmoituksen perusteella vähentää sairauspoissaoloja, kertoo SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen.

– Monilla työpaikoilla on huomattu, että lääkäri saattaa kirjoittaa saman tien vaikkapa flunssaan kolmen päivän sairausloman. Siirtyminen työntekijän oma ilmoitus -käytäntöön lyhentää näitä poissaoloja.

Esimerkiksi paperiteollisuudessa työntekijät ovat vuodesta 2008 lähtien voineet pitää sairauslomaa korkeintaan kolme päivää ilman lääkärintodistusta. Tutkimukset osoittavat alan sairauspoissaolojen laskeneen sen jälkeen huomattavasti.

Hallitus muuttaa palkattomaksi

Hallitus vähentäisi sairauspoissaoloja muuttamalla ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi ja alentamalla sitä seuraavista sairauspäivistä maksettavaa palkkaa. Siekkinen ihmettelee hallituksen ehdotukseen sisäänkirjoitettua ajatusta, että ihmiset olisivat pois töistä ilman todellista syytä. Ongelma on päinvastoin se, että esimerkiksi SAK:laisista työntekijöistä yli 40 prosenttia kertoo työskennelleensä sairaana.

– Oma ilmoitus -käytäntö perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen ja siihen, että valtaenemmistö työntekijöistä toimii asiallisesti. Työpaikoilla aikaan saadut tulokset kertovat kiistattomasti, kumpaa tietä kannattaa edetä, pakon vai luottamuksen.

Lisäisi tuottavuutta

Sairauspoissalojen vähentäminen on yksi niistä asioista, joista Siekkisen mukaan voitaisiin työpaikoilla yhteisesti sopia. Sitä kautta saataisiin myös sisältöä hallituksen esittämään viiden prosentin tuottavuuskoriin, joka on jäänyt pakkolakien sekä työlainsäädännön ja työttömyysturvan heikennysesitysten varjoon.

– Sairauspoissaoloista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan noin 3,4 miljardia euroa vuodessa. Työoloja kehittämällä ja muilla työntekijöiden ja työnantajien yhteisillä työhyvinvointia parantavilla toimilla summaa voidaan merkittävästi pienentää.

Työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen puhui lauantaina SAK:n työympäristöseminaarissa Nurmijärven Kiljavan opistolla. Seminaariin osallistuu noin sata työpaikkojen työsuojeluvaltuutettua.

Tuttua huttua. Meille yksityisellä sektorilla henkilöstöpäällikkö suorastaan kielsi menemästä työterveyteen, kun siellä kuulemma kirjoitetaan aina niin pitkiä sairaslomia. Ei sen pitäisi ihan noinkaan mennä.

Eräässä yksityisessä isossa ketjussa saa palkallisia vapaapäiviä jos ei ole sairaslomalla, oliko se vaikka elo-joulukuusta 2 päivää ja tammi-heinäkuun sairastamattomuudesta palkittiin 3lla päivällä. Eikun niitä vapaapäiviä mahtoi saada jos oli vain muutaman päivän sairaana ko.aikaväleillä? En nyt tarkaan muista kun 2 vkon keikka ko.ketjuun riitti mulle 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ikääntyneet työttömät voisivat hoitaa lapsia, joko omassa kodissaan tai hoitolasten kodeissa.

Hallituksen mielestä tähän hommaan tarvitsee korkeakoulutuksen ja sinun mukaasi kuka tahansa kelpaa.

Veisitkö itse lapsesi hoitoon jollekin 50 vuotiaalla Armi-Kyllikille jonka lastenhoito kokemus rajoittuu serkun lapsen vaipanvaihtoon vuonna 95?

Kuule. Yli 50-vuotiaat kuten minä, todella hoidamme työksemme lapsia. Mistä sait päähäsi, että se ei olisi sopiva ikä hoitaa lapsia?? Tästä työstä jäädään ihan eläkkeellekin, sekä ltot että lht. 

Todellisena ongelmana pidän juuri tuota, että vaaditaan yliopistokoulutusta näinkin käytännönläheiseen työhön (lto), ja vielä niin, että pitäisi olla 2 opettajaa ja vain 1 hoitaja ryhmässä. Opettajalla on suunnitteluaikaa 5 tuntia viikossa, kaksi opettajaa on siis poissa ryhmästä suunnittelujen takia yhteensä 10 tuntia viikossa! Lastenhoitajalla ei mitään suunniteluaikoja ole, vaikka hänkin vetää aamu- tai päiväpiirejä, sekä ohjaa pienryhmiä. Ryhmien kokoa on kasvatettu. toisin sanoen, lastenhoitaja viettää opettajia enemmän aikaa ryhmässä, saa pienempää palkkaa eikä tee enää vasuja. 

Ongelmallista on myös se, ettei päteviä opettajia löydy, vaan usein toinen lastenhoitaja nostetaan opettajaksi, mikä ei ole omiaan pitämään tiimin henkeä hyvänä. (Aiemmin ollut 1 opettaja ja 2 hoitajaa)

¨

Vierailija kirjoitti:

No aika iso päiväkodeissa hoidettavien lasten vanhemmista ei tee mitään elantonsa eteen. Nostavat tukia ja hoidattavat lapsensa kunnalla.

Ai, mä en tunne yhtäkään sellaista. Kannattaa huolestua, jos tuollaisia mahtuu lähipiiriin useampi. Jos hengaat neljän tukia nostelevan köyhän kanssa, sinusta tulee ennen pitkää viides tukia nosteleva köyhä, jolla on taloudenhallinta hukassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta vanhemmat ja heidän työpaikkansa eivät ole niitä tahoja, joiden kanssa lastentarhanopettajat käyvät palkkaneuvottelujaan. Tässä juuri on se syy, miksi lakkoase ei toimi.

Kun kaikki työt seisoo koko kunnassa sen yhden asian takia niin eiköhän se ole hyvinkin tehokas lakkoase.

Missä mahdat olla töissä, kun kuvittelet kaiken seisahtuvan päiväkotien lakkoon?

Ensinnäkin: valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä ei ole päiväkoti-ikäisten vanhempia. Ja toisekseen: päiväkotiä-ikäisten vanhemmat ovat tottuneet laatimaan erilaisia järjestelyjä esimerkiksi lasten äkillisen sairastumisen varalle.

Eli kyllähän päiväkotien lakko tekisi monesta ihmisestä kiireisen, väsyneen ja vihaisen. Ikävä kyllä suurelta osin niistä vääristä ihmisistä, eli ei työnantajaliiton edustajista, kuntapäättäjistä tai kansanedustajista.

En minä vaivautuisi mitään erityisjärjestelyjä tekemään vaan kuten vaikka bussilakon kohdalla ilmoitan työnantajalle etten pääse tulemaan. Työnantaja sen järjestelyn maksaa ja hoitaa jos haluaa ihmiset töihin.

Jos sinut kloonattaisiin jokaisen suomalaisen työntekijän paikalle, tämä maa pysähtyisi sillä sekunnilla. Mutta usko tai älä, aika moni meistä keksii keinot. Esimerkiksi ottaa taksin sen sijaan että jäisi kotiin itkemään.

En näe mitään syytä miksi maksaisin sata euroa päivässä työmatkoista. Ei hätää, en minä sitä asiaa itke kotona.

Mulle tulee mieleen ihan sellainen syy, että saadaan hommat hoidettua, ja muutkin pääsevät hoitamaan omat hommansa. Mutta uskon kyllä, ettei sulle sellainen vaihtoehto tule mieleen.

Tämä yliholhoava yhteiskunta mahdollistaa sen, että kotona oleva äiti voi tuoda lapsensa päivähoitoon vaikka 10 tunniksi.

On sitä kaikenlaista tullut nähtyä, mm yksi äiti toi lapsikatraansa aamupuurolle päiväkotiin, odotti itse eteisessä, ja kun kysyttiin, että miksi hän siellä istuu, kertoi odottavansa aamiaisen päättymistä, jotta voi viedä lapset taas kotiin, kun ovat sairaita.. Eikä kyse ollut siitä, etteikö perheessä olisi ollut varaa ruokaan.