Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia, että kun saa vauvan niin lakkaa rakastamasta miestään?
31.08.2018 |
Huomasin, että minulle kävi näin. Vauva vei täysin sydämeni. Ja tuntuu, että miestä kohtaan tunnen enää ystävyyttä, jos sitäkään, en ainakaan rakkautta. Mies ei ole tehnyt mitään väärin eikä mitään riitojakaan ole, mutta jotenkin rakkauden tunteet miestä kohtaan kuolivat vauvan myötä. Onko normaalia? Palaako tunteet takaisin joskus?
Kommentit (57)
Se on kaikille eläinnaaraille täysin luontaista. Pientä jälkeläistä on suojattava uhkilta, joihin myös puoliso kuuluu. Mutta se menee myös ohi, kun lapsi kasvaa.
Rakkaus ei katoa, se on vain vähän aikaa katkolla. Se pitää molempien tiedostaa. Ei kannata tehdä mitään lopullisia ratkaisuja parisuhteelle pikkulapsiaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole normaalia. Rakkaus lapseen on ihan eri asia kuin rakkaus puolisoon. Kamala aloitus:(
Mieti jos saisit tietää, että miehesi kertoisi tuolla, että lakkasi rakastamasta sinua lapsen saannin jälkeen. Miettisit, että mikä törkeä sika.
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikille eläinnaaraille täysin luontaista. Pientä jälkeläistä on suojattava uhkilta, joihin myös puoliso kuuluu. Mutta se menee myös ohi, kun lapsi kasvaa.
Rakkaus ei katoa, se on vain vähän aikaa katkolla. Se pitää molempien tiedostaa. Ei kannata tehdä mitään lopullisia ratkaisuja parisuhteelle pikkulapsiaikana.
Mulla kävi päinvastoin, rakastin miestä vielä enemmän. Olenko siis epäluonnollinen?
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikille eläinnaaraille täysin luontaista. Pientä jälkeläistä on suojattava uhkilta, joihin myös puoliso kuuluu. Mutta se menee myös ohi, kun lapsi kasvaa.
Rakkaus ei katoa, se on vain vähän aikaa katkolla. Se pitää molempien tiedostaa. Ei kannata tehdä mitään lopullisia ratkaisuja parisuhteelle pikkulapsiaikana.
Puoliso eli vauvan isä = uhka?? Mitä vi**ua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa kamalasti sanottu ap.
Tottakai rakkaus vauvaan on iso tunne. Mutta kyllä sydämessä luulisi olevan tilaa molemmille. Toivottavasti miehesi ei saa tietää miten vähän häntä arvostat 😑
Tuli ihan sääli sun miestä.
Rakkaus ei todennäköisesti katoa, vaan muuttuu toisenlaiseksi. Vauva on täysin riippuvainen äidistään ja äiti haluaa suojella vaistomaisesti lastaan ja huolehtia tämän tarpeista. Miehen pitäisi ymmärtää tämä tilanne myös, hänen aikansa tulee kyllä. Fiksu mies tuntee tarvetta suojella laumaansa ja tämän huomatessaan nainen kiintyy mieheen entistä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä rakkaus lapseen on alussa niin voimakasta että se saa kaiken muun tuntumaan valjummalta? Itse en ole kokenut tuota noin voimakkaana kuin sinä, mutta kyllä lapsen saaminen on molemmilla kerroilla herättänyt todella vahvoja rakkauden tunteita. Tasoittui minulla ajan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Mieti jos saisit tietää, että miehesi kertoisi tuolla, että lakkasi rakastamasta sinua lapsen saannin jälkeen. Miettisit, että mikä törkeä sika.
Itse asiassa en aisti rakkautta hänen taholtaan, joten jos hän kertoisi että on lakannut rakastamasta minua, niin en yllättyisi.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On normaalia ja tunteet palaa taas normaaleiksi ajan kanssa. Esikoisen syntymän jälkeen mies tuntui jotenkin oudolta ja ärsyttävältä. Toisen lapsen syntymän jälkeen esikoinen tuntui taas jollain tavalla ärsyttävältä. Itsekin pohdin silloin noita tunteita kovasti, erityisesti toisen lapsen synnyttyä nuo tunteet esikoista kohtaan yllätti. Molemmissa tapauksissa tunteet palasi normaaleiksi jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Olipa kamalasti sanottu ap.
Tottakai rakkaus vauvaan on iso tunne. Mutta kyllä sydämessä luulisi olevan tilaa molemmille. Toivottavasti miehesi ei saa tietää miten vähän häntä arvostat 😑
Tuli ihan sääli sun miestä.
Kyllä minä miestäni arvostan. Puhuin rakkauden tunteen katoamisesta, en siitä että en arvostaisi häntä.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen vauva teillä on? Pienen vauvan hoitaminen vie valtavasti energiaa ja erityisen paljon silloin, kun kyseessä on ensimmäinen lapsi. Kun elämä on yhtä vauvaa vuorokaudet ympäri, niin ei siinä jaksa muuhun keskittyä. Kun on sisäistänyt ajatuksen, että tässä ollaan lapsiperhe, niin elämä helpottuu. Ainakin itse koen, että jokaiselle lapselle on oma määrä rakkautta ja miehelle omansa. Rakkaus ei ole yksi paketti, jota pitäisi jakaa vaan jokaiselle on siis omansa.
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikille eläinnaaraille täysin luontaista. Pientä jälkeläistä on suojattava uhkilta, joihin myös puoliso kuuluu. Mutta se menee myös ohi, kun lapsi kasvaa.
Rakkaus ei katoa, se on vain vähän aikaa katkolla. Se pitää molempien tiedostaa. Ei kannata tehdä mitään lopullisia ratkaisuja parisuhteelle pikkulapsiaikana.
Juuri vauvan saaneet ovat hysteerisiä hormonimyrskyjä, eihän sille mitään voi, mutta turha itseään on yrittää ylentää tuolla tavoin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieti jos saisit tietää, että miehesi kertoisi tuolla, että lakkasi rakastamasta sinua lapsen saannin jälkeen. Miettisit, että mikä törkeä sika.
No miehellä ei synntyksen hormonit vaikuta asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti jos saisit tietää, että miehesi kertoisi tuolla, että lakkasi rakastamasta sinua lapsen saannin jälkeen. Miettisit, että mikä törkeä sika.
No miehellä ei synntyksen hormonit vaikuta asiaan.
Ei, mutta kyllä silti naiset jatkavat miehensä rakastamista synnytyksen jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikille eläinnaaraille täysin luontaista. Pientä jälkeläistä on suojattava uhkilta, joihin myös puoliso kuuluu. Mutta se menee myös ohi, kun lapsi kasvaa.
Rakkaus ei katoa, se on vain vähän aikaa katkolla. Se pitää molempien tiedostaa. Ei kannata tehdä mitään lopullisia ratkaisuja parisuhteelle pikkulapsiaikana.
Puoliso eli vauvan isä = uhka?? Mitä vi**ua?
No sitä vi**ua mikä muussakin luonnossa vallitsee. Ei päästä karhuemo uroskarhua lähelle jos sillä on pentu, vaan ajaa raivokkaasti pois.
Muutaman hassun vuosituhannen kestänyt avioliittojärjestelmä ei ole vielä pyyhkinyt pois miljoonien vuosien evoluutiota. Järki voi sanoa yhtä, mutta hormonit toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikille eläinnaaraille täysin luontaista. Pientä jälkeläistä on suojattava uhkilta, joihin myös puoliso kuuluu. Mutta se menee myös ohi, kun lapsi kasvaa.
Rakkaus ei katoa, se on vain vähän aikaa katkolla. Se pitää molempien tiedostaa. Ei kannata tehdä mitään lopullisia ratkaisuja parisuhteelle pikkulapsiaikana.
Puoliso eli vauvan isä = uhka?? Mitä vi**ua?
No sitä vi**ua mikä muussakin luonnossa vallitsee. Ei päästä karhuemo uroskarhua lähelle jos sillä on pentu, vaan ajaa raivokkaasti pois.
Muutaman hassun vuosituhannen kestänyt avioliittojärjestelmä ei ole vielä pyyhkinyt pois miljoonien vuosien evoluutiota. Järki voi sanoa yhtä, mutta hormonit toista.
Miksei kaikki naiset sitten lakkaa rakastamista miestään vauva-aikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikille eläinnaaraille täysin luontaista. Pientä jälkeläistä on suojattava uhkilta, joihin myös puoliso kuuluu. Mutta se menee myös ohi, kun lapsi kasvaa.
Rakkaus ei katoa, se on vain vähän aikaa katkolla. Se pitää molempien tiedostaa. Ei kannata tehdä mitään lopullisia ratkaisuja parisuhteelle pikkulapsiaikana.
Puoliso eli vauvan isä = uhka?? Mitä vi**ua?
No sitä vi**ua mikä muussakin luonnossa vallitsee. Ei päästä karhuemo uroskarhua lähelle jos sillä on pentu, vaan ajaa raivokkaasti pois.
Muutaman hassun vuosituhannen kestänyt avioliittojärjestelmä ei ole vielä pyyhkinyt pois miljoonien vuosien evoluutiota. Järki voi sanoa yhtä, mutta hormonit toista.
Laumaeläimet saavat turvaa laumasta, sinä meinaat että ennen naiset piiloutuivat jonnekin luolaan yksinään?😂 Sinun onneksesi esiäitisi olivat vähän fiksumpia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikille eläinnaaraille täysin luontaista. Pientä jälkeläistä on suojattava uhkilta, joihin myös puoliso kuuluu. Mutta se menee myös ohi, kun lapsi kasvaa.
Rakkaus ei katoa, se on vain vähän aikaa katkolla. Se pitää molempien tiedostaa. Ei kannata tehdä mitään lopullisia ratkaisuja parisuhteelle pikkulapsiaikana.
Puoliso eli vauvan isä = uhka?? Mitä vi**ua?
No sitä vi**ua mikä muussakin luonnossa vallitsee. Ei päästä karhuemo uroskarhua lähelle jos sillä on pentu, vaan ajaa raivokkaasti pois.
Muutaman hassun vuosituhannen kestänyt avioliittojärjestelmä ei ole vielä pyyhkinyt pois miljoonien vuosien evoluutiota. Järki voi sanoa yhtä, mutta hormonit toista.
Tämä mistä sinä puhut pätee vain niillä lajeilla, missä urokset eivät millään tavalla osallistu poikasten hoitoon muutenkaan. Esimerkiksi useimmat lintulajit hoitavat poikasia yhdessä, eikä naaras todellakaan aja urosta yhtään minnekään.
Eikös tuo ole normaali kuvio että naiselle lapsi on tärkein ja ykkösprioriteetti eikä mieskään enää osoita kiinnostusta tällaista äityliä kohtaan.